Kalankasvattajaliiton ajankohtaiset asiat

Kesäkuu 2017

Asc-esiselvitys etenee

Teksti Riitta Myyrä, Oy WAI Consulting Ltd
 

eulippu

 

 

 

 

 

Tämän vuoden ensimmäisessä uutiskirjeessä kerrottiin, että Kalankasvattajaliitossa on meneillään Euroopan meri- ja kalatalousrahaston rehoittama hanke kirjolohituotannon ASC- sertifioinnin mahdollistamiseksi Suomessa. ASC (Aquaculture Stewardship Council) –standardit ovat maailmanlaajuisia, eikä täkäläiselle kirjolohituotannolle ole mahdollista saada varsinaisesti omaa standardia, johon sertifiointi voisi perustua. Lähtökohtana onkin selvittää ne suomalaisen kirjolohikasvatuksen erityispiirteet, jotka tulisi huomioida sovellettaessa kyseeseen tulevia ja jo olemassa olevia standardeja (ASC-lohistandardia tai ASC-kirjolohistandardia sisävesikasvatukselle).

Hankkeessa on selvitetty suomalaisen tuotannon erityispiirteitä ja näistä laadittu analyysi on parhaillaan ASC-organisaatiossa tutkittavana ja kommentoitavana. Tavoitteena on pohtia yhdessä organisaation edustajien kanssa, ovatko esimerkiksi murtovesiolosuhteisiin ja Suomen kansainvälisesti verraten melko pieniin laitoskokoihin liittyvät kysymykset mahdollista huomioida sertifiointiprosessissa. ASC-standardeja myös kehitetään ja uudistetaan jatkuvasti, joten hankkeen aikana selvitetään lisäksi mahdollisuutta olla mukana tuossa uudistustyössä.

ASC-sertifioidun tuotannon määrä maailmanlaajuisesti on viime vuosina ollut nopeassa kasvussa. Organisaation edustaja Barbara Janker oli mukana 4.5.2017 järjestetyssä ASC/MSC-sidosryhmätilaisuudessa Helsingissä ja kertoi, että viimeisen vuoden aikana ASC-sertifioitujen vesiviljelylaitosten määrä on noussut 260:stä 449:ään. Eniten kasvussa ovat olleet lohi-ja katkaraputuotannon sertifioinnit. Maailman koko vesiviljelytuotannosta on tällä hetkellä 3-4 % ASC-sertifioitua, yhteensä 38 maassa. Lohenkasvatuksen osalta laajuus on nyt 22 % tuotannosta. Vesiviljelytuotannon valmiita myyntituotteita on sertifioitu yli 8100 nimikettä, joista yli 80 % myydään Keski- ja Pohjois-Euroopassa, mutta Etelä-Eurooppa, Pohjois-Amerikka ja Aasia tuotteiden ostajina ovat nousussa mm. kansainvälisten hotelliketjujen johdolla. Kysynnän kasvaessa myös suomalaisen tuotannon sertifioinnin tulisi olla mahdollista tähän halukkaille tuottajille.

Hankkeen ja selvitystyön edistymisestä kerromme lisää syksyllä!

Tammikuu 2017

ascKalankasvattajaliitto selvittää ASC lohikriteerien soveltuvuuden kirjolohen kasvatukseen

Kuluttajat, kaupat ja ennen kaikkea vientimarkkinat suosivat sertifioituja tuotteita. Yksi vastuullisuuden, kestävyyden ja ympäristöystävällisyyden varmistamiseksi luotu standardi on Aquaculture Stewardship Council eli ASC-merkki. Sertifioinnin puuttuminen kalatuotteista saattaa vaikeuttaa vientimarkkinoille pääsyä. Suomessa ei toistaiseksi ole järjestelmää asc-sertifiointia varten, sillä kirjolohelle ei ole valmiita kriteereitä. Liiton vetämä hanke mahdollistaa sen, että tulevaisuudessa yrityksillä on mahdollisuus hakea asc-sertifikaattia kirjolohelle, mikäli haluavat.

Hanke on Euroopan meri– ja kalatalousrahaston Suomen toimintaohjelman 2014-2020 rahoittama. Tavoitteena on luoda kirjolohelle Suomen kasvuoloihin soveltuva kasvatusstandardi. Norjassa käytetään lohenkasvatukseen Salmon Standardia, jota voidaan soveltaa kirjolohelle murtovedessä. Sertifiointi työ toteutetaan kahdessa osassa, josta ensimmäinen osa, ryhmäsertifiointi, toteutettiin kesällä 2016. Toinen osa, kriteereiden valmistelu, aloitettiin tammikuussa 2017.

