Mediasta poimittua

 Uutiset vuonna 2017

LOKAKUU

Tiesitkö nämä kalan terveysvaikutukset? 6 hyvää syytä syödä kalaa

Kotiliesi 10.10.2017

Tuoreen tutkimuksen mukaan suomalaiset haluaisivat syödä enemmän kalaa. Säännöllisellä kalan syönnillä on hurjasti terveysvaikutuksia.

Kala on tärkeä osa suomalaisten ruokavaliota, kertoo Kalaneuvos Oy:n tilaama Innolink Research Oy:n tekemä kysely. Kyselyyn vastasi 1200 suomalaista. Kyselyn mukaan suurin osa vastaajista haluaisi syödä kalaa vieläkin enemmän. Suurin haaste kalan syömiselle oli korkea hinta.

Kyselyn mukaan 81 prosenttia nimesi kalan ruokavalionsa viiden tärkeimmän proteiininlähteen joukkoon. Jäljessä tulivat kana ja kalkkuna 79 prosentin osuudella sekä punainen liha ja riista 78 prosentin osuudella. Kananmunat ja maitotuotteet viiden tärkeimmän proteiininlähteen joukkoon nimesi noin 70 prosenttia vastaajista.

”Kala on tutkitusti terveellistä. Useissa pitkittäistutkimuksissa on todettu, että säännöllinen kalan syönti on yhteydessä parempaan kognitioon ja pienempään riskiin sairastua muistisairauteen,” ravitsemustieteilijä Satu Jyväkorpi Gerontologinen ravitsemus Gery ry:stä kertoo.10

Kalassa on runsaasti ihmiselle välttämättömiä omega-3-rasvahappoja.

”Omega-3-rasvahapot voivat suojata aivoja ikääntymiseen liittyviltä vaurioilta esimerkiksi säätelemällä geenejä, vähentämällä hermokudoksen tulehdusta, lisäämällä hermosolujen solukalvojen liukoisuutta ja edesauttamalla hermosolujen signaalinvälitystä. Kalaa suositellaankin syötävän ainakin kaksi kertaa viikossa lajeja vaihdellen,” Jyväkorpi jatkaa.

Suomalaiset ovat aina syöneet kalaa. Pro Kala ry:n mukaan suomalaisten kalan kulutus on kasvanut tasaisesti viime vuosina. Olemme EU:n viidenneksi paras kalansyöjäkansa Portugalin, Espanjan, Liettuan ja Ranskan jälkeen. Syömme kalaa fileeksi laskettuna n. 16 kg/henkilö/vuosi. Kotimaisen kalan osuus kulutuksesta on noin yksi kolmasosaa.

Silti kalan kulutusta voisi vielä lisätä. Kalaa syödään keskimäärin vain kerran viikossa tai harvemmin. Virallisissa ravitsemussuosituksissa kalaa kehotetaan syömään ainakin kaksi kertaa viikossa, eri kalalajeja vaihdellen.

6 syytä lisätä kalaa ruokavalioon

Lähes kaikki kalat rasvapitoisuudesta riippumatta sisältävät runsaasti D-vitamiinia. D-vitamiini on erityisen tärkeä luuston kunnolle.
Kalan proteiini on yhtä hyvää lihan, kananmunan ja maitotuotteiden kanssa. Kala sisältää monipuolisen valikoiman eri ravintoaineita, mutta erityisen runsaasti siitä saa D-vitamiinin, hyvien rasvahappojen ja proteiinin ohella B12-vitamiinia ja seleeniä.
Omega-3-rasvahapot voivat suojata aivoja ikääntymiseen liittyviltä vaurioilta esimerkiksi säätelemällä geenejä, vähentämällä hermokudoksen tulehdusta, lisäämällä hermosolujen solukalvojen liukoisuutta ja edesauttamalla hermosolujen signaalinvälitystä.
Kalan säännöllinen käyttö voi vähentää sydän- ja verisuonitautiriskiä ja parantaa diabeetikoiden sokerinsietokykyä.

Runsas kalan syönti voi myös vähentää muun muassa miesten eturauhassyövän riskiä ja ehkäistä ennenaikaisia synnytyksiä.

Useissa pitkittäistutkimuksissa on todettu, että säännöllinen kalan syönti on yhteydessä parempaan kognitioon ja pienempään riskiin sairastua muistisairauteen.
Enemmän kalaa lautaselle

Suomalaisten kulutustottumukset ovat muuttumassa ja uudet tuotteet kiinnostavat. Tuotekehitys on keskeisessä roolissa ja markkinoille tuleekin koko ajan lisää erilaisia kalajalosteita.

Ruokatieto.fi –sivujen mukaan kalavalmisteiden tuotekehitystyössä ovat sekä jalostusteollisuus että tutkimuslaitokset panostaneet viime vuosina erityisesti einesvalmisteisiin. Tämä johtuu osaltaan kysynnän lisääntymisestä.

”Kalaa ostetaan saman verran kuin ennenkin, mutta tuontilohen kallistumisen myötä kauppakassiin lastataan aiempaa enemmän kirjolohta tai muita kalatuotteita. Silakasta on tullut taas arvostettu ruokakala ja jopa särki kiinnostaa. Tuotekehitys on keskeisessä roolissa kalan houkuttelevuuden lisäämisessä,” kalanjalostaja Hätälä Oy:n toimitusjohtaja Riku Isohätälä kertoo Pro Kala ry:n sivuilla.

Kalaneuvos Oy:n toimitusjohtaja Veijo Hukkanen on samoilla linjoilla. Hänen mukaansa keskeistä olisi, että viranomaiset myöntäisivät nykyistä nopeammin lupia kalankasvattajille, jotta kalatalous vauhdittuisi ja suomalaisten ruokapöytään kalaa riittäisi.

”Suomalaiset haluavat syödä suomalaista kalaa. Kasvattajat olisivat valmiita lisäämään kalankasvatusta, kunhan vaan lupia saataisiin. Kalankasvatus on myös kehittynyt huimasti viimeisten 10-15 vuoden aikana, mitä tulee ympäristön kuormitukseen”, Hukkanen arvioi Pro Kala ry:n sivuilla.

Myös Hukkanen näkee tulevaisuuden positiivisena.

”Kotimaisilla kalankasvattajilla menee nykyään aiempaa paremmin. Keskeistä olisi kehittää kala-alan koulutusta, jotta alalle saadaan ammattitaitoista väkeä”.

https://kotiliesi.fi/ruoka/ruokaideat/tiesitko-nama-kalan-terveysvaikutukset-6-hyvaa-syyta-syoda-kalaa/

SYYSKUU

Raisio tuo markkinoille nyt Benella Siian – Brändäyksen tavoitteena päihittää tuontikalan ylivoimaa

Maaseudun tulevaisuus 20.09.2017

Benella-sopimuskasvatusmallin avulla Raisio haluaa nostaa suomalaisen kalan arvostusta. Malli korostaa kotimaisuuden lisäksi Itämeren tilan ja kalan ravintoarvon kohenemista.

Raisio lanseerasi kaksi vuotta sitten Benella Kirjolohen, jonka kasvattajia on nyt viisitoista. Nyt syyskuussa markkinoille tulee Benella Siika, jota alkuvaiheessa tuottaa kolme kalankasvattamoa.

Raisioaquan liiketoimintajohtajan Tomi Kantolan mukaan perimmäisenä tavoitteena on lisätä kotimaisen kalan käyttöä. Nyt kalan kauppatase on 350 miljoonaa euroa alijäämäinen eli Suomeen tuodaan kalaa monta kertaa enemmän kuin mitä kotimaassa tuotetaan.

”Pelkästään Norjan lohta tuodaan 35–40 miljoonaa kiloa, kun Suomessa tuotetaan perattua kalaa 10–12 miljoonaa kiloa. Tilanne on kestämätön”, Kantola tuohtuu.

Siika otettiin Benella-ohjelmaan, koska Kantolan mukaan Norjan lohelle tarvitaan vaihtoehtoja ja siika on viime vuodesta alkaen ollut WWF:n vihreällä listalla vastuullisena valintana.

Suomalaiset söivät vuonna 2015 siikaa vain 200 grammaa henkeä kohti vuodessa. Suurin osa myytävästä siiasta tulee Kanadasta.

Benella Siikaa tuottavat Brändö Lax Saaristomerellä, Vääräniemi Taivalkoskella ja Kainuun Lohi Sotkamossa.

