Kalamiehet ry jää historiaan

Kalamiehet ry:n toiminta päättyy vuoden 2018 loppuun mennessä. Lopettamispäätös vahvistettiin sääntöjen määräämällä tavalla kahdessa yhdistyksen kokouksessa, joista toinen, se viimeinen, pidettiin 1.10.2018 Tampereella. Kokoukseen osallistui kolmisen kymmentä yhdistyksen pitkäaikaista jäsentä. Viimeisen kokouksen yhteydessä kuultiin luentoja menneiltä hyviltä ajoilta sekä syötiin maittava illallinen yhdessä.

 

Petri Savola

Yhdistyksen puheenjohtaja Petri Savola aloitti illan kertomalla haikeana, että iltapäivän kokouksessa tehtiin päätös yhden Suomen vanhimman yhdistyksen lopettamisesta: ”Olen kuullut jopa väitettävän, että olisi ollut vanhin, varmaan ainakin kala-alan vanhimpia. Joka tapauksessa yhdistys on toiminut pitkään edistämässä kalatalousalaa Suomessa. Yhdistyksen tulevaisuutta on pohdittu ja mietitty isommissa ja pienemmissä porukoissa ja hallituksenkin toimesta, mutta jotenkin vaan on selvemmin alkanut tuntua, että aika on ajanut tämän tyyppisen yhdistyksen ohi.”

Kalataloudessa toimivien yhdysside

Kalamiehet ry:n tarkoituksena on ollut toimia monin eri tavoin kalatalouskoulutuksen saaneiden ja alalla toimivien yhdyssiteenä. Yhdistyksen perustamisen (1937) jälkeen sekä jäsenmäärä että kalatalouteen liittyvien toimialojen määrä kasvoi huomattavasti useiden vuosikymmenien ajan. Tuolloin kaikki enemmän tai vähemmän tunsivat toisensa ja lähes kaikki toimialan tärkeät ja vähemmän tärkeät henkilöt löytyivät yhdistyksen jäsenluettelosta.

Yhdistyksen toiminnan alkuvuosikymmeninä oli tärkeää myös jäsenistön edunvalvonta, joka on sittemmin menettänyt kokonaan merkityksensä, koska jäsenistö on järjestäytynyt moniin eri ammattijärjestöihin. Myös kalatalousalan koulutus ja tutkimus on kehittynyt valtavasti yhdistyksen alkuaikoihin verrattuna. On syntynyt useita eri organisaatiotahoja, jotka huolehtivat monista sellaisista tehtävistä, joita Kalamiehet ry on pannut alkujaan liikkeelle ja ylläpiti pitkiä aikoja. Näistä vaikuttavuudeltaan merkittävin oli kalatalousalan jatkokoulutus, jossa tutkijat ja muut korkeammin koulutetut toimivat teoreettisen- ja tutkimustiedon jakajina sekä käytännön kalastusmestarit ja -teknikot taas toivat pöytään havainnot, kokemukset ja käytännön sovellutukset kaikkien yhteiseksi hyväksi.

Yhdistys yritti vielä puhaltaa hiilloksesta tulta…

Hallituksen pitkäaikanen puheenjohtaja ja nykyinen varapuheenjohtaja Markku Pursiainen toivotti jäsenet tervetulleiksi tilaisuuteen

Viimeisten 20–30 vuoden aikana Kalamiehet ry:n rooli toimialalla on muuttunut. Avaintekijä lienee toimi-alan jakautuminen eri sektoreihin, mikä vaatii aikaisempaa syvempää ja kapea-alaisempaa erikoistumista. Taustalla yhdistyksen näkökulmasta on se, että koulutus on tuottanut ja edelleen tuottaa toimijoita yhä kapeammille toimialan sektoreille, ja korkeasti koulutettujen osuus koko toimialan henkilöstöstä on kasvanut. Kalastajat, kalanviljelijät sekä kalankäsittelijät hajaantuvat työelämään hyvin pieniin yksiköihin tai yrittäjiksi hyviin moniin eri ammattinimikkeisiin, joihin Kalamiehet ry:n perinteinen toimintatapa ei tunnu yltävän. Ammattikorkeakoulusta valmistuneet iktyonomit (AMK) ja tiedekorkeakouluista valmistuneet kalabiologit sekä vesialan tutkijakoulutetut eivät ole kokeneet Kalamiehet ry:tä samalla tavalla henkiseksi kodikseen kuin yhdistyksen alkuaikoina.

