Joulukuu 2011

http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=402200&lan=fi&clan=fi 

Kalan pyynti- ja nostopäivät ilmoitettava myös ensi vuonna

Uusi Aika / Heli Kokko

Kalan pyynti- ja nostopäivät tulee olla esillä kaupan kalatiskeillä myös ensi vuonna. Suunniteltu asetusmuutos jää toteutumatta.

Maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintäylitarkastaja Sebastian Hielmin mukaan suunnitteilla oli, että villikalan pyynti- ja viljellyn kalan nostopäivät saisi jättää ilmoittamatta, mutta muutoksesta luovuttiin, koska se ei ole poliittisesti eikä kuluttajan kannalta viisasta. Vaatimusta oltiin poistamassa siksi, että se on ristiriidassa EU-säädösten kanssa, mutta EU:ssa on tekeillä vastaavanlainen uudistus lähivuosina, joten sitä odotellessa pieni ristiriita katsottiin voitavan sallia. Tuo ristiriitaisuus on kuitenkin tuonut epäselvyyttä valvontaan. Lainsäädäntö ei erottele tuontikalaa kotimaisesta, mutta koska EU-säädösten mukaan tuontikalasta ei pyyntipäivän ilmoittamista voi vaatia, sitä ei aina ole ilmoitettu.

Lue koko juttu:

http://www.uusiaika-lehti.fi/fi/nayta/uutinen/13242901385353?alue=paikallisesti

Viranomainen kieltää: Älä sano tätä luomuksi

Talous sanomat / Petri Korhonen

Suomalaisesta hirvestä, kauriista tai peurasta tehtyä paistia ei saa tänä jouluna markkinoida luomulihana.

- Riistaliha ei täytä luomulihalle asetettuja tiukkoja tuotantomääräyksiä, eikä sitä saa markkinoida luomuna, muistuttaa Elintarviketurvallisuusviraston ylitarkastaja Eeva-Liisa Taskinen.

Evira ei luokittele riistaa epäluomulliseksi huvikseen, vaan tulkinnan takana ovat luomutuotantoa ja -sertifiointia säätelevät EU-direktiivit. Lakiin kirjatut luomulihan määritelmät ovat ehdottomia: luomupaisteja tulee eläimestä, jota on ruokittu valvotusti ja tarkistetusti ainoastaan luomurehulla tai -ravinnolla. Myöskään täydellistä luomuporonlihaa ei todennäköisesti siis ole olemassa, vaikka myyjä kirkkain silmin väittäisi näin.

Tunturijoesta tai merestä kalastettu vapaa lohi ei ole luomua, mutta Suomessa on tänä jouluna myyty ainakin norjalaista luomulohta. Se on altaassa kasvanutta, viranomaisten hyväksymällä luomurehulla ruokittua kalaa. Jalostus- ja kasvatustavan epäluonnollisuudesta huolimatta sitä saa sanoa luomuksi.

http://www.taloussanomat.fi/markkinointi/2011/12/21/viranomainen-kieltaa-ala-sano-tata-luomuksi/201119409/135?ref=sh_email

Kalastuksenhoitomaksuvaroista myönnettävät avustukset

Kalastuksenhoitomaksuvaroista myönnettävien avustusten hakuaika on alkanut. Kalatalouden edistämiseen vuosittain myönnettävät määrärahat kertyvät kalastajien maksamista kalastuksenhoitomaksuista. Kalastuslaki säätelee mainittujen varojen käyttöä.

Valtakunnalliset avustukset

Maa- ja metsätalousministeriö myöntää hakemuksesta

• yleisavustuksia kalastusalan valtakunnallisten järjestöjen toimintaan ja
• erityisavustuksia valtakunnallisiin ja muihin laajoihin kalatalouden edistämishankkeisiin.

Maa- ja metsätalousministeriön yleis- ja erityisavustukset vuodelle 2012 ovat haettavissa 15.12.2011-16.1.2012.

Maakunnittaiset avustukset

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY-keskukset) kalatalousviranomaiset myöntävät hakemuksesta erityisavustuksia

• alueellisiin kalatalouden edistämishankkeisiin ja
• yleisavustuksia kalastusaluetoimintaan.

ELY-keskusten erityisavustukset alueellisiin hankkeisiin sekä yleisavustukset kalastusaluetoimintaan vuodelle 2012 ovat haettavissa 15.12.2011-31.1.2012.

Määrärahojen tarkemmat hakuohjeet ja hakulomakkeet löytyvät maa- ja metsätalousministeriön nettisivuilta: www.mmm.fi nyt haussa-palstalta (pääsivun vasemmassa reunassa) ja osoitteesta www.mmm.fi/kalastus/avustukset.

Kalanrehun puhtaus on tärkeä asia - dioksiini- ja PCB-pitoisuudet alle raja-arvojen

Kasvatetun kalan rehu koostuu pääosin kalaperäisistä tuotteista. Rehun myötä kasvatettaviin kaloihin voi siirtyä myös haitta-aineita. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira on tutkinut yhdessä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kanssa pysyvien orgaanisten haitta-aineiden esiintymistä kalanrehussa ja sen raaka-aineissa. Kalalla on monia hyviä terveydellisiä ominaisuuksia. Kalaan kertyy myös monia orgaanisia haitta-aineita, jotka kasvatettu kala saa rehustaan. Kasvatetun kalan rehu koostuu 50-70 prosenttisesti kalaperäisistä tuotteista, kalajauhosta ja kalaöljystä. Kalajauho on kaloista ja kalanperkeistä valmistettu pulverimainen tuote, jonka kuiva-ainepitoisuus on yleensä yli 90 prosenttia.
Lue aiheesta lisää tästä linkistä.

Eviran Kuopion toimipaikan obduktiosali on suljettuna 1.12.2011-28.2.2012

Patologisiin tutkimuksiin tarkoitetut kokonaiset eläimet ja elinnäytteet tulee ko. aikana toimittaa suoraan Eviran muihin toimipisteisiin, kuljetusjärjestelyistä riippuen joko Helsinkiin, Seinäjoelle tai Ouluun.

Kokonaiset kalat toimitetaan Helsinkiin tai Ouluun. Ovariaalinestenäytteitä voidaan ottaa vastaan myös Kuopiossa. Kalalaitosten tarkastavia eläinlääkäreitä pyydetään mahdollisuuksien mukaan toimittamaan EU-näytteet ennen remontin alkamista. Kaikki bakteriologiset tutkimukset ja ulostenäytteiden parasitologiset tutkimukset (kuten mm. vasikkaripulipakettitutkimus) jatkuvat Kuopiossa myös remontin aikana normaalisti.

Eviran yleiset lähetysohjeet, osoite- ja yhteystiedot Evira.fi > Eläimet > Eläinten terveys ja eläintaudit > Näytteenotto- ja lähetysohjeet > Pakkaus- ja lähetysohjeet

Lähetysohjeet patologisiin tutkimuksiin Etusivu > Eläimet > Eläinten terveys ja eläintaudit > Näytteenotto- ja lähetysohjeet > Näytteiden lähettäminen ruumiinavaukseen Lisätietoja:
Evira Kuopio toimisto puh. 020 77 24952, klo 8.00-16.15.

Carelian Caviarilla harjannostajaiset

(Warkauden lehti)

Carelian Caviarilla juhlittiin uuden hallin harjannostajaisia. Valmistuttuaan halli pitää sisällään lisää kalankasvatusaltaita ja paastoaltaan, jolloin sammen kasvatukseen saadaan lisää tilaa. Carelian Caviarin hallituksen jäsen ja koko liiketoimintaidean isä Kaj Arvonen arveli, että uudet altaat päästään täyttämään kaloilla toukokuun lopulla 2012.

Carelian Caviarin toimitusjohtaja Markku Pättiniemi kertoi rakennustöiden lisäksi käynnissä olevan aktiivisen myynti- ja markkinointityön. Päänavauksia kotimaan rajojen ulkopuolelle on jo tehty ja ensimmäisten kaviaarilähetysten lähtemistä Englantiin odotellaan.

