Merialueen kalanviljelyyn soveltuvan hylkeenpyyntimenetelmän kehittäminen

Kuva: Hylkeen kita – Esa Lehtonen, Luke

Luke totetutti Luvialla KalaValtanen Oy:n laitoksella pilottihankkeen (syksy 2015) ”Merialueen kalanviljelyyn soveltuvan hylkeenpyyntimenetelmän kehittäminen”.

Pilottihankkeessa ei saatu vedenalaiskuvaa hylkeistä, mutta niiden vierailut todennettiin rekisteröintilaitteen avulla. Hylkeet olivat aktiivisimpia loppusyksyllä pimeään aikaan ja aamuyöllä.Hankkeen julkaisu on luettavissa:

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-326-473-1

Pyyntimenetelmän kehitystyö jatkuu tänä syksynä sekä 2018 KalaValtasen kanssa.

Metsästämällä tapahtuva harmaahylkeiden pyynti verkkoaltaiden ääreltä kalanviljelylaitoksilla on osoittautunut erittäin hankalaksi menetelmäksi, eikä sillä ole saatu aiottua tulosta. Maa- ja metsätalousministeriön asettama sallittu saalismäärä harmaahylkeiden pyyntiluvanvaraiselle metsästykselle on ollut viime vuosina 1050 yksilöä ja tästä on vuosittain toteutunut vain 18-45 prosenttia. Itämeren hyljekantojen hoitosuunnitelmassa (Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 4/2007) on linjattu, että kalastukselle ja kalankasvatukselle koituvia menetyksiä voidaan tehokkaimmin vähentää metsästyksellä sekä kalanpyydyksillä ja verkkoaltailla ruokailuun erikoistuneiden yksilöiden poistamisella.

Tässä hankkeessa pyrittiin kehittämään kalankasvatusyritys KalaValtanen Oy:n ja Luonnonvarakeskuksen (ent. RKTL) yhteistyönä hylkeenpyyntilaitteisto joka soveltuu useimpien kalanviljelylaitosten tarpeisiin. Pyyntilaite asennettiin verkkoaltaan ulkoreunalle verkkohavasta vasten siten, että verkkoaltaassa uivat viljelykalat toimivat hylkeen houkuttimina. Tällä koejärjestelyllä pyrittiin varmistamaan, että harmaahylkeet pääsevät tavoittelemaan viljelykaloja riittävän läheltä verkkoaltaan ulkopuolelta ja ne lopulta laukaisevat takanaan sulkeutuvan kalteriportin ja jäävät pyyntilaitteeseen vangiksi. Sulkuporttiin asennetulla gsm-hälyttimellä tieto pyyntilaitteeseen uineesta harmaahylkeestä välittyi matkapuhelimeen.

Vedenalaiskuvauksella kyettiin todentamaan pyyntilaitteen moitteeton asennus, mutta videohavaintoja vierailleista harmaahylkeistä ei kuitenkaan saatu taltioitua. Kuvausta rajoittivat mm. syksyn myrskyjen sekoittama samea vesi ja kameroiden riittämätön valoteho hämärässä.
Harmaahylkeet osoittautuivat erittäin aroiksi, eivätkä ne syksyn 2015 koejaksolla näyttäytyneet pinnalla viljelyaltaiden läheisyydessä yhtä poikkeusta lukuunottamatta. Pyyntilaitteen suulle asennetun rekisteröintilaitteen avulla kyettiin kuitenkin todentamaan hylkeiden toistuvat vierailut ja niiden aktiivisuus pimeässä. On todennäköistä, että pyyntilaitteessa vierailleet harmaahylkeet ovat olleet ”keskimääräistä kokeneempia” yksilöitä, jotka ovat oppineet varomaan kalteriportin herkkää laukaisumekanismia ja ovat sitten uineet ulos laitteesta.

Tämä pilottihanke jäi lyhyen toteusajan vuoksi kesken eikä testatulla hylkeenpyyntimenetelmällä vielä saatu harmaahylkeitä saaliiksi. Laitteiston teknisestä toimivuudesta sekä hylkeiden käyttäytymisestä kertyi kuitenkin hyödyllistä tietoa pyyntimenetelmän jatkokehitystyötä varten.

No Comments Yet.

Leave a reply

You must be logged in to post a comment.