Kalamiehet ry:n hallitus seurasi jo useiden vuosien ajan tilanteen muuttumista ja pyysi vuoden 2013 alussa jäsenistöä tarkastelemaan yhdistyksen toiminnan tarvetta ja toimintatapoja. Jäsenkysely antoi yksiselitteisen vastauksen: yhdistyksen toiminnalle on edelleen selkeä tarve (84 % kannatti), toimintaa tulee uudistaa (63 %) sekä yhdistykselle tulee laatia uusi toimintastrategia (75 %). Yhdistyksen sääntöjen muuttamisen tarkastelun näki tarpeelliseksi vain 35 % vastaajista, ja peräti 95 % vastaajista katsoi, että yhdistyksen tulee pyrkiä kattamaan koko kalatalousala.

Näistä lähtökohdista Kalamiehet ry päätti vuosikokouksessaan 13.3.2013 Jyväskylässä käynnistää yhdistyksen toiminnan uudelleenjärjestelyn. Tarkoitusta varten perustettiin valmistelutyöryhmä, joka teki esityksen Kalamiehet ry:n toiminnan kehittämisestä. Kalamiehet ry:n hallitus laati työryhmän esityksen mukaisesti ehdotuksen yhdistyksen toiminnan uudistamisesta ja luovutti sen yhdistyksen vuoden 2014 vuosikokoukselle. Kalamiehet ry:n strategia 2015–2024 ei kuitenkaan aktivoinut jäseniä halutulla tavalla.

Toiminta hiipuu

Koulutustaustaltaan ja työtehtäviltään yhä erilaistuneempia ja kapeampia sektoreita edustavalle jäsenistölleen Kalamiehet ry ei siis ole voinut enää viime vuosina tuottaa riittäviä ja kiinnostavia palveluita, eikä toimia kattavana yhdyssiteenä kaikkien kesken. Tarjolla on yhä enemmän mitä erilaisinta soveltuvaa jatko- ja täydennyskoulutusta ja syventävän osaamisen kehittämismahdollisuuksia myös avoimia tiedonhankintamenetelmiä käyttäen, on selvää, että yhdistys ei voi hyvin rajallisten voimavarojensa puitteissa kilpailla näiden kanssa, eikä tarvitsekaan. Kun tähän liitetään myös se havainto, että työnantajien on vaikea nähdä Kalamiehet ry:n toiminnassa mukana olemisesta itselleen erityisiä hyötyjä, on myös jäsenistön aktiivinen osallistuminen, vaikka haluja olisikin, aikaisempaa huomattavasti vaikeampaa ja omia uhrauksia enemmän vaativaa. Tämän vuoden vuosikokouksessa huhtikuussa päätettiin lopettaa yhdistyksen toiminta kokonaan.

Tutustumismatkoja muiden maiden kalatalouteen

Opintomatkalla Ranskassa, kuva Pasi Korvonen

Puheenjohtajan Savolan mielestä 2000-luvulla yhdistyksen parasta antia olivat ehdottomasti ulkomaille suuntautuneet opintomatkat. Niiden aikana tutustuttiin kohdemaiden kalatalouskoulutukseen ja eri kalatalousalan sektoreiden toimintaan.

Slovakiaan tutustuttiin huhtikuussa 2004, juuri ennen maan liittymistä EU:hun. Paikallisen kalatalouskoulun opettajat esittelivät melko lailla erilaista kalastusta ja kalankasvatusta kuin koti Suomessa. Savolalla oli illallisella päällään paikallisen kalastusyhdistyksen kravatti, joka oli tuolta reissulta yhä muistona.

Shetlanissa vierailtiin elokuussa 2006. Siellä vaikutuksen teki troolari, joka kalasti päivässä saman mitä kaikki suomen alukset viikossa ja 6 hengen miehistöllä. Ja se oli Shetlannin kalastuslaivaston pienin pelaagitroolari.

