Hoidosta ennaltaehkäisyyn

Harri Orenius kotimaisemissaan Turussa Aurajoen rannalla. Orenius on pitkällä urallaan kalanviljelyn parissa ehtinyt työskentelemään myös Ruotsissa ja Kanadassa.

Ennaltaehkäisy on kalankasvattajalle kaikkein kannattavinta kalaterveyden hoitoa, tietää pitkän uran kalan rokotteiden parissa tehnyt Aqua Care Oy:n Harri Orenius. Suomessa on ollut markkinoilla tehokkaita öljypohjaisia rokotteita 1990-luvun puolivälistä lähtien – mutta se ei ole mikään itsestään selvyys.

Turkulainen Harri Orenius voi viettää pian ammatillisia merkkipäiviä. Ensi vuonna Oreniuksella täyttyy neljä vuosikymmentä siitä, kun hän ensi kerran tutustui kalankasvatukseen. Lähes puolet ajasta on kulunut oman vuonna 2001 perustetun Aqua Care Oy:n palveluksessa, vaan paljon Orenius ehti tehdä ennen sitäkin.

– Oikeastaan saan kiittää Irja Skytén-Suomista, että päädyin biologian opiskelujen aikana kalanviljelyn pariin. Irja oli kurssikaverini ja tutustutti minut hänen vanhempiensa uraa-uurtavaan merikasvatukseen Kustavissa. Sain siitä ahaa-elämyksen, että kalanviljelyssä on loistavia mahdollisuuksia, kertoo Orenius.

Länteen, länteen...

Vastavalmistunut biologi sai 1980-luvun alkaessa tutkimustöitä Ruotsin Karlskronasta Institutet för Vatten- och Luftvårdforskningin tutkimuslaitokselta. Pian Oreniusta pyydettiin vetämään samoin Karlskronassa alkanutta Östersjöskolanin kalanviljelyn ammattikoulutusta. Kaikkiaan Orenius viihtyi Ruotsissa seitsemän vuotta.

Matka jatkui vielä vuodeksi Kanadan Vancouversaarelle, missä joukko suomalaisyrityksiä oli perustanut kalankasvatuslaitoksia. Kanada ei ollut helppo maa suomalaisille, muun muassa kalatautiongelmat aiheuttivat merkittäviä ongelmia. Suomalaiset vetäytyivät Kanadasta ja Oreniuskin palasi kotimaahan, tarkemmin ottaen Houstkariin Scanfishin tuotantopäälliköksi.

Orenius törmäsi niin Kanadassa kuin Suomessa koko ajan kalaterveysasioihin. Monen kalataudin suhteen oltiin voimattomia, kun ennaltaehkäiseviä keinoja ei ollut käytössä. Vuonna 1995 markkinoille ilmestyivät ensimmäiset Norjassa kehitetyt öljypohjaiset rokotteet, jotka tepsivät jatkuvasti tappioita elinkeinolle aiheuttavia vibrioosia ja furunkuloosia vastaan. Samalla antibioottihoitojen tarve kääntyi selvään laskuun ja on nykyisin murto-osa aiemmasta.

– Siitä sain toisen suuren ahaa-elämyksen urallani. Tajusin, että rokotteiden saaminen ja markkinoiminen Suomeen on erittäin tärkeä juttu koko kalanviljelylle. Monien vaiheiden jälkeen perustin oman Aqua Care Oy:n hoitamaan kalarokotteiden myyntiä ja markkinointia Suomessa. Sillä tiellä ollaan vieläkin, Orenius kertoo.

Kallista kehitystyötä

Orenius markkinoi norjalaisen PHARMAQin kehittämiä ja valmistamia kalarokotteita. Valikoima on napakka, tarjolla on öljypohjaista yhdistelmärokotetta, joka tepsii vibrioosia sekä furunkuloosia eli paisetautia vastaan. Myös flavobakteerirokotteita on kokeiltu menestyksekkäästi.

– Uuden rokotteen kehittäminen on erittäin kallista ja vie vuosia. Vaikka PHARMAQ on maailman suurin kalarokotteiden valmistaja maailmassa, siellä lasketaan tarkkaan, mitä tautia vastaan uutta rokotetta lähetään kehittämään. Lääketehdas tekee bisnestä rokotteilla, niille pitää olla silloin tarpeeksi isot markkinat. Pelkästään Suomea varten lääketehtaat eivät rokotteita kehitä, kertoo Orenius.

Siitä on saatu kokemustakin. Yersinia-bakteeri on Suomessa aiheuttanut merialueilla ongelmia siitä lähtien, kun se 2000-luvun alkupuolella löydettiin. Vaikka yersinioosia esiintyy maailmanlaajuisesti, se ei suurissa lohentuotantomaissa ole aiheuttanut vielä niin merkittäviä tappioita, minkä vuoksi sitä vastaan ei ole vielä öljypohjaisia rokotteitakaan.

