Ruokkiiko kala kansan vuonna 2030?

Teksti ja kuva: Mika Remes

Uutiskirje syksy 2017Valtioneuvoston Ruokapoliittinen selonteko ”Ruoka2030” nostaa kalan tärkeään rooliin, kun mietitään, mitä tulevaisuuden Suomessa syödään sekä miten ja kuka ruoan tuottaa. Rikkaiden vesivarojen Suomessa vesiviljelyyn panostamalla voidaan synnyttää uutta yritystoimintaa, luoda lisää työpaikkoja ja nostaa kalaomavaraisuutta.

Suomen hallituksella on visio. Sen mukaan suomalaiset syövät vuonna 2030 kestävästi ja eettisesti tuotettua kotimaista, maukasta, terveellistä ja turvallista ruokaa. Kiteytettynä: maailman parasta ruokaa.

Kunnianhimoinen visio on kirjattu valtioneuvoston ”Ruoka2030 – Suomi-ruokaa meille ja maailmalle” ruokapoliittiseen selontekoon. Ruoka2030 –selonteko oli vuosi sitten syksyllä laajalla lausuntokierroksella. Siihen saatiin sidosryhmiltä yli 60 lausuntoa huomioitavaksi selonteon viimeistelyssä.

Ruokapoliittinen selonteko on ollut valtioneuvostolle tarpeen laatia, sillä se toimii työkaluna ja suuntaviivojen näyttäjänä, kun Suomi sumplii tulevaa maatalouspolitiikkaansa EU:ssa. Selonteko on myös laajempi selvitys Suomen asemasta globaaleilla maailmanmarkkinoilla, kansallisista haasteista ja mahdollisuuksista tuottaa kansalaisille ruokaa nyt ja tulevaisuudessa.

Selonteon johdannossa todetaankin, että Suomi tarvitsee itsenäisen ja menestyvän ruokajärjestelmän voidakseen turvata kansalaisille ruokaturvan kaikissa olosuhteissa. Tämä on yhteiskuntarauhan ja turvallisuuspolitiikan ydinkysymyksiä ja yksi vastuullisen hallinnon ensisijaisista tehtävistä.

Vesirikas Suomi

Kotimaisen ruokajärjestelmän kilpailukyvyn perusta on kestävä, laadukas, eettinen ja kilpailukykyinen alkutuotanto. Suomen luonto on puhdasta, ja luonto itsessään tarjoaa monipuolisesti ravintoa: riistaa, kalaa, marjoja, sieniä ja yrttejä.

Suomi on EU:n pohjoisin maa. Kylmä ilmasto tarkoittaa vaativia olosuhteita harjoittaa maataloutta. Ruokaa ei voi Suomessa tuottaa yhtä edullisesti kuin muissa EU-maissa. Pohjoisten olosuhteiden huomioiminen EU:n maatalouspolitiikassa on keskeinen asia suomalaisen ruokatuotannon mahdollisuuksille menestyä ja ylläpitää elinvoimaista ruokatuotantoa.

Vesivarojen suhteen Suomi on harvinaisen rikas. Suomi olikin vuonna 2015 Itämeren suurin kalastusvaltio 150 miljoonan kilon vuosisaaliillaan. Suomessa on myös vesiviljelyä kehitetty aktiivisesti jo puolen vuosisadan ajan. Selonteko näkee, että kestävällä vesiviljelytuotannolla ja siihen liittyvällä osaamisella ja teknologialla on merkittävä kasvupotentiaali sekä koti- että ulkomaanmarkkinoilla.

Vesiviljelystä kasvuala

Vesiviljely voi Suomessa muodostua merkittäväksi toimialaksi, joka luo edellytyksiä uudelle yritystoiminnalle, työpaikkojen lisääntymiselle sekä kalaomavaraisuuden nostamiselle. Vesiviljelyllä vientiin panostamalla voidaan jopa tasapainottaa nyt vahvasti miinuksella olevaa kalan kauppatasetta.

Suomen kalamarkkinat perustuvat pääosin ulkomaiseen viljeltyyn kalaan, erityisesti norjalaiseen loheen. Tuonti on mahdollistanut kalanjalostusteollisuuden ja kalakaupan nopean kasvun sekä kilpailukykyisten kalatuotteiden jalostamisen Suomessa. Norjan läheisyys luo selonteon mukaan tulevaisuudessa strategisen kilpailuedun kalanjalostusteollisuutemme viennin kehittymiselle.

Kasvaneen tuonnin varjopuoli on ollut kalan omavaraisuusasteen nopea laskeminen. Kotimaisen kasvatetun kalan tuotantoa lisäämällä sekä kotimaisen pyydetyn kalan jalostusastetta nostamalla voitaisiin nopeasti vähentää riippuvuutta ulkomaan tuonnista. Myös ulkomaiseen raaka-aineeseen perustuvien korkean jalostusasteen tuotteiden viennin lisääminen tasapainottaisi Suomen kalatuotteiden kauppatasetta, selonteossa todetaan.

Kalankasvatuksenkin näkemykset huomioitu

Suomen Kalankasvattajaliiton hallituksen puheenjohtaja Irja Skytén-Suominen on tyytyväinen siihen, että liitolla oli mahdollisuus kommentoida selontekoa sekä luonnosvaiheessa että lausuntokierroksella. Kotimaiseen kalankasvatukseen ja koko kalatalouteen liittyvä potentiaali sekä nykyhetken suurimmat ongelmat on nyt selonteossa tunnistettu.

– Itse vesiviljely ei yksittäisenä sektorina tarkkoja kirjauksia saanut, mutta ala nousee selkeästi esiin selonteon toimeenpanosuunnitelmassa, sanoo Skytén-Suominen.
Osana selonteon toimeenpanoa selvitysmies Ilkka Mäkelä laati käytännöllisiä toimeenpide-ehdotuksia ruokaketjun kannattavuuden ja kilpailukyvyn kasvattamiseksi, elintarvikkeiden vientiyhteistyön parantamiseksi sekä lainsäädännön kehittämisestä edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Mäkelä luovutti selvityksensä maa- ja metsätalousministeri Jari Lepälle kesäkuun lopussa.

Mäkelä nosti selkeästi esiin kalankasvatuksen ja vesiviljelyn toistaiseksi hyödyntämättömät mahdollisuudet sekä tarpeen panostaa alan toimilupiin ja niiden jatkuvuuteen sekä investointeihin.

– On hyvä myös muistaa, että monet ruokapoliittisen selonteon kirjaukset koskevat koko ruokaketjua ja sen toimijoita. Kalankasvatus kuuluu tärkeänä osana ruokaketjuun ja alan toimijat ruokapoliittisen selonteon toimeenpanijoihin, muistuttaa Skytén-Suominen.

Ruokapoliittinen selonteko siihen liittyvine valmisteluvaiheineen löytyy verkossa osoitteessa: mmm.fi/ruoka2030