Lue koko artikkeli:

http://www.warkaudenlehti.fi/uutiset/talous/sammen-kasvatukselle-saadaan-lis%C3%A4%C3%A4-tilaa/721551

Marraskuu 2011

 Suomen Kalankasvattajaliitto huolissaan viranomaispäätöksistä

Suomen Kalankasvattajaliitto piti 10.11.2011 syyskokouksen Rovaniemellä. Keskustelun pääteemaksi nousi jäsenistön huolestuneisuus Kansallisen vesiviljelyohjelman toimeenpanosta. Liitto katsookin että viranomaiset eivät ole ottaneet päätöksenteossaan ohjelmaa huomioon. Vesiviljelyohjelma on hyväksytty valtioneuvoston periaatepäätöksellä jo kolme vuotta sitten, vuonna 2009. Keskeisin tavoite ohjelmassa on turvata kalankasvatustuotannon kasvu sekä luoda kansainvälisesti kilpailukykyinen toimintaympäristö alalle.  Kalankasvattajaliiton mielestä ohjelman keskeinen tavoite ei nyt toteudu ja tämä on huolestuttava suuntaus. Euroopan unionin muissa maissa on tunnustettu kalankasvatuksen tärkeys ruokahuollon turvaamisessa. Kalankasvatus on yksi tehokkaimmista tavoista tuottaa ruokaa.

Kokouksessa keskustelua herätti myös kalan pakkausmerkintöjen puutteellisuus. Etenkin Norjasta tuodusta kalasta puuttuu usein kalan nostopäivämerkintä. Nostopäivällä tarkoitetaan sitä päivää, jolloin kala nostetaan kalankasvatuksen verkkoaltaista jatkokäsittelyyn.

Suomalainen kirjolohi on mitä parasta lähiruokaa, se on turvallinen ja terveellinen elintarvike. Kirjolohi on ekotehokas tuote. Siitä saamme ruokaa että energiaa, sillä perkuujätteestä voidaan tuottaa luontoystävällistä bioenergiaa.

Lisätietoja:
Anu Toivonen 040 504 3872 ja Johan Åberg 040 523 3864 

"Venäjän meri" yritys kaavailee 5 miljardin ruplan sijoittamista kirjolohen viljelyyn, 25.11.2011

Andrei Nelidov kertoi presidentille uusista tuotantolaitoksista, joita on viime aikoina käynnistetty Karjalan tasavallassa. Niinpä Petroskoin tuntumassa toimii Venäjän lajissaan ainoa jalostamo "Karjalan marja", hiljattain otettiin käyttöön suursikala, jossa on 12 tuhatta lihotettavaa eläintä. Tämän yrityksen perustaminen kaksinkertaisti sikojen päälukua aluetasavallassa. Aluetasavallan päämies mainitsi sopimuksesta "Venäjän meri" -yrityksen kanssa, joka tavoittelee 5 miljardin ruplan sijoittamista kirjolohen viljelyyn Karjalan tasavallassa.
Lue koko artikkeli tästä http://www.vunet.org/ulkomaat/Kaasuverkoston_laajentamissopimus_vahvistettiin_Karjalan_tasavallassa-15578.html  

KAUPAN TOIMINTAAN PUUTUTTAVA POLIITTISIN KEINOIN

Tiedottaja: Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry

 VÄHITTÄISKAUPASTA ON TULLUT SUOMESSA LIIAN VAHVA KAHDEN SUUREN TOIMIJAN HALLITESSA TOIMIALAA JA KOKO RUUAN ARVOKETJUA LÄHES 80 PROSENTIN MARKKINAOSUUDELLA. MAA- JA METSÄTALOUSTUOTTAJAIN KESKUSLIITTO MTK VAATII, ETTÄ HALLITUS PUUTTUU TIUKEMMIN KAUPAN TOIMINTATAPOIHIN, JOTTA KOTIMAISEN RUUANTUOTANNON EDELLYTYKSET SÄILYTETÄÄN JA MAATALOUSTUOTTAJAT SAAVAT REILUN KORVAUKSEN TEKEMÄSTÄÄN TYÖSTÄ.

MTK vaatii, että hallitus selvittää huolella kaupan ja teollisuuden keskinäiset kauppatavat sekä sopimuskäytännöt. Epäoikeudenmukaiset ja joustamattomat käytännöt kaupan ja teollisuuden välillä pitää voida poistaa mahdollisimman pikaisesti. Kaupan on myös itse ostotoiminnassaan tunnettava vastuunsa kotimaisen maataloustuotannon ja elintarviketeollisuuden toimintaedellytysten turvaamisessa. Kuluttajan ruuasta maksaman euron on jatkossa jakauduttava nykyistä tasapuolisemmin kaupan, elintarviketeollisuuden ja maataloustuottajan kesken.

MTK edellyttää myös, että hallitus tukee EU:n maatalouspolitiikan uudistuksessa maatalouden tuottaja- ja toimialaorganisaatioita mahdollistavaa lainsäädäntöä. Komission tarkoituksena on parantaa lakiuudistuksella tuottajien heikkoa neuvotteluasemaa elintarvikeketjussa.

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n ja Pellervon taloustutkimus PTT:n viime viikolla julkistamassa tutkimuksessa todettiin, että vähittäiskauppa on vahvistanut neuvottelu- ja ostovoimaansa viimeisen kymmenen vuoden ajan merkittävästi. Samalla se on ottanut ohjat koko ruuan tuotanto- ja jakeluketjusta. Vuonna 2009 kaupan ja ravintoloiden osuus ruuan kulutusmenoista oli keskimäärin 29 prosenttia, mikä on kymmenen prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuonna 2000. Suomalaisille maataloustuottajille maksettava osuus elintarvikkeiden kokonaiskulutusmenoista oli puolestaan vuonna 2009 neljä prosenttiyksikköä pienempi kuin vuonna 2000 eli noin 10 prosenttia.

Maataloudessa on viime vuosina kiinnitetty entistä enemmän huomiota tuotannon vastuullisuuteen kuluttajan ja ympäristön hyväksi. Samalla tuotanto on tehostunut merkittävästi. Maataloustuottaja ei ole kehityksestä hyötynyt vaan kannattavuus on heikentynyt entisestään.

Lisätietoja

Puheenjohtaja Juha Marttila, MTK, 050 341 3167

Lokakuu 2011

Caviar Empirik Oy on ostanut Espanjalaisen kaviaaritalon

Seppo Kapasen sekä Leonid ja Pavel Leykinin omistama Caviar Empirik Oy on ostanut espanjalaisen kalajalostajan Piscifactoria de Sierra Nevadan kaviaariliiketoiminnan. Espanjalaisyrityksen sammenviljelylaitokset kuuluvat lajissaan Euroopan suurimpiin ja laitokset tuottavat Euroopan Sammen mätiä 2000 kiloa vuodessa. Yhtiön tuotelistoilla on kaviaarin lisäksi sammesta valmistettuja kalajalosteita.

Caviar Empirik rakentaa parhaillaan kaviaarin valmistustiloja Ilomantsiin, josta pitäisi valmistua ensi vuodesta alkaen 2000 kiloa Siperian sampien tuottamaa kaviaaria vuodessa. Empirikin Suomen tuotannosta valtaosa tulee menemään vientiin, mutta Kapanen lupaa, että Empirikin kaviaaria saa myös suomalaisista kaupoista.

Lue koko uutinen:

http://www.talouselama.fi/yrityskaupat/suomalainen+kaviaaritalo+ostoksilla+espanjassa/a712230

Syyskuu 2011

Suomessa kasvatettu kala häviämässä tuontikalalle

14.9.2011 5:49 | Helsingin Sanomat STT

Kotimaisen kasvatetun kalan tuotanto putoaa samalla, kun kalaa tuodaan ulkomailta yhä enemmän. Viime vuonna suomalaiset yritykset tuottivat hieman alle 12 miljoonaa kiloa kalaa elintarvikekäyttöön. Määrä on viime vuosien pienimpiä ja merkittävästi pienempi kuin 90-luvun huippuvuosina.

Kasvatetun kalan tuonti kasvaa sen sijaan jatkuvasti. Esimerkiksi norjalaista lohta tuotiin maahan viime vuonna yli 23 miljoonaa kiloa.

Yrittäjien mukaan kalankasvatusta jarruttaa tiukka ympäristölupakäytäntö. Suomessa myönnettävät ympäristöluvat mahdollistavat pienempien kasvatuslaitosten pitämisen kuin naapurimaissa. Muutamat yrittäjät ovatkin laajentaneet toimintaansa Ruotsiin.