– Suomessa Åbo Akademissa on kyllä tehty PHARAQ:lle tutkimustyötä sen eteen, mutta edelleen saamme olla odottavalla kannalla uuden rokotteen saamiseksi. Toivossa on kuitenkin hyvä elää, vaikkakin se edellyttää yersinioosin muuttumista nykyistä pahemmaksi ongelmaksi maailmalla, pohtii Orenius.

Ennakoimisen taito

Harri Orenius pitää työssään keskeisenä taitona ennakoimista. Ei nimittäin ole ollut lainkaan itsestään selvää, että suomalaisilla kalanviljelijöillä on aina tarjolla rokotteita.

– Minun on osattava kertoa PHARMAQ:lle yleensä jo puolta vuotta aiemmin, minkä verran rokotteita Suomen markkinoilla tullaan tarvitsemaan, kertoo Orenius.
Kun rokote-erä tehtaalla valmistuu, sen toimivuus ja turvallisuus on testattava ennen kuin erä vapautetaan myyntiin. Rokotteita ei saa koskaan yhdellä puhelinsoitolla saman tien Suomeen, vaan kyseessä on monipolvinen prosessi. Rokote-eristä on myös paljon ottajia ympäri maailmaa.

– Katson oman työni menestyksen mittariksi sen, että meillä Suomessa on aina ollut lääketukussa rokotetta tarjolla, kun sitä on tarvittu. Rokotebisnekseen sopii siis hyvin elämänmottoni ”ennakointi on kaikki kaikessa”, sanoo Orenius.

Tuonti on aina riski

Suomessa kalaterveystilanne on Oreniuksen mielestä yleisesti ottaen hyvällä mallilla. Suomen pohjoinen sijainti sekä kylmä, pitkä talvi pitävät monet maailmalla yleiset vitsaukset kurissa. Bakteerit ja virukset eivät kuitenkaan rajoja kunnioita.

– Turvallista tilannetta ei tule koskaan olemaan. IHN-tauti löydettiin yllättäen tänä talvena Suomesta. Sitä ei ollut aiemmin tavattu koko Pohjoismaista. Uusien tautien ilmaantuminen liittyy usein elävän kalamateriaalin maahantuontiin. Vaikka kaloilla olisi puhtaat paperit ja sertifikaatit, se ei tarkoita, etteikö niistä sittenkin voi taudinaiheuttajia löytyä. Tästäkin löytyy Suomessa esimerkkejä, Orenius muistuttaa.

Kasvattajalla kustannustehokkainta on kalaterveydessä aina ennaltaehkäisy.
– Kun uudet öljypohjaiset rokotteet vuonna 1995 tulivat markkinoille, jotkut vanhan liiton kalanviljelijät laskivat, että rokottaminen tulee liian kalliiksi. Ääni muuttui kuitenkin nopeasti kellossa, kun huomattiin, millaisia kuolleisuuseroja laitoksella on, kun kalanpoikaset on rokotettu tai ei ole. Olen joskus laskenut, että rokottaminen maksaa itse itsensä, jos kaksi prosenttia poikasia jää enemmän henkiin, kala terveenä kasvaa muutaman gramman isommaksi tai yksi antibioottihoitokerta jää tekemättä. Riittää, että yksikin kriteeri natsaa, mutta helposti nämä kaikki tekijät toteutuvat. Kannattavuuden lisäksi on eettistä hoitaa kaloja mahdollisimman hyvin. Tänä päivänä kaikki alalla varmasti ymmärtävät rokottamisen hyödyllisyyden. Kalaterveydessä on siirrytty hoidosta ennaltaehkäisyyn, sanoo Orenius.

Tekniikka auttaa

Kalanpoikasten rokottaminen on nykyään helpompaa kuin ennen, kiitos edistyksellisten ja älykkäiden rokotuskoneiden. Ne pystyvät mittaamaan yksitellen kalanpoikasen ja säätämään rokotuskohdan juuri oikeaksi, jolloin rokote menee oikeaan paikkaan. Poikasten lajittelukin onnistuu laitteilta mallikkaasti. Tiedot muun muassa rokotettujen kalojen määrästä tallentuvat samalla koneen muistiin.

Rokote ei anna suojaa saman tien rokottamisesta. Suoja syntyy vasta, kun kala muodostaa rokotteen avulla elimistössään vasta-aineita taudinaiheuttajaa vastaan. Vasteen syntymiseen kuluva aika riippuu lämpötilasta. Lämpimässä siihen kuluu vähemmän päiviä ja kylmässä enemmän.
– Kalanpoikasia ei voi siirtää mereen jatkokasvatukseen, ennen kuin rokote on ehtinyt antaa suojaa. Voi olla, että se on yksi syy siihen, että rokotusten painopiste on hiljalleen siirtynyt keväästä enemmän syksyyn. Talvikuukausien aikana kalanpoikanen ehtii kaikessa rauhassa kehittämään immuniteetin, miettii Orenius.

Teksti ja kuva: Mika Remes