Benella-sopimustuotanto tarkoittaa, että kalankasvattaja sitoutuu kasvatusehtoihin, joihin kuuluu muun muassa kalojen ruokinta Raision rehuilla. Benella-kirjolohet saavat kasvatuksen loppuvaiheessa kalaöljyä niiden ravitsemuksellisen arvon parantamiseksi, mutta siiat saavat kalaöljyä koko kasvatuksen ajan, koska ne perataan paljon pienempinä kuin kirjolohet.

Lisäksi Benella-kalat ovat jäljitettäviä kasvattajaan asti, ja kauppias voi halutessaan lätkäistä tuottajatarran kalatiskiin.

Raisio tuottaa yli 90 prosenttia Suomen kasvatetun siian rehuista ja reilut puolet kaikista kalarehuista. Muut rehut ovat tuontitavaraa. Raision tuottama kalarehu on Raisioaquan innovaatio, jolla vähennetään Itämeren ravinnekuormitusta.

Kalankasvatuksen ympäristökuormitus on puolittunut reilussa kymmenessä vuodessa. Merkittävin tekijä hyvään kehitykseen ovat uudet rehukeksinnöt.

Kantolan mukaan kalankasvatus on ainoa ala, joka on saavuttanut Suomen vuonna 2002 asettamat tavoitteet Itämeren ravinnekuormituksen alentamisesta. Suomalainen kasvatettu kirjolohi nousi vuonna 2014 ja kasvatettu siika vuonna 2016 WWF:n kalaoppaan vihreälle listalle eli suositeltavien kalalajien joukkoon.

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/raisio-tuo-markkinoille-nyt-benella-siian-br%C3%A4nd%C3%A4yksen-tavoitteena-p%C3%A4ihitt%C3%A4%C3%A4-tuontikalan-ylivoimaa-1.206722

PIRKKA PARHAAT -SARJAAN SUOMESSA KASVATETTU BENELLA-KIRJOLOHI

LEHDISTÖTIEDOTE /k-kauppa 20.09.2017 

Pirkka Parhaat -sarjan syksyn uutuus on ympäristölle ja ihmiselle hyvää tekevä Benella-kirjolohi. Benella-kirjolohi on erityisen hyvä rasvahappojen ja D-vitamiinin lähde. Se on Suomessa kasvatettu tuore kala, joka on ruokittu kestävästi valmistetulla rehulla.

K-ruokakauppojen myyntitietojen mukaan suomalaiset syövät kalaa noin kerran viikossa. Lohta myydään noin 60 prosenttia kaikesta K-ruokakauppojen tuoreen kalan myynnistä. Kalan kulutus kasvaa tasaisesti ja asiakkaat haluavat lisätä erityisesti helppokäyttöisten kalavaihtoehtojen käyttöä. Myös kulutusvalintoihin halutaan kiinnittää huomiota. Lohesta suurin osa tulee edelleen ulkomailta.

”Suomalainen kestävästi kasvatettu kirjolohi, joka on WWF:n Suomen kalaoppaan vihreällä listalla, on tervetullut vaihtoehto kalahyllylle,” kertoo kalan valikoimapäällikkö Nikke Haanperä.

Benella-kirjolohi pienentää Itämeren ympäristökuormaa
Suomalainen Pirkka Parhaat Benella-kirjolohi on laatua ja vastuullisuutta arvostavien kalan ystävien valinta.

Benella-kirjolohi on erityisen hyvä rasvahappojen ja D-vitamiinin lähde. Benella-kirjolohet ruokitaan kotimaisella Baltic Blend -rehulla, joka varmistaa, että kalojen EPA- JA DHA-rasvahapot ovat oikealla tasolla.

Benella-kirjolohta kasvatetaan sekä sisämaassa että rannikolla. Kalat ruokitaan kestävästi valmistetulla rehulla, joka on Raisioaquan innovaatio. Baltic Blend -rehun raaka-aineena käytetään Itämerestä pyydettyä silakkaa ja kilohailia, joiden kannat ovat kestävät. Ravinteita kierrättämällä vesistöjen fosforikuormitus pienenee ja Itämeren tila paranee Benella-kala kerrallaan. Lisäksi Benella-kirjolohen rehuissa kalaöljy on korvattu isoksi osaksi rypsiöljyllä. Näinkin säästetään valtamerien hupenevia kalavaroja.

Ensimmäisenä kaikkien suomalaisten saataville
”Pirkka Parhaat tuo tämän ainutlaatuisen kalan ensimmäisenä kaikkien suomalaisten saataville. Vastaavanlaista tuotetta ei ole ollut aiemmin valtakunnallisesti myynnissä”, kertoo Haanperä.

Pirkka Parhaat Benella-kirjolohi on D-leikattu kirjolohifilee, eli se on kokonaan ruodottomaksi käsiteltyä. Ruodottomat fileet ovat vaivattomia käyttää, joten ne sopivat erityisen hyvin kiireisille kokkaajille. Tuotteella on Hyvää Suomesta -joutsenmerkki ja sen valmistaja on Kalatukku E. Eriksson. Pakkauksissa on myös aina merkintä siitä, missä päin Suomea kala on kasvatettu. Loppuvuoden ajan Pirkka Parhaat Benella-kirjolohen kasvattaa Brändö Lax Ahvenanmaan saaristossa.

Lisätietoja:
Nikke Haanperä valikoimapäällikkö, Keskon päivittäistavarakauppa, puh. 010 532 8410, nikke.haanpera@kesko.fi
Harri Hovi, tuoretuotteiden osto- ja myyntijohtaja, Keskon päivittäistavarakauppa,
puh. 010 532 7748, harri.hovi@kesko.fi

 

Kansanedustaja odottaa helpotusta kalatoimialalle: ”Laskennallisista päästöarvoista tulisi päästä kohti todellisuutta”

Maaseudun tulevaisuus, Ruoka 04.09.2017

Konkreettisina toimenpiteinä voisivat kansanedustajan mielestä olla energiaveronpalautukset, lupabyrokratian keventäminen sekä kunnissa toteutettavat linjaukset kotimaisen ja lähiruuan suosimiseksi.

Alan haasteena on kotimaisen kalan saatavuuden varmistaminen. Kasvatettua ja luonnonkalaa ei nimittäin aina ole tarjolla riittävästi jalostuksen ja kaupan tarpeisiin.

Keskustan kansanedustaja ja maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Anne Kalmari väläytteleekin helpotusta kalatoimialalle vielä tämän hallituskauden aikana.

”Nopein väylä kotimaisen kalan saatavuuden parantamiseksi olisi kalankasvatuksen toimintaedellytysten parantaminen”, Kalmari arvioi.

Kalmarin mielestä konkreettisina toimenpiteinä voisivat olla energiaveronpalautukset, lupabyrokratian keventäminen sekä kunnissa toteutettavat linjaukset kotimaisen ja lähiruuan suosimiseksi.

”Lupabyrokratiaan konkreettisia muutoksia onkin tulossa vielä tällä hallituskaudella”, Kalmari lupaa Pro Kala ry:n tiedotteessa.

Jotta suomalainen kalankasvatus saavuttaisi sille vesiviljelystrategiassa asetetut kasvutavoitteet, tulisi Kalmarin mielestä kalankasvatus asettaa sääntelyn näkökulmasta samalle viivalle muiden elinkeinojen kanssa.

”Esimerkiksi laskennallisista päästöarvoista tulisi päästä kohti todellisuutta. Itämerirehulla syötetty viljelty kala ei kasvata fosforikuormaa juuri mitenkään”, hän huomauttaa.

Ammattikalastuksen suurimpana ongelmana ovat Pro Kala ry:n mukaan haittaeläimet, jotka aiheuttavat vahinkoja kalastuksen lisäksi myös kalakannoille.

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/kansanedustaja-odottaa-helpotusta-kalatoimialalle-laskennallisista-p%C3%A4%C3%A4st%C3%B6arvoista-tulisi-p%C3%A4%C3%A4st%C3%A4-kohti-todellisuutta-1.204371

ELOKUU

Viljelty kala syrjäytti silakan suomalaisten lautasilla

Turun sanomat 22.8.2017

Suomalaiset eivät syö enää silakkaa yhtä paljon kuin aikaisemmin. Vielä 1980-luvun alussa silakkaa syötiin yli 30 miljoonaa kiloa vuodessa, kun nykypäivänä vastaava luku on 5 miljoonaa kiloa. Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Jari Setälä kertoo syyn muutokselle:

– Viljelty kirjolohi ja norjanlohi ovat vuosien varrella korvanneet silakan, joka aikaisemmin oli tavallisin laji markkinoilla.