Odotettua kasvua alalla ei ole Suomessa nähty, tunnustaa maa- ja metsätalousministeriön ylitarkastaja Timo Halonen.

"Olisi tärkeää, että pystyisimme hallitusti kasvattamaan muun muassa kirjolohen tuotantoa", sanoo Halonen.

Ministeriössä etsitään parhaillaan keinoja, joilla ala saataisiin kasvuun.

Muualla maailmassa kalankasvatus on lisääntynyt räjähdysmäisesti. Jo lähes puolet maailmalla syödystä kalasta on viljeltyä.
Lähde: lataa uutinen pdf.  http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Suomessa%20kasvatettu%20kala%20h%C3%A4vi%C3%A4m%C3%A4ss%C3%A4%20tuontikalalle/1135269329021?ref=fb-share 

LUE AIHEESTA LISÄÄ:

Iltalehti: Suomalainen kalankasvatus kriisissä

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Suomessa%20kasvatettu%20kala%20h%C3%A4vi%C3%A4m%C3%A4ss%C3%A4%20tuontikalalle/1135269329021?ref=fb-share 

Talouselämä: Tuontikala valtaa tilaa ruokapöydissä

http://www.talouselama.fi/uutiset/kotimainen+kalankasvatus+jaa+naapurimaiden+jalkoihin/a685530

Elokuu 2011

Viidessä Euroopan maassa toteutettu Beneris-tutkimus vahvistaa, että kalaa kannattaa valita nykyistä useammin lautaselle. Kalasta on terveyshyötyä kaikenikäisille.

Kalan terveysvaikutusten takana ovat erityisesti hyvät omega-3-rasvahapot ja D-vitamiini. Parhaita ja suositeltavia omega-3-rasvahappojen lähteitä ovat lohi, kirjolohi ja pienikokoiset silakat.
Lue tästä koko artikkeli http://www.mtv3.fi/makuja/ajankohtaista.shtml?1380759  

Kasvatettu kala kehittyy Suomessa YLE

Hannu Mölsä Kalatietokeskuksesta toteaa, että kasvatettu kala on Suomessa melko puhdasta. Perinteisen kassi- tai lammikkokasvatuksen rinnalle on kehitetty muun muassa kiertovesitekniikkaa, jossa vesi on suljetussa systeemissä.

- Siinä vedenlaatua voidaan säädellä ja samalla välttää ympäristön kuormitusta. Samalla viljelykseen on saatu myös harvinaisempia herkkuja, kuten nieriää, siikaa, kuhaa ja jopa sampea.

Erityisesti Itä-Suomessa on kunnostauduttu uudenlaisessa kalanviljelyssä. Esimerkiksi Varkaudessa sampea viljellään Stora Enson tehtaan lauhdevesialtaissa, mikä tuottaa huomattavia synergiaetuja molemmille osapuolille.

Lue tästä koko artikkeli http://yle.fi/alueet/savo/2011/08/kala-asiantuntija_suomen_jarvet_vahvasti_alipyydettyja_2821584.html 

Kalankasvatus uhkaa hävitä HBL

2.8.2011

Alf-Erik Granfors heittää Närpiössä kasvattamilleen kirjolohille ruokaa veden ollessa 20 astetta. Hän kertoo että ruokkimisen kanssa tulee olla tarkkana, jottei liikaa ruoki kaloja. Närpiössä oli ennen neljä kalanviljely-yritystä, joista kaksi on lopettanut toimintansa kannattamattomana liian tiukkojen lupavaatimusten vuoksi, kertoo Granfors. Koska tuotantolupia ei saa suuremmiksi tuotannosta tulee kannattamatonta. Saman asian allekirjoittaa Suomen Kalankasvattajaliiton puheenjohtaja Johan Åberg, joka toteaa suunnan olevan selvä, viimeisten 10-15 vuoden aikana kalankasvatuksen määrä on pudonnut puoleen entisestään.

Lue tästä alkuperäinen uutinen
http://hbl.fi/nyheter/2011-07-30/framtidsnaring-pa-vag-att-forsvinna

Heinäkuu 2011
 

Omavaraisuus kalassa kaukana 27.7.2011 Maaseudun Tulevaisuus

"Halutaanko ja osataanko meillä enää käyttää kotimaista kalaa?"
Suomessa pyritään siihen, että saisimme kaiken täällä syötävän kalan kotimaasta. Vuonna 2009 hyväksytyn vesiviljelyohjelman mukaan omavaraisuuteen pyritään muun muassa kaksinkertaistamalla kalojen viljely.

Tavoitteella on myös kuluttajien kannatus, ja kotimaisen kalan kysyntä ylittää reilusti tarjonnan. Kysynnästä huolimatta esimerkiksi kotimaisen kirjolohen tuotanto on laskenut 1990-luvun lopulta lähtien. Suomalaisen kirjolohen sijaan kuluttajille tarjotaan ulkomailla kasvatettua lohta.

Suotuisista olosuhteista huolimatta omavaraisuus karkaa yhä kauemmaksi. Ympäristöjärjestö WWF:n Suomen meriohjelman päällikön Sampsa Vilhusen mukaan jopa 75 prosenttia Suomesta myytävästä kalasta on ulkomaista.

Suomen kalankasvattajien liiton puheenjohtajan Johan Åbergin mielestä syy suomalaisen kalankasvatuksen hiipumisen löytyy lupapolitiikan tiukkuudesta. Nykyinen lupapolitiikka ei riitä edes tuotannon ylläpitämiseen saati sitten tuotannon lisäämiseen (MT 22.7.).

Koko artikkeli ja alkuperäinen lähde http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/paakirjoitukset/07/fi_FI/omavaraisuus_kalassa_kaukana/

Kesäkuu 2011

Vesiviljelytoiminan rekisteröitymistä on uudistettu

MMMn asetus vesiviljelyeläinten tunnistamisesta tulee voimaan 1.6.2011.Vesiviljelyeläimiä pitävät ja kasvattavat eläintenpitäjät ovat velvollisia ilmoittamaan toiminnastaan ja toimintapaikastaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen (ELY-keskus).

Eläintunnistusjärjestelmästä annetun lain tarkoittamaa vesiviljelyeläinten eläinvälitystoimintaa harjoittavien toimijoiden on puolestaan ilmoitettava toiminnastaan ja toimipaikastaan aluehallintovirastoon. 

Lue tästä koko uutinen http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/tiedotteet/110530_vesiviljely.html

Kalojen VHS-taudin vuoksi perustettu rajoitusalue Uudenkaupungin, Pyhärannan ja Rauman alueella kumottu

22.06.2011 14:25

Maa- ja metsätalousministeriö on 16.6.2011 päivätyllä asetuksellaan kumonnut kalojen virusperäisen verenvuotoseptikemian eli VHS-taudin vuoksi perustetun rajoitusalueen Uudenkaupungin, Pyhärannan ja Rauman alueella. Kumoaminen tulee voimaan 27.6.2011

Lue koko uutinen tästä linkistä http://www.evira.fi/portal/fi/elaimet/ajankohtaista/?bid=2581

Tuontikala syrjäyttää kotimaista tiukkojen lupaehtojen vuoksi 

Kalankasvatuksen ravinnepäästöt vähentyneet 
Maaseudun tulevaisuus 

Norjalaisen lohen tuonti on kasvanut 1990-luvulta saakka.

Kirjolohen tuotanto Suomessa on kannattavaa ja kotimaisen kalan kysyntä kova. Kaikki menee kaupaksi, mitä on lupa tuottaa.

Silti tuontikala syrjäyttää kotimaista. Syynä on tiukka ympäristölupapolitiikka, joka estää tuottajia laajentamasta.

Politiikan seurauksena uusien yrittäjien on mahdotonta päästä alalle, sukupolvenvaihdoksia ei tehdä ja kotimainen kirjolohi korvataan tuontikalalla.

Varsinkin norjalaisen lohen tuonti on kasvanut 1990-luvulta saakka.

"Lupapolitiikka estää alan kehittymisen. Esimerkiksi uusia yrityksiä ei ole tullut pariinkymmeneen vuoteen", Suomen kalankasvattajaliiton puheenjohtaja Johan Åberg sanoo.

