Kalataudit pysyivät kurissa 2016

Kalatautivuosi 2016 oli yleisesti ottaen hyvä, arvioi Anna Maria Eriksson-Kallio Evirasta. Tilannetta avitti viileä kesä, joka piti vedetkin pääasiassa viileinä. Virustaudeista todettiin ainoastaan IPN-tautia. Bakteeritaudeista eniten huolta tuottivat flavobakteerit. Vesihomeongelma näyttäisi olevan Eviran havaintojen perusteella lisääntymään päin.

Eviran Kalatautipäivässä on perinteisesti kuultu aina katsaus edellisen vuoden kalatautitilanteeseen – eikä perinne katkennut tälläkään kertaa. Katsauksen pitänyt Eviran eläinlääkäri Anna Maria Eriksson-Kallio piti vuoden 2016 tilannetta kokonaisuudessaan hyvänä. Kalatautien esiintymiseen vaikuttaa aina sää. Viime kesä oli viileä. Tosin toukokuussa pintavesien lämpötilat nousivat normaalia korkeammaksi Etelä- ja Keski-Suomessa mutta muuten pysyttiin kesäkautena keskiarvojen alapuolella.

Erityisen ilahduttavaa Eriksson-Kallion mielestä oli, että lakisääteisesti vastustettavia kalatauteja ei Suomessa esiintynyt lainkaan toista vuotta peräkkäin. Rokotuksella ehkäistävien bakteeritautien (vibrioosi, paisetauti ja yersinoosi) tilanne oli kerrassaan ennätyksellisen hyvä. Eniten ongelmia aiheuttivat kylmänveden tautia aiheuttavat flavobakteerit.

Virustaudeista todettiin ainoastaan IPN-tautia. Sen kohdalla tutkijat eivät ole saaneet kunnolla selville, onko tauti todellinen ongelma vai ei.
– IPN eli tarttuva haimakuoliotauti todettiin Suomessa ensimmäisen kerran vuonna 1984. Virusta on esiintynyt lähinnä merialueilla vuosittain 1990- ja 2000-luvuilla. Taudista on löydetty kolme eri genotyyppiä, genoryhmä 2, 5 ja 6. Näistä genoryhmä 5 on vakavin taudinaiheuttamiskyvyltään, minkä takia se on valvottava tauti sisämaassa. Genoryhmä 2 on Suomessa kuitenkin yleisin kanta. Evira teki IPN-taudista viime vuonna 27 eristystä 20 laitokselta. Eristyksistä vain yksi oli genotyyppiä 5. Muut olivat genotyyppiä 2, kertoi Eriksson-Kallio.

Evira teetti kyselyn kaikille sisämaan laitoksille, joissa IPN-tautia on havaittu vuodesta 2012 lähtien. Kyselyn vastausprosentti oli 25. Tulokset olivat kaksijakoisia. Puolet vastaajista oli sitä mieltä, että IPN aiheuttaa tappioita tuotannossa, kun se esiintyy yhdessä bakteeri-infektioiden kanssa. Toinen puoli vastaajista oli sitä mieltä, ettei IPN aiheuta lainkaan tappioita.
– Vastausten perusteella voidaan ajatella, että lämpötilan ja stressivaikutusten yhteisvaikutuksesta IPN voi olla itsessään kohtalokas kirjolohen ja siian pikkupoikasilla. Jos olosuhteet ovat muuten hyvät, ei IPN yksistään aiheuta tautia, kiteytti Eriksson-Kallio.

Vesihome on ollut sitkeä riesa poikaslaitoksilla siitä lähtien, kun malakiittivihreän käyttö kiellettiin ongelman hoidossa. Tilalle tulleella formaliinilla ei ole saatu aivan yhtä hyviä hoitotuloksia.
– Erityisen voimakkaat vesihometartunnat vaikuttaisivat olevan lisääntymään päin. Eviran saamat näytteet edustavat vain jäävuoren huippua. Useimmat tapaukset diagnosoidaan paikallisesti laitoksissa. Toistaiseksi voimme vain spekuloida ongelman syitä. Vesihome vaatii lisätutkimuksia. Jos formaliinin käyttöön on tulossa kieltoja tai rajoituksia, vaihtoehtoisia hoitomahdollisuuksia on löydettävä pikaisesti.

Lataa esitys tästä

Kuva ja teksti: Mika Remes, Comida Communication Oy