Meri- ja kalatalousrahasto / vesiviljelyn tuet

Meri- ja kalatalousrahastosta on mahdollista hakea tukea vesiviljely-yrityksille. Tukea voidaan myöntää hankkeisiin, jotka edistävät ympäristön kannalta kestävää, resurssitehokasta, innovatiivista, kilpailukykyistä ja tietämykseen perustuvaa vesiviljelyä. Rahaston kautta voi hakea myös investointitukea.

Vesiviljelyn EMKR-tuet ohjelmakaudella 2015-2020

kaikki

Teksti: Mika Halttu, Kainuun ja Koillismaan kalaleader

Tuet perustuvat EMKR asetukseen (EU) 508/2014, ja niitä tarkennetaan kansallisella lainsäädännöllä, MMM:n ohjeistuksella ja ELY-keskusten tekemillä linjauksilla esimerkiksi tukitasoista. Kaikki mahdolliset tukimuodot eivät ole käytössä, vaan niitä on otettu käytöön kansallisen toimintaohjelman mukaan. Tämä saattaa muuttua ohjelmakauden kuluessa, minkä ansiosta uusia tukimuotoja voi tulla käyttöön, jos perusteltua tarvetta ilmenee.

Alla on esitelty muutamia sellaisia tukimuotoja, joita yksittäisen yritykset voivat hakea. Siitä on jätetty huomiotta siis isot innovaatio-ohjelmat, joissa rahoitus on suunnattu esimerkiksi Luken kautta erilaisiin hankkeisiin.

IMG_1782_pieni

Kalankasvatus Vääräniemi Oy:n Koivukosken kalankasvatuslaitos saneerattiin uuteen uskoon EMKR-tukea hyödyntäen keväällä ja kesällä 2016. (Kuva: Kari Vääräniemi)

Yleiset tukiperusteet

Yleisissä tukiperusteissa mainitaan edellytyksiä ja rajauksia, jotka vaikuttavat tukikelpoisuuteen ja muutamiin tuettaviin kohteisiin. Esimerkiksi autot eivät ole tuettavia investointeja, vaikka niiden varustelu esimerkiksi kalankuljetuksiin on tukikelpoista. Samoin yrityksen omistajajärjestelyt on rajattu tukien ulkopuolelle myös silloin kun kyseessä on sukupolvenvaihdos.

Tukea maksetaan vain sellaisissa tapauksissa kun tuen osuus on vähintään 1000 euroa. Yritysten osalta tämä tarkoittaa verotonta (alv 0%) summaa. Vesiviljelyssä yleisin tuen osuus tällä kaudella on 40%, eli tuettavan investoinnin arvon täytyy olla yli 2500 euroa.
Myöskin iso muutos edelliseen ohjelmakauteen verrattuna on, että kaikki tuet haetaan suoraan ELY-keskuksilta. Paikalliset kalatalouden toimintaryhmät (kalaleaderit) eivät enää voi tukea investointeja lainkaan. Sen sijaan kehittämishankkeita, joissa investointeja ei ole, on mahdollista tukea.

Huomaa että tämä artikkeli ei ole hakuohje, vaan sisältää vinkkejä siitä mitä esimerkiksi on haettavissa.

Yleisimmin käytetyt tuet

Vesiviljelyn tukien säätämisessä on oikaistu siten, että yleisimmät tuet on niputettu termillä ”tuottavat investoinnit”. Käytännössä tämä yleispykällä kattaa todellakin kaikki investoinnit, jotka voi perustella tuotannon tehostamisella. Alla vielä alakohtien tarkastelua ja muutamia esimerkkejä.

Vesiviljelyyn tehtävät tuottavat investoinnit (artikla 48, 40% tukitaso)

Kannattaa huomata, että Suomessa eivät ole käytössä kaikki tässä artiklassa mainitut toimenpiteet. Niitä on karsittu kansallisessa toimintaohjelmassa. Alla on lista niistä toimenpiteistä jotka ovat tällä hetkellä käytössä.

