Puheenjohtajan pohdintoja

irja

Uutiskirje 6/2017

Suomi 100- juhlavuoden tapahtumista monet liittyvät ruokaan. Näissä yhteyksissä korostetaan kotimaisia elintarvikkeita ja niitä mahdollisuuksia, joita pohjoinen luonto ja täkäläiset kasvuolot tarjoavat yhtä lailla kotimaan kulutukseen kuin ulkomaan vientiinkin. On totta, että raikkaat vedet, puhdas maaperä ja kesäkauden pitkä päivänvalo ovat myyntivaltti Suomea ja suomalaisia tuotteita markkinoitaessa.

Yhtä totta ovat myös kotimaamme vaihtelevat säät sekä syksyn ja talven pimeä kaamosaika, joka rajoittaa monia toimintoja ja nostaa tuotantokustannuksia valaistuksen ja lämmityksen tarpeen myötä.

Alkusyksy on nostanut kotimaisen alkutuotannon haasteita selkeästi näkyviin ja keskusteluun – marjat niin viljelyksillä kuin luonnossakin kypsyivät keskimääräistä myöhemmin; vilja tuleentui myöhässä, sateet heikensivät satoa ja viivästyttivät puinteja. Kalat ovat kaikonneet tutuilta apajilta ja haittaeläimet vaativat siirtymään uudenlaisten pyydysten käyttöön. Kalankasvatuksen osalta vuoteen on mahtunut positiivisia yllätyksiä mutta myös vastatuulta ja paljon turhaa byrokratiaa. Kannattavuuden ja kilpailukyvyn parantamisen tarve on yhteinen kaikille alkutuotannon sektoreille.

Ruokaketjujen toimivuus, ruokahuollon järjestäminen ja riittävän omavaraisuusasteen ylläpito ovat tärkeitä kansakunnan elinvoiman ja hyvinvoinnin näkökulmasta. Lisääntyvä kaupungistuminen ja väestön ikääntyminen muuttavat pelikenttää. Alkutuotannon piirissä toimivien joukko supistuu samalla kun tuotannon odotetaan kehittyvän, monipuolistuvan ja tehostuvan. Helppo ja yksinkertainen menetelmä kaikkia tyydyttäväksi patenttiratkaisuksi puuttuu.

Valtioneuvoston ruokapoliittinen selonteko #ruoka2030 listaa toimenpiteitä suomalaisen ruokajärjestelmän kehittämiseksi ja haastaa ruokaketjun toimijoita mukaan ohjelman toimeenpanoon. EMKR-rahoitus on kalataloudelle suunnattu tukimuoto sekä investointeihin että kehittämistoimiin, johon myös vesiviljelylle on varattu oma määrärahansa. Meri- ja kalatalousverkoston sivut (www.merijakalatalous.fi) toimivat jatkossa virallisena tiedotuskanavana tukiasioissa, joten niitä kannattaa seurata säännöllisesti ja käyttää hyödyksi omassa yritystoiminnassa.

Kalankasvattajaliiton syyspäivät toteutuvat tällä kertaa Innovaatiopäivinä. Innovaatio-ohjelmissa keskitytään koko alaa koskevaan ja kaikkien toimijoiden hyödynnettävissä olevaan kehitystyöhön. Tarkoituksena on toteuttaa ohjelmia tiiviissä yhteistyössä elinkeinon ja yritysten kanssa ja tuottaa käytäntöön sovellettavia ratkaisuja laitostasolle. Tervetuloa mukaan !

Uutiskirje 5/2017

Kolea kesä ei hellinyt lomalaisia lämmöllä. Kalankasvatuksen osalta tilanne on kaksijakoinen – toisaalla veden lämpötila sopivan viileänä edistää kasvua, toisaalla myöhäinen kevät ja liiankin alhaisiksi jääneet lämpötilat leikkaavat osan odotetusta tuloksesta. Merialueella haastetta aiheuttivat myös tuulisuus ja yllättävät veden lämpötilavaihtelut. Tuotantomäärät ovat kuitenkin kysyntään nähden liian alhaisella tasolla ja uusia lupia kaivataan.