Viljelty kala on helppo vaihtoehto kaupoille, ravintolanomistajille ja kuluttajille. Silakan kalastuksessa ei nimittäin voida koskaan tietää varmasti, kuinka suuri saalis on tulossa.

– Jalostuksessa ja kaupoissa kalojen saatavuus on tärkein vaatimus. Vain silloin, kun tiedetään, että saadaan kalaa, voidaan solmia sopimuksia, kirjoittaa menuja ja markkinoida. Myös kuluttajat arvostavat isoja luuttomia lohifileitä luisten pikkukalojen sijasta, kertoo Setälä.

Isojen kalojen käsittely on pienien kalojen käsittelyä tuottoisampaa sekä jalostajille että kaupoille.

Luken tutkija Jukka Pönni on samaa mieltä kollegansa kanssa.

– Suurin syy silakan vähentymiseen markkinoilla on se, että viljellyt kalat ovat syrjäyttäneet sen. Ennen syötiin enemmän silakkaa, kotona tehtiin silakkalaatikkoa ja armeijassa silliä syötiin joka toinen päivä. Loppujen lopuksi se ei maistukaan enää niin hyvältä.

Nykyisin selkeä enemmistö Keskon ja S-ryhmän myymistä kaloista on viljeltyjä. Silakan osuus koko kalamyynnistä on vain noin 3,5 prosenttia. Enimmäkseen lajia myydään säilykkeinä.

Kalamarkkinoiden ykkönen on norjanlohi. Toisena tulee kirjolohi. Suurin osa myydyistä kaloista on ulkomaista.

S-Ryhmän tuoteryhmäpäällikkö Antti Oksa uskoo, että silakan myynnin laskun taustalla ovat kuluttajien tottumukset.

– Uusi kuluttajasukupolvi ei ole niin tottunut silakkaan. Se vähentää myös kalastajien määrää, joten on yhä vaikeampaa päästä käsiksi luonnonvaraisiin kaloihin.

Keskon tilanne on samankaltainen. Yhtiön osasto- ja myyntipäällikkö Janne Vuorisen mukaan silakkaa ostavat enimmäkseen vanhemmat kuluttajat.

– Norjanlohi on se kala, jota kuluttajat haluavat ostaa tällä hetkellä.

Vaikka viljelty lohi onkin nyt trendikästä, ovat Kesko ja S-ryhmä myös mukana Itämeri-projektissa. Kesko toi markkinoille uuden kalapihvin, joka on valmistettu Itämeren niin sanotusta roskakaloista. S-ryhmä pyrkii kehittämään yhteistyötään kotimaisten kalastajien kanssa ja lisäämään Itämerestä pyydettyjen kalojen määrää myymälöissään.

– Villeille kaloille, kuten silakalle, on kysyntää. Tavoite on, että silakkaa voitaisiin tulevaisuudessa tarjota entistä enemmän, Vuorinen kertoo.

Vaikka kiinnostus silakkaa kohtaan on vähentynyt, Pönnillä on kalasta positiivista sanottavaa.

– Kymmenen vuotta sitten silakka ja muut Itämeren kalat olivat erittäin dioksiidipitoisia, mutta tilanne on parantunut huomattavasti.

Ennen Suomi ja Ruotsi tarvitsivat erikoisluvan silakan myyntiin, koska sen dioksiinimäärät ylittivät EU:n asettamat rajat eikä kummassakaan maassa saada dioksiinia muista tuotteista. Nykyisin lupaa ei tarvita, sillä kalan dioksiinipitoisuus on vähentynyt merkittävästi.

http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/3625489/Viljelty+kala+syrjaytti+silakan+suomalaisten+lautasilla

Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio: Kotimaisen kalan alkutuotantoa ja jatkojalostusta edistettävä

Savon Sanomat 15.8.2017

Maa- ja metsätalousministeriö lupaa edistää kotimaisen kalan alkutuotantoa ja jatkojalostusta, jotta suomalaiset saavat kestävästi ja lähellä tuotettua kalaa ruokapöytäänsä entistä sujuvammin.

Näin sanoi maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Tervon Lohimaassa järjetetyssä Suomi 100 -järvikalatapahtumassa.

Nyt 80 prosenttia suomalaisten syömästä kalasta tulee ulkomailta.

Sisävesikalastuksen ammattilaisiksi tulee Husu-Kallion mielestä kannustaa myös nuoria. Hänen mukaansa ala uhkaa ukkoontua, vaikka tuoreen kalan ja erilaisten kalatuotteiden arvostus ja kysyntä ovat kasvu-uralla.

– Myös virkistyskalastuksen kautta kasvatetaan uusia ikäluokkia kiinnostumaan kotimaisesta järvikalasta. Kuluttajien on osattava vaatia sitä myös omissa ruokakaupoissaan. Kauppaketjujen puolestaan tulee teroittaa kalantoimittajille, että toistaiseksi vapaaehtoisilla pyynti- ja nostoajankohtamerkinnöillä on iso arvo. Kuluttaja tahtoo tuoretta ja laadukasta kalaa läheltä, ei pelkästään norjalaista lohifilettä. Esimerkiksi aiemmin roskakalan leimasta kärsinyt särki on nyt erittäin trendikäs, Husu-Kallio mainitsi.

Kalanviljelyn yrittämismahdollisuuksiinkin Husu-Kallio haluaa valaa lisäuskoa.

http://www.savonsanomat.fi/kotimaa/Kansliap%C3%A4%C3%A4llikk%C3%B6-Jaana-Husu-Kallio-Kotimaisen-kalan-alkutuotantoa-ja-jatkojalostusta-edistett%C3%A4v%C3%A4/1028947

Kotimainen kirjolohi tuo työtä suomalaisille

LUKIJOILTA Turun Sanomat 11.8.2017

Tutkimusten mukaan kuluttajat haluavat syödä enemmän kotimaista kalaa. Myös kauppa haluaa lisätä kotimaisen kalan tarjontaa.

Kalankasvattajatkin haluavat lisätä kasvatusmääriä merkittävästi. Siihen pyrkii myös valtioneuvoston joulukuussa 2014 hyväksymä vesiviljelystrategia. Silti vain noin kuudesosa Suomessa käytettävästä elintarvikekalasta on kotimaista.

Ruokakalatuotannostamme peräti noin 93 prosenttia on kirjolohta. Sen kasvatusmäärä on vakiintunut 12–14 miljoonaan kiloon vuodessa. Norjasta ja Ruotsista tuodaan Suomeen lohta ja kirjolohta vuosittain noin 35 miljoonaa kiloa. Lohikalojen tuonti on siis kolminkertainen kotimaiseen tuotantoon verrattuna.

Kalan vuotuinen kauppatase onkin lähes 350 miljoonaa euroa negatiivinen.

Uutta kasvatusta voi syntyä vain laitoksissa, joissa kalan kasvattaminen on taloudellisesti mielekästä. Tällä hetkellä se tarkoittaa kirjolohen verkkoallaskasvatusta merellä.

Ulkomerelle ja kiertovesilaitoksiin suunniteltu kasvatus ei vielä nykyisellään tarjoa järkevää vaihtoehtoa kirjolohelle.

Kilpailu tuontilohikalojen kanssa on jo nyt kovaa. Lisääntyvät tuotantokustannukset tai kalliit investoinnit eivät mahdollista aitoa kilpailua.

Nopeita tuloksia kasvatusmäärien lisäämisessä saadaan nykyisten lupakriteereiden uudistamisella. Tähän on myös selkeät perusteet.

Kalanviljelyn kuormitusta on Suomessa onnistuttu leikkaamaan 1990-luvulta jo noin 70 prosenttia. Vesiviljelyn kuormitus onkin meillä enää vain noin yhden prosentin luokkaa kokonaisrasituksesta.

Uudella itämerirehulla voidaan poistaa Itämerestä jopa enemmän ravinteita kuin kalankasvatus tuottaa. Kehittyneiden ruokintatekniikoiden ja parantuneen rehun laadun perusteella nykyisten kasvatuslaitosten kasvatusmääriä tulee voida nostaa. Sen myötä saadaan nopeasti lisää kotimaista kirjolohta markkinoille.

