Kalankasvatusta merialueilla haluttiin helpottaa, mutta toisin kävi: lupien odottelu vie vuosia ja voi maksaa jopa 150 000 euroa

Manner-Suomen vesiviljelystrategian 2030 tavoite on kehittää vesiviljelyelinkeinoa ja nostaa kotimaisen kasvatetun kalan tuotantoa ympäristöystävällisesti.
Pyrkimyksistä huolimatta lupaprosessit ovat yhä usein pitkiä, hankalia ja epävarmoja.

Merimetson ja harmaahaikaran aiheuttamien vahinkojen määrän arviointi merialueen kalankasvatuslaitoksilla

Luonnonvarakeskus selvitti yhdessä Turun yliopiston kanssa vuosina 2022–2023 harmaahaikaroiden ja merimetsojen aiheuttamia vahinkoja 14 rannikon vesiviljelylaitoksella. Kolmella laitoksella selvitys toteutettiin molempina vuosina. Hankkeen tavoitteena oli selvittää lajikohtaisesti näiden lintujen aiheuttamien vahinkojen laatua, niiden sijaintia ja määrää Suomen rannikolla sekä laitoskohtaisten ennaltaehkäisytoimenpiteiden tehokkuutta.

Kalankasvattajaliiton Sankelo: ”Poliittisen ohjauksen puutteen johdosta virkamiesten mielipiteet korostuvat päätöksissä”

Kalankasvattajaliiton Sankelo: ”Poliittisen ohjauksen puutteen johdosta virkamiesten mielipiteet korostuvat päätöksissä”

Juhlapuheita on pidetty, mutta Suomi ja muut EU-maat ovat laiminlyöneet kalanviljelyn toimintaedellytysten parantamista jo vuosia. Vesiviljely on osa EU:n sinistä taloutta ja jos se toteutetaan kestävästi sen hiilijalanjälki voi olla pienempi kuin muilla proteiinin lähteillä.

Nina Helenius aloitti VARELYn kalatalouspalvelut-yksikön yksikönpäällikkönä

Nina Heleniuksen johtama Kalatalouspalvelut-yksikkö tekee työtä elinkeinokalatalouden toimintamahdollisuuksien varmistamiseksi. Kalatalouden kasvua on toivottu jo pitkään niin elinkeinon kuin hallinnon piirissä. Myös uuden yksikönpäällikön mukaan kalankasvatus on yksi keino vastata hallitusohjelman tavoitteeseen kotimaisen kalan kulutuksen lisäämisestä. ”Vesiviljelytoimijan toimintatavat ja vastuullisuus ovat merkille pantavaa ja luovat uskoa, että tämä sama huomataan muuallakin.”