Vesiviljelyyn tehtävät tuottavat investoinnit

Yleisperusteluna kaikki tuotantokyvyn ylläpitämiseksi ja tehostamiseksi tarvittavat investoinnit. Tämän toimenpiteen esimerkkejä voivat olla esimerkiksi veneet, perkuujärjestelmät tai vaikkapa ruokinta-automaatio. Todennäköisesti tämä on yleisimmin käytetty tukikohde.

Vesiviljelytuotannon ja viljeltävien lajien monipuolistaminen

Nimensä mukaisesti tätä voidaan käyttää tuotannon monipuolistamisen aiheuttamien investointikustannusten korvaamiseen. Erityistä ohjeistusta siitä mikä on tuotannon monipuolistamista, ei ole olemassa. Perusteluksi saattaa riittää nykyisen tuotantosuunnan laajentaminen, esimerkiksi 3-vuotiskierron ottaminen 2-vuotiskierron rinnalle, mutta tästä ei toistaiseksi ole ennakkotapauksia.

Vesiviljely-yksiköiden nykyaikaistaminen

Yleisesti korvausinvestoinnit eivät ole tukikelpoisia, mutta nykyaikaistaminen tarkoittaa nimenomana vanhan toimintatavan, menetelmän ja myös laitteiston uusimista. Tätä olisi mahdollista siis käyttää kaikken modernisointiin. Erityisen suositeltavaa olisi tietenkin myös käyttää hetki työolosuhteiden miettimiseen, sillä toimenpiteen kautta tuetaan myös henkilökunnan työolojen ja turvallisuuden parantamisen investointeja.

Eläinten terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät parannukset ja nykyaikaistaminen.

Tämä toimenpide auttaa rahoittamaan kaikki suojausmenetelmät myös hylkeiden ja lintujen osalta, tai sisävesillä olennaisten saukkojen ja minkkien torjunnan kulut. Toistaiseksi rajauksia tuettavissa menetelmissä ei ole asetettu. Esimerkiksi karkoittimet ja suojaverkot ovat tuettuja.

Tuotteiden laadun parantaminen tai niille lisäarvoa tuovat investoinnit

Olennainen osa laadun parantamista on esimerkiksi jäähdytys ja omavalvonnan investoinnit, lisäarvoa voidaan tuottaa esimerkiksi perkuu- ja fileerausjärjestelmillä tai pakkausjärjestelmillä.

Olemassa olevien vesiviljelylammikoiden tai – altaiden ennallistaminen

Tämän yleisen toimenpiteen avulla voidaan tukea luonnonravintolammikoiden ylläpitämiseksi tehtäviä hankkeita ja investointeja. Esimerkiksi munkki- ja keruulaitteiden tuki ei kuitenkaan onnistu tästä toimenpiteestä, vaan niitä on mahdollista tukea alussa mainitun ”tuottavat investoinnit”-toimenpiteen kautta.

Vesiviljely-yritysten tulojen monipuolistaminen kehittämällä täydentäviä toimintoja

Uusia sivuelinkeinoja voidaan tukea, mutta edellytyksenä on, että uudet toiminnot ovat nimenomaan päätoimeen, eli vesiviljelyyn liittyviä. Kyseessä voi olla vaikkapa kalaravintola, mitä esimerkkiä on käytetty kalastuksen yhteydessä. Tukiartikla itse mainitsee esimerkkeinä kalastusmatkailun, ympäristöpalvelut sekä koulutustoiminnan.

Vesiviljelylaitosten neuvontapalvelut (artikla 49, 50% tukitaso)

Tätä tukea käytetään useimmiten kalankasvatuslaitosten ympäristölupahakemusten valmisteluun. ELY-keskusten linjaus on, että määräaikaisten lupien uusimisessa tuki ei ole käytettävissä, mutta jos lupaa haetaan uudelle laitokselle tai olemassa olevan laitoksen lupaehtoja halutaan olennaisesti muuttaa, voidaan ostettavaa konsultointipalvelua tukea jopa 50%.