Sinileväkukinnot, jotka suurelle yleisölle ovat selkeä merkki vesien tilasta, jäivät vähäisiksi. Liekö kylmän ja tuulisen sään mukanaan tuoma etu myös se, ettei mätäkuun uutistyhjiötä tänä vuonna täytetty kirjoituksilla kalanviljelyn haitoista? Vai joko tiedotus- ja valistustyö vihdoinkin alkaa kantaa hedelmää ja asenteet pikkuhiljaa muuttua?

Pori areenan yhteydessä pidetty kala-alan kutsuseminaari/keskustelutilaisuus sai myönteisen vastaanoton. Keskustelua pidettiin hyvänä ja rakentavana. Positiivista julkisuutta mediassa ja myötätuntoa poliittisilta päättäjiltä saatiin– mutta konkreettiset ratkaisut ja nopeat päätökset, joita alan kehitys tarvitsee, puuttuvat vieläkin.

Toimialalla tapahtuu ja osa tapahtumista on myös huomioitu uutisvirrassa – Fifaxin kiertovesilaitos on kokonaisuudessaan siirtymässä kiinalaisomistukseen. Aika näyttää mitä vaikutuksia muutos tuo mukanaan. Kanadassa on elintarvikemarkkinoilla myyty geenimuunneltua lohta – seikka, joka jakaa mielipiteitä ja aiheuttaa keskustelua.

Offshore Fish Finlandin YVA-prosessissa on edetty pitkän kaavan mukaan eikä yhteysviranomaisen loppulausunto ole omiaan helpottamaan varsinaisen ympäristölupahakemuksen laadintaa. YVA-menettelyn tarkoituksena on toimia suunnittelun apuvälineenä, ei hankkeiden esteenä. Jotta tämä tavoite saavutettaisiin, tulee menettelyä yrittäjänäkökulmasta kehittää ratkaisuhakuisemmaksi, jolloin sen kautta etsitään vastausta kysymykseen miten hanke voidaan vallitsevissa oloissa toteuttaa. Vaikka vesiympäristön tila ja kestokyky ovatkin ratkaisevassa asemassa, pitää elinkeinotoiminnan kestävyyden arvioinnissa huomioida myös muut kestävyyden osa-alueet.

On ongelmallista, että ohjeistetaan ja vaaditaan kalankasvattajia toteuttamaan tietyntyyppisiä ratkaisuja, mutta jätetään määrittelemättä missä tilanteissa ja millä edellytyksillä ohjeiden mukaisia ratkaisuja myös puolletaan ja ollaan valmiit hyväksymään. Tähän kysymykseen törmätään sekä avomeriyksiköiden sijoituksen ja mitoituksen suunnittelussa että pyrittäessä keskittämään jo olemassa olevaa tuotantokapasiteettia.

Laajapohjaisesti valmistellut, yhteisesti hyväksytyt, mutta ohjeellisiksi jäävät suunnitelmat ja strategiat ovat painoarvoltaan kovin keveitä.

Uutiskirje 4/2017

Sähköjen katkeaminen muutti kertaheitolla aikataulut ja suunnitelmat – ja tuuli vei tällä kertaa myös puhelinyhteydet. Tänään olivat siis vuorossa vain ne tehtävät, jotka onnistuvat paikan päällä toteutettuina perinteisin menetelmin ja välinein. Meitä haja-asutusalueen toimijoita muistutetaan aika ajoin sähköön perustuvan tietotekniikkayhteiskunnan haavoittuvuudesta. Todellisuus palauttaa mieleen ennalta varautumisen ja omatoimisuuden tärkeyttä niin yksilön kuin yhteisön hyvinvoinnille ja toimivuudelle.

KALATALOUDEN RAHOITUSKUVIOT: EMKR-rahoitusta vesiviljelyyn on saatavilla ja tukia kannattaa nyt hakea. Uuden järjestelmän käyttöönotosta aiheutunut hakemusten ruuhkautuminen on saatu pääosin purettua ja sekä tuki- että maksatushakemusten käsittelyajat ovat lyhentyneet varsin kohtuullisiksi. Sähköisessä hakujärjestelmässä, Hyrrässä, on kuitenkin omat haasteensa ja tukien jakoperusteet edellyttävät nekin oikein muotoiltuja hankkeita. Hyvin tehty hakemus nopeuttaa asian käsittelyä, joten hakemuksien täytössä ja perusteluissa kannattaa olla tarkkana.

