Alueellinen jakautuminen

7_Kuva Vesa Virtanen Kalankasvatusta harjoitetaan koko maan alueella, mutta yleistettynä suomalaisen kalanviljelyn tuotantomallissa kalat kulkevat sisävesistä merelle: kalanpoikaset kasvatetaan sisävesissä, ruokakala meressä.
Kalanviljelyn tuotantolaitokset voivat olla monentyyppisiä. Laitoksen kokoonpanoon vaikuttavat vesialue ja viljeltävä kalalaji. Varsinkin sisävesillä kalanviljelylaitokset ovat usein yhdistelmiä useammasta laitostyypistä. Suurin osa ruokakalasta kasvatetaan Ahvenanmaalla ja muilla merialueilla. Sisävesillä on myös lukuisia luonnonravintolammikoita, joissa kasvatetaan kalanpoikasia. Kalankasvatuksen osuus ravinnekuormituksesta on 1 – 2 prosenttia.

Saaristomeri

Saaristomeri on altis rehevöitymiselle. Se on matala, veden vaihtuvuus on heikkoa ja kesällä vesi kerrostuu. Rehevöityminen on ollut voimakkainta jokisuilla, asutuskeskusten läheisyydessä ja sisäsaaristossa, jossa vedet ovat matalia ja sokkeloisia. Saaristomerta kuormittavat alueen omat yhdyskunta- ja teollisuusjätevedet, maa- ja metsätalous, haja-asutus ja kalankasvatus. Lisäksi Saaristomerelle kulkeutuu virtausten mukana runsaasti ravinteita Suomenlahdelta ja eteläiseltä Itämereltä sekä ilmalaskeutumana. Noin 70 % Saaristomeren ravinnekuormituksesta tulee jokivesien mukana mantereelta.

Varsinais-Suomen alueen kalankasvatuksen tuotanto on noin 5 miljoona kiloa vuodessa. Kalankasvatuksen osuus Saaristomeren kokonaiskuormituksesta on Varsinais-Suomen ELY-keskuksen (2011) arvion mukaan fosforilla noin 3 % ja typellä noin 2 %. Paikallisesti kalankasvatuksen osuus on suurempi tärkeimmillä tuotantoalueilla, kuten Kustavin ja Taivassalon merialueilla, Houtskärin ympäristössä sekä Hiittisten merialueella.

Ahvenanmaa

Ahvenanmaalla kalankasvatus on keskittynyt Brandön, Kumlingen ja Föglön vesille. Ahvenanmaan kokonaistuotanto on noin 4,5 miljoonaa kiloa vuodessa.

Ahvenamaalla kalankasvatus on suhteellisesti suuri kuormittaja, koska Ahvenmaalla on vähän asutusta, teollisuutta ja maanviljelyä. Hajakuormitusta on huomattavasti vähemmän kuin Manner-Suomessa. Kalankasvatuksen vesistövaikutus riippuu paljon laitosten sijainnista. Hyvällä sijainninohjauksella voidaan vähentää tai poistaa lähes kokonaan kalanviljelyn aiheuttamat haitat.

Muu Suomi

Vesiviljelyn poikastuotanto on keskittynyt Sisä-Suomen alueelle. Ruokakalan kasvatuksen osuus sisämaassa on vähentynyt. Useita tuotantolaitoksia löytyy Kainuun vesistöistä, Rautalammen vesireitin varrelta sekä Etelä-Lapin ja Keski-Suomen vesistöistä.
Kalankasvatuksen kuormituksen vaikutusten arviointia sisämaan vesistöissä vaikeuttaa se, että suurimman kuormittajan maatalouden kuormituksen vuosittaisia muutoksia ei tunneta tarkasti. Kalanviljelylaitosten kuormituksen pienenemisen vaikutukset ovat peittyneet hajakuormituksen kasvuun ja sen vuosittaiseen vaihteluun.