Kansanedustaja Anne Kalmari: Suomalainen kala tarvitsee tekoja

Keskustan kansanedustaja ja maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Anne Kalmari on innokas kalansyöjä ja kotimaisen kalan puolestapuhuja. Kalmari tiedostaa kotimaisen kalan saatavuuteen liittyvät ongelmat, ja väläyttelee helpotusta kalatoimialalle jo pian. Lupapolitiikkaan on hänen mukaansa tulossa konkreettisia toimia jo tämän hallituskauden aikana.

Teksti: Pro Kala ry,

kuva: (https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/Sivut/953.aspx)

Kivijärveltä kotoisin oleva Anne Kalmari on kalan ja lähiruoan ystävä, joka pitää kalastamisesta itsekin. Kivijärvestä nuottamiehet pyytävät erityisesti muikkua, jonka kansanedustaja nostaa omaksi suosikikseen. Purkkimuikku onkin koko perheen herkku, jota Kalmarin perheessä syödään usein.

Kalatoimiala saa Kalmarin mietteliääksi. Hän kokee, että kotimaisen kalan saatavuuteen liittyvät ongelmat ovat todellisia ja moninaisia, ja niitä on syytä lähteä purkamaan – jo kalan arvostuksen lisäämisestä lähtien.

– Kunpa me suomalaiset osaisimme olla ylpeitä siitä, mitä meillä on – hyvänen aika sentään, maailman parhaimmat ja puhtaimmat raaka-aineet! PR- ja brändäystyötä suomalaisen kalan eteen tarvitaan, jotta arvostus kasvaisi. Ehkäpä täällä järvien maassa meille on ollut liiankin itsestäänselvää, että kotimaista kalaa riittää, hän pohtii.

Arvostuksen myötä ala näyttäytyisi houkuttelevampana nuoremmille, joita tarvitaan tasapainottamaan ikärakennetta. Uusien tulijoiden polkua alalle tulisi hänen mielestään helpottaa investoinnein.

Kalmari myöntää, että keskiössä on sanojen sijaan teot. Poliittisilta päättäjiltä vaaditaan konkreettisia toimia, jotta kalan saatavuuteen liittyviä ongelmia voidaan ratkoa.

 Turhat byrokratian kukkaset pois

Pro Kalan teettämä tuore tutkimus kertoo, että kuluttajat pitävät tärkeänä elinvoimaista kotimaista kalatoimialaa ja söisivät suomalaista kalaa enemmänkin, mikäli sitä olisi tarjolla. Myös kalanjalostajat käyttäisivät nykyistä enemmän kotimaista kalaa, mikäli sen saatavuus olisi turvattu ja toiminta olisi taloudellisesti kannattavaa. Ja sitä sen tulee olla: kannattavaa. Juuri tämän takia Kalmari toteaa myös kiertovesilaitosten tarvitsevan rahoitusta. Alkuinvestoinnit tulee saada pienemmiksi ja sitä kautta toiminta lyömään leiville.

Kalmari palaa pohtimaan ratkaisuja kotimaisen kalan saatavuusongelmaan:

– Kalankasvatus on nopein väylä kotimaisen kalan saatavuuden parantamiseksi. Konkreettisena toimenpiteenä tulisi olla energiaveronpalautukset: kuten teollisuudessakin saadaan energiaveropalautuksia, tulisi kalankasvatuksessa saada energian hinta alemmaksi. Toisena tärkeänä asiana mainitsisin kunnissa toteutettavat linjaukset kotimaisen ja lähiruoan suosimiseksi.

Kalankasvatuksen lupabyrokratia on työläs. Kalmarin mukaan lupabyrokratian suhteen on jo ryhdyttykin konkreettisiin tekoihin:

– Lupa-asioihin liittyvät byrokratian kukkaset tulee poistaa, jos ne aiheuttavat vain ylimääräisiä kustannuksia. Esimerkkinä tästä on lupien uusiminen, joka on kallis ja turha toimenpide, jos mikään toiminnan harjoittamisessa ei ole muuttunut. Konkreettisia muutoksia lupabyrokratiaan on tulossa jo tällä hallituskaudella. Tästä on selkeät kirjaukset hallitusohjelmassa ja olen itse ollut niitä kirjaamassa. Kirjaukset on yhdessä hallituspuolueiden kanssa sovittu, joten tällöin ne tulee pystyä toteuttamaan, Kalmari toteaa päättäväisesti.