Mika Halttu on koostanut tähän uutiskirjeeseen yhteenvedon tukijärjestelmästä. Kannattaa tutustua myös Meri- ja kalatalousverkoston sivuihin (http://www.merijakalatalous.fi/etusivu), joista ollaan rakentamassa EMKR-tiedotuksen pääsivua. Sieltä löytyvät ajankohtaiset uutiset hankeasioista, päätökset määräaikaisista hauista sekä tarvittavia ohjeita.

NÄKYVYYS JA VAIKUTTAMINEN: Liiton keskeisenä tehtävänä on vesiviljelyelinkeinon aseman parantaminen ja tämä edellyttää sekä hyvää keskusteluyhteyttä että aktiivista mielipidevaikuttamista niin viranomaisten, päättäjien, muiden toimijoiden kuin suuren yleisönkin suuntaan.

Pro Kalan koordinoiman markkinoinnin innovaatio-ohjelman avulla kalatalouden järjestöt hakevat yhdessä näkyvyyttä ja lisää painoarvoa koko kalatalouden arvoketjulle. Yksi etapeista on Porin heinäkuisen SuomiAreenan yhteydessä 11.7. järjestettävä keskustelu, johon haastamme mukaan päättäjiä ja mielipidevaikuttajia eri sektoreilta. Kutsuvieraiden lisäksi paikalle kaivataan yleisöksi ja kommentoimaan niin kasvattajia, kalastajia kuin jalostajiakin.

HANKKEITA JA YHTEISTYÖKUVIOITA: Luken koordinoima Vesiviljelyn innovaatio-ohjelma etenee. Tähän ohjelmaan Liitto osallistuu aktiivisena partnerina – alustava työsuunnitelma Liiton osuudesta on nyt laadittu ja toimenpiteisiin ryhdytty.
Merenkulun ja kalatalouden koulutuksen edistämissäätiön myöntämän avustuksen turvin pääsemme jatkamaan sähköisen viestinnän kehittämistä ja aloittamaan Liiton kotisivujen uudistamisen.

Riitta Myyrän kirjoittama artikkeli kertoo ASC-esiselvityshankkeen etenemisestä ja työn aikana esiin nousseista huomioista.

Kevätpäivien aikana kuulimme valintajalostuksen mahdollisuuksista kalaterveyden edistämisessä -tässä uutiskirjeessä LUKE:n tutkijoiden artikkeli valottaa jalostuksen merkitystä siian rasvapitoisuuden osalta.

Uutiskirje 3/2017

Julkisuudessa on tahdottu nostaa kolmen ruotsalaisen kalankasvattamon kielteiset lupapäätökset esimerkiksi ja ennakkotapaukseksi ns. Weser-päätöksestä johtuvana kiristyksenä vesipuitedirektiivin soveltamisesta. Muut lupaharkinnassa vaikuttaneet seikat jäivät sivuosaan. Kukin ympäristölupapäätös on aina yksilöllinen. Lupaharkinnassa arvioidaan haetun toiminnan vaikutusta vastaanottavan vesimuodostuman tilaan. Kielteiset päätökset ja niiden kerrannaisvaikutukset ovat valitettavia ja aiheuttavat levottomuutta ja epävarmuutta tulevasta kehityksestä. Liian yksiviivaisia johtopäätöksiä alan tulevaisuudesta ei tältä pohjalta ole syytä vetää.

BAT ja BEP, vesipuitedirektiivi ja Weser-päätös: Kalankasvatuksen ympäristönsuojeluohje (2014) toteaa, että BAT-periaatetta on mahdollista noudattaa sisämaan kasvatuksessa ja verkkoallaslaitoksien ympäristönsuojelua voidaan edistää BEP-periaatteilla, koska nykytiedon valossa sopivaa tekniikkaa ei ole. Lakitekstiähän tuo ohje ei ole, mutta viranomaisten hyväksymä kuitenkin ja Suomessa noudatettavaksi sovittu linjaus. Tästä näkökulmasta Suomen merialueella ei BAT-periaatteeseen voida vedota verkkoallaskasvatuksen rajoittamiseksi saati kieltämiseksi.

