Kuhan lypsy ja hedelmöitys

EPFC:n erityistyöpaja Belgiassa: Kuhan lypsy kuha

Kuvat ja teksti: Pekka Marttinen / RAS-Consulting

Taustaa
European Percid Fish Culture (http://www.epfc.net) ja Inagro vzw (http://inagro.be/inagro_en/) järjestivät viisipäiväisen työpajan, jossa aiheena oli kuhan alkutuotanto (mädin tutkiminen, lypsy, hedelmöitys ja mädin laadun tutkinta). Työpaja järjestettiin Inagro vzw:n kiertovesitutkimuslaitoksessa Belgiassa 11.-15.9.2017.

Kurssin järjestäjänä ja organisaattorina toimi Stefan Teerlinck (Inagro) ja kurssin asiantuntijoina toimivat Daniel Żarski (UWM) sekä Uros Ljubobratović (NARIC). Työpaja muodostui teorialuennoista sekä käytännön harjoitteista ja tutkimuksista. Työpajan tarkoituksena oli antaa uusia näkemyksiä liittyen kuhan alkutuotantoon, keskustella sekä vaihtaa informaatiota osallistujien kesken. Työpajan osallistujien määrä oli rajattu 8 henkilöön ja osallistujia oli useista eri Euroopan maista. Suomesta työpajaan osallistui Pekka Marttinen (RAS-Consulting). Matka rahoitettiin EMKR:n vesiviljelyn innovaatio-ohjelmasta.

Inagro vzw
Inagron koekasvatuslaitos tekee kasvatuskokeita kuhalle ”out-of-season”-tuotantomenetelmää käyttäen, jossa emokuhat kasvatetaan suljetussa kiertovesilaitoksessa ja vuodenaikoja manipuloidaan valojakson sekä lämpötilan avulla halutuiksi. Tällöin on mahdollista saada tuotettua 2-4 mätierää vuoden aikana.

Työpajan sisältö
Työpajan aihealueina oli muun muassa kontrolloitu kuhan lisääntyminen, sukukypsyysvaiheiden määritys, hormoni-injektiot, kutuvalmius, ovuloinnin kontrollointi, lypsy, hedelmöitetyn mädin käsittely ja tutkiminen, haudonta ja poikasten kuoriuttaminen. Työpajan aikana em. aihealueita käytiin sekä teoriassa, että käytännössä läpi asiantuntijoiden (Zarski & Ljubobratović) ohjauksessa. Työpajan aikana keskusteltiin avoimesti myös kyseisen tuotantomenetelmän haasteista ja vahvuuksista sekä mietittiin mahdollisia ratkaisuita tulevaisuutta ajatellen.

Ajatuksia
Out-of-season menetelmällä tuotetun mädinlaatu vaihtelee paljon sekä kyseinen tuotantotapa on hyvin kallis (mm. energia- ja henkilöstökulut). Jatkossa tulisi kehittää kustannustehokkaampia keinoja mm. hedelmöitetyn mädin takertavuuden poistoon sekä laskea todellisia kustannuksia kyseiselle tuotantotavalle.

Katso täsät esitys aiheesta:

Innovaatiopäivät Pekka Marttinen