Suomalaisiin ruokapöytiin toivotaan enemmän kotimaista kalaa. Kalantuotanto tapahtuu vaativissa olosuhteissa. Saalismäärien suuri vaihtelu ja väheneminen sekä tuhoeläinten aiheuttamat haitat haastavat yrittäjien työn. Minkälaisin toimin elinkeinoa voidaan edistää ja liiketoimintaa parantaa yrittäjän arjessa? Kysymykseen etsittiin ratkaisuja kalatalouden kehittämisohjelmissa.

Elinkeinokalatalous TTS Työtehoseura
Teksti: Anu Ahtela & Minna Mattila-Aalto, TTS Työtehoseura

Kalatalousala investoi suomalaiseen ruoantuotantoon ja työhön. Kasvulähtöisyys on tavoiteltavaa, jotta voimme saavuttaa tavoitteet kotimaisesta kalantuotannosta ja suomalaisesta kalataloustyöstä.
Viisitoista kehittämisorientoitunutta kalatalousyrittäjää kehittivät kaupallisen kalastuksen ja kalaviljely-yritysten toimintaedellytyksiä. Elinkeinokalatalouden kehittämisohjelmissa (2016-2018) Suomen Ammattikalastajaliitto ry SAKL:n, Suomen Kalankasvattajaliitto,
TTS Työtehoseura selvittivät miten kaupallisen kalastuksen ja kalanviljely-yritysten toimintaedellytyksiä ja kasvulähtöisyyttä voidaan edistää elinkeinonharjoittajan arjessa.

Kehittämisohjelmat kiihdyttivät toimivien ratkaisujen löytämistä seuraavin keinoin:

  •      liiketoiminnan tuottavuuden ja johtamisosaamisen kehittämiseen keskittyneet valmennuspäivät
  •      työntutkijoiden ja talousasiantuntijan yrityksissä toteuttamat tutkimus- ja konsultaatiopalvelut
  •      yrittäjille tarjottu mahdollisuus suorittaa yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto tai yrittäjän ammattitutkinto.

Seuraavassa esitetään ohjelmissa syntyneet keskeiset tulokset: minkälaisin toimin kalatalouden elinkeinoa voidaan edistää ja liiketoimintaa parantaa yrittäjän arjessa?

Kun talousymmärrys lisääntyy, investointirohkeus kasvaa

Liiketoiminnan kannattavuus kiinnostaa kalatalouden yrittäjiä. Talousvalmennus auttaa yrittäjää tekemään vaihtoehtoisia laskelmia ja esimerkiksi arvioimaan investointien takaisinmaksuaikoja. Valmennuksen tuloksena yrittäjän näkemys siitä, mikä on liiketoiminnan ydin, saattaa muuttua. Näin kuvaa talousvalmennuksen vaikutuksia ajatteluunsa strategiatyötehtävässään yksi ohjelmaan osallistuneista kalastajista: ”Aikaisemmin on kalastettu rysillä ja verkoilla oikeastaan kaikkea kalaa. Yritetty saada kiloja kasaan mahdollisimman paljon ja sitä kautta euroja.Nyt strategia on alkanut täsmentymään mottoon, kalastetaan euroja, ei kiloja.”

Yrittäjän rohkeus investoida kasvaa, kun ymmärrys taloudellisista tunnusluvuista ja kyky ennakoida liiketoiminnan muutoksia lisääntyy. Yritystoiminnan laajentamista suunnittelevalle yrittäjälle taloudelliset laskelmat antavat varmuutta tehdä kasvutavoitteen mukaiset investoinnit.  Perusteellisesti tehtyjen laskelmien pohjalta yrittäjä voi kevyemmin mielin investoida esimerkiksi uuden elintarvikehuoneiston rakentamiseen.

Työajanseurannasta apua kausivaihtelujen tuomiin haasteisiin

Säät, vuodenajat ja sesongit vaikuttavat ratkaisevasti kalatalousalan yrittäjän liiketoimintaan. Järjestämällinen työajanseuranta auttaa yrittäjää tunnistamaan, mihin työaika milloinkin kuluu.

Työntutkimuksessa yksi keskeinen tutkimuskohde on työajan käytön jakautuminen. Perinteinen työntutkimus menetelmänä ei kuitenkaan täysin sovellu kala-alalle, koska kalataloustyöt ovat pitkälti kiinni sääolosuhteista. Työntutkimusta on haasteellista sovittaa ja aikatauluttaa kala-alan työhön sopivaksi.

Tämän takia kehitimme ajankäytön seurantaan mobiilisovelluksen, jota kala-alan yrittäjät voivat käyttää osana oman ja henkilöstönsä työajanseurantaan. Mobiilisovelluksen avulla yrittäjä ja hänen henkilöstönsä kirjaavat omatoimisesti työajankäyttönsä työnteon ohessa. Kirjaaminen tapahtuu työntutkijan avulla määriteltyihin työaikalajeihin. Työntutkijat analysoivat tulokset yrittäjän käytettäväksi.

