Suomen Kalankasvattajaliitto on valtakunnallinen, kaksikielinen edunvalvontajärjestö. Liiton tärkein tehtävä on luoda edellytykset alan kestävälle kasvulle sillä kasvatetun kalan kysyntä ekotehokkaana elintarvikkeena on kasvanut voimakkaasti viime vuosina.

Liiton tehtävänä on myös seurata ja vaikuttaa kalankasvatusta koskevaan lainsäädäntöön, hallintoon ja markkinakehitykseen sekä puuttua alan toimintaympäristöä koskeviin epäkohtiin. Lisäksi liitto vaikuttaa muun muassa alaa kehittävään tutkimukseen ja ammattikoulutukseen sekä jakaa tietoa elinkeinosta. Edunvalvonnassaan liitto toimii tiiviissä yhteistyössä muiden elinkeinokalatalouden järjestöjen kanssa. Liitolla on edunvalvonnan tehostamiseksi myös yhteistyösopimus Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton, MTK:n kanssa.

Suomen Kalankasvattajaliitto etsii haasteellisiin tehtäviin
neuvottelutaitosta ja yhteistyökykyistä

TOIMITUSJOHTAJAA

Toimitusjohtajan tärkein tehtävä on kalankasvatuselinkeinon kansallinen ja kansainvälinen edunvalvonta yhteistyössä muiden kalatalousalan järjestöjen kanssa.

Toimitusjohtaja vastaa lisäksi liiton taloudesta ja hallinnosta sekä muusta liiton toiminnasta. Toimitusjohtaja on myös Suomen Kalankasvattaja - Fiskodlaren lehden päätoimittaja. Liiton palveluksessa toimitusjohtajan lisäksi on vain yksi henkilö, joten tehtävä edellyttää monialaista osaamista sekä rohkeaa työhön ja haasteisiin tarttumista. Toimen hoitaminen edellyttää myös hyvää kirjallista ja suullista esiintymistaitoa sekä suomen, ruotsin ja englannin kielen taitoa.

Arvostamme soveltuvaa koulutusta ja asiantuntemusta esimerkiksi seuraavista asiakokonaisuuksista: yhteiskunnallinen päätöksenteko ja edunvalvonta, yhdistystoiminta, elintarvikemarkkinat, ympäristö-, elintarvike-, eläin- ja muu lainsäädäntö. Tehtävään kuuluu jonkin verran matkustamista, joten arvostamme myös matkustusvalmiutta.

Liiton toimipaikka on Helsinki.

Työsuhde alkaa huhtikuun alusta tai sopimuksen mukaan. Lähempiä tietoja tehtävästä antavat hallituksen puheenjohtaja Johan Åberg, puh. 040 523 3864 tai toimitusjohtaja Anu Toivonen, puh. 040 504 3972.

Hakemukset palkkatoivomuksineen ja CV tulee lähettää 29.2.2012 mennessä osoitteella Suomen Kalankasvattajaliitto, Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki tai sähköpostilla toimisto@kalankasvatus.fi.

Kalanviljelyn ammattikuvaus

Kalanviljelijä työskentelee kalanviljelylaitoksessa ruokakalan tai kalanpoikasten tuotannossa. Tehtäviin kuuluu kalojen kasvun tarkkailua, ruokintaa ja altaiden pitämistä puhtaana. Työpaikkoja on kalankasvatuslaitoksissa ja -yrityksissä. Kalanviljelijän on hallittava eri viljely- ja ruokintamenetelmät. Työssä tarvitaan myös huolellisuutta ja hyvää kuntoa. Yksityisyrittäjänä toimivan on tunnettava yrityksen toimintaan liittyvät asiat.

Työtehtävät

Kalanviljelijä työskentelee kalanviljelylaitoksessa ruokakalan tai kalanpoikasten tuotannossa. Hän tarkkailee kalojen kasvua altaissa sekä huolehtii niiden ruokinnasta ja kasvatusaltaiden puhtaudesta.

Kalanviljelijän työtehtäviin voi kuulua myös kutukypsien kalojen hankinta luonnonvesistä, kutevien kalojen lypsy sekä mädin hedelmöitys ja jatkokäsittely hautomossa.