Kotimaisen tuotannon määrä on laskenut tasaisesti jo vuosia, vaikka tuottajahinnat ovat nousseet. Edes päästöjen vähentyminen ei ole helpottanut lupakurimusta.

Åbergin mukaan kalankasvatuksen typpipäästöt ovat melkein puolittuneet ja fosforipäästöt yli puolittuneet viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Suomen tavoitteena on kaksinkertaistaa kalan tuotanto. Tavoite hyväksyttiin jo vuonna 2009, mutta lupapolitiikka ei ole muuttunut.

Lähde http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/paauutiset/07/fi_FI/kalankasvatuspaajuttu22/ 

Jo puolet maailmassa syödystä kalasta viljeltyjä  

Osuuden ennakoidaan nousevan entisestään, kun kalan kysyntä kasvaa ja villit kalakannat taantuvat.

Kalatalouden tilaa selvittiin raportissa, jonka tekivät kestävää kalastusta ajava järjestö World Fish Center ja luonnonsuojelujärjestö Conservation International. Raportissa arvioidaan, että viljellyn kalan osuus ruokakalasta nousi 47 prosenttiin jo vuonna 2008. Sinä vuonna tuotanto nousi yli 65 miljoonaan tonniin.

Leijonanosa kalasta viljeltiin Kiinassa, 61 prosenttia. Tästä suurin osa oli viljeltyä karppia, kun Euroopassa ja Etelä-Amerikassa lohi on tärkein viljelty laji. Aasian osuus kaikesta viljellystä kalasta nousi 90 prosenttiin.

Kalanviljely on kiistanalainen ala, koska sen pelätään pilaavan rannikkovesiä ja aiheuttavan muitakin ympäristöhaittoja.

Kalanviljelyraportin tekijät katsovat kuitenkin, etteivät viljelyn haitat vedä vertoja sika- tai nautatalouden haitoille. Kotieläintalous rasittaa luonnonvaroja selvästi enemmän. Yhden kalakilon tuottamiseen kuluu 13,5 kiloa viljaa, kun sama määrä naudanlihaa vaatii 61,1 kiloa.

Lähde: 17.6.2011 [http://www.iltalehti.fi/ruoka/2011061613901970_ru.shtml] Lataa artikkeli

Vesiviljelyyn kannattaa satsata

Turun Sanomat 13.6 2011

Suomessa on kymmeniä tuhansia järviä ja yli 46 000 kilometriä merenrantaa. Silti kaksi kolmannesta lautasellemme päätyvästä kalasta on tuontitavaraa. Jos kotimaista vesiviljelyä ei kyetä ripeästi laajentamaan, norjalainen kasvatuslohi uhkaa syrjäyttää kokonaan perinteisen kirjolohemme.
Lue tästä koko artikkeli http://www.ts.fi/online/mielipiteet/paakirjoitus/230116.html

Kirjolohi kaipaa kipeästi uusia elinalueita

Turun Sanomat 10.6 2011 Kuvassa Juha Pirilä, Mannerlohi Kuva:Anni Teppo

Kotimaiselle kirjolohelle etsitään kiivaasti uutta elintilaa. Maa- ja metsätalousministeriön (MMM) tavoitteena on vuoteen 2015 mennessä parantaa kalankasvatuksen kilpailuedellytyksiä etsimällä uusia alueita, joilla viljely voitaisiin aloittaa tai joilla sitä voitaisiin entuudestaan kasvattaa.

Suunta on sisäsaaristosta väli- ja ulkosaaristoon sekä pitemmällä aikavälillä avomerelle.

- Saaristomerellä kalankasvatuksen kuormitusta ei voi enää kasvattaa, joten siellä kalanviljelyaltaita on tarkoitus keskittää suuremmiksi yksiköiksi. Selkämereltä taas pyritään löytämään uusia alueita, joissa tuotantoa voitaisiin kasvattaa. Tilaa pyritään lisäämään niin, että ympäristöä kuormitetaan mahdollisimman vähän, MMM:n ylitarkastaja Timo Halonen kertoo.
Lähde  http://www.ts.fi/online/kotimaa/229289.html 

Toukokuu 2011

Vesiviljelytoiminan rekisteröitymistä on uudistettu-

MMM 30.5.2011

MMMn asetus vesiviljelyeläinten tunnistamisesta tulee voimaan 1.6.2011.Vesiviljelyeläimiäpitävät ja kasvattavat eläintenpitäjät ovat velvollisia ilmoittamaan toiminnastaan ja toimintapaikastaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen (ELY-keskus).

Eläintunnistusjärjestelmästä annetun lain tarkoittamaa vesiviljelyeläinteneläinvälitystoimintaa harjoittavien toimijoiden on puolestaan ilmoitettava toiminnastaan ja toimipaikastaan aluehallintovirastoon. 

Lue tästä koko uutinen http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/tiedotteet/110530_vesiviljely.html

Eurooppalainen ruoka on puhdasta -

EVIRA 25.5.

Euroopan elintarvikeviranomainen EFSA on julkaissut nyt toisen kerran yhteenvedon EU:n jäsenmaiden vierasainevalvontaohjelmien tuloksista Euroopan komission kokoamien tietojen perusteella. Aikaisempina vuosina Euroopan komissio on julkaissut vastaavat vuosittain toteutettavan valvonnan tulokset kotisivuillaan. Mukana on vuotta 2009 koskevat tiedot myös Suomen osalta.

Suomessa toteutetussa vierasainevalvontaohjelmassa tutkittiin vuonna 2009 yhteensä noin 4100 näytettä, jotka oli otettu elävistä eläimistä ja eläimistä saatavista elintarvikkeista (liha, kala, maito, kananmuna ja hunaja). Ainoastaan kaksi näytettä oli määräystenvastaisia, koska ne sisälsivät vähäisen määrän loistautien ehkäisyyn käytettävien kokkidiostaattien jäämiä. Riistaeläinten sisäelimet sisälsivät raskasmetalleja kuten aikaisempinakin vuosina.

Valvontaohjelman tulokset ovat samaa tasoa kuin aikaisempinakin vuosina ja ne osoittavat sen, että Suomessa tuotetuissa eläimistä saatavissa elintarvikkeissa esiintyy lääkejäämiä tai muita vieraita aineita vain yksittäisissä tapauksissa. Hormonien tai muiden kiellettyjen kasvua edistävien aineiden jäämiä ei todettu lainkaan.

Lue tästä koko artikkeli. Lataa tästä Eviran valvontaraportti 

Istutustutkimusohjelman tulokset käyttöön sopimusviljelyssä

RKTL 

Tutkimusohjelman tulosten perusteella on tarkennettu RKTL:n sopimuskasvatuksen käytäntöjä. Poikasten laatua on parannettu muun muassa puuttumalla liialliseen ruokintaan ja kaihin torjuntaan on annettu ohjeita. Istutusten ajoitusta on myös pyritty tarkentamaan ottamalla entistä paremmin huomioon laitosten erilaiset olosuhteet. Näin pyritään varmistamaan, että poikaset ovat varmasti istutusvalmiita.

Lohi- ja meritaimenistutukset ovat 1990-luvulta lähtien tuottaneet erittäin huonosti saalista. RKTL:n istutustutkimusohjelman mukaan selittäviä tekijöitä ovat Itämeren tilassa, kalastuksessa ja istukkaiden laadussa tapahtuneet muutokset.
Lue tästä koko uutinen http://www.rktl.fi/uutiset/istutustutkimusohjelman_tulokset_kayttoon.html?f=371746&n=1&p=689518&c=14542730  lataa väliraportti tästä

Kalatalousbarometri 2011:

Talousodotukset kohentuneet viime vuodesta- 

20.05.2011 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

http://www.epressi.com/go/3838.html

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tuore barometri kalatalouden toimialojen talousnäkemyksistä osoittaa, että kalatalouselinkeinon kehitys kokonaisuutena oli edellisvuotta parempaa. Parasta talouskehitys oli ollut suurissa yrityksissä.