WWF on vuonna 2014 hyväksynyt kotimaisen kasvatetun kirjolohen suositeltavien kalojen listalle. Valinta perustui kotimaisen kasvatuksen vastuullisuuteen ja ekologisuuteen. Tuontilohikalat eivät ole vastaavaa suositusta saaneet.

Kotimaista kasvatusta lisäämällä saadaan työtä ja työpaikkoja suomalaisille. Se tuo myös lisää verotuloja. Samalla kalan kauppatasettakin saadaan parannettua.

Suomalainen kirjolohi on myös maailmalla haluttu tuote, eli kasvatusta lisäämällä vientiäkin voitaisiin lisätä merkittävästi. Kaikki syyt puoltavat nyt nopeita toimia kotimaisen kirjolohen kasvatuksen lisäämiseksi.

Heikki Mäkinen, Toimitusjohtaja, Lohikunta

http://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/3611871/Kotimainen+kirjolohi+tuo+tyota+suomalaisille

Heinäkuu

Nordic Trout fyrdubblade vinsten

Ålandstidningen 25.7.2017

Både Brändö lax, Mat-Fish och Nordic Trout gjorde alla miljonvinster under 2016. Bäst gick det för Nordic Trout, tidigare Ålands fiskförädling, som mer än fyrdubblade sin vinst.
Fiskodlingarna på Åland hade ett riktigt bra fjolår, där samtliga stora odlingar både ökade sin omsättning och vinst.

http://www.alandstidningen.ax/nyheter/nordic-trout-fyrdubblade

Kotimainen kirjolohi erittäin kysyttyä – Suomen suurin virta Kemijoki voisi olla kirjolohisampo

YLE 11.7.2017

Naamijoki laskee iloisesti liplatellen kohti parin kilometrin päässä olevaa Tornionjokea Pellossa. Joen niemekkeellä on toiminut Ylisaukko-ojan perheen kirjolohikasvattamo nelisenkymmentä vuotta. yrityksen nimi on nykyään Tornionlaakson Jaloste.

Pienen kasvattamon kaikki kala menee kaupaksi ja enemmänkin menisi. Nyt myös kannattavuus on yrittäjän Harry Ylisaukko-ojan mukaan ehkäpä parempi kuin koskaan.

– Tällä hetkellä on markkinatilanne kyllä hyvä, sanoisin että poikkeuksellisen hyvä tilanne on juuri tällä hetkellä.

Kotimaisen kirjolohen kilpailukykyä nosti Chilen lohenkasvatusteollisuuden tuotannon romahdus joka nosti Norjan lohen hintaa ja antoi elintilaa suomalaiselle kirjolohelle. Tämän Ylisaukko-ojan näkemyksen vahvistavat myös K Citymarket Rovaniemi, SOK sekä Kemijoessa kirjolohta kasvattava Napapiirin Kalan toimitusjohtaja Yrjö Lankinen.

Kotimaisen osuutta kasvatetaan

Norjalainen kasvatuslohi hallitsee kasvavia markkinoita yhä. Maailmassa kasvatuskalan määrä ohitti naudanlihantuotannon jo pari vuotta sitten. Kaupan mukaan kotimaista kalaa menisi enemmän kuin nykytuotanto pystyy tarjoamaan.

– Kyllä nykyään sillä kotimaisuudella ja paikallisuudella on iso painoarvo täällä ruokapuolella ja myös kalatiskissä, että nyt tällä hetkellä esimerkiksi kirjolohi tulee tuosta Naamijoelta Pellosta, sanoo K Citymarket Rovaniemen kalaosaston vastaava Laura Vornanen.

Kotimaisen kirjolohituotannon lisääminen on tuottajien, kaupan ja myös valtion tavoite.

– Tekemämme tutkimuksen mukaan noin kaksi miljoonaa suomalaista haluaisi syödä nykyistä enemmän kalaa. Tähän kuluttajien tarpeeseen pyrimme yhteistyössä kala-alan kanssa vastaamaan jatkossa nykyistä paremmin, vastaa sähköpostihaastattelussa kirjolohikysymyksiin S-ryhmän valikoimajohtaja Antti Oksa.

Osuus fosfori- ja typpipäästöistä pieni

Kotimaista kirjolohta pidetään nykyään ympäristön kannalta hyvänä. Luonnonvarakeskuksen Luken mukaan kasvatuksen ravinnepäästöjä on vähennetty huomattavasti. Osuus vesistöjen ravinnepäästöistä on vain vähän yli prosentti.

Norjan vuonoissa taudit ovat aiheuttaneet miljoonien kalojen pakkoteurastuksia, loiset ovat jatkuva riesa ja kasvatetut karkulaislohet uhkaavat luonnonlohien perimää kutujoissa.

Maailman luonnonsäätiön WWF Suomi mukaan kirjolohen kasvatuksen ei ole havaittu lisäävän tauteja tai loisia luonnonkaloihin. WWF alkoi suositella kotimaista kirjolohta ympäristöystävällisenä ruokana kolme vuotta sitten.

Valjastettu Kemijoki loistava kirjolohituotannolle

Luonnonlohen nousu Kemijokeen loppui sotien jälkeen seinään, kun jokisuuhun tehtiin ensimmäinen voimalaitos, Kemihaara. Joessa on viljelty valjastuksen jälkeen hyvin tuloksin kirjolohta.

Nykyään Kemijoen kirjolohenkasvatusyritys on Savon Taimen Oy:n tytäryhtiö Napapiirin Kala. Sillä on kasvattamoita muun muassa Vanttauskosken ja Petäjäskosken patoaltaissa.

Savon Taimenen toimitusjohtajan Yrjö Lankisen mukaan Napapiirin Kalan tuotantomäärä Kemijoessa on nykyään kuuden sadan tonnin luokkaa. Yritys sai kesäkuussa luvan nostaa tuotantoa noin seitsemään sataan tonniin.

Joessa olisi yrityksen mielestä potentiaalia paljon enemmän. Suomen suurin virta Kemijoki on erinomainen vesistö kirjolohen kasvatukselle.

– Kasvatusta voitaisiin lisätä vaikka kaksinkertaiseksi, sillä Kemijoen loistavat kasvatusolosuhteet ja virtaava vesi mahdollistavat korkealuokkaisen kasvatetun kalan tuotannon ilman ympäristöhaittoja, sanoo Savon Taimenen toimitusjohtaja Yrjö Lankinen sähköpostihaastattelussa.

Lankinen sanoo, että Napapiirin kala lisää Kemijoen tuotantoa hieman jo tänä vuonna. Kaikki riippuu kysynnästä ja markkinatilanteesta.

Valtioneuvoston vesiviljelystrategian mukaan kasvatetun kalan tuotantoa pitäisi nostaa 20 miljoonaan kiloon vuodessa vuoteen 2020 mennessä. Viime vuonna määrä oli Luonnonvarakeskuksen mukaan 14,4 miljoonaa kiloa ja siitä 95 prosenttia kirjolohta.

Lankisen mukaan kaikkialla Suomessa ympäristölupaviranomaisten valmius tuotantolupien antamiseen ei ole ollut hyvä, vaikka valtioneuvoston periaatepäätöksen tavoite on nostaa kalankasvatuksen tuotantoa. Koko Suomen tuotantoa pitäisi hänen mukaansa ehdottomasti nostaa eikä hukata mahdollisuuksia vanhoihin asenteisiin.

https://yle.fi/uutiset/3-9717661

Ministeri Leppä Suomi-Areenassa: Hallituksen tärkeä tavoite on varmistaa, että suomalaisten ruokapöytään riittää kotimaista kalaa

Maaseudun Tulevaisuus 12.07.2017 Matti Tuominen

Porissa Suomi-Areenan yhteydessä keskusteltiin eilen tiistaina kalataloudesta.

Pro Kala ry:n järjestämään keskustelutilaisuuteen osallistuivat maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) kansanedustajat Johanna Karimäki (vihr.) ja Susanna Koski (kok.) sekä Pro Kala ry:n toiminnanjohtaja Katriina Partanen. Mukana keskustelemassa oli myös lukuisa joukko kalatalouden arvoketjun edustajia, kalankasvattajia, ammattikalastajia ja kalanjalostajia.

Keskustelussa pohdittiin muun muassa sitä, miten varmistetaan riittävä kotimaisen kalan määrä suomalsissa ruokapöydissä.