Ruokakalaksi viljellään enimmäkseen kirjolohta. Yhä enemmän viljellään myös siikaa ja kuhaa sekä pieniä määriä nieriää, taimenta ja sampea. Kalanviljelijä osallistuu kasvatuksen ohella usein myös ruokakalojen teurastukseen, jatkojalostukseen ja markkinointiin.

Kalanpoikasia tuotetaan luonnonvesiin istutettaviksi ja ruokakalalaitoksille jatkokasvatusta varten. Poikasten kasvuun vaikuttavat mm. sää, kylmyys, ravinto, kasvatusaltaan kunto jne. Istukkaita tuottavissa kalanviljelylaitoksissa työhön kuuluu myös kalanpoikasten pakkaaminen ja kuljetus istutuspaikalle.

Kalanviljelijän tehtäviin kuuluu myös kalatautien ja loisten ennaltaehkäisy sekä kalanviljelylaitoksen vedenkierrätyksestä huolehtiminen. Työnkuvaan kuuluvat myös erilaiset pienet korjaus-, huolto- ja muutostyöt.

Työyhteisön koko riippuu yrityksen tai laitoksen koosta. Kalanviljelijä voi työskennellä tuotantotyöntekijänä tai työnjohtajana. Kalanviljelijä voi toimia myös ammatinharjoittajana, jolloin kaikki työ kasvatusaltailla saatetaan tehdä yksin. Monelle kalanviljely on sivutoimi tai toinen ammatti.

Kalanviljely on kausiluonteista työtä. Kiireisintä aikaa ovat kesä ja syksy, jolloin kalojen elintoiminnot ovat vilkkaimmillaan ja ravinnontarve suurimmillaan. Kalojen teurastus ja markkinointi ajoittuvat kesään ja syksyyn. Talvella on hiljaisempaa, silloin esimerkiksi kunnostetaan altaita.

Työ on yleensä päivätyötä, mutta kiireisinä aikoina työpäivät venyvät. Ammattiin kuuluvan matkustelun määrä riippuu mm. kalanviljelyaltaiden ja asiakkaiden sijainnista.

Kalanviljely on paitsi elinkeino, se myös auttaa istutuksien muodossa kalakantojen ja niiden monimuotoisuuden säilyttämisessä.

Työpaikat

Kalanviljelylaitokset ja -yritykset.

Työn vaatimukset

Kalanviljelijän on hallittava eri viljely- ja ruokintamenetelmät. Työssä on osattava tuottaa poikasia sekä laitos- että luonnonravintoviljelyn avulla. Myös mädin tuotannon eri työvaiheet on hallittava.

Kalanviljelijän on tunnettava myös vesitysjärjestelmät sekä veden määrän ja laadun vaatimukset eri kasvatusoloissa. Työssä on hallittava myös laitoshygienia ja kalojen käsittelyvaatimukset.

Kalanviljelijän on osattava teurastaa ja valmistaa kalat kauppaa varten sekä kuljettaa ne säädösten vaatimalla tavalla.

Yksityisyrittäjänä toimivan kalanviljelijän on osattava suunnitella koko laitoksensa toiminta. Hänen on tunnettava mm. yrittämiseen liittyvä lainsäädäntö.

Ammattiin kuuluu tärkeänä osana tuotteiden markkinointi ja myynti, joka on palvelutyötä, jossa on hyötyä ihmissuhdetaidoista.

Kalanviljelijän on oltava työssään huolellinen, sillä laiminlyönnistä saattaa aiheutua kalakuolemia tms., joista voi aiheutua yritykselle suuria taloudellisia tappioita.

Altaiden rakentaminen vaatii suuria taloudellisia panostuksia.

Työn kausiluontoisuuden vuoksi kalanviljelijän on sopeuduttava vaihtelevaan työrytmiin.
Hyvä ruumiillinen kunto on tarpeen, sillä työtä tehdään ulkona vaihtelevissa sääoloissa. Työ on fyysisesti raskasta, siinä joutuu esimerkiksi nostelemaan painavia saaveja.

Koulutus

Kalatalouden perustutkinnon voi suorittaa toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa.
Tutkinnon voi suorittaa myös oppisopimuskoulutuksena sekä näyttötutkintona.
Näyttötutkintona voidaan suorittaa myös kalanviljelijän ammattitutkinto.