EU:lla ei ole yhtenäistä säädöstä kalankasvatuksen parhaista käytännöistä. Vaikeaa sellaisen laatiminen olisikin kun huomioidaan alan monimuotoisuus ja erot jäsenvaltioiden luonnonoloissa. Se miten periaatteita käytännössä sovelletaan, tulee määritellä kansallisella tasolla paikalliset olosuhteet huomioiden.
Ympäristönsuojeluohjeessa todetaankin: ”Siten kalankasvatuksen parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) ja ympäristön kannalta parhaiden käytäntöjen (BEP) sovellukset tulee selvittää yhteistyössä viranomaisten ja toimialan kanssa”.
Ruotsinvallan aika on meidän osaltamme jo kaukaista historiaa, eikä ruotsalaisen tuomioistuimen omaksuma näkemys lukitse Suomen sovellutuksia. Tärkeää on myös muistaa, että Suomen BAT ja BEP sovellusten selvittäminen ei ole viranomaisten yksinoikeus vaan yhteistoimintaprosessi. Ruotsin omaksumaa määritelmää ei pidä eikä voi hyväksyä tai yleistää suoraan Suomen käytännöksi. BAT ja BEP asiaa pitää lähteä purkamaan alan ja Suomen näkökulmasta muistaen periaatteisiin liittyvät eri ulottuvuudet , joihin kuuluu myös taloudellinen kestävyys.

Riippumatta siitä, tulkitaanko Ruotsin päätökset yksittäistapauksiksi, joissa kielto koskee toimintaa nimenomaan määritellyillä laitospaikoilla ja vallitsevissa ympäristöoloissa vai ennakkopäätöksen luonteisena koko alaa koskevaksi, Weser-päätöksella on vaikutusta ympäristöluvitukseen jatkossa.

Vesipuitedirektiivi on jäsenvaltioita sitova; vesialueiden luokitus ja sen yksittäiset laatukriteerit saavat aiempaa suuremman painoarvon lupaharkinnassa. Ympäristöluvan hakija joutuu aiempaakin tarkemmin selvittämään ja ennakoimaan hankkeensa vaikutuksia ja esittämään ratkaisumallinsa siihen miten estää vesiympäristön tilan heikkeneminen ja miten hyvän tilan saavuttamista voisi edistää.

Kohti tavoitteita: Valtiovallan määrittelemänä ja tukemana tavoitteena on luoda kalankasvatuksesta kilpailukykyinen, kestävä ja kasvava elinkeino. Vesiviljelyn innovaatio-ohjelman kautta etsitään ratkaisuja alan ongelmakohtiin ja kehitetään viljelymenetelmiä. Sijainninohjaussuunnitelmassa on tunnistettu vesiviljelyyn soveltuvia alueita. Kun elinkeinolle on asetettu tavoitteita, on tavoitteiden asettajalla myös velvollisuus antaa lupa ja tarjota kalankasvatukselle mahdollisuus osoittaa kehitys- ja uudistumiskykynsä.

Uutiskirje 2/2017

Vesiviljelyn innovaatio-ohjelma on käynnistymässä alkavan kasvatuskauden myötä, markkinointiohjelman ensimmäiset toimet ovat jo alkaneet. Valtioneuvoston ympäristölupapilotoinnin kärkihankkeessa edetään ja ministeri on pyytänyt YM:tä ja MMM:tä selvittelemään kalankasvatuksen ympäristöluvituksen kevennyksiä kiireellisessä valmistelussa … asioiden käsittely ja valmistelu etenee, mutta koska niissä saavutetaan todellisia edistysaskeleita?

Innovaatio-ohjelmista: Vesiviljelyn innovaatio-ohjelman käynnistäminen on nyt ison askeleen lähempänä, sillä versiot tarvittavista ehdoista ja sopimuksista ovat valmistuneet verkoston toimintaan osallistuville katsottavaksi ja kommentoitavaksi.
Innovaatio-ohjelman verkoston toiminnan on tarkoitus olla jo käynnissä kevään perinteiseen Kalaterveyspäivään ja kevään yrittäjäpäivään mennessä ja ensi kasvukauden kehittämistoimien suunnittelun hyvässä vauhdissa. Niinpä kuulemmekin Kevätpäivillä jo ihan käytännön tasolla ohjelman toimenpiteistä – mitä tehdään ja millaisia kehityskohteita testataan osallistujien laitoksilla.