Työajanseurannan tulokset auttavat yrittäjää suunnittelemaan pyyntiä entistä paremmin säiden, vuodenaikojen ja sesongin mukaan. Se, milloin kannattaa keskittyä kalastamiseen ja milloin kalanjalostamiseen, selkiytyy. Mobiilityöajanseurantaa työnsä kehittämisessä hyödyntänyt kalastaja kuvaa asiaa seuraavasti: ”Kun kalaa tulee paljon, niin silloin kalastetaan ja kun kalaa tulee vähän, niin silloin jalostetaan.” Kun yrittäjällä on faktatietoa ja selkeä käsitys siitä, mihin työaika milloinkin kuluu, hän voi ottaa työhön käytetystä ajasta irti maksimaalisen hyödyn.

Johtamiskoulutus vahvistaa yrittämisen ammattimaisuutta

Pienyrittäjän haaste on osata arvottaa omaa työtään ja työkykyään. Kala-alan työ on fyysisesti raskasta. Yrittäjä harjoittaa taloudellista toimintaa omaan laskuun ja omalla vastuulla. Liiketoiminnan tuottavuuden parantaminen on yrittäjän harteilla.

Valmennus ja työntutkimus pureutuivat yritysten tuottavuuden parantamisen keinoihin. Tavoitteena oli tuottaa ”pakillinen” tuottavuuden työkaluja, jotka ovat helposti käyttöönotettavia yrittäjän arjessa.

Tuloksena syntyi Kalatalouden työkalupakki. Se sisältää työkaluja yrityksen talouden ja kannattavuuden parantamiseen sekä liiketoiminnan ja operatiivisen toiminnan kehittämiseen. Työkalupakin työkalut ovat nyt kaikkien kala-alan yrittäjien hyödynnettävissä. Työkalupakin löydät nimellä ”Kalatalouden työpakki” TTS Työtehoseuran ”hankkeet”- internetsivuilta https://www.tts.fi/tutkimus_kehitys/hankkeet/tyon_kehittamisen_hankkeet/kalatalouden_tyokalupakki.

Tuottavuuden parantaminen tapahtuu tuottavuutta johtamalla. ”Kasvattamaan oppii kasvattamalla, mutta liiketalouden ymmärtäminen on toinen juttu. Johtamiskoulutus on ollut tarpeellista. Osaan nyt lukea ja analysoida aivan toisella tavalla tilinpäätöstietoja ja mitä lukujen sisälle oikein kätkeytyy.”, kiteyttää yksi johtamiskoulutuksen suorittaneista kalanviljelijöistä.

Kehittämisohjelmien tarjoamien johtamiskoulutusten suosio yllätti. Kaikkiaan kymmenen yrittäjää suoritti johtamistutkinnon ohjelmien aikana.

Kala-alan brändäystä tarvitaan ainakin kahteen tarkoitukseen

SOK-vähittäiskaupan kaupallinen johtaja Ilkka Alarotu avaa kaupanalan tulevaisuusnäkymiä toteamalla: ”Uskomme, että kasvibuumia seuraa kalabuumi.” Kala-alan asiantuntijoiden mukaan näin myös tulee käymään, koska kaupanalan keskeinen vaikuttaja näin sanoo.

Kalatalouden innovaatiopäivät 2018 esitteli uusina tuotelanseerauksina lahnamakkaran, silakkapuikon ja säynäväpohjaisen röran. Yrittäjän mahdollisuus päästä osaksi kalabuumia riippuu suuresti siitä, miten hän brändää toimintansa ja tuotteensa.
Kalabuumi edellyttää kalaa. Kalan toivotaan olevan kotimaista ja työn suomalaista. Ammattilaisilla on kova huoli siitä, kuka jatkaa töitä, kun väki alalla vanhenee. ”Kovin on harmaapäistä porukkaa.”, totesi kehittämisohjelmiin aktiivisesti osallistunut rannikkokalastaja.

Erityisesti ammattikalastuksessa työntekijöiden keski-ikä on korkea, eikä työvoiman saaminen ole helppoa. Nuorten yrittäjien saaminen kalataloustyön pariin vaatii oman brändäyksensä.

Mitä keinoja on saada nuoret innostumaan alasta? Yritystoiminnan ammattimaisuuden lisääminen voisi parantaa alan vetovoimaa. Nykyaikainen tekniikka, digitaaliset ratkaisut ja työaikaan sidottu työ voisivat lisätä nuorten kiinnostusta. Toisaalta työn mielekkyyttä lisäävä ammatillinen vapaus ja mahdollisuus luontoarvojen vaalimiseen voisivat vetää nuoria alalle.

Kehittämisohjelmaan osallistuneilla yrittäjillä on valtavasti osaamista ja halua kehittää paitsi omaa yritystään myös koko kalatalousalaa. Tätä voimavaraa ei saa jättää hyödyntämättä. Mestari-kisälli -koulutus, jossa kokeneiden ja alan hallitsevien ihmisten osaaminen valjastetaan koulutuskäyttöön, olisi yksi mahdollisuus kouluttaa uusia, nuoria tekijöitä alalle.

https://www.tts.fi/uutishuone/uutiset/biotalouden_uutiset/kalastaakko_euroja_vai_kiloja.3499.news?fbclid=IwAR1HiQtcjHguc3qRos_QbaRNHJPMKMS2sR5lIlG3gkI6DiHiXS__CjNJOfM