Edellytyksenä on, että konsultointi kohdistuu viranomaisvaatimuksiin eli ympäristö- ja vesilupaan, ja että konsultoinnin toteuttaja täyttää ”pätevyysvaatimukset”. Näitä pätevyysvaatimuksia ei ole ilmeisesti missään listattu, eikä päteviä konsulttejakaan ole listattu. Tukea on myönnetty ainakin hankkeisiin jossa konsulttina on suurimpia ympäristökonsulttitoimistoja.

Esimerkiksi toukokuussa 2017 uuden ympäristöluvan saanut Laitakarin kala Oy käytti tätä tukea valmistellessaan ympäristö- ja vesilupien hakemusta 1000 tonnin laitokselleen Oulun Martinniemeen.

Artikla mahdollistaa myös markkinoinnin ja liiketoimintastrategioiden tukemisen. Näiltä osin mainittuja pätevyysvaatimuksia ei ole, eikä sisältöä ole määritetty tarkasti. Tukea ei ilmeisesti ole vielä käytetty tähän tarkoitukseen, joten ennakkopäätöksiä ei ole muodostunut.

Harvinaisempia tukimuotoja

Eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskevat toimenpiteet (art. 56, → 100%)

Yleisperiaatteena tukitasoista kannattaa muistaa, että kun tuki ylittää 50%, tukipäätös edellyttää hankkeen tulosten olevan julkisia. Tukea voi toki hakea myös maksimia pienemmällä tuki-intensiteetillä, ja mainita hakemuksessaan että toivoo tulosten tämän mukaisesti olevan yrityksen omaa tietoa. Tästä hakukohteesta on hyvin vähän tietoa edes rajauksista, joten kaikki hankkeet on tarkastettava erikseen.

Tautien valvontaan ja hävittämiseen vesiviljelyssä liittyviin kustannuksiin neuvoston päätöksen 2009/470/EY mukaisesti, myös toimintaan liittyviin kustannuksiin, jotka ovat välttämättömiä hävittämissuunnitelman velvoitteiden täyttämiseksi

Toimenpiteessä mainittu neuvoston päätös asettaa lukuisia ehtoja tämän rahoituksen käyttämiseen. Jos laitos tulee saneerattavaksi kalataudin torjuntaohjelman takia tai vapaaehtoisena toimenpiteenä, kannattaa tämä säädös penkoa esille ja tarkistaa tukikelpoisuus tapauskohtaisesti.

Vesiviljelyalan bioturvallisuuteen tai eläinten terveyteen ja eläinten hyvinvointiin liittyviä yleisiä ja lajikohtaisia tarpeita koskevien parhaiden käytäntöjen tai käytännesääntöjen kehittämiseen

Toimenpiteen tarkoitus on mm. kehittää kalojen (tai muun viljeltävän lajin) terveyttä ja hyvinvointia. Toimen avulla ei tehdä investointeja, mutta erilaisia kehittämis- ja tutkimushankkeita on mahdollista toteuttaa. Tämä on merkittävää mm. siksi, että perinteiset sisävesien uoma-allaslaitokset ja järvien ja rannikon verkkokassilaitokset ovat pitkälti sivussa innovaatio-ohjelmista, vaikka nykytilanteen parantamiseksi suurimmat tehtävät olisivat oletettavasti juuri näissä laitoksissa.

Parhaat mahdollisuudet tällaisissa hankkeissa lienevät useiden laitosten tai järjestöjen yhteishankkeilla.

Aloitteisiin, joiden tavoitteena on vähentää vesiviljelyn riippuvuutta eläinlääkkeistä

Toimenpide on yksittäisen yrittäjän haettavissa, mutta termi ”aloite” on tässä perusteltava erikseen. Se ei siis tarkoita investointia, vaan laajempaa hankekokonaisuutta. Yksittäisen investoinnin osalta kannattaa tarkastaa kyseinen toimenpide myös ”tuottavat investoinnit”-pykälän yhtedestä.