Kasvot kalanviljelylle: Pro Kalan tehtävänä on kalan ja kalatuotteiden yleinen menekinedistäminen. Innovaatio-ohjelmista ensimmäisenä käynnistynyttä markkinointiohjelmaa hallinoi juuri Pro Kala, suuri osa kalatalouden menekinedistämisestä ja kalatalousalan tiedottamisesta ohjautuukin jatkossa tätä kautta. Törmäämme vieläkin usein alaan kohdistuviin ennakkoluuloihin ja ns. suuren yleisön tietämättömyyteen kala-alasta – sekä kalankasvattajan että kalastajan ammatit ovat vieraita ja kuvitelmat työnkuvasta kaukana nykypäivän todellisuudesta. Markkinointiohjelman puitteissa on mm. tarkoitus hälventää ennakkoluuloja ja tehdä alaa tutummaksi erityisesti tulevaisuuden valintojaan pohtiville nuorille. Yksi tie tähän on kasvojen antaminen elinkeinolle – tarjota kiinnostuneille mahdollisuutta päästä tutustumaan yrittäjiin ja yrittäjätarinoihin joko median keinoin tai käytännön läheisemmin järjestämällä tutustumispäiviä sellaisilla toimipisteillä ja laitoksissa, joissa on tähän edellytykset.

Viestinnästä: Paljon keskustelua on käyty siitä miten alati lisääntyviä viestinnän keinoja pystyttäisiin paremmin ja tehokkaammin hyödyntämään kala-alan tiedottamisessa. Mitä pitää tehdä, että ääni tulee kuulluksi ja viesti ymmärretyksi? Enää ei riitä, että asia on lähettäjälle tärkeä ja tieto oikea – myös vastaanottajan on tunnistettava viesti heti ensi silmäyksellä kiinnostavaksi ja itselleen merkitykselliseksi. Nykyisessä tiedon tulvassa on helppo ohittaa ”tylsät ja tarpeettomat” viestit. Viestin tarkempi tutkiminen vaatii, että se vangitsee vastaanottajan huomion ja ainakin jollain tasolla täyttää hänen tarpeitaan.

On kartoitettava tärkeät kohderyhmät ja kohdistettava niistä kullekin oma räätälöity viestinsä – väärin kohdistettu tai väärässä mediassa jaettu viesti ei ehkä koskaan tavoita henkilöä, jolle se oli tarkoitettu. Yhtä huonoksi tulos jää, jos viestin lähettäjältä ja vastaanottajalta puuttuu ”yhteinen kieli”. Näitä kysymyksiä pohtivat myös Liiton hallitus ja toimihenkilöt osaltaan – jo ensimmäinen uutiskirje toi mukaan uusia tilaajia jäsenistön ulkopuolelta. On varmistettava, että jokaisen kirjeen sisältö on mielenkiintoinen ja uutisarvoinen lukijoilleen. Juttuvinkkejä voi lähettää Marille.

Talvikauden asioita: Vuosiraportit eri viranomaisille työllistävät alkuvuodesta yrittäjiä. Kerätäänkö tietoa vain valvonnan takia tai tilastojen kokoamiseksi? Löytyykö välttämättömästä pahasta myös jotain hyvää? Osaammeko tulkita raportteja oikein tai käyttää niitä mittareina työn tuloksia arvioidessa? Oman koulutuspäivänsä voisi ansaita myös yrittäjän laskentatoimi.

Kevätkokoukseen valmistautumista: Evira ja Kalankasvattajaliitto järjestävät perinteisen Kalaterveyspäivän ja kevään yrittäjäpäivän Turussa 23.3.-24.3.2017. Vähintään yhtä tärkeää kuin päivittää tietonsa alan ja tutkimuksen uusimmista löydöistä on vaihtaa kuulumisia kollegojen ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Tervetuloa Turkuun !

Uutiskirje 1/2017

Viestinnän uusi aika: Uusi aika alkaa tämän vuoden myötä Kalankasvattajaliiton viestinnässä. Arvostetun ja hyvin palvelleen Kalankasvattaja-lehden tilalla on sähköinen uutiskirje ja ruudullasi sen ensimmäinen numero. Käyttö vaatii ehkä hiukan totuttelua eikä kirje kaikilta osin korvaa painettua lehteä. Uutiskirjeellä on kuitenkin omat etunsa ja hyvät puolensa – kokeile rohkeasti ja käytä niitä hyödyksesi.

Hankerahoituksen kuulumisia: Innovaatio-ohjelmista ensimmäinen sai rahoituspäätöksensä juuri joulun alla. Pro Kalan hallinnoima markkinointi-ohjelma käynnistyi heti tammikuussa. ”Kalatalouden markkinointiohjelman” keskeiset teemat ovat myös kalankasvatuksen kannalta tärkeitä. Kalankasvattajaliiton ja Pro Kalan yhteistyön tiivistyminen hankkeen kautta vie Kalankasvattajaliiton tavoitteita eteenpäin kala-alan julkisuuskuvan päivittämisessä, kala-tuotteiden markkina-aseman ja arvon parantamisessa, toimialan verkostoitumisen ja yhteistyön kehittämisessä sekä avaamalla ovia kansainvälistymiseen ja vientiin.

LUKE:n laatima vesiviljelyn innovaatio-ohjelma odottaa edelleen rahoituspäätöstään. Ehkäpä siinäkin päästään kevään korvalla liikkeelle.

On sentään olemassa myös rahoituspäätöksen saaneita ja liikkeelle lähteviä hankkeita. Työtehoseuran vetämään Kalanviljely- ja kalastusyritysten valmennusohjelmaan osallistuu edustava joukko jäsenyritystemme edustajia.

Ajantasaiset ohjeet työtä helpottamaan ja tulosta parantamaan: Vuosien varrella on Liitto ohjeistanut jäseniään monin tavoin. Näihin ohjeisiin kuuluu myös Kirjolohen laatuluokitus. Pro Kalan syksyllä vetämässä Kirjolohityöpajassa todettiin, että ohjetta ei juurikaan noudateta. Asia on joko unohtunut tai noudattaminen katsotaan syystä tai toisesta hyödyttömäksi. Laatuluokituksen päivitys tarvetta vastaavaksi sekä kasvattajien ja jalostajien välisen vuoropuhelun lisääminen voisi kuitenkin parantaa sekä tuoteimagoa että katetta.

Päivitystarpeita on muissakin ohjeissa ja suunnitelmissa – Eviran aloitteesta viriteltiin jo viime vuonna omavalvontaoppaan päivityshanketta. Tämän yhteyteen on luontevaa koota myös muita käytännön toimia koskevaa päivitettyä ohjeistusta… kunhan hanke saadaan toden teolla käynnistymään.

Haastetta hallitukselle: Vuoden ensimmäinen hallituksen kokous ajoittuu helmikuun alkuun. Toimikausi alkaa uudessa kokoonpanossa – tervetulotoivotukset nyt hallitustyöhön mukaan tuleville Mikko Pajulalle ja Kari Vääräniemelle sekä monet kiitokset Liitolle annetusta työpanoksesta väistyville Erik Norrgårdille ja Harri Oreniukselle.

Suurena haasteena tällekin kaudelle on tiukka talous. Painetusta lehdestä luopuminen antaa jonkun verran lisää liikkumavaraa, mutta tuo lisää haastetta niin tiedotukseen ja viestintään kuin yleiseen näkyvyyteenkin. Hankerahoituksen ongelmat ja päätöksenteon hitaus vaikeuttavat nekin toiminnan suunnittelua ja toteutusta. Vähämerkityksellisten toimien karsiminen, entistä tarkempi keskittyminen ydintavoitteisiin ja tehtäviin vie meitä kuitenkin kohti asetettuja tavoitteita.

Kalankasvattajaliitto ja jäsenistö: Liiton toiminta saa vaikuttavuutensa ja tuloksellisuutensa jäseniltä. On tärkeää kertoa niin ongelmakohdista työssä kuin onnistumisista – ajantasainen tieto ja konkreettiset esimerkit helpottavat vaatimustemme perustelua edunvalvontatyössä. Ota siis yhteyttä Liittoon; kysy ohjeita, kerro kuulumisia, kiitä tai moiti.