Kaikkien yksittäisten toimialojen taloudellinen kehitys oli ollut positiivista. Kaikkein myönteisimmäksi kehitys arvioitiin tukkukaupassa ja jalostuksessa. Myös vähittäiskaupassa ja kalanviljelyssä kehitys oli ollut hyvää. Maltillisimmin taloudellista lähihistoriaa arvioitiin kalastuksessa. Kaikki kalatalouselinkeinon toimialat suhtautuivat taloudelliseen tulevaisuuteen luottavaisesti. Voimakkainta luottamus oli jalostuksessa sekä tukku- ja vähittäiskaupassa. Myös vesiviljelyn odotukset tulevasta vuodesta olivat varsin myönteisiä. 
Lataa tästä julkaisu pdf:nä.

Varkauden kaviaari lähtee syyskesällä markkinoille

Savon Sanomat 19.5.2011

Carelian Caviar Oy:n toimitusjohtajan Markku Pättiniemen mukaan markkinoille on tarkoitus saada jo tänä vuonna tuhat kiloa kaviaaria. Määrä kasvaa lähivuosina noin 5 000 kaviaarikiloon vuodessa.

Varkaudessa vietettiin torstaina Carelian Caviarin kaviaaripakkaamon ja Savokala Oy:n kalanjalostamon harjannostajaisia. Tilat saadaan käyttöön kesäkuun aikana.
Lue tästä koko uutinen http://www.savonsanomat.fi/uutiset/talous/varkauden-kaviaari-l%C3%A4htee-syyskes%C3%A4ll%C3%A4-markkinoille/672879 

Kalakoulusta kasvaa vahvoja lohenpoikasia-
19.5.2011 YLE Pohjois-Karjala

Kuva: Iktyonomi Jouko Moilanen kaataa koulutuksen saaneita järvilohia Lieksanjokeen. Kuva: YLE/ Riikka Heikkilä

Luonnonvesiin istutetaan koulutettuja järvilohen ja järvitaimenen poikasia Pohjois-Karjalassa. Lohenpoikaset on totutettu kasvatuslaitoksella yllättäviin ympäristön muutoksiin, joita ne kohtaavat myös järvissä ja joissa. Virikekasvatuksen uskotaan vähentävän istutusten varassa elävien kalojen poikaskuolleisuutta.

Ensimmäiset virikekasvatetut järvilohen poikaset päästettiin vapaaksi Lieksanjokeen. Vertailun vuoksi jokeen meni myös tavallisen laitoskasvatuksen saaneita poikasia.
http://yle.fi/alueet/pohjois-karjala/2011/05/kalakoulusta_kasvaa_vahvoja_lohenpoikasia_2607053.html?print=true
Lataa tästä koko artikkeli pdf:nä.

Kalojen tuottajahinnat nousivat edelleen

RKTL 

Kasvatetun kirjolohen ja siian tuottajahinta nousi vuonna 2010 edellisvuodesta. Myös kalastajat saivat useimmista saalislajeista korkeampaa hintaa kuin vuotta aiemmin. Elintarvikkeeksi myydyn silakan keskihinta pysytteli kuitenkin edellisvuosien tasolla.

Kasvatetusta kirjolohesta maksettiin kalanviljelijöille keskimäärin 3,87 €/kg ja kasvatetusta siiasta 8,91 €/kg. Kalastajat saivat parhaan hinnan kuhasta (5,34 €/kg) ja lohesta (4,92 €/kg). Siiasta maksettiin kalastajille 4,48 €/kg, ahvenesta 1,48 €/kg ja hauesta 1,18 €/kg.

Lisätietoja: Tutkija Eila Nylander, puh. 020 5751 244
Julkaisu Kalan tuottajahinnat 2010 verkossa (pdf). Tilaston kotisivu: www.rktl.fi/tilastot

Salmonfarm kokeilisi roskakalojen poistoa, 

jos saisi isomman kalankasvatusluvan- Salon Seudun Sanomat 8.5 2011 

Suomessa pohditaan parhaillaan kompensaatiomallia, jossa kalankasvatuksen ja ympäristönsuojelun vastakkaiset tarpeet voitaisiin kumpikin huomioida. Mallissa kalankasvattaja poistaisi kasvatusalueelta tietyn määrän roskakalaa. Palkkioksi ympäristötyöstä hän saisi isomman kalankasvatusluvan.

Kompensaatiomallin kehittäminen on yksi osa hanketta, jossa yritetään sovittaa yhteen kalankasvattajien laajentamistarpeita ja vesistöjen rehevöitymisen estämistä.

Esimerkiksi Kasnäsissä toimiva Salmonfarm on kiinnostunut roskakalan poistamisesta, jos sen kautta yrityksen olisi mahdollista lisätä kalankasvatustaan.

Salmonfarm kasvattaa vuodessa noin 600 tonnia kirjolohta. Kilpaillakseen paremmin norjalaisen lohen kanssa yritys haluaisi tuplata kasvatusmääräänsä.

http://www.sss.fi/uutiset/219176.html Lataa tästä koko artikkeli

Huhtikuu 2011

Kaviaaria markkinoille alkukesästä-27.04.2011 Joroisten lehti

- Carelian Caviar Oy:ssä olemme rakentaneet laajennusta, joka on valmistumassa lähiaikoina, kertoo toimitusjohtaja Kaj Arvonen.

Kolmas vaihe käsittää kalankasvatusaltaita ja tuotantoprosessiin liittyviä laitteistoja.

Ankarasta talvesta huolimatta kohde valmistuu Kaj Arvosen mukaan kokolailla aikataulussaan ja luovutus tapahtuu 17. toukokuuta.

- Sen jälkeen alamme tuottaa, pakata ja myydä kaviaaria. Vaadittavat elintarvikelupa-asiat saamme kuntoon samoihin aikoihin, luonnollisestikaan tiloja ei voida hyväksyä ennen niiden valmistumista
Lähde http://www.joroistenlehti.fi/Uutiset/11188365.html  

Kestosuosittu kirjolohi etsii elintilaa -26.4. ProKala

Kasvatettu kotimainen kirjolohi on suomalaisten suosikkikala. Tänä keväänä kirjolohesta on ollut huutava pula markkinoilla. Kalankasvatuksen ydinalueella Lounais-Suomessa kasvatettaisiin mielellään huomattavasti enemmän kalaa, jos ympäristöluvat sen vain sallisivat. 
Lue tästä koko artikkeli  http://deski.fi/page.php?page_id=9&tiedote_id=13079 

EU:n kalastuspolitiikka uusiksi:

Apu löytyy viljelystä ja lähikalasta (Euroopan komission Suomen-edustuston verkkojulkaisu)

Kalastus- ja meriasioiden komissaari Maria Damanaki (vas.) keskusteli Suomen-vierailullaan maa-ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilan kanssa. Kuva Paula Lehto

Yhteisen kalastuspolitiikan uudistusten suunnittelu aloitettiin vuonna 2009. Komission on määrä julkaista lainsäädäntöehdotukset tänä vuonna ja voimaan muutosten on tarkoitus tulla vuonna 2013.

Suomen toiveena on, että uudistusten myötä pienimuotoisesta lähikalastuksesta tulisi helpompaa.

- Lähikalastus työllistää alueilla, joilla ei ole hirveästi muita työpaikkoja. Se on myös tärkeä kotimaisen kalan lähde, Orian Bondestam kertoo.

Suomi onkin ehdottanut, että EU poistaisi laivan vetoisuutta ja moottorin tehoa koskevat kapasiteettirajoitukset aluksilta, jotka ovat alle 12 metriä pitkiä. Lisäksi Suomi haluaisi helpottaa kalastajien sukupolvenvaihdosta ja lisätä muun muassa talvikalastuksen investointitukea.

Suomi haluaa edistää myös kalankasvatusta. Sen avulla voitaisiin nostaa Suomen omavaraisuusastetta kalantuotannossa.

- Luonnonvaraisista kalakannoista ei voida ottaa paljon enempää irti, mutta innovatiivista ja uusiin rehuihin pohjautuvaa kalanviljelyä voidaan lisätä merkittävästi kuormittamatta luontoa, Orian Bondestam toteaa.

