FISHBOOST – Viljeltyjen kalojen valintaohjelmien seuraavat kehitysaskeleet on otettu

Antti Kause, LUKE 26.1.2019

Fishboost EU-hankkeen slogan 'The next level of aquaculture breeding' toteutui 5 vuoden kehitystyön tuloksena. EUn kuuden tärkeimmän kasvatetun kalalajin, karpin, meribassin, kultaotsasargin, piikkikampelan, kirjolohen ja lohen, valintajalostusohjelmia sekä yritysten ja tutkijoiden genetiikan osaamista saatiin nostettua uudelle tasolle.

FISHBOOSTissa kehitetyt eläinjalostuksen sovellukset parantavat viljeltyjen kalojen resurssitehoa ja tautiresistenssiä. 'Fishboost - Boosting European aquaculture by advancing selective breeding to the next levels' hankkeen yleiskuvaus hahmottuu helpoiten esittelyvideolta.

Pois kasvun valinnasta kohti resurssitehoa ja kalaterveyttä

FISHBOOST loi uusia valintamenetelmiä resurssitehon parantamiseksi. Taloudelliset laskelma osoittivat selvästi, että tuotanto- ja laatuominaisuuksista rehukerroin, filesaanto ja elossasäilyminen nostavat eniten elinkeinon taloudellista kannattavuutta. Näitä ominaisuuksia parantamalla saadaan samalla määrällä resursseja (rehu, työ) enemmän lopullista tuotetta, vähemmän ympäristökuormitusta ja jätettä.

Pelkän kasvun parantaminen valinnalla voi monessa tapauksessa olla jopa haitallista, esimerkiksi kalaterveydelle ja tuotelaadulle.

LUKEn ylläpitämissä kirjolohen ja siian valintaohjelmassa valitaan tasapainoisesti tuotanto-ominaisuuksia, kalaterveyttä ja laadullisia ominaisuuksia. Valittavia ominaisuuksia ovat: kasvu, sukukypsyysikä, ruumiinmuoto, ihonväri, elossasäilyminen, perkausjätteen määrä, filerasva%, Diplosomum-loisen aiheuttama kaihi ja muotovirhe.

Genomisen valinnan aikakausi alkaa

FISHBOOSTin toinen suuri kehitysaskel oli genomisen valinnan kehittäminen ja sen toimivuuden osoittaminen viljellyillä kaloilla erityisesti tautiresistenssin parantamisessa. Hankkeessa tehtiin kaikilla kuudella lajilla yli 10 koetta tautiresistenssigenetiikan menetelmien kehittämiseksi.

Genomisessa valinnassa yksilön taso periyttää haluttuja ominaisuuksia seuraaville sukupolville määritetään käyttäen kymmeniä tuhansia molekyylimerkkejä, jotka kattavat koko genomin. Näin yksilön perinnöllinen taso voidaan määrittää sen DNA-profiilista. Tämä on erityisen hyödyllistä tautiresistenssin parantamisessa, koska valintaohjelman emokalasto halutaan pitää tautivapaana jolloin emokalojen tautiresistenssistä ei ole havaintoa. Genomisessa valinnassa emokalojen tautiresistenssi voidaan kuitenkin ennustaa samanaikaisesti sekä emokalojen kudosnäytteestä saadusta DNA-profiilista että emokalojen sukulaisten havainnoista.

Genominen valinta hyödyntää populaatiossa luonnostaan olevaa geneettistä vaihtelua. Menetelmä on otettu käyttöön Suomessa aiemmin jo mm. lypsylehmillä ja sioilla käyttäen LUKEn Jokioisissa kehitettyjä laskennallisia menetelmiä.

FISHBOOSTissa testattuja genomisen valinnan menetelmiä otetaan käyttöön LUKEn koordinoimassa EUn Horizon2020 AquaIMPACT Innovaatio-hankkeessa.

Aktiivista osaamisen levitystä

Hankkeen aikana järjestettiin useita opetustilaisuuksia, joissa kehitettyjä menetelmiä opetettiin yrityksille ja tutkijoille, huomioiden kunkin kuuden lajin jalostusohjelman erityispiirteet ja tarpeet. Eri lajeille seuraavat kehitysaskeleet ovat:

  • Karppi: Ensimmäisten yksilömerkintään perustuvien valintaohjelmien aloittaminen.
  • Meribassi, kultaotsasargi, kirjolohi: Siirtyminen enenemissä määrin filesaannon, rehukertoimen, poikasajan ominaisuuksien ja tautiresistenssin parantamiseen, sekä genomisen valinnan hyödyntämiseen.
  • Lohi: Genomisen valinnan integroiminen yhtä tiiviimmin valintaohjelmiin.

'Fishboost - Boosting European aquaculture by advancing selective breeding to the next levels'

  • Norjalaisen NOFIMAn koordinoima hanke alkoi helmikuussa 2015 ja hankkeen loppuseminaari pidettiin Brysselissä tammikuussa 2019.
  • LUKE oli hankkeessa työpaketin vetäjä, ja keskittyi kirjolohen kansallisen valintaohjelman kehittämiseen.
  • Hankkeessa oli 11 yritystä, 13 tutkimusryhmää ja kaksi vesiviljelyelinkeinon kattojärjestöä yhteensä kymmenestä maasta.
  • Hankkeen www-sivut löytyvät osoitteesta www.fishboost.eu

Aquakultor - Vesiviljelyn mobiilipeli

Hankkeen spin-offina syntyi Aquakultor-kännykkäpeli, joka perustuu löyhästi FISHBOOSTin tuloksiin. Pelin kehitys sai erillisen innovatiiviseen viestintään keskittyvän rahoituksen. Peli demonstroi helposti omaksuttavassa muodossa avaintekijöitä resurssitehokkuuden ja kalaterveyden parantamiseen ja ympäristövaikutusten minimoimiseen. Pelissä rakennetaan oma vesiviljelybusiness, ja kalankasvatuksesta saadut rahat voidaan investoida kehityshankkeisiin, joilla toimintaa laajennetaan ja tehostetaan.

Pelaaja investoi esimerkiksi omaan hautomoon, jossa voidaan aloittaa oma poikastuotanto. Investoimalla kehityslaboratorioon ja osaavaan henkilöstöön, mm. geneetikkoihin ja laitosteknikkoihin, on mahdollista aloittaa kehityshankkeita oman valintaohjelman ja laitostekniikan asteittaiseksi parantamiseksi. Valintaohjelmalla parannetaan kalan tautiresistenssiä ja rehutehoa. Valintaohjelmaa voi kehittää aina genomiseen valintaan asti.

Pelissä seurataan tarkasti laitoksen ekologista jalanjälkeä, jota saadaan kehityshankkeilla pienennettyä.

Myös eläinlääkäreiden ja tilintarkastajiin palkkaus kannattaa. Tosin eläinlääkäri irtisanoutuu jos pelaaja ei aktiivisesti huolla kasvatuspaikkaansa tautien vallatessa laitoksen. Myös myrskyt ja meripedot voivat aiheuttaa tappiota laitokselle.

Aquakultor pelin on kehittänyt ranskalainen FISHBOOST-tutkija François Allal ja Mathieu Besson. Peli on ladattavissa ilmaiseksi Google Playssa ja AppStoressa, ja pelin traileri on nähtävissä youtubessa.