Koska tuki on myös järjestöjen haettavissa, voidaan tämän aloitteen henkenä pitää erilaisia kehittämisohjelmia ja niiden kuluja.

Tässä toimenpiteessä ei mainita eläintauteja, vaan tuki voi kohdistua myös muuhun lääkkeillä hoidettavaan ongelmaan, esimerkiksi vedenlaatuongelmaan joka on aiheuttaa tai uhkaa aiheuttaa lääkkeillä hoidettavia ongelmia.

Eläinlääketieteellisiin tai farmaseuttisiin tutkimuksiin sekä tietojen ja sellaisten parhaiden käytäntöjen levittämiseen ja vaihtamiseen, jotka liittyvät eläintauteihin vesiviljelyssä, jolloin tavoitteena on asianmukaisen eläinlääkkeiden käytön edistäminen

Jos yksittäisellä yrityksellä on tarvetta tutkimuksiin, joilla on yleistä kattavuutta alalle, voidaan soveltaa tätä toimenpidettä. Erityisesti tässä on huomattava, että tulokset ovat julkisia jos hankkeelle on myönnetty yli 50% tuki. Toisaalta tämä mahdollistaa kattavan tuen hankkeille, joilla on suurta merkitystä. Sanamuodosta käy ilmi että taustalla ei tarvitse olla juuri nyt ajankohtainen tautitilanne, vaan tukea myönnetään myös tietojen vaihtamiseen ja käytäntöjen levittämiseen, eli ennakoivaan työhön.
Kannattaa myös huomata, että tuki ei voi kohdistua eläinlääkkeisiin.

 Eikö osunut?

Tässä on esitelty vain yleisimmät ja muuten ajankohtaiset tukimuodot. Tukikohteita on olemassa enemmän, joten kun tarve ilmenee, siitä kannattaa keskustella vaikkapa paikallisen aktivaattorin kanssa.

Tukea haettaessa on perusteltava paitsi kustannukset, myös tuen tarve. Tämä tapahtuu pisteyttämällä hanke erillisten kriteerien avulla. Myös pisteytyskriteereistä saat lisätietoa aktivaattorilta tai suoraan ELY-keskuksista.

Valitettavasti virallisia hakuohjeita ei ole vielä valmistunut näiden hakukohteiden osalta. Siihen mennessä paras tapa suunnitella hanketta on aloittaa ajoissa ja kysyä ohjeita.

Kirjoittaja: 8 Mika Halttu, Kainuun ja Koillismaan kalaleader, mika.halttu@oulujarvileader.fi, 050 4340150

Muut aktivaattorit Manner-Suomessa

1 Maria Saarinen, Saaristomeren kalatalouden toimintaryhmä maria.saarinen@sameboat.fi, 0400 260 094
2 Esko Taanila, Etelä-Suomen kalatalousryhmä ESKO, esko.taanila@sepra.fi, 044 3774516
3 Petri Rannikko, Selkämeren ja Pyhäjärven kalatalouden toimintaryhmä, petri.rannikko@ravakka.fi, 050 3663950
4 Janne Ruokolainen, Sisä-Suomen kalatalousryhmä janne.ruokolainen@paijanne-leader.fi 044 7124209
5 Pekka Sahama, Itä-Suomen kalatalousryhmä, pekka.sahama@rajupusuleader.fi 050 5502100
6 Jessica Sundman, Pohjanmaan rannikon toimintaryhmä, jessica.sundman@aktion.fi,
050 465 2565
7 Iiro Majuri, Perämeren kalatalousryhmä, iiro.majuri@oulunseudunleader.fi 040 7597505
9 Markku Ahonen, Lapin kalatalousryhmä, markku.ahonen@pll.fi, 040 7046094

Lisää meri- ja kalatalousrahastosta löydät myös:
http://www.merijakalatalous.fi/etusivu

kaikki