Keskustelutilaisuuteen osallistuneen maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän mukaan hallitus haluaa omilla toimillaan varmistaa kalatalouden hyvät toimintaedellytykset ja sen, että suomalaisten ruokapöytiin riittää kotimaista kalaa.

Lepän mukaan hallituksen selkeä tavoite on lisätä kotimaisen kalan tarjontaa, helpottaa ja parantaa kalan tuotantoon liittyviä lupaprosesseja sekä lisätä investointeja ja työpaikkoja toimialalla.

Ammattikalastajien keskuudessa keskustelua herättivät kalastusta hankaloittavat haittaeläimet, merimetsot ja hylkeet. Myös ministeri Lepän mielestä haitallisten ja ei-uhanalaisten eläinten asemaa on arvioitava uudelleen.

Vihreiden kansanedustaja Johanna Karimäki totesi, että kalatalouden kehittämisen innovatiivisiin projekteihin on otettava tuottajat mukaan, minkä lisäksi vientimahdollisuuksia tulisi hyödyntää nykyistä paremmin.

Kalatuotannossa Karimäki näki mahdollisuutena sen, että marginaalisempia kalalajeja, kuten särkeä, hyödynnettäisiin lisävolyymina perinteisempien lajien rinnalla. Tähän vastauksena monissa ammattikalastajien puheenvuoroissa tuotiin kuitenkin esille, että esimerkiksi särkikalan kalastus ei ole nykyisellään taloudellisesti kannattavaa.

Kokoomuksen Susanna Koski piti tärkeänä sitä, että kalan hinnoittelu mahdollistaa kalastuksen kannattavana elinkeinona. Koski painotti, että tuotteella on oltava hinta, joka takaa toimeentulon koko arvoketjulle.

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/ministeri-lepp%C3%A4-suomi-areenassa-hallituksen-t%C3%A4rke%C3%A4-tavoite-on-varmistaa-ett%C3%A4-suomalaisten-ruokap%C3%B6yt%C3%A4%C3%A4n-riitt%C3%A4%C3%A4-kotimaista-kalaa-1.198139

Hyvä keskustelu ei toteutunut

LUKIJOILTA Turun Sanomat 13.7.2017

http://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/3581134/Hyva+keskustelu+ei+toteutunut

Kineser köper Fifax

Ålands Radio 4.7.2017

Kineserna köper Fifax landbaserade fiskodling i Eckerö med hela anläggningen i en affär på över 30 miljoner euro.

Det är det statliga kinesiska bolaget China Overseas Holding Group som via ett investeringsbolag köper alla aktier i Fifax ab och också hela anläggningen som ägs av F-fast ab där landskapsägda Ålands Fastighets ab äger 44 procent. Pentti Kulmala är styrelseordförande i Fifax och vill inte säga någon köpesumma.

– Men det är en bra affär och investerarna får sina pengar tillbaka, säger han till Ålands Radio.

Totalt har det investerats en bit över 30 miljoner euro i anläggningen i Eckerö. Pentti Kulmala ser stora framtida vinster i affären.

– Köparen vill bygga liknande fabriker på andra platser, kanske också på Åland, också andra fiskodlare kan få ökad försäljning till Kina och det kan vara en bra sak för kinesisk turism på Åland, tror han.

Affären skall slutföras före den sista september.

http://radiotv.ax/nyheter/kineser-koper-fifax

https://svenska.yle.fi/artikel/2017/07/04/kinesiskt-statsbolag-koper-alandsk-fiskodling

Viljellyn ruokakalan arvo kasvoi 2016

28.6.2017 LUKE

Suomessa kasvatettiin viime vuonna 14,4miljoonaa kiloa kalaa ihmisravinnoksi. Määrä oli puoli miljoonaa kiloa pienempi kuin vuonna 2015. Viljellyn ruokakalan tuotannon arvo nousi edellisvuodesta korkeamman tuottajahinnan vuoksi, selviää Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuoreesta vesiviljelytilastosta.

Kirjolohi on tärkein viljelty ruokakalalaji, vaikka sen tuotanto on pienempi kuin 1990-luvun huippuvuosina. Kirjolohta tuotettiin 13,4 miljoonaa kiloa, mikä oli runsaat 90 prosenttia koko ruokakalan tuotannosta. Viljellyn siian tuotanto oli 0,8 miljoonaa kiloa, eli lähes sama kuin vuonna 2015. Muita ruokakaloja, kuten taimenta, nieriää, sampea, kuhaa ja ankeriasta, viljeltiin yhteensä runsaat 0,2 miljoonaa kiloa. Kirjolohen mätiä tuotettiin elintarvikkeeksi puoli miljoonaa kiloa.

Kirjolohen tuottajahinta nousi

Kirjolohen tuotannon arvo tuottajalle oli 59,4 miljoonaa euroa ja siian noin seitsemän miljoonaa euroa. Koko ruokakalan tuotannon arvo oli noin 69,1 miljoonaa eli noin 13 miljoonaa euroa suurempi kuin vuonna 2015. – Vaikka kalantuotannon määrässä ei ollut merkittävää muutosta, huomattava arvon nousu edellisvuodesta selittyy pääasiassa kirjolohen korkeammalla tuottajahinnalla. Peratun kirjolohen sekä nimellis- että reaalihinta vuonna 2016 (4,88 e/kg) oli korkeampi kuin kertaakaan aiemmin 2000-luvulla. Myös siian hinta oli hyvä (10,11 e/kg), tutkija Riitta Savolainen Lukesta sanoo.

Kirjolohen hinta seuraa lohen maailmanmarkkinahintaa, joka oli korkea muun muassa Chilen kasvatetun kalan tuotanto-ongelmista johtuen.

Pääosa ruokakalasta tuotetaan merialueilla

Koko maan kasvatetusta ruokakalasta 83 prosenttia tuotettiin merialueilla. Ahvenanmaalla tuotettiin ruokakalaa 6,7 miljoonaa kiloa, Lounais-Suomen rannikolla ja saaristossa 4,1 miljoonaa kiloa ja muilla merialueilla runsas miljoona kiloa. Sisämaassa tuotanto oli 2,4 miljoonaa kiloa.

Kotimainen kasvatus ei tyydytä kysyntää

Pääosa tuotetusta ruokakalasta kulutetaan kotimaassa. Erityisesti lohikalojen osalta joudutaan turvautumaan myös tuontikalaan, sillä oma tuotanto ei tyydytä kysyntää. Tuoretta lohta ja sen filettä tuodaan pääasiassa Norjasta ja kirjolohta Ruotsista yhteensä vajaat 40 miljoonaa kiloa. Lohikalojen tuontimäärä on noin kaksinkertaistunut kymmenen viime vuoden aikana.

Kalanpoikaset viljellään sisämaassa

Ruokakalan lisäksi kalaa viljellään myös istutettavaksi luonnonvesiin. Kalanpoikasten pääviljelyalueita olivat Lapin, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Keski-Suomen maakunnat. Erikokoisia kalanpoikasia, vastakuoriutuneet pois lukien, tuotettiin istutuksiin ja jatkokasvatukseen yhteensä noin 50 miljoonaa yksilöä.

Vuonna 2016 toiminnassa oli 300 kalanviljely-yritystä, joilla voi olla useita kalanviljelylaitoksia. Ruokakalaa kasvatettiin 158 laitoksella ja kalanpoikasia 91 laitoksella. Luonnonravintolammikkoviljelijöitä oli 189.

https://www.luke.fi/uutiset/viljellyn-ruokakalan-arvo-kasvoi-2016/

Kesäkuu

Uusi raisiolainen mobiilisovellus apuna kalojen ruokinnassa

Raisioaquan uusi sovellus Kasvuluotain on kehitetty helpottamaan kalankasvattajien arkea.

Turun Sanomat 27.6.2017

Kasvuluotain-mobiilisovellus yhdistää älypuhelimet ja kalankasvatuksen, kertoo Raisioagro Oy. Raisioaquan uusi sovellus on kehitetty helpottamaan kalankasvattajien arkea: se tarkentaa kalojen ruokkimista, on avuksi kalamassan kasvun seuraamisessa, poistaa turhia kuluja ja estää ylimääräisten ravinteiden leviämisen vesistöihin.

Kasvuluotaimen voi ladata joko älypuhelimeen tai tablettiin.

Raisioaquan liiketoimintajohtaja Tomi Kantola kertoo Raisioagro Oy:n tiedotteessa, että kasvattaja perustaa kalastonsa eli kalojen kappalemäärän ja keskipainon sovelluksen PC-versioon altaittain.

