Kalaleaderit puhaltavat tuulta purjeisiin

Kalaleaderit ovat Suomessa kalataloutta aktivoivia ja kehittäviä toimintaryhmiä, joita vetävät alueelliset kalatalousaktivaattorit. Niiden työstä kannattaa kalanviljelijänkin olla kiinnostunut, sillä kalaleaderit voivat tukea rahallisesti yleishyödyllisiä hankkeita. Kalaleaderin kalatalousaktivaattori avustaa myös tarvittaessa yritystä tai yrittäjää kalatalouden investointihakemusten teossa.

Suomessa toimii yhdeksän alueellista kalaleaderia. Niistä käytetään myös nimitystä kalatalousryhmä. Jokaisella kalaleaderilla on oma strategiansa ja rahoituspottinsa käytettävänä. Kalaleadereiden toiminta on laajaa ja nivoutuu siniseen kasvuun ja biotalouteen – mitä kalanviljelykin vahvasti on. Rahoitus tulee Euroopan meri ja kalatalousrahastosta, Suomen valtiolta sekä toiminta-alueen kunnilta. Nyt voimassa oleva rahoituskausi alkoi vuonna 2014 ja päättyy vuonna 2020, mutta koska kausi alkoi käytännössä vasta vuonna 2016, myös vuoden 2020 aikana aloitetut hankkeet voivat jatkua vuoden 2021 puolelle.

Kalaleaderin toiminta paikallisena kehittäjänä linkittyy maaseudun kehittämiseen sekä maaseutuelinkeinojen kehittämiseen. Toimintatapa on tuttu jo pidempään käytössä olleista maaseutuleadereista. Kalatalousleadereiden toiminnan tukena on Maaseutuverkoston yhteyteen perustettu ja vuonna 2016 käynnistynyt Meri- ja kalatalousverkosto, jonka verkostokoordinaattorina toimii Tuomas Metsäniemi Seinäjoella.

Yleishyödyllinen vai ei?

Maria Saarinen neuvoo ja kouluttaa. Kuva: Saaristomeren kalatalousryhmä

Saaristomeren kalaleaderin kalatalousaktivaattorin Maria Saarisen mukaan Saaristomeren kalatalousryhmä on tukenut alkutuotannossa pääasiassa kalastuksen toimintaedellytyksiä parantavia yleishyödyllisiä hankkeita.

– Aktivaattorilta saa apua myös yrittäjien hakiessa investointitukea esimerkiksi EMKR:n muista toimenpiteistä. Ammattikalastajat ovat ahkerasti käyttäneet tätä mahdollisuutta hyväkseen mutta kalanviljely-yritykset vähemmän, kertoo Saarinen.

Saaristomeren kalaleaderin strategian ensisijaisena tavoitteena on lisätä ja monipuolistaa runsaiden kalavarojen hyödyntämistä ja tarjontaa lähialueille ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla elinkeinokalatalouden arvoketjua ja yhteistyötä kehittämällä sekä innovatiivista ajattelua ja teknologiaa apuna käyttäen. Tavoitteena on myös, että nykyistä suurempi osa alueella tuotetusta kalasta jää lähialueelle.

Maa- ja metsätalousministeriö linjasi tälle rahoituskaudelle ainoastaan yleishyödylliset kalataloushankkeet kalaleadereille tukikelpoisiksi. Hakijana voi olla julkinen taho, yhdistykset ja yhteisöt tai yksityinen yritys. Yksityisiä, ei-yleishyödyllisiäkin kehittämishankkeita voidaan tukea, mutta tällöin tuki on korkeintaan 50%. Ainakin Kainuussa on muutama tällainen hanke rahoitettu.

– Ei ole aina yksiselitteistä määritellä, onko hanke yleishyödyllinen vai ei. Saaristomeren kalaleader on kalanviljelyssä tukenut Åbo Akademin siian rakkoloisiotutkimusta. Joka tapauksessa, jos hankeidea on, siitä kannattaa kalatalousaktivaattorin kanssa keskustella ja katsoa miten sen kanssa päästään eteenpäin, Saarinen sanoo

Kalankasvatusta kaivoskuiluihin?

Kainuun ja Koillismaan kalaleaderin ydintehtävä on tukea ja kehittää alueensa kalataloutta eli kalastusta, kalanviljelyä ja jalostusta. Aktivointiin ja hankerahoitukseen on käytössä kuluvalle rahoituskaudelle yhteensä noin miljoonan euron rahapotti.

– Käytännössä kalaleaderimme tarjoaa apua investointien ja yritysten kehityshankkeiden rahoituksen hakuun sekä rahoitusta paikallisiin kehittämishankkeisiin, kertoo alueen kalatalousaktivaattori Tero Nieminen.

Pikkulimaska, kuva: Kainuun ja Koillismaan kalaleader

Vesiviljelyssä hankekaudella on käynnistynyt kaksi vesiviljelyyn liittyvää yleishyödyllistä hanketta. Luonnonvarakeskus Luke, paikallinen kalanviljely-yrittäjä ja Raisioaqua ovat mukana hankkeessa, jossa selvitetään pikkulimaskan käyttöä kalanviljelylaitoksilla poistovesien käsittelyssä.

– Pikkulimaska on kelluva vesikasvi. Se sitoo tehokkaasti vedestä ravinteita. Kasvi on pieni mutta ravinteikas ja sitä käytetäänkin maailmalla eläinrehujen raaka-aineena, Nieminen kertoo.

Pikkulimaska, kuva Kainuun ja Koillismaan kalaleader

 

 

 

 

 

Toinen vesiviljelyyn liittyvä hanke on Pyhäjärven kaupungin hallinnoima selvitys, missä etsitään uutta käyttöä Pyhäjärven kaivostunneleille.

– Kaivoskäytäviä on kilometreittäin syvällä maassa ja ne kiinnostavat eri tahoja. Kalojen tai äyriäisten kasvatus tunneleissa on yksi varteenotettava vaihtoehto, jota parhaillaan selvitetään.

Yksittäisen yrityksen tai yrittäjän kannattaa Niemisen mielestä ehdottomasti hyödyntää kalatalousaktivaattoria hankesuunnittelussa ja investointitukien hakemisessa.

– Ihan hyvin yritykset ovat palvelua jo hyödyntäneetkin. Oli idea mikä tahansa, siitä kannattaa tulla keskustelemaan, kannustaa Nieminen.

Lisätietoa kalaleadereista mm:

Kirjoittaja: Mika Remes