Teksti Mika Remes
Pro Kala ry on julistanut yhteistyössä elinkeinokalatalouden toimijoiden kanssa sanomaa suomalaisille kalansyönnin iloista jo 25 vuotta. Pro Kalan toiminnanjohtaja Katriina Partasen mielestä kalansyöntiin liittyy harvinaisen paljon positiivisia asioita. Tarvitaan vain ne sopivat keinot välittää viestiä kuluttajille.
Katriina Partanen istuu ravintolan pöydässä Helsingin ydinkeskustassa kauppakeskus Kampin ravintolamaailma Korttelissa ja näyttää oikein tyytyväiseltä. Edessä on lautanen kalaravintola Fisken På Diskenin kovasti kehuttua lohikeittoa.
– Maukas ja mielenkiintoinen keitto. Kyllä lohikeittoakin voi varioida loputtomiin. Kalan monipuolisuus ruokana samoin kuin kala-alalla toimivat ihmiset tekevät työstäni mielenkiintoista ja innostavaa. Ja koko kala-ala muuttuu ja kehittyy jatkuvasti. Työ ei tekemällä lopu, kiteyttää Partanen.
Partanen aloitti Pro Kalan toiminnanjohtajana vuonna 2004, mitä ennen hän oli jo toiminut projektipäällikkönä Pro Kalassa useita vuosia. Sinä aikana kala-alalla on ehtinyt tapahtua paljon, mutta itse ydintyö on ennallaan.
Pähkinänkuoressa sanottuna Pro Kala tiedottaa eri keinoin niin suurelle yleisölle kuin eri alojen ammattilaisillekin kalasta, kalatoimialasta ja kalansyönnistä, järjestää tapahtumia ja edistää elinkeinokalatalouden alalla toimivien jäsentensä verkostoitumista.
– Pro Kalalla on pieni organisaatio, ja tekeminen varmaankin muuttuu aina jollain tavalla tekijänsä näköiseksi. Minulla on itselläni elintarvikeinsinöörin koulutus ja työtausta kalan jalostuksessa ja tukkukaupassa. Jos olisin tullut esimerkiksi ravitsemuspuolelta, työ ja tekeminen painottuisivat varmaan joiltakin osin toisella tavalla. Pyrin ajattelemaan aina, että Pro Kalan työstä tulee olla hyötyä alalla toimiville yrittäjille ja yrityksille alkutuotannosta kauppaan. Ilman menestyviä toimijoita ei olisi meilläkään paljoa kerrottavaa, sanoo Partanen.
Voimaa innovaatioista
Pro Kalan rahoituksesta valtaosa tulee Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta. Rahoitusta ohjaa Suomessa maa- ja metsätalousministeriö. – Rahoittajalta tulee suuntaviivat, jonka mukaan toimimme, mutta niiden sisälle mahtuu paljon liikkumavaraa, joka antaa tilaa uusille ideoille ja innovaatiolle, sanoo Partanen.
Tällä hetkellä rahoitettavassa, Pro Kalan koordinoimassa elinkeinokalatalouden markkinointiohjelmassa on neljä painopistealuetta: kestävästi tuotettujen kalatuotteiden markkina-aseman vahvistaminen, toimialan sisäisen verkostoitumisen kehittäminen, toimialan julkisuuskuvan parantaminen sekä vienti ja kansainvälistyminen.
– Osana markkinointiohjelmaa Pro Kala on järjestänyt jo kahtena syksynä innovaatiopäivät, jotka ovat keränneet ennätysmäärän osallistujia. Toimialalla on selvästi tarve verkostoitua, keskustella, tehdä asioita yhdessä ja rakentaa vuoropuhelua, Partanen sanoo.
Pro Kala ei voi ajaa yksittäisten toimijoiden asiaa, vaan työskentelee koko toimialan puolesta. Kalan menekinedistämistyössä ei esimerkiksi voida puhua pelkästään kotimaisista tai kasvatetuista kaloista, vaan toiminnan on liityttävä kalaan yleisesti.
– Se taas liittyy osaltaan EU:n rooliin rahoittajana. Kuvaavaa on, että kun Suomi liittyi EU:hun vuonna 1995, pian sen jälkeen Kotimainen Kala ry muutti nimensä Pro Kala ry:ksi, kertoo Partanen.
Kuluttajalle oikeus kotimaiseen kalaan
Partanen on aina halunnut pitää jalat maassa ja realismin mukana työssä. Ei kannata rummuttaa asioista, joille ei todellisuudessa löydy vastinetta. – Kuluttajat pettyvät, mikäli kerromme vaikkapa kalatuotteista, joita ei kaupoista löydy. Esitteitä ja ruokaohjeita julkaistessamme kiinnitämme erityistä huomiota siihen, että tarvittavat raaka-aineet ovat helposti ja lähes kaikkien kauppojen valikoimista saatavissa. Ja jotta kalaruoan valmistus kotikeittiössä ei kaadu jonkun tietyn kalalajin puutteeseen, pyrimme aina kirjaamaan ohjeisiin myös vaihtoehtoja käytettäville raaka-aineille, kertoo Partanen.