Lue tästä koko uutinen tai linkistä http://www.europalehti.fi/2011/03/eun-kalastuspolitiikka-uusiksi/  

Inarin kalanviljelylaitoksen laajennusosa valmistui

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Inarin kalanviljelylaitoksen laajennusosa vihitään käyttöön tänään (19.4.2011). Laitoksen päätehtävänä on alueellisten arvokalakantojen säilytys ja säännöstellyn Inarijärven istutusvelvoitteen hoito ja tarkkailu. Laajennuksen myötä kaikki Inarin alueen viljely- ja istutustoiminnat hoidetaan Inarin kalanviljelylaitokselta. Tilojen lisäksi myös viljelyteknologiaa on uudistettu entistä ympäristöystävällisemmäksi. 
Lue tästä aiheesta lisää http://www.epressi.com/tiedote/construction/inarin-kalanviljelylaitoksen-laajennusosa-valmistui 

Kotimainen lohi hupenee kalatiskeiltä

(KOUVOLAN SANOMAT 4.4.2011)

Tuontilohi ei lopu, mutta kotimaisen kanssa tekee jo tiukkaa. Kuvaaja: Seppo Rautiovaara

Kotimaisen kirjolohen saatavuus on heikentynyt voimakkaasti. K-Citymarket Lappeenrannan kalaosaston hoitaja Jani Immonen kertoo, että kauppa saa useimmiten vain puolet siitä lohimäärästä, jonka se tilaa. 
Toimitusvaikeuksia on erityisesti alkuviikosta.

Tuontilohta on saatavilla hyvin, mutta sekä sen että kotimaisen lohen hintataso on ennätyskorkealla. Immonen povaa, että kotimaisen lohen hinta voi kohota lisää jo ensi kesänä.

Kotimaisen lohen katoon vaikuttavat sekä kuuma viime kesä että poikkeuksellisen kylmä talvi, joka tappoi runsaasti kaloja viljelyaltaisiin. Tuontilohen hintaa pitävät korkealla maailman toiseksi suurimman kalantuottajan Chilen kalanviljelyaltaissa raivonneet kalataudit.

Lähde: 5.4.2011 http://www.kouvolansanomat.fi/Online/2011/04/04/Kotimainen+lohi+hupenee+kalatiskeilt%C3%A4/2011510919289/4

LK: Kirjolohi pysyy huippukalliina

Talouselämä

Kala on terveellistä ruokaa, mutta kalatiskin vakiotuotteisiin kuuluva kirjolohi on keikkunut huippuhinnoissa viime talvesta lähtien, kirjoittaa Lapin Kansa.

Kemijoen laitoksillakin kirjolohta ja siikaa kasvattavan Savon Taimen Oy:n toimitusjohtaja Mauno Liukkonen uskoo, että korkeampi hintataso säilyy vielä pari vuotta.

Tänä talvena kirjolohta on hieman tyyristänyt merialueiden kasvattamojen vaikea jäätilanne, mutta suurin tekijä on Norjan lohen hinta. Norjalaisen hinta ponnahti ylös Chilen lohituotannon romahtaessa.

Chilen jättämä aukko ei täyty nopeasti, vaikka norjalaiset yritykset kuuluvat nostavan tuotantoa muissa maissa. Chilessäkin tuottajina ovat norjalaiset.

Lähde: 5.4.2011 http://www.talouselama.fi/uutiset/article604392.ece#

Maaliskuu 2011

Hyljekanta kaksinkertaistunut- hyljekorvaus pieni kipurahavahingosta

RKTL

Hyljevahinkojen odotettiin vähentyvän, mutta kanta on Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) laskennan mukaan kaksinkertaistunut 10 vuoden aikana.

Vuoden 2010 aikana Itämerellä laskettiin noin 23 100 hallia. Arvio pohjautuu Suomen, Ruotsin, Venäjän ja Viron laskentoihin. Hylkeiden yksi ydinalueista on Suomen lounaissaaristo, jossa tavattiin reilut 8 300 hyljettä.

- Ei ole kyetty päättämään miten hyljekantaa pystyttäisiin rajoittamaan tehokkaasti. Ammattikalastus tulee olemaan entistä vaikeampaa etenkin verkkokalastuksen osalta.

Hylkeen pyyntikiintiö metsästysvuodelle 2009-2010 oli 1 050 yksilöä Manner-Suomessa. Kaikkiaan Lounais-Suomen merialueelle myönnettiin 270 lupaa, joista yli150 Varsinais-Suomeen. Hylkeen metsästysaika on 16.4.-31.12.

- Rauhoitusaikaa pitäisi huhtikuun puolelta poistaa, jotta pyyntilupia voitaisiin tehokkaammin hyödyntämään. Mutta normaalilla metsästyksellä hyljekantaa ei enää kuriin saada, vaan pitäisi olla tehokkaampia keinoja, jos vahinkoja todella haluttaisiin vähentää.
Lähde http://yle.fi/alueet/turku/2011/03/hyljevahingot_lisaantyneet__korvaus_on_pieni_kipuraha_2446113.html 

Hampurilaisyrittäjä ryhtyy ekologiseksi kalankasvattajaksi

Perjantai, 18 maaliskuuta, 2011

MARETARIUM.FIHampurilaisyrittäjä Heikki Salmela on yleensä onnistunut afääreissään. Nyt hän on laittanut karpit tekemään työtä puhtaampien vesien puolesta.

Suomalaisen hampurilaisketju Hesburgerin omistaja Heikki Salmela laajentaa liiketoimiaan ympäristöystävälliseen kalankasvatukseen. Salmela-Yhtiöihin kuuluva Clewer Oy on kehittänyt biologisen jätevedenpuhdistusmenetelmän, jonka avulla kalat voidaan kasvattaa suljetussa vesikierrossa.

Clewer rakentaa Turun Biolaaksoon kiinteistöön kasvatusallasta, johon tulee 4 000 kiloa kalaa. Salmelan kalankasvatushankkeesta kertoi ensimmäisenä Turun Sanomat.

Veden puhdistamisesta kala-altaassa huolehtivat bakteerit, bioreaktori poistaa ylimääräiset jätteet vedestä. Jos järjestelmä toimii suunnitelmien mukaan, voidaan kalaa tuottaa periaatteessa missä tahansa.

Salmela kertoo Turun Sanomille, että yhtenä tavoitteena on vähentää kalan kuljettamista ympäri maailmaa. Samalla päästäisiin eroon kalanviljelyn aiheuttamista ympäristöpäästöistä.

Salmela suunnittelee kalaviljelylaitoksen rakentamista Hesburgerin tehtaan naapuriin. Vuosituotanto voisi olla jopa 500 000 kiloa kalaa.

Clewer on kasvattanut karppeja koelaitoksessa kahden vuoden ajan. Kalat ovat Salmelan mukaan viihtyneet hyvin puhdistetussa vedessä.

Lähde http://www.goodnewsfinland.fi/arkisto/hampurilaisyrittaja-ryhtyy-ekologiseksi-kalankasvattajaksi/ 

EUn yhteinen kalastuspolitiikka uudistuu
7.3. The FishSite
Kuva: Ei-toivottuja saaliita heitetään pois kiintiöihin ja vähimmäiskokoihin liittyvistä mutta myös kaupallisista syistä. © Lionel Flageul 

Englannin, Tanskan, Ranskan ja Saksan ministerit ovat allekirjoittaneet yhteistyösopimuksen, jonka tarkoituksena on uudistaa EUn yhteinen kalastuspolitiikka (YKP) ((the Common Fishery Policy (CFP)). Suurin muutos tulee koskemaan kalastuksesta johtuvaa sivusaaliin käyttöä. WWF tukee muidenkin jäsenmaiden osallistumista uudistukseen.

Kalastuslain uudistuksen kuulemistilaisuudet aiheuttavat valtavasti kansainvälisiä kokouksia kuluvalla viikolla. Kalastuslain uudistus sisältää joukon positiivisia sitoumuksia mm. se suosittelee säätelemään/käyttämään kestävästi kalavaroja, käyttäen päätöksenteossa parasta saatavilla olevaa tieteellistä asiantuntemusta. Kunnianhimoinen kalastuspolitiikan uudistus suosittaa myös ohjaamaan kalavarojen käyttöä ekologisesti kestävämpään suuntaan (ecosystem-based fisheries management).

Avainasemassa EUn kalatalouspolitiikan muutoksessa on sivusaaliiden käytön uudistaminen, kertoi EU kalatalouskomissaari Maria Damanaki. Sivusaalista kertyy jopa 50-75% kalastuksen yhteydessä, riippuen kalastustavasta. Tämä on luonnon voimavarojen hukkaan heittoa, epäeettistä ja kalastajien voimavaroja tuhlaavaa, sanoo komissaari Damanaki.