Ammattikorkeakoulussa voi suorittaa luonnonvara-alan ammattikorkeakoulututkinnon iktyonomi (AMK).

Ylipistoissa on mahdollista opiskella bio- ja ympäristötieteitä ja suorittaa filosofian maisterin korkeakoulututkinto. Opinnoissa voi suuntautua mm. kalabiologiaan ja kalatalouteen sekä hydrobiologiaan ja limnologiaan.

Palkkaus

Kalanviljelijän palkkaus vaihtelee työpaikasta ja tehtävistä riippuen. Yksityisyrittäjänä toimivan ansiot riippuvat elinkeinotoiminnan kannattavuudesta.

Työmarkkinatiedot

(Työmarkkinatiedot koskevat koko ammattialaa, ne eivät rajoitu kuvattavaan ammattiin)

Kalatalousala

Kalatalous työllisti vuonna 2008 yhteensä 2 040 henkilötyövuoden edestä. Alalla työskentelee kuitenkin arviolta 3 250 henkeä, sillä alalla on runsaasti kausiluonteisia töitä ja sivutoimisia työntekijöitä. Kalatalouden yrityksistä yli puolet on alkutuotannon eli kalastuksen ja kalanviljelyn yrityksiä, mutta kalanjalostus sekä kalan tukku- ja vähittäiskauppa työllistävät eniten.

Ammattikalastajia on merialueella noin 2 000, heistä noin kaksi kolmasosaa on osa-aikaisia. Sisävesialueilla ammattikalastajia on noin 650, joista noin puolet on osa-aikaisia. Kaikkiaan ammattikalastajista noin 1 000 saa merkittävän osan tuloistaan kalastuksesta. Ammattikalastajien määrä on viime vuosina vähentynyt.

Monilla ammattikalastajilla on jokin toinen ammatti esimerkiksi maa- ja metsätalouden puolelta. Hoitokalastus, joka kohdistuu rehevöityneiden vesien kunnostukseen, on kasvava ammattimaisen kalastuksen muoto. Myös kalastusharrastuksen lisääntyminen avaa elinkeinolle uusia mahdollisuuksia esimerkiksi kalastusmatkailun muodossa.

Vesiviljelyä harjoittavia yrityksiä on 187, ja niiden työllistävyys on 334 henkilötyövuotta. Monelle kalanviljely on sivutoimi tai toinen ammatti. Ammattilaisten määrä säilynee tulevaisuudessa nykyisellään. Koulutusta on lisätty vaikka työpaikkojen määrä ei ole kasvanut. Vesiviljelyssä on varsinkin sesonkiaikoina pulaa työvoimasta.

Kalanjalostus työllistää 454 henkilötyövuoden edestä 126 yrityksessä. Tukkukaupan 67 yritystä työllistävät 485 henkilötyövuoden verran. Vähittäiskauppa työllistää 568 henkilötyövuoden edestä 130 yrityksessä. Kalanjalostuksessa sekä tukku- ja vähittäiskaupassa työskentelevien määrä on kasvanut tasaisesti. Odotettavissa on, että tämä sektori työllistää jatkossa nykyistä enemmän riippuen pitkälti kalan kulutuksesta.

Kalatalousala työllistää myös järjestö- ja hallintotehtävissä. Kalatalousneuvojia, konsulentteja ja kalastusbiologeja palkataan lähinnä eläkkeelle jäävien tai muihin tehtäviin siirtyvien tilalle. Työpaikat ovat useimmissa paikoissa vähentyneet, mutta EU:n myötä varsinkin ministeriötason tehtävät ovat lisääntyneet. Kalatalousala työllistää myös tutkimustehtävissä.

Kalatalousalan työllisyyteen vaikuttaa alalla työskentelevien ikärakenne. Esimerkiksi kalastajien keski-ikä on jo 50 vuotta. Eläköitymisen myötä vapautuviin työpaikkoihin ja kaikkiin alan koulutuspaikkoihin ei ole kuitenkaan ollut riittävästi tulijoita.

Lähinimikkeet

iktyonomi
kalankasvattaja
vesiviljelijä

Lähde: [21.9.2010 http://www.ammattinetti.fi/web/guest/ammatit]

Lue tästä linkistä kalanvilelijän haastattelu. http://www.ammattinetti.fi/web/guest/haastattelut

Päiväys 10.6.2011