Opintomatkalla Islannissa

Islanti kesäkuussa 2009 oli erinomaisen edullinen kohde, koska maan talous oli juuri hiukan aiemmin ollut rajussa ryöpytyksessä ja valuutan arvo pohjamudissa, jotkut puhuivat ihan maan konkurssista. Edullisten hummereiden, kuumien lähteiden, valaiden ja maata liki 100 prosenttisesti pyörittävän kalateollisuuden, joita edustivat lähinnä turska ja katkaravut, jälkeen Suomea ja meidän kalatalousalaa osasi jälleen katsoa hiukan uudesta perspektiivistä. Maassa oli kalatalouden lisäksi tarjolla lähinnä pahanmakuista viinaa ja mätää holkeria.

Viimeisin matka suuntautui Ranskaan kesäkuussa 2011. Pieni raapaisu Euroopan yhden suurimman kalastusvaltion järjestelmiin antoi runsaasti uutta tietoa kalakantojen suojelusta, kun pääsimme tutustumaan sekä tonnikalojen että lohen suojelun tähtääviin asioihin, Savola muisteli.

Kalanviljelyä 60-luvulta nykypäivään

Mauno Liukkonen kertoi kalanviljelyn kehityksestä 70-luvulta nykypäivään

Lopetusillallisella Mauno Liukkonen kertoi kalanviljelyn kehityksestä 1960-luvulta nykypäivään. Liukkonen kertoi, että Kalamiehet ry:llä on pitkä historia maamme kalatalouden eri sektoreiden edistämisessä, ja erittäin merkittävää se on myös kalanviljelyn näkökulmasta. Yhdistyksen jäsenet ovat olleet kehittämässä kalanviljelyä, kumuloineet osaamista ja jakaneet tietoa, koulutuspäivillä, tapahtumissa ja kurssien muodossa. Yhdistys on ollut vahva osa alan koulutusjärjestelmää.

Liukkonen muisteli, että alkuaikoina kalanviljelytoiminta suuntautui kalavesien hoidossa tarvittaviin poikasiin, mutta samalla luotiin hyvää osaamista ja kokemusta 1960 luvulla käynnistyvälle ruokakalantuotannolle. Ilman tuota kokemuspohjaa Suomesta tuskin olisi kehittynyt maailman ensimmäistä ison lohikalan tuottajaa.  Asema kesti aina 1980 luvun puolivälin paikkeille, kunnes Norjalaiset pyyhkäisivät ohi, niin että tuskin edes perävalot näkyivät.

Kirjolohen viljely kehittyi harrastustoiminnasta elinkeinoksi 1960 luvun loppupuolella. Suomalaiselle lohi on iso kala, ei mikään annoskalakokoinen sintti.  Sen vuoksi kirjolohta, muista maista poiketen, alettiin kasvattamaan iso kokoiseksi kalaksi.

Reino Skytén ja kumppanit ryhtyivät –70 luvun alkupuolella kokeilemaan Kirjolohen kasvattamista meressä ja löysivätpä myös sopivat  paikat kalojen säilyttämiseen  meressä talvenkin yli.  Ei tarvittu enää virtaavaa vettä, eikä maalle kaivettuja altaita. Sopivia tuotantopaikkoja oli runsaasti ja investointitarve putosi merkittävästi. Eli edellytykset tuotannon nopealle kasvamiselle oli löydetty.

Tuskin tuolloin ajateltiin että oltiin luomassa uutta erittäin merkittävää elintarviketuotantoa, mistä suurimman potin myöhemmin korjasivat muut maat, Norja ja Chile etunenässä. Lienevätkö Norjalaiset käyneet Kustavissa menetelmiä vakoilemassa, vai oliko kyse normaalista kehityksestä, mikä vain käynnistyi Norjassa Suomea myöhemmin, Liukkonen muisteli ja myönsi jutustelevansa vähän subjektiivisesti kotiinpäin vetäen.

Kalamiehet ry:n muistot säilytetään kaikkien tavoitettavissa

Ari Savikko on koonnut Kalamiehet ry:n materiaalit yhdistyksen historiasta Suomen Kalakirjaston kotisivuille, josta menneitä voi käydä muistelemassa (http://www.suomenkalakirjasto.fi/kalamiehet-ry/). Kalamiehet ry:n materiaalit annetaan Suomen kalastusmuseoyhdistys ry:lle.

Tekstin on kirjoittanut Mari Virtanen Kalamiehet ry:n puheenjohtajan Petri Savolan, varapuheenjohtajan Markku Pursiaisen sekä Mauno Liukkosen puheiden ja tekstien pohjalta.