Lähde: The FishSite Newsletter - 8 March 2011-03-09
Lataa tästä alkuperäinen lähde "Ministers Sign Fisheries Declarations" ja "Discarding Moves Higher On CFP Agenda"

Kuluttajat Euroopassa valmiita maksamaan kestävästi tuotetuista kalatuotteista
The Fish Site 7.3.

Englantilaiset ja hollantilaiset kuluttajat ovat kärkipäässä kestävästi tuotettujen kalatuotteiden ostajista. Riippumattoman tutkimuksen mukaan kestävästi tuotettujen kalatuotteiden kulutus on kasvanut englannissa jopa hurjat 154 % ja Hollannissa 50 %. Useat muutkin tutkimukset puoltavat sitä että ekologisesti ja kestävästi tuotettujen tuotteiden kysyntä on kasvussa.

Lataa tästä alkuperäinen uutinen

Kalankasvatusta pitäisi lisätä - lupamenettely monimutkainen

8.3.2011 YLE. Kuva Jussi Kallioinen

Suomalaiset kalankasvattajat tuskailevat monimutkaisen lupajärjestelmän kanssa. Moni kasvattaja onkin siirtänyt toimintaansa Ruotsiin. Suomessa on tarkoitus lisätä kotimaisen kirjolohen tuotantoa kysynnän takia.

Uusikaupunkilainen Juha Pirilä olisi valmis kasvattamaan kirjolohituotantoaan. Laitos tuottaa nyt noin 400 tonnia kirjolohta vuodessa. Pirilä tuskailee muiden kalankasvattajien tavoin Suomen monimutkaista lupajärjestelmää.

Lue tästä koko artikkeli

Norjan viennin arvoa nostaa lohen korkea hinta,
7.3. IntraFish

Vientiarvo nousi helmikuussa 17 prosenttia verrattuna edelliseen seurantajaksoon. Norwegian Seafood Export Councilin (NSEC) mukaan viennin arvon nousun selittää hintojen kasvu. Keskimääräinen kokonaisen lohen kilohinta on noussut eurolla, ollen helmikuussa 4,80 €/kg.  Eniten vienti on kasvanut venäjän (46 %)ja ranskan (21 %) suuntaan. Norjassa kasvatusvolyymit ovat edelleen pysyneet vakiona 110 000 tonnia.

Lataa tästä alkuperäinen lähde.

Kaupunginjohtajaa pöyristyttää kansalllispuiston tulo Vakka-Suomeen, AlueSanomat 4.3. Olli Haapala

Uudenkaupungin kaupunginjohtaja Kari Koski ihmettelee Selkämeren kansallispuistoa koskevan lakiesityksen käsittelyä ja etenemistä eduskunnassa, sanomalehti Länsi-Suomi kertoo tänään torstaina. -On pöyristyttävää, että eduskunnan enemmistö on sivuuttamassa paikallisen mielipiteen tuomalla alueelle kansallispuiston, joka sitoo kehittämistyön alueellamme Metsähallituksen armoille periaatteessa ikuisesti, sanoo Koski.

Kosken peräämää vakkasuomalaista paikallista mielipidettä ei tosin ole virallisesti olemassa, kansallispuiston tuloa ei ole tiedusteltu rajauksen sisällä olevan alueen kolmen kunnan asukkailta, eikä kansallispuistolakia ole käsitelty kuntien valtuustoissa.

Kansallispuiston kannatajia oli heidän omassa nettiadressissaan 4.636, kun heitä vastustajien adressissa oli 3.315.

Lähde: http://www.aluesanomat.fi/uutiset.php?id=1033
Lue tästä koko artikkeli. 

Mitä enää saa syödä? HS Ruoka 3.3.

Kasvatetut kalat

Kalankasvatus on eläinproteiinin tuotannosta energiatehokkainta, mutta sekin kuormittaa vesistöjä. Kalanrehu valmistetaan luonnonkaloista, joita WWF:n mukaan ei ole pyydetty vastuullisesti. Kasvatetusta kalasta kannattaa valita kotimaista: meillä ympäristö otetaan huomioon. Ainakin chileläistä ja turkkilaista lohta sekä aasialaista pangasiusta kannattaa välttää. Niiden kasvatus levittää luontoon suuret määrät ravinteita ja lääkeaineita. Norjassa viljelylaitosten karkulaiset aiheuttavat tautiriskejä villilohelle. WWF:n meriohjelman päällikkö Sampsa Vilhunen suosittelee kotimaista altaissa kasvatettua sampea tai nieriää, jos se on kasvatettu vettä ja ympäristöä säästävällä kiertovesijärjestelmällä. Kalakauppias tietää viljelytavan tai voi ottaa siitä selvää.

Lue tästä koko uutinen.

Lähde: http://www.hs.fi/ruoka/artikkeli/Mit%C3%A4+en%C3%A4%C3%A4+saa+sy%C3%B6d%C3%A4/1135264248775

Helmikuu 2011

Raskausaikana tavoitteeksi vähintään kymmenen kala-ateriaa kuussa, 
22.02.2011 Pro Kala 

Kalan rasvan pitkäketjuiset rasvahapot ovat hyviä äidin terveydelle, mutta erityisen tärkeitä ne ovat kehittyvälle sikiölle ja imeväiselle. Tämän vuoksi raskaus- ja imetysaikanakin kalaruokia olisi hyvä olla ruokalistalla 2-3 kertaa viikossa. Kalaruokavaihtoehtoja on runsaasti myös raskaana oleville ja imettäville, koska kalansyöntirajoitukset koskevat vain osaa kaloista.

Raskaana oleville ja imettäville sopivia kalalajeja ovat muun muassa ahven, kirjolohi, kuha, muikku ja siika. Kala-ateria 2-3 kertaa viikossa tarkoittaa noin kymmentä kala-ateriaa kuukaudessa. Suomalaisen tutkimuksen (1) mukaan kuitenkin vain puolet raskaana olevista syö yhden tai useamman kala-aterian viikossa, mikä on liian vähän.

Lue tästä alkuperäinen uutinen http://www.deski.fi/page.php?page_id=9&tiedote_id=12795
tai lataa tästä koko uutinen.

Venäjä myy mustaa kaviaaria Eurooppaan lähes vuosikymmenen tauon jälkeen,
YLE 4.2.2011

Venäjä aloittaa jälleen arvokkaan mustan kaviaarin viennin Euroopan Unionin maihin. Kalastuksen valvontaryhmä ilmoitti yhdeksän vuotta kestäneen kiellon purkamisesta perjantaina.

Venäläiset ovat sallineet villisammesta saatavan kaviaarin myymisen rajoitetusti vain kotimaan markkinoillaan. Viljellyistä kaloista saatavaa kaviaari ryhdytään myymään ensi viikosta lähtien myös Eurooppaan.

Venäläiset toivovat valtaavansa maailman kaviaarimarkkinat viidessä vuodessa, viranomaiset kertovat. Kaviaaria pystytään tuottamaan Eurooppaan arviolta 10-15 tonnia vuodessa.
Venäjän sampikannat ovat pienentyneet Neuvostoliiton hajoamisesta lähtien. Maailman sampikannasta neljä viidesosaa sijaitsee Kaspianmeressä, mutta salapyynti ja laiton kauppa ovat vähentäneet kalojen määrää. Valvontaryhmä toivoo myynnin vapauttamisen hillitsevän sammen salapyyntiä.
Lähde: http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/2011/02/venaja_myy_mustaa_kaviaaria_eurooppaan_lahes_vuosikymmenen_tauon_jalkeen_2341751.html 

Tammikuu 2011

Lohikalojen istutus suurjärviin kannattaa
- 28.1. YLE Pohjois-Karjala

Pohjois-Karjalan suurilla järvillä kolmen vuoden ajan tehty istutettujen lohikalojen seuranta poikii merkittäviä tuloksia. Erikoistutkija Jorma Piironen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta toteaa, että järvien välillä on huomattavia eroja.

