Syömään!

Viljelty kala on ekologista lähiruokaa

Me suomalaiset syömme mielellämme kalaruokia. Nykyään suurin osa syömästämme kalasta kuitenkin tuodaan ulkomailta. Suomalaista kalaa kannattaisi syödä enemmän, koska se on hyvä valinta sekä terveellisen ravinnon että ympäristön kannalta. Kalanviljely mahdollistaa sen, että voimme nauttia maukkaasta kotimaisesta kalasta ympäri vuoden.

Suomessa viljelty kala on korkealaatuista ravintoa. Kalat kasvatetaan parhaissa mahdollisissa olosuhteissa ja kalojen terveydestä ja hyvinvoinnista huolehditaan. Kalankasvatuksen tärkein päämäärä onkin tuottaa terveellistä lähiruokaa suomalaisiin ruokapöytiin.

Viljelty kala on ekologinen ja eettinen valinta. Viljellyn kalan hiilijalanjälki on pieni, pienempi kuin millään muulla eläintuotantomuodolla. Koko tuotantoprosessi on vastuullinen: kalojen hyvinvoinnin lisäksi huolehditaan työntekijöiden työoloista ja työturvallisuudesta. Ulkomailta tuotuun kalaan verrattuna suomalainen viljelty kala on todellista lähiruokaa,puhdasta ja tuoretta. Lyhyt kuljetusmatka pienentää ympäristövaikutuksia ja takaa kalan tuoreuden. Kotimainen kasvatettu kala on korkealaatuista ravintoa, jonka alkuperä voidaan jäljittää mätiin asti. Kalasta on helppo valmistaa maukasta ja terveellistä ruokaa.

Suomalainen syö kalaa 15 kg vuodessa

Kalan kulutus Suomessa on kasvanut tasaisesti, mutta toisaalta kotimaisen kalan osuus kulutuksesta on huomattavasti vähentynyt. Jokainen suomalainen syö kalaa noin 15 kg vuodessa. Tästä määrästä vain alle neljä kiloa on kotimaista kalaa. Kalan kulutuksen kasvu onkin tarkoittanut pääasiassa viljellyn tuontikalan kasvua. Vuonna 2011 Suomeen tuotiin noin 106 miljoonaa kiloa kalaa. Tärkein tuontikala on norjalainen viljelty lohi, jota suomalaiset syövät enemmän kuin kaikkia kotimaisia kaloja yhteensä. Kotimaisen viljellyn kalan osuus kaikesta kalan kulutuksesta on noin 2 kg henkeä kohden vuodessa.

kotimaisen kalan osuus

Kotimaista ruokaa tuoreena vuoden ympäri

Vanhan sanonnan mukaan ”viisas syö kalaa”. Kala on hyvän rasvan, tärkeiden rasvahappojen, proteiinin, vitamiinien sekä kivennäis- ja hivenaineiden tärkeä lähde. 2014 -ravitsemussuositusten mukaan kalan syöntiä tulisi lisätä energiatasapainon ja terveyden edistämiseksi. Kalaa kannattaakin nauttia 2-3 kertaa viikossa. Kalaruoan terveellisyysvaikutuksia ovat muun muassa painonhallinnan paraneminen, sekä sydän- ja verisuonitautiriskin väheneminen.

Kala on paitsi terveellistä, myös maistuvaa. Kalasta voi valmistaa monipuolisia herkkuja helposti ja useilla erilaisilla tavoilla. Kalakeitto, uunikala, paistettu kala, kalalaatikko, kalapasta, savustettu kala, kalakiusaus, graavikala, kotimainen sushi, mädit tai salaatti… Valinnanvaraa on!

Kotimainen kirjolohi – avaimet WWF:n vihreään valoon

• Kirjolohen kasvatusta ohjaa Suomessa tiukka ympäristölainsäädäntö ja lupajärjestelmä
• Kalanviljelijät ovat velvoitettuja seuraamaan toiminnan ympäristövaikutuksia
• Alan kehitystyön tuloksena kalankasvatuksen kuormitus on puoliintunut reilussa kymmenessä vuodessa (parantuneet ruokintatekniikat, kalamateriaali ja rehut)
• Kalanrehun raaka-aineet ovat vastuullisia ja jäljitettävissä
• Suomalaisilta kalankasvattamoilta ei leviä tauteja luonnonkalakantoihin
• Laitoksista karkaavat kirjolohet eivät aiheuta merkittävää ekologista riskiä luonnonkalakannoille
• Kalojen hyvinvoinnista ja eettisistä teurastustavoista sekä kemikaalien käytöstä on olemassa kansalliset säädökset
• Kalankasvatuksen ravinnepäästöjen määrä on määritelty tarkkaan ympäristöluvassa
• Kalankasvatuksen ei ole nähty aiheuttavan loisongelmaa luonnonkalakannoille

Kokeile herkullisia kalaruokaohjeita!

KirjolohiSeesam

Kirjolohiruokia (Kuva: Pro Kala)

Ruokia kuhasta (kuva: Pro Kala)

LimeNieria

Ruokia Nieriästä (kuva Pro Kala)

GraaviSampi

Sampiruokia (kuva: Kalankasvattajaliitto)

Siikaruokia (Kuva: Pro Kala)

Ruokia siiasta (Kuva: Pro Kala)

Suomi sushia, Kiitos! (J. Heikurinen)

Suomi sushia, Kiitos! (J. Heikurinen)