Kuormituksen vähentäminen

Vesistöjen puhtaus on ensiarvoisen tärkeää kalankasvatukselle. Ympäristöhaittojen vähentämiseksi otettiin viranomaistyössä vuonna 2000 käyttöön kalankasvatuksen ympäristönsuojeluohje. Ohjetta tullaan päivittämään vuoden 2011 aikana. Voimassaolevan vesiensuojelun tavoiteohjelman mukaan kalankasvatuksen kuormitusta tuli vähentää 30 % vuoden 1993 tasosta vuoteen 2005 mennessä. Ominaiskuormitusksessa tavoitteena oli verkkokassilaitoksilla enintään 7 g fosforia ja 44 g typpeä kalakiloa kohden vuonna 2005 sekä maalaitoksilla 6 g fosforia ja 40 g typpeä kalakiloa kohden. Ainoana elinkeinona kalanviljely onnistui selvästi etuajassa saavuttamaan kuormituksen vähentämistavoitteet.

Rehujen ja ruokinnan kehittäminen

Kalankasvatuksen kuormituksen vähentämiseksi on sisäisiä ja ulkoisia keinoja. Parhaiten kuormitusta on vähennetty sisäisillä toimenpiteillä. Näistä rehujen kehittämistä pidetään teknisesti, taloudellisesti ja vesiensuojelun kannalta tehokkaana keinona. Kalankasvatuksessa käytetyt rehut ovat kehittyneet huomattavasti. Rehujen parantumiseen ovat vaikuttaneet eniten rehujen rasvapitoisuuden lisääminen ja paremmin sulavien raaka-aineiden käyttäminen. Rehujen fosforipitoisuutta on vähennetty korvaamalla rehun kalajauhoa kasvisperäisellä valkuaisaineella.

Myös ruokinnan kehittäminen yhdistämällä ruokinta-automatiikkaa tietokoneisiin on vähentänyt kuormitusta. Tietokoneohjatut ruokinta-automaatit antavat rehua, kun kala koskettaa anturia. Kalakassin pohjalla olevat anturit laskevat vajoavan rehun määrä ja katkaisevat ruokinnan, jos kalat syövät liian laiskasti.

Tekniset menetelmät

Kalankasvatuksen kuormitusta voidaan vähentää eri teknisin menetelmin, mutta ainakaan vielä ei ole löydetty sekä teknisesti, taloudellisesti että ekologisesti riittävän tehokasta menetelmää. Teknisillä menetelmillä poistetaan vedestä kalojen ulosteista ja syömättä jääneestä rehusta syntyvää lietettä.

Maalaitoksisssa lietteenpoisto on helpompaa ja tehokkaampaa kuin verkkoallaslaitoksissa. Maauoma-altaissa liete laskeutuu altaan pohjalle, josta se voidaan kerätä talteen altaan ollessa tyhjillään tai lieteimurilla. Liete voidaan poistaa myös rakentamalla pohjalle lieteuria, joista ruuvikuljetin kerää lietteen uran päässä olevaan lietetaskuun. Maauoma-altaan poistovesi ohjataan ennen vesistöön laskemista vielä laskeutusaltaaseen.

Poikastuotannossa on yleisesti käytössä itsepuhdistuvat lasikuituiset tai muoviset pyöreät tai nurkista pyöristetyt altaat. Tällaisissa altaissa kiintoaines kulkeutuu veden virtauksen ja kalojen avustamana kohti keskikaivon lietesuppiloa. Liete voidaan kerätä suppilosta eri tavoilla. Suppilot on tyhjennettävä tarpeeksi usein, ettei liete ehdi hajota veteen pieniksi hiukkasiksi. 

Päivitetty 11.3.2011