Suomalainen kala täyttää korkeat laatukriteerit. Meillä kala kasvaa puhtaissa vesissä ja on lyhyiden etäisyyksien sekä nopean ja tehokkaan kylmäketjun ansiosta ruokapöydässä tuoreena. Säännöllisen ja luotettavan toiminnan ansiosta kalatiskeillä on sitä mitä luvataan. Vesiviljelyyn soveltuvat lajit, jotka sopeutuvat suljettuun ympäristöön ja jotka tuottavat runsaasti jälkeläisiä. Lisäksi lajien tulee olla nopeakasvuisia, tehokkaasti rehua hyödyntäviä ja taudinkestäviä. Suomessa viljellään eniten kirjolohta (n. 95 %) ja toiseksi eniten siikaa. Lisäksi viljellään kuhaa, taimenta, nieriää ja sampea. Istutuksiin tuotetaan yli kahdenkymmenen kala- ja rapulajin poikasia. Luonnonravintolammikoissa kasvatetaan istukkaiksi mm. lohta, taimenta, nieriää, siikaa, kuhaa ja harjusta.

Kalantuotannon määrä vaihtelee hieman vuosittain. Kymmenen vuoden tarkastelujaksona (2003-2013) tuotanto on säilynyt lähes samana. Suomessa ja Ahvenanmaalla kasvatettiin kirjolohta vuonna 2013 11,9 miljoonaa kiloa ja siikaa 1,2 miljoonaa kiloa perkaamattomaksi kalaksi laskettuna. Ruokakalan lisäksi kalanviljely tuotti eri-ikäisiä kalanpoikasia sekä istutuksiin että jatkoviljelyyn yhteensä noin 71 miljoonaa yksilöä.

Vesiviljely vaatii riittävästi hyvälaatuista vettä vuoden jokaisena päivänä. Suurin vedentarve on loppukesällä, kun veden lämpötila on korkealla ja kalamassa kasvukauden jälkeen suuri. Veden tarve laitoksella riippuu kasvatettavasta kalamäärästä, ruokintamäärästä, lämpötilasta ja happikylläisyydestä, kalalajista ja koosta. Kala syö ja kasvaa vain, jos se voi hyvin. Yleisesti ottaen kalat viihtyvät vedessä, jonka happipitoisuus on yli 4 mg/l ja happikylläisyys yli 70 %. Lohikalojen hapentarve on yli 7 mg/l. Lajikohtaiset erot ovat kuitenkin suuria. Kala viihtyy parhaiten neutraalissa tai lievästi emäksisessä vedessä (yli 6,5 pH).

Tutkimus ja kalanviljelyelinkeino on tehnyt pitkäjänteistä työtä kasvatuslajien kehittämisessä. Kehitystyötä on tehty kirjolohen, kuhan, sammen, muikun ja uusimpana nelman kanssa. Kalalajit monipuolistavat kalan tarjontaa kaupassa.

Kirjolohi – punalihainen kuningatar

 kirjolohi_muutettuKirjolohella on maamme kalanviljelyn ja kalakaupan historiassa ainutlaatuinen asema. Sen avulla syntyi uusi ruokatuotannon haara, joka löi itsensä läpi ja kalanviljelyn ansiosta punalihaista kalaa onkin saatavana kohtuulliseen hintaan kaikkialta maastamme.

Ihanteellisissa oloissa kirjolohesta kasvaa kiinteälihainen ja raikkaan makuinen kala, joka sisältää runsaasti omega3 -rasvahappoja, B12- sekä D-vitamiinia. Kirjolohi on terveysvaikutuksiltaan yksi parhaista ruokakaloistamme.

Roosaan vivahtavaa kirjolohta on Suomessa kasvatettu ammattimaisesti 1970-luvulta lähtien. Nykyisin tuotanto on 10 – 12 miljoonaa kiloa vuodessa, josta kaksi kolmasosaa viljellään Saaristomeren ja Ahvenanmaan alueella. Kirjolohen viljely mädistä ruokapöytään vie keskimäärin kaksi-kolme vuotta. Kirjolohen kasvatuksen perusta on laadukas emokalasto, josta saadaan mätiä poikastuotantoon. Mädin haudonta alkaa huhti-toukokuussa, lämmitetyssä vedessä tammi-maaliskuussa. Kirjolohen mädistä kuoriutuu poikanen noin 40 vuorokauden kuluttua, veden lämpötilan ollessa noin 10 astetta. Mädistä kuoriutuneita poikasia kasvatetaan poikasaltaissa sisähalleissa. Ensimmäisenä elinvuotena ne siirretään jatkokasvatukseen maa-altaisiin tai merelle verkkoaltaisiin. Parhaiten kirjolohi viihtyy 14 – 16-asteisessa vedessä. Elintarvikkeeksi kirjolohi perataan 1 – 2 kilon kokoisena. Kirjolohi kuljetetaan kasvatuslaitoksilta tukkuun tai suoraan kauppaan.