Merkkipalautusten perusteella istutetut kalat menestyvät paremmin Höytiäisessä eli kalat elävät järvessä pidempään kuin Pielisellä. Havaintojen mukaan Pielisessä petokalat syövät istutettuja lohikaloja huomattavan paljon. Kalat kasvavat molemmissa järvissä kuitenkin mainiosti (eli niillä on riittävästi saalista tarjolla).

Toisaalta kalastus Höytiäisellä on lisääntynyt merkittävästi Pieliseen verrattuna, mikä voi osaltaan selittää merkkipalautusten suuren määrän. Tärkein tulos on se, että nykyinen kalanviljely pystyy tuottamaan laadukkaita, luonnossa menestyviä lohi-istukkaita.

Kolmivuotisen tutkimuksen aikana Pieliseen ja Höytiäiseen on istutettu yhteensäyli 100 000 merkittyä järvilohta ja taimenta. Riista-ja kalatalouden tutkimuslaitoksen seuranta jatkuu aina vuoteen 2015 saakka.

Merkittyjä järvilohia ja taimenia on istutettu myös Pieliseen ja Pyhäselän-Oriveden alueelle. Näillä vesillä merkinnät hieman laajenevat tulevana keväänä. Hanke jatkuu vielä tänä keväänä tehtävillä merkintäistutuksilla myös Pielisellä ja Höytiäisellä.

Ensimmäinen vihreä merkintä kasvatetulle kalalle, 13.1.2011 Kaleva

WWF:n antanut kalaoppaassa vihreän merkinnän kiertovesilaitoksessa kasvatetulle Sammelle.  

Kotimaisen, luonnonvaraisen kalan vihreä aalto on uudistetussa WWF:n kalaoppaassa aiempaa korkeampi. Uusia kotimaisia lajeja on kuusi, esimerkiksi kuore ja peledsiika.

Tuoreeseen kuusikkoon kuuluu kiertovesiviljelyllä kasvatettu sampi. Tällainen sampi on oppaassa ensimmäinen vihreän merkinnän saanut kasvatettu kala. Luonnonvaraisen toverin ei pitäisi päätyä enää lautaselle. Sen merkintä on punainen, kuten sammen mädinkin.

koko uutinen: http://www.kaleva.fi/uutiset/kalan-eko-oppaan-kotimainen-selkaruoto-vahvistuu/884508  
taskuopas: http://www.wwf.fi/www/uploads/pdf/kalaopas_2011_72dpi.pdf  

Kuhmon Syväjärvi sai vihdoin joulukalansa,
12.1.2011 YLE (Kuva: YLE Kalle Heillinen)

Kirjolohi on yhä tärkeä kala kainuulaisille virkistyskalastajille. Pakkanen haittasi Metsähallituksen kalanistutuksia loppuvuonna, ja perinteiset joulukalat jäivät laskematta veteen. Kauan kaivatut kirjolohet solahtivat muun muassa Kuhmon Syväjärveen keskiviikkoaamuna.

Kirjolohi on liki kaikille tuttu, mutta Suomen luonnolle vierasperäinen laji. Puolangalla ja Suomussalmella Metsähallitus on vaihtanut istutuksissaan kirjolohen harjukseen ja taimeneen. 

Katso istutusvideo (1,32min Yle areena)  

Koko uutinen: http://yle.fi/alueet/kainuu/2011/01/kuhmon_syvajarvi_sai_vihdoin_joulukalansa_2282148.html

Hese ja norjalaiset lohikaupoilla,
Talouselämä 4.1.2011

Norjalainen lohi on rynninyt Suomeen voimalla ja ennen muuta hinnalla. Nyt norjalaiset työntyvät myös Suomen kalatukkumarkkinoille, kun maan toiseksi suurin lohitalo Lerøy Seafood ostaa 51 prosenttia raisiolaisesta Jokisen Eväät Oy:stä.

Pääsyy myyntiin on ankara kilpailutilanne. Norjalainen kalajätti tuo "ison selkänojan markkinointiin" ja lohen hankintaosoite on tästä eteenpäin selvä. Lerøy Seafood on miljardin euron liikevaihdollaan Norjan toiseksi suurin lohitalo. Se tuottaa 150 miljoonaa kiloa lohta vuodessa. Kaupalla Lerøy saa valmiin kalaliikkeen ja markkinakanavat.

Jokisen vuonna 1991 perustama kalakauppa saa samassa rytäkässä toisen kotimaisen omistajan, kun Heikki Salmelan Salmela-Yhtiöt ostaa yhtiöstä 10 prosentin siivun. Hesburger-Salmela tuonee Jokisen Eväisiin lisää tuotekehitysosaamista.

Lataa koko uutinen tästä linkistä.
Lähde: http://www.talouselama.fi/yrityskaupat/article555865.ece?s=r&wtm=talouselama/-04012011  

Pakkaset ja jää nostavat kirjolohen hintaa entisestään,

HS 4.1.2011

Kirjolohen hinta noussee entisestään lähiviikkoina, mikäli paukkupakkaset jatkuvat. Niin kalatukkurit -jalostajat kuin -kauppiaatkin kertovat, että kasvatetun kirjolohen saatavuus on heikentynyt, sillä poikkeuksellisen kylmä sää on jäädyttänyt kalankasvatusaltaita ja vaikeuttanut siten kalan nostamista.

Kirjolohen hinta oli koko viime vuoden korkea muun muassa Chilestä levinneiden kalatautien, markkinoilla vähentyneen tarjonnan sekä kuuman kesän vuoksi. Marraskuussa kirjolohi maksoi Tilastokeskuksen mukaan 15,5 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna samaan aikaan.

Lue tästä koko uutinen http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Pakkaset+ja+j%C3%A4%C3%A4+nostavat+kirjolohen+hintaa+entisest%C3%A4%C3%A4n/1135262802318

Chilen tuotanto ei elvy vuoteen 2013 mennessä 

- IntraFish News 3.1.2011

Chilen kalankasvatus ei tule toipumaan entiselleen vuoteen 2013 mennessä, ennustaa Salmon Chilen varapääjohtaja Jan Stengel. On epätodennäköistä että kasvua edes on, kertoo Stengel. Mikäli tuotantoennusteisiin päästäisiin kasvua olisi oltava 40-50 % vuodessa, mikä ei ole mahdollista nykyisen terveystilan vallitessa, logistisesti eikä ympäristöllisesti.
Lataa alkuperäinen uutislähde.

Hankoon kaavaillaan kalanviljelylaitosta

YLE 3.1.2011

(Kuva: YLE Keski-Suomi / Satu Kontio)

Kalanviljelylaitoksen sijoituspaikka on Hangon kaupungin omistuksessa. Alue kuuluu kuitenkin Natura-verkostoon.

Hangon länsipuolelle suunnitteilla oleva kalanviljelylaitos tuottaisi kalaa arviolta 300 tonnia vuodessa ja työllistäisi kahdeksan henkilöä.

Viljelylaitoksen tuotanto on tarkoitus hyödyntää kalatuotteiden raaka-aineena Hangonkylän kalanjalostushallissa.

Laitoksen käyttöön kaavailtu vesialue on suurimmaksi osaksi Hangon kaupungin omistuksessa.

Kalanviljelylaitoksen perustaminen edellyttää mittavia ympäristöselvityksiä, sillä vesialue kuuluu Natura-verkostoon.

Lähde: http://yle.fi/alueet/helsinki/2011/01/hankoon_kaavaillaan_kalanviljelylaitosta_2259526.html 

Kaviaarihalli valmistuu suunniteltua hitaammin

YLE Pohjois-Karjala 2.1.2011

Entisen Mölnlycken tehdashallin muuttaminen sammenkasvattamoksi viivästyy Ilomantsissa. Caviar Empirik Oy toivoi alun alkaen saavansa sammet altaisiin vielä tämän vuoden puolella, mutta nyt tähtäin on maalis-huhtikuussa. Varsinaisen kaviaarituotannon alkaminen vie kolmesta neljään vuotta.

Sammenkasvatusta on käynnistelty Caviar Empirikin tehdashallissa Ilomantsissa syksystä lähtien. Nyt valmiina on 12 suurta kalankasvatusallasta. Halkaisijaltaan yhdeksänmetrisiin altaisiin mahtuu useita tonneja sampia.

Lähde: http://yle.fi/alueet/pohjois-karjala/2010/12/kaviaarihalli_valmistuu_suunniteltua_hitaammin_2250116.html