Ryhmäsertifioinnin pilottiprojektin toteutti iktyonomi AMK Pia Lindberg-Lumme. Projektissa selvitettiin, voidaanko suomalaisia merikasvatuslaitoksia sertifioida yhdessä, jolloin sertifiointiin vaadittavat vuosittaiset auditointikulut voitaisiin jakaa useamman yrityksen kesken. Pilottiprojektin aikana selvitettiin myös, voiko lohistandardin kriteereitä soveltaa Suomen kirjolohen kasvatukseen sekä mitä muutoksia se vaatisi. Testaus ja auditointi toteutettiin kahdessa kalanviljely-yrityksessä Lännenpuolen Lohi Oy:ssä ja Taimen Oy:ssä. Auditoinnin suoritti Max Goulden MacAlister, Elliott&Partners Ltd konsultointiyrityksestä.

Ryhmäsertifioinnin loppuraportista selvisi, että arviointikriteereissä oli useita kohtia, joita tulisi muuttaa maakohtaisesti sovellettaviksi, jotta sertifiointi olisi mahdollista. Ryhmäsertifioinnin suurin haaste on ”areal base management” mikä velvoittaa yrityksiä ryhmittymään ja nimittämään yhteisen vastuuhenkilön, joka valvoo standardin noudattamista.

Varsinaisen kriteereiden soveltuvuusvalmistelun eli esiselvityshankkeen toteuttaa FM kalabiologi Riitta Myyrä Kalavesi Konsultit Oy:stä. Tarkoitus on selvittää Salmon kriteereiden yksityiskohtainen soveltuvuus kirjolohelle, niiden muutostarve ja neuvotella maakohtaisesta soveltamisesta hyödyntäen ryhmäsertifioinnin tuloksia.
Kirjoittaja Anu-Maria Sandelin

Fiskodlarförbundet utreder om ASC:s laxkriterier kan tillämpas vid odling av regnbågslax

Konsumenterna, handeln och framför allt exportmarknaden föredrar certifierade produkter.
Aquaculture Stewardship Council, dvs. ASC-märket är en standard som har upprättats för att garantera att produkterna är ansvarsfulla, hållbara och miljövänliga. En avsaknad av certifiering kan försvåra fiskprodukternas tillträde till exportmarknaderna. I Finland finns för tillfället inget system för asc-certifiering på grund av att färdiga kriterier för regnbågslaxen saknas. Det projekt som förbundet nu har startat innebär att företagen i framtiden kommer att ha en möjlighet att söka asc-certifiering för regnbågslax, om man så önskar.

Projektet är finansierat av den Europeiska havs- och fiskerifondens operativa program för Finland 2014 –2020. Målsättningen är att skapa en standard för odling av regnbågslax som är anpassad för odlingsförhållandena i Finland. I Norge använder man Salmon Standard vid odling av lax och man kan utgå från denna standard vid odling av regnbågslax i brackvatten. Certifieringen utförs i två etapper, varav den första, gruppcertifieringen, utfördes under sommaren 2016. Den andra delen, beredning av kriterierna, inleddes i januari 2017.

Pilotprojektet för gruppcertifieringen gjordes av iktyonom Pia Lindberg-Lumme. I projektet utredde man om de finska fiskodlingarna inom havsområdets kan certifieras tillsammans och därigenom dela de årliga kostnaderna för auditering mellan flera företag. Vid samma pilotprojekt utredde man också om kriterierna för standarderna för lax kan tillämpas vid odling av regnbågslax i Finland och vilka förändringar detta skulle förutsätta. Testandet och auditeringen gjordes vid fiskodlingsföretagen Lännenpuolen Lohi Ab och Taimen Ab. Auditeringen utfördes av konsultföretaget Max Goulden MacAlister vid Elliott&Partners Ltd.

Ur gruppcertifieringens slutrapport framkom det att man måste ändra flera av kriteriernas punkter för att certifieringen skulle kunna tillämpas i Finland. Gruppcertifieringens största utmaning utgörs av ”areal base management” som förbinder företagen till att bild grupper och utnämna en gemensam ansvarig person som övervakar att standarden följs.

De huvudsakliga förberedelserna för kriteriernas lämplighet, dvs. projektets förutredning, verkställs av FM fiskeribiolog Riitta Myyrä vid Kalavesi Konsultit Ab. Avsikten är att detaljerat utreda i vilken grad Salmon-kriterierna lämpar sig för regnbågslax och vilka förändringsbehov som finns. Man skall därtill, utgående från gruppcertifieringarnas resultat, ingå förhandlingar om tillämpningen av kriterierna.
Skribent Anu-Maria Sandelin

 

emkr

eulippu