– Päivittäinen rehuannos lasketaan lämpötilan ja kalan koon mukaan. Kasvattaja näkee annoskoon suoraan mobiililaitteeltaan. Rehuannoksen perusteella lasketaan kalojen lisäkasvu ja näin altaiden biomassa-arvio tarkentuu, Kantola havainnollistaa Kasvuluotaimen toimintaa.

Veden lämpötila siirtyy sovellukseen pilvipalvelun kautta automaattisesti altaisiin sijoitettavista antureista.

Kantolan mukaan kasvattajien palaute on tärkein osa sovelluksen kehittämistä. Tällä hetkellä Kasvuluotaimen kehittelyssä on meneillään kokeiluvaihe, ja sovellus onkin jo käytössä yhdeksällä kalankasvatuslaitoksella.

Kasvuluotain on osa Raisio-konsernin Internet of Farming -hanketta ja se on kehitetty yhteistyössä Leadin Oy:n kanssa. Sen ensimmäistä versiota oli mukana ohjelmoimassa myös Tampereen teknillisen yliopiston opiskelijoita.

http://www.ts.fi/uutiset/paikalliset/3563461/Uusi+raisiolainen+mobiilisovellus+apuna+kalojen+ruokinnassa

Kaloille saa antaa hyönteisrehua – Ruotsissa nieriät syövät perunalla ruokittuja jauhomatoja

YLE 27.06.2017

Hyönteisiä saa käyttää rehuna aiempaa vapaammin. EU-lainsäädännön muutos sallii hyönteisten käytön kalojen ruokinnassa heinäkuun alusta alkaen.

Tilaisuuteen on tartuttu ainakin naapurissa.

Ruotsalainen Ica-kauppaketju ja ruokateknologiayritys Nutrient ovat yhdessä suunnitelleet kierron, jossa hyönteiset ovat pääosassa, kertoo ruotsalaislehti Jordbruksaktuellt. Samalla suitsitaan ruokahävikkiä.

Kauppaketjun ylijäämäperunat pakataan ja toimitetaan jauhopukin toukkien eli jauhomatojen ruuaksi Taalainmaalle. Toukat taas toimitetaan Göteborgin nieriäkasvattamoon.

”Tämä on hyvä esimerkki siitä, miten elintarvikeketjua voidaan kehittää yhteistyöllä. Jotta voimme vastata ilmastonmuutoksen haasteisiin ja suojella ympäristöä, meidän on oltava kekseliäitä ja lisättävä yhteistyötä”, sanoo Ica:n toimitusjohtaja Anders Svensson lehdistötiedotteessa.

Hyönteiset ovat kaloille tuhtia ravintoa: jauhomadot sisältävät runsaasti proteiinia ja terveellistä Omega-3-rasvaa.

Jauhomadoilla aiotaan korvata kalajauho nieriöiden ruokinnassa joko kokonaan tai osittain. Tavoitteena on samalla vähentää kalajauhon tuotannon ruokkimaa merten ylikalastusta.

Hyönteisrehuna saa lakiuudistuksen myötä käyttää seitsemää hyönteistä: Mustaa sotilaskärpäsen toukkaa, huonekärpäsen toukkaa, buffalomatoa, jauhopukin toukkaa eli jauhomatoa, kotisirkkaa ja kenttäsirkkaa.

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/kaloille-saa-antaa-hy%C3%B6nteisrehua-ruotsissa-nieri%C3%A4t-sy%C3%B6v%C3%A4t-perunalla-ruokittuja-jauhomatoja-1.196138

Oulujoen lohi- ja taimenistukkaiden vapautus alkoi Montassa

8.6.2017 Tervareitti

Lohen ja meritaimenen istukkaat lähtevät tänä keväänä merivaellukselle suoraan Montan kalanviljelylaitokselta Muhokselta.

Taimenten vapautus alkoi jo aiemmin ja lohet vapautetaan lähiviikkojen aikana. Kalanviljelyslaitoksen peruskorjauksen ansiosta istutuksia on voitu siirtää myöhempään kevääseen. Kaikki istutukset tehdään nyt Montasta.

Luonnolliseen vaelluslämpötilaan

Lohet vapautetaan 8-12 -asteiseen jokiveteen, mikä vastaa niiden luonnollista vaelluslämpötilaa. Kevät on tänä vuonna myöhässä, joten istutusajankohdan joustavuus on heti osoittanut tarpeellisuutensa. Kalojen vapauttamisen jokeen, merialueelle kuljettamisen sijaan, uskotaan parantavan istukkaiden leimautumista jokeen ja nousemista aikanaan takaisin Monttaan valmistuvalle ylisiirtolaitteelle.

Suurin osa istutettavista kaloista on aikaisemmin kuljetettu Montasta Oulujoen suistoon. Luonnonvarakeskus on tutkimustensa perusteella suositellut istutusajankohdan myöhäistämistä ja istutusten siirtämistä merialueen sijasta jokeen. Kalatalousviranomainen ja Keski-Perämeren sekä eteläisen Perämeren kalastusalueet ovat hyväksyneet istutuspaikan muutoksen.

Vähemmän kalojen käsittelyä

Viljelylaitokselle rakennettu uusi halli mahdollistaa aiempaa joustavamman istutuskäytännön. Hallissa pystytään tuottamaan kaikki Oulujoen lohi- ja meritaimenistukkaat ja sieltä on siirtoputket suoraan vapautusaltaaseen. Näin kalojen käsittely istutuksen aikana voidaan minimoida.

Laitoksen vanhat isot maa-altaat on muutettu vapautusaltaiksi. Niiden kapasiteetti riittää tarvittaessa koko laitoksen kalantuotannon istuttamiseen. Vapautusaltaiden ansiosta kalojen istutusajankohtaa voidaan säätää melko vapaasti luonnonolosuhteiden, erityisesti veden lämpötilan mukaan.

– Oulujoella tehdyissä tutkimuksissa on saatu selviä viitteitä siitä, että Montasta jokeen vapautetut kalat nousevat merelle vapautettuja lajitovereitaan herkemmin Merikosken kalatiestä. Tämä tieto yhdistettynä rakenteilla olevaan Montan voimalaitoksen ylisiirtolaitteeseen antaa mielenkiintoisia mahdollisuuksia Oulujoen vaelluskalakantojen hoidon kehittämiselle. Suuret nousukalamäärät mahdollistaisivat luonnonemojen käytön viljelyssä, mikä voi parantaa istukkaiden vaellushalukkuutta ja luoda pohjaa osittaisen luonnonkierron synnyttämiseksi Oulujoen sivujoissa, arvioi toimitusjohtaja Jyrki Oikarinen Montan kalanviljelylaitoksella toimivasta Montan Lohi Oy:stä.

Fortum istuttaa Oulujoen voimalaitosten lupavelvoitteiden perusteella vuosittain keskimäärin 200 000 lohen ja 50 000 meritaimenen kaksivuotiasta vaelluspoikasta eli smolttia. Muiden kalalajien ja ikäluokkien istutukset tehdään myöhemmin kesän aikana.

http://www.tervareitti.fi/oulujoen-lohi-ja-taimenistukkaiden-vapautus-alkoi-montassa/

Toukokuu

Länsi-Suomi: Kalanjalostamoilla on pulaa kotimaisesta kirjolohesta

Yle 29.5.2017

Lehden haastattelema toimitusjohtaja Jan Valtanen uskoo, että uudet Perämeren ja Selkämeren kirjolohikasvattamot muuttavat tilannetta.

Kalanjalostamot painiskelevat kotimaisen kirjolohipulan kanssa.

Porissa ja Eurajoen Luvialla toimivan Kala-Valtanen Oy:n toimitusjohtaja Jan Valtanen sanoo Länsi-Suomi-lehdessä, että kotimaisen kirjolohen kysyntä ylittää tällä hetkellä tarjonnan. Hänen havaintojensa mukaan kuluttajat ostaisivat mieluummin kotimaista kirjolohifilettä norjalaisen sijaan.

Toimitusjohtaja Valtasen mukaan kalanjalostamoissa odotetaan, että uudet, kotimaiset kalankasvattamot parantavat tilannetta.

Avomeren jalostamoja myös vastustetaan

Perämerelle on myönnetty 1 000 tonnin jalostamolle kasvatuslupa.

Isomman – Selkämerelle Eurajoen edustalle suunnitellun – 2 000 tonnin kalakasvattamon lupamenettely on parhaillaan vireillä.