– Lisäksi hallituslinjauksessa on mainittu niin sanottu lupatakuu. Tämä tarkoittaa sitä, että tulisi määräaika, jonka puitteissa määräykset on saatava. Lupatakuu koskisi kaikkia ministeriöitä ja sujuvoittaisi lupien hakemista, hän jatkaa.

Haittaeläimiä, puolivalmiita järjestelmiä, tiukkoja säädöksiä

 Lupabyrokratian lisäksi kalatoimialalla riittää muitakin haasteita. Rannikkokalastuksen suurimpana haasteena ovat haittaeläimet, jotka ovat tehneet kalastamisesta joillakin alueilla täysin mahdotonta. Haittaeläimet aiheuttavat vahinkoja kalastuksen lisäksi myös kalakannoille. Kansanedustaja Kalmari tiedostaa tilanteen hankaluuden erityisesti merimetson ja hylkeen osalta.

 – Ongelmat ovat todellisia ja niihin pitää pystyä puuttumaan – sanon tämän tosissani ja maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtajana. Joitakin helpotuksia on jo tullut norminpurun myötä haittalintuihin liittyen, mutta kyseessä on lajeja, jotka eivät juurikaan vaikuta kalastukseen. Valitettavasti merimetso ei ole vielä laji, jota voitaisiin vähentää. Hylkeiden kanssa on ongelmia siksi, että laji on EU:ssa uhanalaiseksi luokiteltu. Itämeren hylje ei ole kuitenkaan uhanalainen. Ihmisten mielikuvissa Itämeren hylje mieltyy söpöksi saimaannorpaksi hankalan haitta-eläimen sijaan. Uskoisin, että merimetson osalta tilanne on helpommin ratkaistavissa.

Haittaeläinten lisäksi toimialalla on ilmennyt ongelmia myös toimimattomien, puolivalmiiden järjestelmien osalta, mikä aiheuttaa viivästelyä asioiden hoitamisessa. Ongelma on harmillinen ja juontaa juurensa siihen, että EU:ssa muut maat eivät noudata yhteisiä pelisääntöjä. Tällöin rangaistuksia ilmenee kaikille Itämeren maille.

– EU tuo jatkuvasti uusia haasteita. EU-säännöksiä emme voi olla noudattamatta, mutta ajatuksena voisi olla, että haemme jatkoaikaa niin kauan, että järjestelmä toimii. Tämän lisäksi tulee hakea kaikkia mahdollisia lievennyksiä, joita muualta tulleisiin normeihin voi hakea. Kotimaassa sisävesikalastuksen puolella on helpompaa kuin merellä.

Jotta suomalainen kalankasvatus saavuttaisi sille vesiviljelystrategiassa asetetut kasvutavoitteet, tulisi Kalmarin mielestä kalankasvatus suhteuttaa muihin elinkeinoihin sääntelyn osalta. Kalmari ei halua vaarantaa ympäristön tilaa, mutta hänen mukaansa laskennallisista päästöarvoista tulisi päästä kohti todellisuutta. Itämerirehulla (Itämerestä pyydetystä kalasta valmistettu rehu) syötetty viljelty kala ei kasvata fosforikuormaa juuri mitenkään.

Huolimatta siitä, että kalatoimialalla riittää haasteita, Kalmari näkee valoa tunnelin päässä. Kalatalous on nostettu päättäjien keskuudessa tärkeäksi asiaksi ja lupauksia on jo tehty erityisesti kalankasvatukseen liittyen. Toimialalla työskenteleville hän lähettää terveisiä olla enemmän yhteyksissä:

– Yhteydenpito on tärkeää, eli se, että te toimijat olette aktiivisesti yhteyksissä ja annatte ajankohtaista informaatiota meille päättäjille. Näin saadaan myös virkamiehet vakuutettua ja asioita vietyä tehokkaammin eteenpäin.

No Comments Yet.

Leave a reply

You must be logged in to post a comment.