Miljoonapeliä Varkaudessa / Finnforel Oy

Finnforelin uusi kiertovesilaitos Varkaudessa tähtää noin miljoonan kilon kirjolohituotantoon. Kala markkinoidaan uudenlaisena tuotteena Saimaan Tuore –brändillä. Miljoonat ovat olleet pelissä myös ainutlaatuisia ratkaisuja tarjoavassa hallin rakennusprojektissa.

Betonisella kasvatusaltaalla on korkeutta 5,5 metriä ja se nielee 550 kuutiota vettä sisuksiinsa. Vielä altaasta puuttuu niin vesi kuin kalat, mutta tammikuun 2018 lopulla tilanne pitäisi olla aivan toinen. Silloin Varkaudessa Stora Enson tehdasalueella sijaitseva Finnforelin kiertovesilaitos on tarkoitus saada täyteen toimintaansa.

 

Finnforelin laitoksen betonisilla suurimmilla altailla on mittaa: syvyyttä 5,5 metriä vesitilavuus 550 kuutiota.

Finnforelin laitoshankkeen takaa löytyvä Huutokosken Arvo-Kala Oy:n ja Arvo-Tec Oy:n toimitusjohtaja Kaj Arvonen nojaa betoniseen altaan reunaan ja katsoo alas. Isojen projektien mies näyttää pieneltä massiivisen altaan reunan yli kurkkiessaan.

– Vaikea uskoa, että totta tästä on tullut. Aloitimme projektin suunnittelun vuonna 2012, mutta kaiken maailman turhien ja kaikissa oikeusasteissa myös kumottujen valitusten takia rakentaminen päästiin aloittamaan yli vuoden myöhässä syksyllä 2016. No, hyvää kannattaa odottaa, pohtii Arvonen.

 

Finnforelin kehitysjohtaja Pekka Hannelin ja Kaj Arvonen Finnforelin rakennustyömaalla. Vuoden 2018 alkupuolella tuotanto saadaan täyteen vauhtiin.

Oma tuote, oma brändi

Finnforel on Huutokosken Arvo-Kala Oy:n, Tukkuheino Oy:n ja Venäjällä operoivan suomalaissijoittajan Pekka Viljakaisen Aii Corporation Oy:n yhteisesti omistama ja perustama yhtiö. Sen tarkoitus on kasvattaa kiertovesitekniikan avulla hallitiloissa noin miljoona kiloa kirjolohta. Finnforel aikoo myös jalostaa itse kirjolohen kuluttajapakkaukseen asti.

– Meillä tulee aivan omanlainen tuotteensa kirjolohesta, joten tämä ei kilpaile tavanomaisesti kasvatetun kirjolohen kanssa markkinoilla. Kirjolohituotteemme markkinoidaan Saimaan Tuore –brändin nimellä, selvittää Arvonen.

Finnforelin noin 16 miljoonan euron investointi uuteen laitokseen on monella tapaa ainutlaatuinen Suomessa. Laitoksen teknisen suunnittelun teki Arvo-Tecin pitkäaikainen yhteistyökumppani, tanskalainen Billund Akvakultur A.S. Monimutkaiset putkistosysteemit suunniteltiin 3D-mallinnuksen avulla. Betoniset kasvatusaltaat suunnitteli ja toteutti betonirakentamisen asiantuntija Parma Oy.

– Se on hämmästyttävää, kaikki pystyttiin suunnittelemaan millimetrin tarkasti valmiiksi. Käytännössä putkisto tuli osina Varkauteen ja vain koottiin paikan päällä – ja kaikki osui tarkasti kohdalleen. Erilaista putkistoa on sentään altaiden alla yli kaksi kilometriä. Meillä jokaisella altaalla on itsenäinen vesijärjestelmänsä. Muutokset yhdessä altaassa eivät vaikuta toiseen, kun yhteistä runkoputkistoa altailla ei ole, kertoo Arvonen

Miljoonan kilon tuotannon kiertovesilaitos tarvitsee massiivista tekniikkaa tuekseen.

Taattua energiaa

Finnforelin laitos pystyy hyödyntämään Stora Enson tehtaan infrastruktuuria monella tavalla.

– Saamme hankittua edullista teollisuussähköä toimintaan. Sähkön jakelu on erittäin hyvin Stora Ensolla turvattu ja varmistettu. Kiertovesilaitokselle häiriötön sähkönsaanti on elämän ja kuoleman kysymys. On meillä silti oma varageneraattori, jos pahin mahdollinen tapahtuu. Myös vedensaanti tehtaalle on hyvin varmalla pohjalla. Meillä on lisäksi turvana vuorokauden ympäri toimiva tehtaan palokunta ja tehdasalueen vartiointipalvelut, sanoo Arvonen.

Erityisen suuri painoarvo on sillä, että kaikki Finnforelin tuottama poistovesi ohjataan Stora Enson jätevedenpuhdistusjärjestelmään. Vedenpuhdistusjärjestelmä tarvitsee typpeä toimiakseen ja sen tehdas saa jatkossa Finnforelin poistovedestä. Kumppanuus siis hyödyttää molempia osapuolia.

– Emme käytännössä tuota ympäristöön lainkaan vesistökuormitusta ja ekologisuus korostuu kaikessa muussakin. Vahvat synergiaedut Stora Enson kanssa mahdollistivat lupaviranomaisille antaa meille ympäristöluvan 1,3 miljoona kilon tuotannolle. Tämän kokoluokan investointi ei millään kannata paljoa pienemmällä luvalla, sanoo Arvonen.

Brändin luominen on suuri projekti

Saimaan Tuore –brändin rakentaminen Finnforelin kalalle on sekin suuri ponnistus.

– Brändissä ei ole kyse siitä, että tuotetta näyttävästi mainostetaan ja markkinoidaan, vaan että yritys pystyy toimimaan systemaattisesti ja järjestelmällisesti lunastaakseen kuluttajalle annetun tuotelupauksen. Brändääminen on työlästä ja kallista. Silti emme vielä tiedä, miten kuluttaja Saimaan Tuoreen ottaa vastaan, sanoo Arvonen.
Julkisuudessa on monellakin taholla pohdittu, miten kotimaiselle kirjolohelle luotaisiin brändi.

– Brändin voi kyllä luoda yritykselle ja sen tuotteelle, muttei mielestäni elinkeinolle. Brändihän vaatisi, että kaikilla on samanlaiset toimintatavat ja tavoitteet sekä tuotteet tasalaatuisia. Suomessa moni kasvattaa kalaa ottaakseen siitä myös arvokkaan mädin talteen. Se taas vaikuttaa vääjäämättä kalan laatuun ja hankaloittaa pelkästään superior-laatuisen kalan tuottajien asemaa. Ihan ensiksi siitä asetelmasta olisi paras päästä eroon ennen kuin kirjolohen brändäämisestä puhutaan, pohtii Arvonen.

Teksti & kuvat Mika Remes