Selkämeren kasvattamo on herättänyt myös vastustusta (siirryt toiseen palveluun) mahdollisten ympäristövaikutustensa vuoksi. Sen kokeilukasvattamo on jo saanut ympäristöluvan.

http://yle.fi/uutiset/3-9637064

Luvian suuren avomerikalankasvattamon vaikutukset arvioitu: Paikallisia ja laadultaan lieviä

SATAKUNNAN KANSA 14.05.

Eurajoelle Luvian edustalle suunnitellun Offshore Fish Finland Oy:n avomerikalankasvattamon ympäristövaikutusten arvioidaan jäävän paikallisiksi ja laadultaan lieviksi. Vedenlaatuun ja vesiluontoon ravinnekuormituksesta aiheutuvat haitat ovat ympäristövaikutusten arviointiselostuksen (YVA) mukaan paikallisia ja keskittyvät kasvatusaltaiden läheisyyteen.

Kalankasvattomon YVA-ohjelmaan ja lupamenettelyyn liittyvän ympäristövaikutusarvioinnin on tehnyt Sweco Ympäristö Oy. Selvitysvaihtoehtoina ovat joko 1 000 tonnin tai 2 000 tonnin kalojen lisäkasvu verkkoaltaissa.

Niiden suunniteltu sijoituspaikka on ulkomerellä kymmenkunta kilometriä rannikolta. Vähä-Pietarin saaren lounaispuolella kasvatusalueelta on varattuna 2-4 hehtaaria. Talviaikaan kasvatusaltaat siirrettäisiin sisäsaaristoon Iso-Lampoorin niemen edustalle.

Eurajoen kunnan ympäristölautakunta käsittelee arviointiselostusta kokouksessaan 22. toukokuuta ja päättää kunnan lausunnosta. Virkamiesvalmistelun ehdotuksena on, että kalojen kasvatusmäärää tulisi rajoittaa valtakunnallisen sijainninohjausohjelman mukaisesti 400-600 tonnin vuotuiseen lisäkasvuun.

Kalankasvatuksen merkittävin vesiluontoon vaikutus aiheutuu ravinnepäästöistä eli fosforin ja typen kuormituksesta. YVA-selostuksen mukaan 1000 tonnin lisäkasvun vuosikuormitus on 5,4 tonnia fosforia ja 44 tonnia typpeä. 2000 tonnin lisäkasvulla kuormitus on luonnollisesti kaksinkertainen.

Arviointiselostuksen laskelman mukaan kalankasvatuslaitoksen toiminta 1000 tonnin lisäkasvulla nostaa Eurajoen ja Luvian edustan merialueelle kohdistuvaa fosforikuormaa 12 prosenttia ja typpikuormitusta neljä prosenttia nykytilanteesta. Tuplatuotannolla nousuprosentit ovat fosforille 22 ja typelle seitsemän.

Selkämeren alueen mittakaavassa merialueen kokonaisravinnekuormitus kohoaisi alle prosentin 1 000 tonnin tuotantovaihtoehdolla. 2 000 tonnin kalantuotanto nostaisi Selkämeren nykyistä fosforikuormitusta 1,7 prosentilla ja typpikuormaa 0,5 prosenttia.

Konsulttiselvityksen arviona on, että vaikutukset vedenlaatuun ja vesiluontoon jäävät vähäisiksi, ja suuremmallakin kasvatusmäärällä kohtalaisiksi. Suurimmat vaikutukset rajoittuvat laitoksen lähialueelle, koska laimeneminen on tehokasta.

https://www.satakunnankansa.fi/satakunta/luvian-avomerikalankasvattamon-vaikutukset-arvioidaan-lieviksi-200134277/

Kotimaisen lohen ja kirjolohen tuottajahinta nousi vuonna 2016

11.5.2017 Luonnonvarakeskus

Kalastajat saivat lohesta viime vuonna parikymmentä prosenttia paremman hinnan kuin edellisvuonna. Kasvatetun kirjolohen hinta nousi runsaan kolmanneksen. Lohen kohonnut maailmanmarkkinahinta näyttäisi heijastuneen myös kotimaisen kalan tuottajahintoihin.

”Yhtenä syynä tuottajahintojen nousuun oli viime vuonna uutisoitu maailman toiseksi suurimman lohentuottajamaan, Chilen, tuotannon väheneminen myrkkyleväongelmien takia”, sanoo tutkija Leena Forsman Luonnonvarakeskuksesta.

Kasvatetusta siiasta huippuhinta

Kasvatetusta siiasta maksettiin tuottajalle ensimmäistä kertaa yli 10 euroa kilolta. Pyydetystä isokokoisesta siiasta kalastaja sai miltei puolet vähemmän, keskimäärin 5,5 euroa kilolta. Kalalajin lisäksi kalan koko ja laatu vaikuttavat tuottajan kalasta saamaan hintaan.

Lue täältä lisää:
http://stat.luke.fi/kalan-tuottajahinta-2016_fi

Haukiputaan edustalle tulossa suuri ka­lan­kas­vat­ta­mo – jopa miljoona kiloa kirjolohta vuodessa

Kaleva 10.5.2017 

Haukiputaan edustan merialueelle on tulossa suuri kalankasvattamo, jossa on mahdollista kasvattaa jopa miljoona kiloa kalaa vuodessa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto (avi) myönsi luvan uudelle kalankasvattamolle keskiviikkona. Se on suurin Suomessa myönnetty yksittäinen kalankasvatuslupa.

Lupa myönnettiin Laitakarin Kala Oy:lle. Toimitusjohtaja Timo Karjalainen sanoo, että tarkoitus on kasvattaa kirjolohta.

Yrityksen tärkein yhteistyökumppani on oululainen kalajalosteita valmistava Hätälä Oy, jonne kalat on suurelta osin tarkoitus myydä.

Riittävän syvään veteen

Kalankasvattamo tulee merelle, noin 3,5 kilometrin päähän Isoniemestä ja viiden kilometrin päähän Martinniemen Laitakarin satamasta. Karjalainen sanoo, että paikan valintaan vaikuttivat ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön linjaukset.

– Täytyy olla hyvä vesien tila ja yli 20 metriä vettä, että ravinteet häviävät vesimassaan, Karjalainen sanoo.

Haukiputaan edustalle suunnitellussa kalankasvattamossa käytetään vuonna 2016 lanseerattua Itämerirehua, jonka valmistuksessa on käytetty Itämeren silakkaa ja kilohailia. Uuden rehun vuoksi kalankasvatus ei tuo lisää ravinteita Itämereen.

– Rehun avulla on tarkoitus minimoidaan päästöjä, joita kalankasvatuksesta tulee. Laskennallisesti meidän fosforipäästö on miinusmerkkinen, Karjalainen toteaa.

Aluksi kalat on tarkoitus ruokkia merelle veneiden ja pienten automaattien avulla Tulevaisuudessa on mahdollista käyttää ruokinnassa automaattisesti toimivaa ruokintalauttaa.

– Sellaisia on jo käytössä maailmalla, kertoo Karjalainen.

Avin myöntämän luvan mukaan kalojen kasvatukseen saa Haukiputaan edustalla käyttää kuivarehua enintään 1 100 tuhatta kiloa vuodessa.

Toimintaa Laitakarin satamaan

Maa-alueella kalankasvattamon toiminta sijoittuisi Laitakarin satama-alueelle.

Avin myöntämä lupa sallii merellä olevan kalankasvattamon lisäksi kalojen talvisäilytyksen verkko- ja maa-altaissa Laitakarin satamassa sekä veden johtamisen Perämerestä ja kalojen perkaamisen.

Karjalainen sanoo, että toiminnasta ei aiheutuisi melua eikä hajuhaittoja. Kaloja kuljettava auto kävisi satamassa kerran tai kaksi päivässä ja rehuauto muutaman kerran viikossa.

Kalankasvatus Haukiputaan edustalla aloitetaan keväällä 2018. Lupa on määräaikainen, ja se on voimassa vuoteen 2027 saakka.

– Työpaikkoja tulee reilu kymmenkunta sitten, kun laitos toimii täydellä teholla, Karjalainen kertoo.

Laitakarin Kala kasvattaa kirjolohta myös Kuivaniemen Vatungissa Iin kunnan alueella. Karjalainen sanoo, että Haukiputaan kasvattamon valmistelevia töitä tehdään Vatungissa jo tänä kesänä. Alkuvaiheessa myös kalojen perkaus on tarkoitus tehdä Vatungissa. Myöhemmin Laitakariin rakennetaan oma perkaamo.