Partanen peräänkuuluttaa kaikkien suomalaisten oikeutta syödä kotimaista kalaa.
– Me tarvitsemme tuontikalaa. Sitä tarvitsevat jalostus, kauppa ja kuluttajat, mutta kyllä Suomessakin pitää olla kunnon toimintaedellytykset niin kalastukselle kuin kalankasvatukselle. Kotimainen kala on meidän kaikki asia. Sitä tarvitaan lisää, ja sen puolesta puhuvat kaikki kuluttajatutkimukset, Partanen muistuttaa.
Viennistä vauhtia kasvuun
Kala-alan yritysten viennin ja kansainvälistymisen edistäminen on yksi tämän hetkisen toiminnan painopisteistä. – Meillä on vahvoja kasvuhakuisia yrityksiä, jotka luonnollisesti etsivät uusia markkinoita myös muualta kuin kotimaasta, muistuttaa Partanen.
Pro Kala koordinoi nyt jo neljäntenä vuonna peräkkäin Brysselin Seafood Expoon Suomen maaosaston, minne näytteilleasettajaksi on tänäkin vuonna lähdössä useita suomalaisyrityksiä. – Viennin käynnistäminen on pitkäjänteistä työtä ja tässä olemme voineet olla mukana markkinointiohjelman tuella turvaamassa suomalaisyritysten jatkuvan näkymisen maailman suurimmissa Seafood -tapahtumassa, kertoo Partanen.
Uusia keinoja käyttöön
Viestintä ja kalasta kertominen on tänä päivänä hyvin erilaista kuin vuosikymmen sitten. Sosiaalisesta mediasta on tullut keskeinen väylä tavoittaa kuluttajia. Pro Kala ilmestyi muutama vuosi sitten Facebookiin välittämään ihmisille tietoa kalasta ja Pro Kalan tapahtumista.
Sen jälkeen Facebookiin on tehty erikseen pelkästään kalaruokaan keskittyvä ”Parasta evästä” -profiili. Vuoden 2018 alussa perustettiin Facebookiin ”Syödään kalaa” -ryhmä, johon liittyi vuodessa noin 3000 aktiivista jäsentä. Siinä tavalliset kansalaiset postaavat sivulle kalaruokiaan ja käyvät mielipiteen vaihtoa.
– Some perustuu vuorovaikutukseen ja se innostaa ihmisiä. Mukavaa on, ettei millään Pro Kalan sivulla tai profiililla ole tarvinnut puuttua epäasialliseen kommentointiin. Kala koetaan niin positiivisena asiana, Partanen sanoo.
Viime vuonna Pro Kala toi suomalaiseen ruokavuoteen uuden teemapäivän: joka helmikuun toisen tiistaina vietettävän Kansallisen kalakeittopäivän. Jo ensimmäinen kalakeittopäivä helmikuussa 2018 ylitti suosiossaan odotukset. Tänä vuonna kalakeittopäivään ovat lähteneet mukaan kala-alan toimijoiden lisäksi muun muassa Suomen Gastronomien Seura, Suomen suurlähetystöt maailmalla, suurkeittiöitä sekä kouluja ympäri Suomea.
– Kalakeittopäivän idea syntyi pari vuotta sitten ideariihessä. Kalakeitto on ihanteellinen valinta, sillä kalakeittoa syödään varmaan kaikissa ruokakulttuureissa, sen valmistamiseen käy mikä kala tahansa, se on yhtä lailla arjen kuin juhlan ruoka. Kalakeitto on yksinkertaisesti rajaton riemu. Tavoitteemme on, että kalakeittopäivästä tulee uusi suomalainen perinne, Partanen sanoo.
Vastuullinen kala-ala
Partanen toivoo, että kotimaisen kalan tarjonta vielä jonakin päivänä kasvaa niin, että sitä riittää tasaisesti kauppojen kalatiskeihin ja vientiinkin.
– Kalankasvatuspuolella on meneillään monia suuria hankkeita, joiden odotetaan lisäävän tulevina vuosina merkittävästi kotimaisen kalan tarjontaa. Silakalle etsitään uusia käyttömuotoja. Vähempiarvoisten kalalajien hyödyntäminen on lähtenyt käyntiin. Pro Kalassakin alkaa työssä uusi vaihe sitten, kun kasvu toteutuu, pohtii Partanen.
Pro Kala on opettanut suomalaisille sloganin ”Kalaa kaksi kertaa viikossa”.
– Viesti menee läpi, kun sitä jaksaa toistaa. Seuraavaksi toivoisin, että suomalaiset oppisivat, kuinka vastuullisesti suomalainen kala-ala toimii. Kalastus on parasta vesien hoitoa ja kalankasvatus on tehnyt valtavan työn kuormituksen minimoimisessa ja ekologisesti tuotetun ruoan tarjonnassa. Tämä on toimiala, josta jokainen voi olla ylpeä, Partanen sanoo. Rinta rottingilla, tietenkin.
Tutustu Pro Kalaan: www.prokala.fi