Siika – monimuotoinen ruokakala

Siika_Pro Kala

Siika_Pro Kala

Suomalainen kalankasvatus sai vuosituhannen alussa siiasta toisen tärkeän kasvatettavan kalan kirjolohen rinnalle. Siian kasvatustekniikka on samantapainen kuin kirjolohella, tosin siika on herkempi ja vaativampi kalalaji. Kasvatus vaatiikin suurta ammattitaitoa ja jatkuvaa säätämistä.

Kasvatettu siika on löytänyt itsensä kalatiskiin, jossa se täydentää hyvin luonnonsiian kausivaihteluita. Kasvatetun siian valtteja ovat rasvaisuus, tasalaatuisuus ja ympärivuotinen saatavuus. Kotimainen, kasvatettu siika on erinomainen ja ravitseva lähikala, jonka käyttö ylläpitää suomalaisia työpaikkoja.

Siian poikaset kuoriutuvat ja kasvavat poikaslaitoksissa ja ensimmäisen kasvatuskauden jälkeen kalat voidaan siirtää jatkokasvatukseen verkkoaltaisiin. Siika on rauhallinen kala eikä pidä siitä, että sitä turhaan häiritään kasvukaudella. Siika perataan 1 – 2 jatkokasvatusvuoden jälkeen 600 – 1000 gramman painoisena.

Kuha – kuha on kunkku

4_Kuhan kututuro_RKTL_Laukaa

Kuha on kalatiskin arvostetuimpia kaloja ja yksi maukkaimmista makean veden kaloista. Tyylikkään petokalan liha on valkoista, kiinteää, vähäruotoista ja vähärasvaista. Kuhan merkitys ruokapöydässä onkin koko ajan kasvussa.

Kuha kasvaa tehokkaimmin lämpimässä vedessä, joten kuhaa kasvatetaankin ympäristöystävällisellä kiertovesijärjestelmällä toimivassa kasvattamossa reilun vuoden verran. Kuhanpoikaset tulevat laitokselle luonnonravintolammikoista. Painoa poikasilla on tuolloin noin gramma ja mittaa tulitikun verran. Kasvuaika puolittuu laitoksen lämpimässä vedessä luonnonvesissä kasvaviin lajitovereihin verrattuna.

Haasteelliseksi kuhankasvatuksen tekee pieni poikaskoko ja kalojen valonarkuus. Lisäksi kasvatuksen haasteena on, että kuha on kannibaali, joka syö pienemmät lajitoverinsa. Tämän vuoksi suurimmat yksilöt pitää erotella ajoissa toiseen kasvatusaltaaseen.

Sampi – herkku miljoonien vuosien takaa

sampiSampi on monikäyttöinen, vaalealihainen ja vähärasvainen kala, josta valmistuu nopeasti hyvää ruokaa. Fileoitu sampi sopii hyvin kalaruokien valmistukseen, koska se on luonnostaan ruodoton. Kiinteän rakenteensa vuoksi sampi soveltuu erittäin hyvin myös grillattavaksi. Sammesta saatu aito kaviaari on tietenkin ehdoton luksustuote.

Nykyään myös sampi kasvaa modernisti kalanviljelylaitoksissa ympäristöystävällisesti kiertovedellä. Kyseessä ei kuitenkaan ole aivan sama kalalaji, jota aiemmin tavattiin Suomessa, vaan ulkomailta tuotu siperiansampi. Sampi on alkeellinen luukala, jonka ulkomuoto on pysynyt lähes muuttumattomana 200 miljoonaa vuotta. Se on siis elävä fossiili, joita on ollut olemassa jo kauan ennen 200 tuhatta vuotta sitten syntynyttä nykyihmistä. Lämpimässä, 20-asteisessa vedessä sampi kasvaa nelinkertaisella nopeudella, jolloin perkauskoon se saavuttaa 2-3-vuodessa. Kaviaaria sammesta saadaan 6-7-vuoden ikäisenä.

Kalalajit istukastuotantoon

Istutuksiin tuotetaan yli 20 kala- ja rapulajin poikasia. Istukastuotannossa tärkeimmät lajit ovat petomaiset lohikalat (lohet, taimenet ja nieriät), joita tuotetaan laitoksissa ruokintaviljelyllä sekä siiat, kuha ja harjus, joita kasvatetaan lähinnä luonnonravintolammikoissa.

Istukkaita kasvatettaessa pyritään siihen että kasvatusympäristö on kalalle mahdollisimman luontainen ja myös virikkeellinen. Tämän on todettu vähentävän laitoskalojen stressiä ja parantavan sekä taudinvastustuskykyä, että istukkaiden henkiinjäämistä luonnossa.

Last 30 Posts

Archives by Month:

Archives by Subject: