Puheenjohtajan pohdintoja

UUtiskirje 5/2018

Luonnonvoimat näyttivät mahtinsa jälleen tänä kesänä. Kipeimmin ne koettelivat luonnonvaroihin perustuvia elinkeinoja, mutta vaikutukset heijastuvat laajalle.

Veden vähyys ja liiallinen lämpö aiheuttivat haasteita, ylimääräisiä kustannuksia ja suoranaisia menetyksiä monelle kasvattajalle. Helteet ja taloudelliset huolet rasittivat jo ennestäänkin ahtaalla olevia tuottajia.

Luonnonvoimien lisäksi painetta tuovat ympäristösektorin tiukkenevat tulkinnat ja säädökset. Kehittyvä kalankasvatus on pystynyt vähentämään ympäristövaikutuksiaan merkittävästi. Kiitos hyvin tehdystä työstä ja saavutetuista tavoitteista antaa vieläkin odottaa itseään. Luvatut sujuvoittamistoimet ja elinkeinon toimintaedellytysten parantaminen edistyvät tuskastuttavan hitaasti – virkakoneiston rattaiden kiertoa nopeuttavalle innovaatiolle olisi käyttöä.

Niin hyvinä kuin pahoina päivinä tarvitaan ruokaa ja ruoantuottajia. Miten turvataan elintarviketuotanto ja varmistetaan ruokahuolto jatkossa? Miten varaudutaan säiden oikutteluun ja torjutaan kuristavaa byrokratiaa? Avainasemassa on alkutuotantoportaan toimintaedellytysten varmistaminen ja tukeminen, suunnitelmien ja strategioiden linjausten muuttaminen käytännön toiminnaksi. Mutta nähdäänkö päätöksenteossa elinvoimaisen alkutuotannon merkitys ja ymmärretäänkö täysin niitä vaikutuksia, joita kotimaisen tuotannon häiriöt tai pahimmassa tapauksessa hiipuminen aikaansaavat?

Tärkeää on osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun, tuoda esiin kalankasvattajien näkemyksiä, käytännön tietoa ja kokemuksia ja pyrkiä näin luomaan kasvattajien, päättäjien ja tutkijoiden yhteinen ymmärrys asioiden tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä. Jos emme kykene välittämään päättäjille oikeaa tietoa kalankasvatuksesta, sen merkityksestä ja tarpeista, ei heillä ole edellytyksiä tehdä elinkeinoa edistäviä päätöksiä.

Liitto panostaa yhteiseen edunvalvontaan ja vie viestiämme eteenpäin. Nyt eduskuntavaalien lähestyessä ja maakuntavaaleja odotellessa on jälleen oikea hetki jokaisen nostaa kalankasvatuksen haasteita ja tarpeita niin istuvien kansanedustajien kuin päättäjiksi vasta pyrkivien tietoon. Olkaa aktiivisesti yhteydessä oman vaalipiirinne edustajiin ja ehdokkaisiin; kertokaa päätösten vaikutuksista omaan laitokseenne ja muistuttakaa niistä tehtävistä, joita seuraavalla hallituskaudella tulee viedä maaliin.

Liiton hallitus kokoontuu tällä viikolla jo perinteeksi muodostuneeseen strategiatapaamiseen Hankasalmelle. Tavanomaisten kokousasioiden lisäksi käymme keskustelua ensi vuoden toimintasuunnitelman kärkiteemoista, pohdimme innovaatio-ohjelmien edistymistä ja mahdollisuutta uusien ideoiden toteuttamiseen ohjelmien puitteissa tai itsenäisinä hankkeina. Valmistelemme Liiton tavoitteita hallitusohjelman valmistelijoille esitettäväksi ja panemme maailman muutenkin järjestykseen -ainakin yhdeksi illaksi.

UUTISKIRJE 4/2018

Kesä alkoi tänä vuonna aikaisin. Media ylistää helteitä ja auringonpaistetta – kasvukauden alkuun osuneen pitkäaikaisen lämpöjakson ja kuivuuden aiheuttamat haitat jäävät vähälle huomiolle. Vedet eivät vielä ole ehtineet lämmetä liikaa, mutta miten käy kalojen loppukesästä, jos helteitä riittää myös heinä-elokuulle?  Maatalouden satonäkymiä raunioittivat viime vuonna sateet ja kylmyys – tästäkin vuodesta uhkaa tulla katovuosi, mutta päinvastaisesta syystä. Säätilan muutosta kaivattaisiin jo tasaamaan tilannetta ja varmistamaan suotuisa kasvatuskausi.

Lähestyvä juhannus on tärkeä virstanpylväs monelle - se näkyy kesäkuun alkuviikoille kertyneiden kokousten, neuvottelujen ja erilaisten kommenttipyyntöjen tulvana. Talven mittaan käynnistyneet hankkeet ja vireillä olevat työt pitää saada valmiiksi ja pöytä tyhjäksi ennen lomalle lähtöä.  Mutta kalanviljelyn haasteiden ratkaisemisella ei vieläkään tunnu olevan kiirettä. Monenlaista kehittämishanketta ja ehdotusta esitellään, mutta niissä tarkasteltujen toimenpiteiden vaikutukset konkretisoituvat ehkä vasta vuosien päästä.  Elinkeinon tueksi tarvitaan nopeita ratkaisuja ja vaikuttavia päätöksiä, jotka voidaan toimeenpanna välittömästi.  Päättäjiltä puuttuu rohkeutta puuttua perimmäisiin ongelmiin – ja varovaisuusperiaatteen tiukka noudattaminen minimoi aina virheiden määrän, kun mitään ei päästä tekemään. Varjopuolena on kuitenkin se, että samalla jää toivottu kehitys toteutumatta ja asetetut kasvutavoitteet saavuttamatta.

Kuluttaja haluaa syödä kotimaista, kestävästi tuotettua kalaa. Sitä on mahdollista tarjota markkinoille ainoastaan mikäli kotimaiselle kalankasvatukselle varmistetaan riittävät toimintaedellytykset ja osoitetaan niin yritys- kuin luonnontalouden kannalta soveltuvat tuotantopaikat.

UUTISKIRJE 3/2018

Vesiviljely kaipaa rakentavaa viestintää ja positiivisia uutisia

”Miksi ruuantuotanto on toimittajien hampaissa?” pohtii Hannu Koivisto MaaseutuMedian tuoreessa pääkirjoituksessa. ”Tiedotusvälineissä ruuantuotanto ja maatalous ovat liian usein negatiivisesti uutisoitua näkökulmajournalismia. Positiivisuus ei myy, eikä se ole mediaseksikästä. Maanviljelijöitä syytetään usein luonnon pilaamisesta ja huonosta eläinten kohtelusta. Ruuan alkutuotanto ja kotimainen ruuantuotanto luulisi olevan toimittajien lempilapsi, koska ruokaa tarvitsee jokainen. Toimittajilta puuttuu usein osaamista ja positiivista asennetta kotimaista ruuantuotantoa kohtaan.”

Kovin tuttua myös meille kalankasvattajille. Miten ja miksi ihmeessä toimittaja niin usein haluaa nähdä asiat ainoastaan nurjalta puolelta ja yrittää kaivaa vaikka väkisin esiin ne sanat, joilla voi tukea ennakkokäsityksensä mukaisesti valmiiksi luonnosteltua juttua? Miksi niin usein tuntuu, että haastateltavan mielipide tai uutisen todenmukaisuus on sivuasia laajan levikin varjossa?

Toki hyviä ja asiansa osaavia viestinnän ammattilaisia on olemassa. Niitä, jotka tutustuvat taustatietoihin ja pystyvät suodattamaan pois epätotuudet ja harhaanjohtavat tiedot tarjolla olevasta tietotulvasta. Niitä, jotka ovat valmiita tarkastelemaan asiaa toisesta tai useammastakin näkökulmasta. Toimittaja tekee aina juttunsa tarjolla olevan materiaalin perusteella ja tässä on paikka kalankasvattajien tai muiden alan toimijoiden katsoa peiliin. Kalatalouden on opittava tuomaan itseään paremmin esiin – nostettava tarjolle yleisöä kiinnostavia jutun aiheita positiivisessa hengessä.

On liiankin helppoa kertoa kalatalousalan ongelmista ja haasteista, muiden tekemistä virheistä ja vääristä toimintatavoista. Vanha sananlasku ”Hyvä kello kauas kuuluu, paha vielä kauemmas” pitää paikkansa - Ikävät uutiset ja kohuotsikot herättävät huomiota; niiden harhaanjohtava tai jopa virheellinen viesti moninkertaistuu ja kaiku jää kiertämään media-avaruuteen. Onnistuneista päätöksistä, hyvistä ratkaisuista ja menestyksestä kertominen tuntuu turhalta itsensä kehumiselta. Ne asiat, jotka omassa työssä ovat tulleet jo lähes kyllästymiseen saakka tutuiksi, eivät ole kaikkien muiden tiedossa. Monet kalankasvatuksen rutiinitoimista ovat uusia ja kiinnostavia, jopa yllättäviä ensimmäistä kertaa kuultuna. Pitää siis jaksaa kertoa ja kuvailla. Tässä tarkoituksessa on uudistettu Liiton nettisivut ja olemme mukana myös somessa – LinkedIn- ja Facebook- palvelun käyttäjät, käykääpä ”tykkäämässä” uusista sivuista.

Ainoa keino vaimentaa ”pahan kellon” ääntä ja hälventää koko alaa vahingoittavaa pilveä on julkistaa tietoa kaikesta siitä missä on onnistuttu ja mikä on hyvin – alaan kohdistuvasta kehitystyöstä ja sen tuloksena tehdyistä parannuksista ja saavutuksista, alan uudistumisesta ja onnistuneista ratkaisuista. Positiivisessa ja rakentavassa hengessä – ei menneitä virheitä muistaen tai naapuria mollaten. Oman erinomaisuuden korostaminen toisen yrittäjän kustannuksella ei kanna pitkälle eikä edistä alan kehitystä. Yhtä ainoaa ylivertaista tapaa kasvattaa kalaa, joka sopisi kaikkiin tarpeisiin, ei ole olemassa. Erilaisia tuotantotekniikoita ja omaan sektoriinsa erikoistuneita yrityksiä tarvitaan – monimuotoisuus on rikkaus tässäkin asiassa. Jokaista tuotantotapaa voidaan ja täytyy vielä kehittää. Viimeistä sanaa ei ole vielä sanottu yhdenkään kohdalla.

Vattenbruket behöver en konstruktiv kommunikation och lite goda nyheter

”Varför är matproduktionen ständigt i journalisternas tänder?” funderar Hannu Koivisto i MaaseutuMedias färska ledare. ”I medierna framstår matproduktionen och lantbruket alltför ofta i en negativ ton. Positiva inlägg säljer inte och är inte tillräkligt mediesexiga. Jordbrukarna anklagas ofta för att förstöra naturen och för att behandla djuren dåligt. Primärproduktionen av mat och den inhemska matproduktionen borde ju vara alla journalisters skötebarn. Vi behöver ju alla mat. Det som saknas hos journalisterna är ofta ett kunnande och en positiv attityd gentemot den inhemska matproduktionen.”

Allt detta låter väldigt bekant också för oss fiskodlare. Varför vill journalisterna så ofta se sakernas avigsida och fast med våld gräva fram de ord som stöder förhandsuppfattningarna för ett färdigt utskissat inlägg? Varför känns det så ofta som om den intervjuades eller nyhetens sanningsenlighet är en bisak i skuggan av en stor upplaga?

Det finns ett flertal sakliga och kunniga yrkesmän inom medierna. De som bekantar sig med bakgrundsuppgifter och kan filtrera bort osanningar och vilseledande uppgifter bland all den massiva information som finns att tillgå. Och de som är beredda att betrakta saker från två eller till och med flera synvinklar. En journalist skriver alltid sin artikel på basen av den information som finns att till handa och här skall fiskodlarna och övriga aktörer inom branschen se sig själv i spegeln. Fiskerinäringen måste lära sig att i en positiv anda och på ett tydligare sätt lyfta fram sig själv och sådana ämnen som intresserar publiken.

Det är så väldigt enkelt att berätta om fiskerinäringens problem och utmaningar, om fel som andra gjort och om felaktiga tillvägagångssätt. Det gamla ordspråket "En bra klocka ljuder långt, en dålig ännu längre" stämmer bra . Dåliga nyheter och sensationella rubriker väcker stor uppmärksamhet. Dess vilseledande eller rentav felaktiga information mångdubblas och ekot av detta svävar sedan kvar i medie-rymden. Att beskriva lyckade beslut och goda lösningar och framgångar känns som onödigt självberöm. De saker som man i sitt eget arbete blivit bekant med, kanske ända till leda, känner inte alla andra till. Många av fiskodlingens rutinsysslor är obekanta och intressanta för många, till och med överraskande då man hör dem för första gången. Man bör alltså orka berätta och förklara. För detta syfte har förbundets nya webbsidor förnyats och vi är nu också med i de sociala medierna – användare av LinkedIn och Facebook, ta en titt på våra sidor och "gilla" dem!

Det ända sättet att tysta den "dåliga klockan" och att skingra de moln som hotar hela branschen är att lyfta fram information om allt vi lyckats med – om det utvecklingsarbete som gjorts och om förbättringar och resultat, förnyandet av branschen och om alla lyckade lösningar. Detta skall göras i en positiv och uppbyggande anda – inte genom att minnas misstag som gjorts eller genom att hacka ner på grannen. Att framhäva sin egen förträfflighet på bekostnad av en annan företagare räcker inte långt och främjar inte branschens utveckling. Ett enda överlägset sätt att odla fisk som skulle passa allas behov finns inte. Olika produktionstekniker och företag som är specialiserade inom sin egen sektor behövs – mångfald är en rikedom också i denna fråga. Varenda produktionssätt kan och bör ännu utvecklas. Ingen har ännu sagt det sista ordet.

UUTISKIRJE 1/2018

Muutaman päivän oli täällä meilläkin talvi – mereltä puhaltava tuuli tehosti pakkasen purevuutta ja jään kertyminen kaikille pinnoille haittasi työntekoa. Tuulen tyyntymisen myötä meri sai jääkannen, kosteus tiivistyi jään pintaan auringon paisteessa kimaltelevaksi kuuraksi, jonka alla ei vahvuutta jäähän tullut. Nyt onkin taas vuorossa vesisadetta, tuulta ja lämpöasteita.

Jään vahvistumista odotellessa on tupatöiden vuoro - sähköinen tiedonvälitys on tehnyt vuodenvaihderaportoinneista monilta osin helpompaa, mutta perustyö eli kertyneen aineiston läpikäynti ja tulosten itsearviointi, on entisellään. Oman aikansa vie totuttelu uusiin, sinänsä hyödyllisiin ja aikaa säästäviin menetelmiin – kerran vuodessa käytettäessä ei niistä heti rutiinitoimia muodostu.

Paperitöissä ovat ahkeroineet myös päättäjät ja viranomaiset – lausuntopyyntöjä ja kommentointia odottavia asiakirjoja on Liitolla runsaasti. Nyt käsittelyvuorossa ensimmäinen erä vesien ja merenhoidon kuulemisasiakirjoista ja sen jatkona lakiesitys eläinten hyvinvoinnista. Jos aikaa riittää, kannattaa itse kunkin tutustua molempiin – vesienhoidosta on meneillään laaja kuuleminen eli kommentinsa voivat lausunnonantajien lisäksi lähettää myös muut halukkaat.

”Suomen meriympäristön tila 2018”-raportissa on pyritty arvioimaan useiden erilaisten kuvaajien avulla merialueemme tilaa. Tällä kertaa arvio on tehty merialueittain. Kaikkia kuvaajia ei kuitenkaan käytetä jokaisella alueella. Luokitteluvaihtoehtoja on tasan kaksi – hyvä ja heikko tila. Olosuhteet ja tulokset vaihtelevat paljon yksittäistenkin vesimuodostumien sisällä, saati sitten merialueittain. Kun näytepisteitä on harvassa ja havaintoja suhteellisen niukasti, voidaan kysyä miten hyvin ”keskimäärin heikoksi” nimetty tila kulloinkin kuvaa paikallista tilannetta ja millaisia ongelmia tämä tulevaisuudessa voi aiheuttaa elinkeinonharjoittajille.

Meriluonnon monimuotoisuutta arvioitaessa tarkastellaan mm. merinisäkkäiden tilannetta, joka Suomen osalta kertoo harmaahyljekannan olevan hyvässä tilassa. Tällä talvikaudella hylkeiden vierailut altaiden tuntumassa ovatkin olleet lähes päivittäisiä - liekö syynä jään puuttuminen – melkein tuntuvat asettuneen pysyvästi talvisäilytyspaikkojen tuntumaan. Saalistakin on sekä pyydetty että saatu, mutta eipä se uusia tulijoita karkoita. Suojaverkot ja hylkeenkestävät allasmateriaalit ovat nyt välttämättömiä.

Positiivisiakin kehitystrendejä kuvaajista löytyy, mutta maalta peräisin oleva ravinnekuorma varmistaa, että rehevöityminen on edelleen keskeinen kysymys merialueilla.

Eläinten hyvinvointi ja terveys ovat keskeisiä asioita myös vesiviljelytuotannossa. Kalojen elinympäristö poikkeaa luonnollisista syistä muille tuotantoeläimille sopivasta – lakiesitystä eläinten hyvinvoinnista täytyykin lukea tarkasti, ettei siihen jää kalankasvatuksen näkökulmasta mahdottomia vaatimuksia.

Tietosuoja-asetus koskee jatkossa jokaista, joka käsittelee henkilötietoja. Asetusta on noudatettava mm. jäsenrekisterin, postituslistojen ja myös kertakäyttöisiksi tarkoitettujen henkilölistauksien kohdalla. Siis myös yrittäjän, jolla on käytössä asiakasrekisteri. Toki kyseisistä tiedoista on ennenkin täytynyt pitää huolta, mutta nyt on aika tarkistaa yrityksen tietosuojakäytännöt ja tarvittaessa päivittää ne ajanmukaisiksi.

UUTISKIRJE 7/2017
Työntäyteinen vuosi lähenee loppuaan – viimeiselle vuosineljännekselle kertyi tällä kertaa monenlaista tapahtumaa ja aktiviteettia.

Ensimmäistä kertaa järjestetyt Innovaatiopäivät keräsivät ennätyssuuren osallistujajoukon Tampereelle. Kaksi tiivistä päivää antoi kuvaa siitä miten innovaatio-ohjelmat ovat käynnistyneet ja mitä toimenpiteitä niiden puitteissa on suunniteltu toteuttaa seuraavaksi. Samassa yhteydessä pidettiin myös Liiton sääntömääräinen syyskokous ja linjattiin tulevan vuoden keskeisiä tavoitteita.

Kalatalouden edunvalvontaa tällä jaksolla edustivat tapaamiset ministeri Lintilän ja varapuhemies Satosen kanssa. Pro Kalan organisoimissa tilaisuuksissa valotettiin päättäjille alan nykytilannetta ja polttavimpia ongelmia.

Kalatalousalan julkisuuskuvaa kirkastamaan on koottu kattava teos elinkeinosta ja alan toimijoista – siinä saavat osansa niin menneet tapahtumat kuin ennakkoluulottomat tulevaisuuden näkymät.

Joulusesongin lähestyessä on jälleen tärkeää muistaa huolehtia markkinoille toimitettavan kalan laadusta. Kun rakennamme brändiä turvallisesta, terveellisestä, maistuvasta ja kestävästi lähialueella kasvatetusta kalasta, on ostajan voitava luottaa siihen, että lupaukset täytetään. Tässä työssä on päivitetty tuoteluokitus hyvänä tukena

Positiivista on kuluttajien kasvanut halukkuus ostaa kotimaista kasvatettua kalaa; kysyntä ylittää tarjonnan, joten alennusmyynteihin ei sesonkiaikanakaan ole tarvetta.

Kiireisen vuoden ja perkuusesongin jälkeen on myös kalankasvattajien aika virittyä joulun viettoon. Toivotan kaikille rauhallista ja virkistävää Joulun aikaa.

UUTISKIRJE 6/2017
Suomi 100- juhlavuoden tapahtumista monet liittyvät ruokaan. Näissä yhteyksissä korostetaan kotimaisia elintarvikkeita ja niitä mahdollisuuksia, joita pohjoinen luonto ja täkäläiset kasvuolot tarjoavat yhtä lailla kotimaan kulutukseen kuin ulkomaan vientiinkin. On totta, että raikkaat vedet, puhdas maaperä ja kesäkauden pitkä päivänvalo ovat myyntivaltti Suomea ja suomalaisia tuotteita markkinoitaessa.

Yhtä totta ovat myös kotimaamme vaihtelevat säät sekä syksyn ja talven pimeä kaamosaika, joka rajoittaa monia toimintoja ja nostaa tuotantokustannuksia valaistuksen ja lämmityksen tarpeen myötä.

Alkusyksy on nostanut kotimaisen alkutuotannon haasteita selkeästi näkyviin ja keskusteluun – marjat niin viljelyksillä kuin luonnossakin kypsyivät keskimääräistä myöhemmin; vilja tuleentui myöhässä, sateet heikensivät satoa ja viivästyttivät puinteja. Kalat ovat kaikonneet tutuilta apajilta ja haittaeläimet vaativat siirtymään uudenlaisten pyydysten käyttöön. Kalankasvatuksen osalta vuoteen on mahtunut positiivisia yllätyksiä mutta myös vastatuulta ja paljon turhaa byrokratiaa. Kannattavuuden ja kilpailukyvyn parantamisen tarve on yhteinen kaikille alkutuotannon sektoreille.

Ruokaketjujen toimivuus, ruokahuollon järjestäminen ja riittävän omavaraisuusasteen ylläpito ovat tärkeitä kansakunnan elinvoiman ja hyvinvoinnin näkökulmasta. Lisääntyvä kaupungistuminen ja väestön ikääntyminen muuttavat pelikenttää. Alkutuotannon piirissä toimivien joukko supistuu samalla kun tuotannon odotetaan kehittyvän, monipuolistuvan ja tehostuvan. Helppo ja yksinkertainen menetelmä kaikkia tyydyttäväksi patenttiratkaisuksi puuttuu.

Valtioneuvoston ruokapoliittinen selonteko #ruoka2030 listaa toimenpiteitä suomalaisen ruokajärjestelmän kehittämiseksi ja haastaa ruokaketjun toimijoita mukaan ohjelman toimeenpanoon. EMKR-rahoitus on kalataloudelle suunnattu tukimuoto sekä investointeihin että kehittämistoimiin, johon myös vesiviljelylle on varattu oma määrärahansa. Meri- ja kalatalousverkoston sivut (www.merijakalatalous.fi) toimivat jatkossa virallisena tiedotuskanavana tukiasioissa, joten niitä kannattaa seurata säännöllisesti ja käyttää hyödyksi omassa yritystoiminnassa.

Kalankasvattajaliiton syyspäivät toteutuvat tällä kertaa Innovaatiopäivinä. Innovaatio-ohjelmissa keskitytään koko alaa koskevaan ja kaikkien toimijoiden hyödynnettävissä olevaan kehitystyöhön. Tarkoituksena on toteuttaa ohjelmia tiiviissä yhteistyössä elinkeinon ja yritysten kanssa ja tuottaa käytäntöön sovellettavia ratkaisuja laitostasolle. Tervetuloa mukaan !

UUTISKIRJE 5/2017
Kolea kesä ei hellinyt lomalaisia lämmöllä. Kalankasvatuksen osalta tilanne on kaksijakoinen – toisaalla veden lämpötila sopivan viileänä edistää kasvua, toisaalla myöhäinen kevät ja liiankin alhaisiksi jääneet lämpötilat leikkaavat osan odotetusta tuloksesta. Merialueella haastetta aiheuttivat myös tuulisuus ja yllättävät veden lämpötilavaihtelut. Tuotantomäärät ovat kuitenkin kysyntään nähden liian alhaisella tasolla ja uusia lupia kaivataan.

Sinileväkukinnot, jotka suurelle yleisölle ovat selkeä merkki vesien tilasta, jäivät vähäisiksi. Liekö kylmän ja tuulisen sään mukanaan tuoma etu myös se, ettei mätäkuun uutistyhjiötä tänä vuonna täytetty kirjoituksilla kalanviljelyn haitoista? Vai joko tiedotus- ja valistustyö vihdoinkin alkaa kantaa hedelmää ja asenteet pikkuhiljaa muuttua?

Pori areenan yhteydessä pidetty kala-alan kutsuseminaari/keskustelutilaisuus sai myönteisen vastaanoton. Keskustelua pidettiin hyvänä ja rakentavana. Positiivista julkisuutta mediassa ja myötätuntoa poliittisilta päättäjiltä saatiin– mutta konkreettiset ratkaisut ja nopeat päätökset, joita alan kehitys tarvitsee, puuttuvat vieläkin.

Toimialalla tapahtuu ja osa tapahtumista on myös huomioitu uutisvirrassa – Fifaxin kiertovesilaitos on kokonaisuudessaan siirtymässä kiinalaisomistukseen. Aika näyttää mitä vaikutuksia muutos tuo mukanaan. Kanadassa on elintarvikemarkkinoilla myyty geenimuunneltua lohta – seikka, joka jakaa mielipiteitä ja aiheuttaa keskustelua.

Offshore Fish Finlandin YVA-prosessissa on edetty pitkän kaavan mukaan eikä yhteysviranomaisen loppulausunto ole omiaan helpottamaan varsinaisen ympäristölupahakemuksen laadintaa. YVA-menettelyn tarkoituksena on toimia suunnittelun apuvälineenä, ei hankkeiden esteenä. Jotta tämä tavoite saavutettaisiin, tulee menettelyä yrittäjänäkökulmasta kehittää ratkaisuhakuisemmaksi, jolloin sen kautta etsitään vastausta kysymykseen miten hanke voidaan vallitsevissa oloissa toteuttaa. Vaikka vesiympäristön tila ja kestokyky ovatkin ratkaisevassa asemassa, pitää elinkeinotoiminnan kestävyyden arvioinnissa huomioida myös muut kestävyyden osa-alueet.

On ongelmallista, että ohjeistetaan ja vaaditaan kalankasvattajia toteuttamaan tietyntyyppisiä ratkaisuja, mutta jätetään määrittelemättä missä tilanteissa ja millä edellytyksillä ohjeiden mukaisia ratkaisuja myös puolletaan ja ollaan valmiit hyväksymään. Tähän kysymykseen törmätään sekä avomeriyksiköiden sijoituksen ja mitoituksen suunnittelussa että pyrittäessä keskittämään jo olemassa olevaa tuotantokapasiteettia.

Laajapohjaisesti valmistellut, yhteisesti hyväksytyt, mutta ohjeellisiksi jäävät suunnitelmat ja strategiat ovat painoarvoltaan kovin keveitä.

UUTISKIRJE 4/2017
Sähköjen katkeaminen muutti kertaheitolla aikataulut ja suunnitelmat – ja tuuli vei tällä kertaa myös puhelinyhteydet. Tänään olivat siis vuorossa vain ne tehtävät, jotka onnistuvat paikan päällä toteutettuina perinteisin menetelmin ja välinein. Meitä haja-asutusalueen toimijoita muistutetaan aika ajoin sähköön perustuvan tietotekniikkayhteiskunnan haavoittuvuudesta. Todellisuus palauttaa mieleen ennalta varautumisen ja omatoimisuuden tärkeyttä niin yksilön kuin yhteisön hyvinvoinnille ja toimivuudelle.

KALATALOUDEN RAHOITUSKUVIOT: EMKR-rahoitusta vesiviljelyyn on saatavilla ja tukia kannattaa nyt hakea. Uuden järjestelmän käyttöönotosta aiheutunut hakemusten ruuhkautuminen on saatu pääosin purettua ja sekä tuki- että maksatushakemusten käsittelyajat ovat lyhentyneet varsin kohtuullisiksi. Sähköisessä hakujärjestelmässä, Hyrrässä, on kuitenkin omat haasteensa ja tukien jakoperusteet edellyttävät nekin oikein muotoiltuja hankkeita. Hyvin tehty hakemus nopeuttaa asian käsittelyä, joten hakemuksien täytössä ja perusteluissa kannattaa olla tarkkana.

Mika Halttu on koostanut tähän uutiskirjeeseen yhteenvedon tukijärjestelmästä. Kannattaa tutustua myös Meri- ja kalatalousverkoston sivuihin (http://www.merijakalatalous.fi/etusivu), joista ollaan rakentamassa EMKR-tiedotuksen pääsivua. Sieltä löytyvät ajankohtaiset uutiset hankeasioista, päätökset määräaikaisista hauista sekä tarvittavia ohjeita.

NÄKYVYYS JA VAIKUTTAMINEN: Liiton keskeisenä tehtävänä on vesiviljelyelinkeinon aseman parantaminen ja tämä edellyttää sekä hyvää keskusteluyhteyttä että aktiivista mielipidevaikuttamista niin viranomaisten, päättäjien, muiden toimijoiden kuin suuren yleisönkin suuntaan.

Pro Kalan koordinoiman markkinoinnin innovaatio-ohjelman avulla kalatalouden järjestöt hakevat yhdessä näkyvyyttä ja lisää painoarvoa koko kalatalouden arvoketjulle. Yksi etapeista on Porin heinäkuisen SuomiAreenan yhteydessä 11.7. järjestettävä keskustelu, johon haastamme mukaan päättäjiä ja mielipidevaikuttajia eri sektoreilta. Kutsuvieraiden lisäksi paikalle kaivataan yleisöksi ja kommentoimaan niin kasvattajia, kalastajia kuin jalostajiakin.

HANKKEITA JA YHTEISTYÖKUVIOITA: Luken koordinoima Vesiviljelyn innovaatio-ohjelma etenee. Tähän ohjelmaan Liitto osallistuu aktiivisena partnerina – alustava työsuunnitelma Liiton osuudesta on nyt laadittu ja toimenpiteisiin ryhdytty.
Merenkulun ja kalatalouden koulutuksen edistämissäätiön myöntämän avustuksen turvin pääsemme jatkamaan sähköisen viestinnän kehittämistä ja aloittamaan Liiton kotisivujen uudistamisen.

Riitta Myyrän kirjoittama artikkeli kertoo ASC-esiselvityshankkeen etenemisestä ja työn aikana esiin nousseista huomioista.

Kevätpäivien aikana kuulimme valintajalostuksen mahdollisuuksista kalaterveyden edistämisessä -tässä uutiskirjeessä LUKE:n tutkijoiden artikkeli valottaa jalostuksen merkitystä siian rasvapitoisuuden osalta.

UUTISKIRJE 3/2017
Julkisuudessa on tahdottu nostaa kolmen ruotsalaisen kalankasvattamon kielteiset lupapäätökset esimerkiksi ja ennakkotapaukseksi ns. Weser-päätöksestä johtuvana kiristyksenä vesipuitedirektiivin soveltamisesta. Muut lupaharkinnassa vaikuttaneet seikat jäivät sivuosaan. Kukin ympäristölupapäätös on aina yksilöllinen. Lupaharkinnassa arvioidaan haetun toiminnan vaikutusta vastaanottavan vesimuodostuman tilaan. Kielteiset päätökset ja niiden kerrannaisvaikutukset ovat valitettavia ja aiheuttavat levottomuutta ja epävarmuutta tulevasta kehityksestä. Liian yksiviivaisia johtopäätöksiä alan tulevaisuudesta ei tältä pohjalta ole syytä vetää.

BAT ja BEP, vesipuitedirektiivi ja Weser-päätös: Kalankasvatuksen ympäristönsuojeluohje (2014) toteaa, että BAT-periaatetta on mahdollista noudattaa sisämaan kasvatuksessa ja verkkoallaslaitoksien ympäristönsuojelua voidaan edistää BEP-periaatteilla, koska nykytiedon valossa sopivaa tekniikkaa ei ole. Lakitekstiähän tuo ohje ei ole, mutta viranomaisten hyväksymä kuitenkin ja Suomessa noudatettavaksi sovittu linjaus. Tästä näkökulmasta Suomen merialueella ei BAT-periaatteeseen voida vedota verkkoallaskasvatuksen rajoittamiseksi saati kieltämiseksi.

EU:lla ei ole yhtenäistä säädöstä kalankasvatuksen parhaista käytännöistä. Vaikeaa sellaisen laatiminen olisikin kun huomioidaan alan monimuotoisuus ja erot jäsenvaltioiden luonnonoloissa. Se miten periaatteita käytännössä sovelletaan, tulee määritellä kansallisella tasolla paikalliset olosuhteet huomioiden.
Ympäristönsuojeluohjeessa todetaankin: ”Siten kalankasvatuksen parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) ja ympäristön kannalta parhaiden käytäntöjen (BEP) sovellukset tulee selvittää yhteistyössä viranomaisten ja toimialan kanssa”.
Ruotsinvallan aika on meidän osaltamme jo kaukaista historiaa, eikä ruotsalaisen tuomioistuimen omaksuma näkemys lukitse Suomen sovellutuksia. Tärkeää on myös muistaa, että Suomen BAT ja BEP sovellusten selvittäminen ei ole viranomaisten yksinoikeus vaan yhteistoimintaprosessi. Ruotsin omaksumaa määritelmää ei pidä eikä voi hyväksyä tai yleistää suoraan Suomen käytännöksi. BAT ja BEP asiaa pitää lähteä purkamaan alan ja Suomen näkökulmasta muistaen periaatteisiin liittyvät eri ulottuvuudet , joihin kuuluu myös taloudellinen kestävyys.

Riippumatta siitä, tulkitaanko Ruotsin päätökset yksittäistapauksiksi, joissa kielto koskee toimintaa nimenomaan määritellyillä laitospaikoilla ja vallitsevissa ympäristöoloissa vai ennakkopäätöksen luonteisena koko alaa koskevaksi, Weser-päätöksella on vaikutusta ympäristöluvitukseen jatkossa.

Vesipuitedirektiivi on jäsenvaltioita sitova; vesialueiden luokitus ja sen yksittäiset laatukriteerit saavat aiempaa suuremman painoarvon lupaharkinnassa. Ympäristöluvan hakija joutuu aiempaakin tarkemmin selvittämään ja ennakoimaan hankkeensa vaikutuksia ja esittämään ratkaisumallinsa siihen miten estää vesiympäristön tilan heikkeneminen ja miten hyvän tilan saavuttamista voisi edistää.

Kohti tavoitteita: Valtiovallan määrittelemänä ja tukemana tavoitteena on luoda kalankasvatuksesta kilpailukykyinen, kestävä ja kasvava elinkeino. Vesiviljelyn innovaatio-ohjelman kautta etsitään ratkaisuja alan ongelmakohtiin ja kehitetään viljelymenetelmiä. Sijainninohjaussuunnitelmassa on tunnistettu vesiviljelyyn soveltuvia alueita. Kun elinkeinolle on asetettu tavoitteita, on tavoitteiden asettajalla myös velvollisuus antaa lupa ja tarjota kalankasvatukselle mahdollisuus osoittaa kehitys- ja uudistumiskykynsä.

UUTISKIRJE 2/2017
Vesiviljelyn innovaatio-ohjelma on käynnistymässä alkavan kasvatuskauden myötä, markkinointiohjelman ensimmäiset toimet ovat jo alkaneet. Valtioneuvoston ympäristölupapilotoinnin kärkihankkeessa edetään ja ministeri on pyytänyt YM:tä ja MMM:tä selvittelemään kalankasvatuksen ympäristöluvituksen kevennyksiä kiireellisessä valmistelussa … asioiden käsittely ja valmistelu etenee, mutta koska niissä saavutetaan todellisia edistysaskeleita?

Innovaatio-ohjelmista: Vesiviljelyn innovaatio-ohjelman käynnistäminen on nyt ison askeleen lähempänä, sillä versiot tarvittavista ehdoista ja sopimuksista ovat valmistuneet verkoston toimintaan osallistuville katsottavaksi ja kommentoitavaksi.
Innovaatio-ohjelman verkoston toiminnan on tarkoitus olla jo käynnissä kevään perinteiseen Kalaterveyspäivään ja kevään yrittäjäpäivään mennessä ja ensi kasvukauden kehittämistoimien suunnittelun hyvässä vauhdissa. Niinpä kuulemmekin Kevätpäivillä jo ihan käytännön tasolla ohjelman toimenpiteistä – mitä tehdään ja millaisia kehityskohteita testataan osallistujien laitoksilla.

Kasvot kalanviljelylle: Pro Kalan tehtävänä on kalan ja kalatuotteiden yleinen menekinedistäminen. Innovaatio-ohjelmista ensimmäisenä käynnistynyttä markkinointiohjelmaa hallinoi juuri Pro Kala, suuri osa kalatalouden menekinedistämisestä ja kalatalousalan tiedottamisesta ohjautuukin jatkossa tätä kautta. Törmäämme vieläkin usein alaan kohdistuviin ennakkoluuloihin ja ns. suuren yleisön tietämättömyyteen kala-alasta – sekä kalankasvattajan että kalastajan ammatit ovat vieraita ja kuvitelmat työnkuvasta kaukana nykypäivän todellisuudesta. Markkinointiohjelman puitteissa on mm. tarkoitus hälventää ennakkoluuloja ja tehdä alaa tutummaksi erityisesti tulevaisuuden valintojaan pohtiville nuorille. Yksi tie tähän on kasvojen antaminen elinkeinolle – tarjota kiinnostuneille mahdollisuutta päästä tutustumaan yrittäjiin ja yrittäjätarinoihin joko median keinoin tai käytännön läheisemmin järjestämällä tutustumispäiviä sellaisilla toimipisteillä ja laitoksissa, joissa on tähän edellytykset.

Viestinnästä: Paljon keskustelua on käyty siitä miten alati lisääntyviä viestinnän keinoja pystyttäisiin paremmin ja tehokkaammin hyödyntämään kala-alan tiedottamisessa. Mitä pitää tehdä, että ääni tulee kuulluksi ja viesti ymmärretyksi? Enää ei riitä, että asia on lähettäjälle tärkeä ja tieto oikea – myös vastaanottajan on tunnistettava viesti heti ensi silmäyksellä kiinnostavaksi ja itselleen merkitykselliseksi. Nykyisessä tiedon tulvassa on helppo ohittaa ”tylsät ja tarpeettomat” viestit. Viestin tarkempi tutkiminen vaatii, että se vangitsee vastaanottajan huomion ja ainakin jollain tasolla täyttää hänen tarpeitaan.

On kartoitettava tärkeät kohderyhmät ja kohdistettava niistä kullekin oma räätälöity viestinsä – väärin kohdistettu tai väärässä mediassa jaettu viesti ei ehkä koskaan tavoita henkilöä, jolle se oli tarkoitettu. Yhtä huonoksi tulos jää, jos viestin lähettäjältä ja vastaanottajalta puuttuu ”yhteinen kieli”. Näitä kysymyksiä pohtivat myös Liiton hallitus ja toimihenkilöt osaltaan – jo ensimmäinen uutiskirje toi mukaan uusia tilaajia jäsenistön ulkopuolelta. On varmistettava, että jokaisen kirjeen sisältö on mielenkiintoinen ja uutisarvoinen lukijoilleen. Juttuvinkkejä voi lähettää Marille.

Talvikauden asioita: Vuosiraportit eri viranomaisille työllistävät alkuvuodesta yrittäjiä. Kerätäänkö tietoa vain valvonnan takia tai tilastojen kokoamiseksi? Löytyykö välttämättömästä pahasta myös jotain hyvää? Osaammeko tulkita raportteja oikein tai käyttää niitä mittareina työn tuloksia arvioidessa? Oman koulutuspäivänsä voisi ansaita myös yrittäjän laskentatoimi.

Kevätkokoukseen valmistautumista: Evira ja Kalankasvattajaliitto järjestävät perinteisen Kalaterveyspäivän ja kevään yrittäjäpäivän Turussa 23.3.-24.3.2017. Vähintään yhtä tärkeää kuin päivittää tietonsa alan ja tutkimuksen uusimmista löydöistä on vaihtaa kuulumisia kollegojen ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Tervetuloa Turkuun !

UUTISKIRJE 1/2017
Viestinnän uusi aika: Uusi aika alkaa tämän vuoden myötä Kalankasvattajaliiton viestinnässä. Arvostetun ja hyvin palvelleen Kalankasvattaja-lehden tilalla on sähköinen uutiskirje ja ruudullasi sen ensimmäinen numero. Käyttö vaatii ehkä hiukan totuttelua eikä kirje kaikilta osin korvaa painettua lehteä. Uutiskirjeellä on kuitenkin omat etunsa ja hyvät puolensa – kokeile rohkeasti ja käytä niitä hyödyksesi.

Hankerahoituksen kuulumisia: Innovaatio-ohjelmista ensimmäinen sai rahoituspäätöksensä juuri joulun alla. Pro Kalan hallinnoima markkinointi-ohjelma käynnistyi heti tammikuussa. ”Kalatalouden markkinointiohjelman” keskeiset teemat ovat myös kalankasvatuksen kannalta tärkeitä. Kalankasvattajaliiton ja Pro Kalan yhteistyön tiivistyminen hankkeen kautta vie Kalankasvattajaliiton tavoitteita eteenpäin kala-alan julkisuuskuvan päivittämisessä, kala-tuotteiden markkina-aseman ja arvon parantamisessa, toimialan verkostoitumisen ja yhteistyön kehittämisessä sekä avaamalla ovia kansainvälistymiseen ja vientiin.

LUKE:n laatima vesiviljelyn innovaatio-ohjelma odottaa edelleen rahoituspäätöstään. Ehkäpä siinäkin päästään kevään korvalla liikkeelle.

On sentään olemassa myös rahoituspäätöksen saaneita ja liikkeelle lähteviä hankkeita. Työtehoseuran vetämään Kalanviljely- ja kalastusyritysten valmennusohjelmaan osallistuu edustava joukko jäsenyritystemme edustajia.

Ajantasaiset ohjeet työtä helpottamaan ja tulosta parantamaan: Vuosien varrella on Liitto ohjeistanut jäseniään monin tavoin. Näihin ohjeisiin kuuluu myös Kirjolohen laatuluokitus. Pro Kalan syksyllä vetämässä Kirjolohityöpajassa todettiin, että ohjetta ei juurikaan noudateta. Asia on joko unohtunut tai noudattaminen katsotaan syystä tai toisesta hyödyttömäksi. Laatuluokituksen päivitys tarvetta vastaavaksi sekä kasvattajien ja jalostajien välisen vuoropuhelun lisääminen voisi kuitenkin parantaa sekä tuoteimagoa että katetta.

Päivitystarpeita on muissakin ohjeissa ja suunnitelmissa – Eviran aloitteesta viriteltiin jo viime vuonna omavalvontaoppaan päivityshanketta. Tämän yhteyteen on luontevaa koota myös muita käytännön toimia koskevaa päivitettyä ohjeistusta… kunhan hanke saadaan toden teolla käynnistymään.

Haastetta hallitukselle: Vuoden ensimmäinen hallituksen kokous ajoittuu helmikuun alkuun. Toimikausi alkaa uudessa kokoonpanossa – tervetulotoivotukset nyt hallitustyöhön mukaan tuleville Mikko Pajulalle ja Kari Vääräniemelle sekä monet kiitokset Liitolle annetusta työpanoksesta väistyville Erik Norrgårdille ja Harri Oreniukselle.

Suurena haasteena tällekin kaudelle on tiukka talous. Painetusta lehdestä luopuminen antaa jonkun verran lisää liikkumavaraa, mutta tuo lisää haastetta niin tiedotukseen ja viestintään kuin yleiseen näkyvyyteenkin. Hankerahoituksen ongelmat ja päätöksenteon hitaus vaikeuttavat nekin toiminnan suunnittelua ja toteutusta. Vähämerkityksellisten toimien karsiminen, entistä tarkempi keskittyminen ydintavoitteisiin ja tehtäviin vie meitä kuitenkin kohti asetettuja tavoitteita.

Kalankasvattajaliitto ja jäsenistö: Liiton toiminta saa vaikuttavuutensa ja tuloksellisuutensa jäseniltä. On tärkeää kertoa niin ongelmakohdista työssä kuin onnistumisista – ajantasainen tieto ja konkreettiset esimerkit helpottavat vaatimustemme perustelua edunvalvontatyössä. Ota siis yhteyttä Liittoon; kysy ohjeita, kerro kuulumisia, kiitä tai moiti.