Tulevaisuuden toivot

Teksti & kuvat Mika Remes

Kalankasvatuksella on taipumus periytyä. Se tiedetään ainakin Kustavissa, missä perinteiset kalankasvatusyritykset Lännenpuolen Lohi ja Jannen Lohi ovat saaneet nuoresta sukupolvesta jatkajan. Virtaa nuorilla riittää, mutta sen lisäksi tarvitaan uudenlaista osaamista yritystoiminnan kehittämiseen. Sitä on tarjolla Työtehoseuran koulutuksessa kalankasvattajille.

Kustavia voi pitää suomalaisen merikasvatuksen syntykotina. Reino Skytén teki 1970-luvun alussa verkkokasseilla kirjolohen merikasvatuskokeita Kustavin Alastalon edustalla. Paikka on tuttu kirjallisuuden ystäville Volter Kilven romaanista ”Alastalon salissa”. Tulokset olivat mainioita ja siitä lähti varsinainen kalankasvatusbuumi Suomessa käyntiin, kun kymmenet uudet yrittäjät rakensivat verkkoallaslaitoksia Saaristomerelle ja sitten pitkin koko Suomen rannikkoa.

– Siellä meillä on vieläkin kasvatuskassi. Sen voisi julistaa varmaan jo kalankasvatuksen muistomerkiksi, veistää kalankasvattaja Sami Suominen.

Isältä pojalle Lännenpuolen Lohi Sami Suominen

Sami Suominen on kalankasvattaja kolmannessa polvessa. Isä Markku Suominen on tehnyt pitkää kasvatusuraa perheen kasvatusyrityksessä, Lännenpuolen Lohessa. Samin äiti Irja Skytén-Suominen toimii taas Suomen Kalankasvattajaliiton hallituksen puheenjohtajana ja on mukana myös Lännenpuolen Lohessa.

Kalankasvatus on ollut Sami Suomiselle uravalinta jo nuoruudesta asti.

– Kasvatushommissa olen ollut ihan penskasta lähtien mukana. Kouluaikoina kesätyöpaikka löytyi luonnollisesti perheyrityksestä. Uravalinta ei aina ollut selvä, hetken halusin opiskella kokiksi, muttei se ura ollut minua varten. Kasvatus veti puoleensa, vaikka tiesin koko ajan, että ei se helppo ala olisi. Minulle yrittäminen ja kotipaikka ovat tärkeitä asioita, haluan elää juuri täällä, Kustavissa, Sami kertoo.

Sami Suominen on tätä nykyä 35-vuotias. Isä Markku lähestyy eläkeikää, jonka jälkeen yritys siirtyy Samin harteille kokonaan.
– Sukupolven vaihdosta on jo alustavasti suunniteltu. Se tullaan aikanaan tekemään asiantuntijan kanssa, että kaikki asiat saadaan toteutumaan oikein. Suomalainen kalankasvatus on hyvin perheyritysvetoista. Jos jatkaja löytyy omasta perheestä, jatkuvuus kannattaa huolella suunnitella ja toteuttaa, Sami pohtii.

Poikaskasvatus sopii perheyritykselle

Lännenpuolen Lohi keskittyy Kustavissa kirjolohen poikaskasvatukseen. Poikaset otetaan 15-grammaisina ja toimitaan ostajalle noin 350-grammaisena. Poikaskasvatus on nykyisellään paras vaihtoehto sillä lupakapasiteetilla, mitä yritys on Kustaviin saanut.

– Kasvatimme pitkään kirjolohta teuraskalaksi ja siikaakin kokeiltiin 1990-luvulla, mutta se ei silloisilla tiedoilla osoittautunut vaihtoehdoksi. Nykyäänhän tilanne on toinen, kun se kasvatusmenetelmät tunnetaan jo hyvin. Meillä on tällä hetkellä käytössä Lännenpuolen Lohella noin 280 tonnin luvat. Lisäksi saimme vuonna 2014 ulommas merelle Loukkeenkarille 300 tonnin luvan, mutta se on vuokrattu teuraskalan kasvatukseen Utskärs Fisk AB:lle. Nykyinen kapasiteetti on sopiva perheen kahdelle miehelle hoitaa, Sami sanoo.
Sami Suomisella on luja usko siihen, että suomalainen kalankasvatus kääntyy vielä kasvu-uralle. – Pakkohan se on, kotimaisesta kasvatetusta kalasta on jatkuvaa pulaa. Sitä kaipaavat niin jalostajat, kaupat kuin kuluttajat. Nyt vain lupapolitiikka pitää saada sellaiseksi, että lisäkasvu on mahdollista. Kalankasvatuksen selkäranka on merikasvatuksessa. Kiertovesikasvatus on kiinnostava lisä mutta ei se ratkaisu ole kirjolohen ruokakalakasvatukseen.

Sami Suomista kiinnostaa yrittäjänä investoida joskus avomerikasvatukseen, jos siihen saadaan kunnon luvat. – Sieltä se kasvupotentiaali löytyy. Avomerikasvatus on vaikea ympäristö, varsinkin poikasvaiheen kasvatukseen pitää löytää uusia paikkoja, missä aaltoenergia ei ole vaaraksi poikasille. Ne eivät kestä olosuhteita niin hyvin kuin aikuiset kalat, Sami sanoo.

Liiketalous tutuksi

Sami Suominen on omatoimisesti hankkinut ammattioppinsa kalankasvatuksessa.
– Kasvattamaan oppii kasvattamalla, mutta liiketalouden ymmärtäminen on toinen juttu. Siksi lähdin mukaan tänä vuonna Työtehoseuran tarjoamaan maksuttomaan yritysten johtamisvalmennukseen, johon Kalankasvattajaliiton kautta oli mahdollisuus päästä mukaan, kertoo Sami.

Koulutus on jo osoittautunut tarpeelliseksi.
– Koulutukseen liittyy lähipäiviä, joissa on mukana muitakin kalankasvattajia ja kalastajia. Koulutuksessa käydään läpi oman yrityksen asioita. Osaan nyt lukea ja analysoida aivan toisella tavalla tilinpäätöstietoja ja mitä lukujen sisälle oikein kätkeytyy. Talous on viime kädessä se tekijä, mikä määrittelee menestyksen. Talouden suunnittelu on yritystoiminnan kovaa ydintä. Pelkkä kasvatustyö ei riitä, vaikka pohja kaikelle onkin, pohtii Sami Salminen.

Nuorena yrittäjäksi Jannen Lohi, Kustavi Matias Juslin

Puolen tunnin ajomatkan päässä Lännenpuolen Lohesta eteläiseen Kustaviin löytyy Matias Juslinin kotitalo ja työmaa, Jannen Lohi. Matias Juslinista tuli yrittäjä 21-vuotiaana ennenaikaisesti isä Jannen yllättäen kuoltua viime vuonna.

– Yrityksen jatkaminen oli minulle selvä juttu. En oikeastaan ole koskaan muuta halunnutkaan. Nautin kalankasvatuksesta, merestä ja yrittämisen vapaudesta. Tämä on minun koti- ja työpaikkani, sanoo Matias.

Janne Lohi kasvattaa kirjolohta ruokakalaksi. Lupiin on saatu pientä parannusta, kun sijainninohjaukseen perustuvan lupien uudistamisen myötä kasvatuskapasiteetti nousee 180 tonnista noin 60 tonnia. – Se ei suurelta kuullosta, mutta lisää yrityksen liikevaihtoa ja toimintaedellytyksiä. Luvan kasvu helpottaa tulevaisuudessa investointeja yrityksen toimintaan ja talouteen. Riittävän kokoiset luvat ovat tärkeitä myös sille, että voi panostaa parhaaseen ympäristöystävälliseen tekniikkaankin.

Kustavissa toimi 1980-luvulla parikymmentä kalankasvatusyritystä, nykyään enää kolme.
– Se on sääli, kalankasvatus on kuitenkin niitä harvoja elinkeinoja Kustavissa, jotka tuovat ympärivuotista työtä. Kunta suhtautuu kannustavasti kalankasvatukseen. Kalatalous on yhä tärkeää Kustavissa. Näissä olosuhteissa olisi mahdollista luoda paljonkin uutta toimintaa, sanoo Matias.

Matias Juslin hankki vuonna 2015 Paraisilta kalanviljelyn ammattitutkinnon.
– Ei näitä töitä papereilla tehdä mutta pidin silti tutkinnon suorittamista tärkeänä. Koulutukseen liittyi kuitenkin kiinnostavaa teoriaa, joka ei ollut ennestään tuttua.

Oppi avartaa

Matias on lähtenyt mukaan Työtehoseuran yritysvalmennukseen kalankasvattajille.
– Koulutus laajentaa omaa perspektiiviä. Teemme paljon ryhmätöitä ja niissä ajatukset lentävät. Se on kaikille avartavaa.

Matias on oppinut myös analysoimaan yritystä paremmin liiketalouden vinkkelistä.
– En aiemmin hahmottanut, miten muutamien senttien muutokset esimerkiksi poikasten tai rehun hinnassa vaikuttaa lopputulokseen eli siihen, paljon kalasta saa. Kasvattaja ei voi hirveästi vaikuttaa itse kalan hintaan, koska se määräytyy pitkälle maailmanmarkkinatilanteen mukaan, mutta myyntikatteen tietäminen auttaa kummasti tajuamaan, miten yrityksellä menee.

Matiaksella riittää uskoa kalankasvatuksen tulevaisuuteen – yhdellä ehdolla.
– Yritykset tarvitsevat ennen kaikkea pitkäaikaisia lupia, jotta toimintaa uskaltaa investoida. Minä kasvatan kalaa suomalaisille mielelläni vielä vuosikymmenien päästäkin, kun siihen on vain hyvät mahdollisuudet. Oma unelmani olisi noin 300 tonnin tuotanto. Silloin voisin tarjota työtä myös 2-3 muulle ihmiselle täällä Kustavissa, tähdentää Matias.