Nykyaikainen kotimainen kalankasvatus on kestävää ja luonnon ehdoilla tapahtuvaa toimintaa sekä ilmastoystävällinen ja ekologisesti ylivoimaisesti tehokkain tapa tuottaa eläinproteiinia. Vanhentuneet mielikuvat kalanviljelyn kuormituksesta on päivitettävä nykyaikaan ja unohdettava ristiriitojen ylläpitäminen. – 10.8.2022
Nykyisin tuontilohien osuus kulutuksesta on peräti kolminkertainen kotimaiseen kirjoloheen verrattuna. Kirjolohen sallittu kasvatusmäärä on aivan liian pieni, jotta se pystyisi vaikuttamaan markkinahintaan. Kotimaisen kasvatuksen nostaminen suunnitellulle tasolle toisi vakautta myös hintoihin. – 28.7.2022
Ilmastoystävällistä ja ekotehokasta kalanviljelyä pitää meilläkin lisätä nopeasti. Norjalaisen lohen ja muun ulkomaisen kasvatetun lohikalan jo 20 vuotta kestänyt voittokulku on vihdoinkin saatava aisoihin. – 15.7.2022
Ruotsin ylin ympäristötuomioistuin on lyhyen ajan sisällä antanut useita myönteisiä päätöksiä kalanviljelylle. Päätöksissä kasvatuksen ympäristövaikutukset on todettu vähäisiksi, mikä korostaa vesiviljelyn tärkeää merkitystä tuottaa ruokaa kestävästi. – 27.5.2022
WWF suosittelee kotimaisen kirjolohen syöntiä eli se on noussut järjestön vihreälle listalle pienentyneen ympäristökuormituksen takia. Kuluttajien kalanälkä kasvaa. Vielä 1990-luvulla Suomessa kasvatettiin 20 miljoonaa kiloa lohikaloja. Nyt määrä on enää 13 miljoonaa kiloa.
Kotimaiset kalankasvattajat haluaisivat nostaa kotimaisen kalan osuutta suomalaismarkkinoista. Tällä hetkellä Suomessa syödystä kalasta kaikkiaan 82 prosenttia on tuotu ulkomailta, kun vielä 1980-luvun alussa puolet Suomessa syödystä kalasta oli kotimaista.