Suomalainen kasvatettu kirjolohi on WWF Suomen suosittelemien kalalajien listalla.

http://www.kaleva.fi/uutiset/talous/haukiputaan-edustalle-tulossa-suuri-kalankasvattamo-jopa-miljoona-kiloa-kirjolohta-vuodessa/759437/#.WRLgIHpllYM.facebook

Fifax får ut mera stöd

Nya Åland 8.5.2017

Fiskodlingsföretaget Fifax ab har 20 procent innestående av sitt totala landskapsstöd på drygt 2,48 miljoner euro.

Landskapsregeringens praxis är att betala ut det sista av ett stöd först efter att man får in slutredovisningen för ett projekt. I det här fallet har man dock beslutat att frångå principerna.

– Beslöts att i det enskilda fallet möjliggöra utbetalning av ytterligare 10 procent av det beviljade stödet för att underlätta och påskynda färdigställandet av anläggningen, skriver regeringen i motiveringen till beslutet.

http://www.nyan.ax/nyheter/fifax-far-ut-mera-stod/

Kalaneuvoksen vienti vetää, lupapolitiikka uhka alan kasvunäkymille

Alueviesti 05.05.2017

Viime vuosina kalankasvatukseen toimintaansa laajentanut Hukkasen yrittäjäperhe on saanut liiketoimiinsa merkittävää nostetta. Kalan kysyntä on kasvanut sekä Suomessa että maailmalla.

Kalaneuvos-tuotemerkin takana toimivan Hukkasen perheen yritysryppään vuoden 2016 liiketulos nousi lähes nelinkertaiseksi edelliseen vuoteen verrattuna. Kalanjalostus- ja kalankasvatuskonsernien yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi edellisen vuoden 84 miljoonasta eurosta 105 miljoonaan euroon ja liiketulos 3,2 miljoonasta eurosta 11,7 miljoonaan euroon. Suomessa ja Ruotsissa sijaitsevat yritykset työllistävät yhteensä noin 230 henkilöä.

”Lohen kysyntä on kasvanut maailmalla ja samaan aikaan tarjontaa on ollut aiempaa vähemmän. Tämä on nostanut lohen hintaa, mikä on vaikuttanut myös kirjolohen kysynnän kasvuun”, yritysryppään hallitusten puheenjohtaja Veijo Hukkanen kertoo.

”Olemme määrätietoisesti kasvattaneet vientiämme ja viisinkertaistaneet sen edelliseen vuoteen nähden, viennissä on paljon potentiaalia myös tulevaisuudessa. Vuosi 2017 on lähtenyt käyntiin hyvässä vireessä, joten odotamme tästä vuodesta vielä parempaa. Meillä yrittäjäperheenä on vahva usko kalan kysyntään ja sen tuomiin mahdollisuuksiin Suomessa ja maailmalla”, toteaa Hukkanen.

Tummia pilviä kasvun horisontissa

Kalaneuvos – V. Hukkanen Oy:ssä ja Nordic Fish Oy:ssä aiotaan lähivuosina investoida noin 10 miljoonaa euroa kalan jatkojalostukseen ja 4 – 5 miljoonaa kalankasvatukseen. Nordic Fish on Suomen ja Ruotsin suurin kirjolohen kasvattaja ja vientiä on yli 10 eri maahan.

”Suomessa kala-alalla olisi mahdollista työllistää paljon enemmän ihmisiä nyt ja tulevaisuudessa, mutta alalla on näkyvissä tummia pilviä, jotka johtuvat ennen kaikkea kalankasvatuslupien lupaprosesseista”, Veijo Hukkanen toteaa ja jatkaa: ”Raaka-aineesta on jo nyt pulaa vaikka Suomessa olisi mahdollista kasvattaa huomattavasti enemmän kalaa ja tuottaa sitä myös vientiin ja näin lisätä työpaikkoja sekä nostaa kalan vientitasetta.”

Pitkään kala-alalla toimineen Hukkasen mukaan viranomaisia on harhautettu maalla olevien kiertovesilaitosten hyvyydestä.

”ELY-keskukset myöntävät tukea alallemme, mutta kiertovesikasvatuslaitokset ovat olleet tähän mennessä taloudellisesti huonoja sijoituksia. Ne eivät ole vielä missään osoittautuneet kannattaviksi riippumatta siitä mitä kalalajia on viljelty, eikä ole aivan lyhyellä tähtäyksellä nähtävissä, että niissä olisi kannattavaa tuottaa ruokakalaa.”

Hukkasen mukaan satsauksia kannattaisi sen sijaan tehdä normaaliin merikasvatukseen. Merikasvatusta tulisi tukea, jotta se olisi mahdollista rakentaa kestävää, pitkäjänteistä ja kannattavaa yritystoimintaa.

”Epäoikeudenmukaista ympäristöpolitiikkaa”

Perheyrityksen hallituksen puheenjohtaja on huolissaan viranomaisten päätöksistä, sillä Suomessa ja Ruotsissa on tarvetta investoida miljoonia kalankasvatuksen volyymin nostoon, tuotannon tehostamiseen sekä jatkojalostukseen. Hukkasen mukaan epävarmuus uusien lupien saamisessa ja vanhojen lupien jatkosta askarruttaa alan yrittäjiä ja vaikeuttaa näin alan kasvua ja investointeja.

”Odotamme viranomaisilta selvää strategiaa viedä suomalaista ja ruotsalaista kalankasvatusta eteenpäin, ettei käy niin kuin Ruotsissa vuoden 2017 alussa, missä kalankasvatuslupien lakkauttamispäätös johti jo tehtyjen miljoonainvestointiemme menettämiseen. Mikään muu yritystoiminta Suomessa ja Ruotsissa ei ole joutunut näin epäoikeudenmukaisen ympäristöpolitiikan sijaiskärsijäksi.”

Hukkanen korostaa, että kalankasvatus on maailman nopeimmin kasvava ruuantuotantosektori. Suomella ja Ruotsilla olisi erinomainen potentiaali kehittyä kalankasvatusmaina, kunhan tehdään oikeita pitkäjänteisiä päätöksiä.

”Kylmän ilmastomme vuoksi kalankasvatusmahdollisuutemme ovat lähtökohtaisesti etuoikeutetut maailman mittakaavassa, mutta jos emme pääse laajentamaan, kasvattamaan ja ennen kaikkea kehittämään alaa, on riskinä, että jäämme jälkeen muiden maiden globaalia kasvua tukevista tavoitteista”, Suomen kokenein kalakauppias tiivistää.

Hukkasen mukaan kalankasvatuksen typpi- ja fosforipäästöt ovat puolittuneet 10 vuodessa ollen nyt yhden prosentin verran Itämeren päästöistä, ja hyvä kehitys jatkuu edelleen.

”Suomalaisella kalalla on hyvä maine maailmalla ja kysyntää riittää, joten on tärkeää vahvistaa asemaamme ruuan vientimaana ja samalla turvata kotimainen kalansaanti tulevaisuudessa.”

http://alueviesti.fi/2017/05/05/perheyritykselle-kasvua-kalan-merikasvatuksesta/

Huhtikuu

Portugali – kasvua ja vaurautta merestä

Edustustojen raportit, 28.4.2017 | Suomen suurlähetystö, Lissabon

Tällä hetkellä Portugali panostaa meritalouden sektorilla erityisesti uusiutuvaan merienergiaan, satamien modernisointiin ja kalankasvatukseen. Lisäksi Portugalilla on edelläkävijän asema aurinkovoimalla toimivien laivojen rakentamisessa. Portugali pyrkii tulevaisuudessa olemaan myös aktiivinen laivojen kierrätyksessä.
Portugalin merialue on 18 kertaa suurempi kuin sen maa-alue. Siitä huolimatta meritalous tuottaa vain 3,1 % Portugalin BKT:sta. Portugali on asettanut tavoitteekseen meritalouden osuuden nostamisen Länsi-Euroopan rannikkovaltioiden tasolle 5 %:iin BKT:sta.

Edistääkseen merisektorin kasvua Portugali tukee investointeja siniseen bioteknologiaan, kalankasvatukseen ja merienergian tuotantoon. Tätä varten Portugali on luonut sinisen rahaston (fundo azul), joka yhdistää luontevalla tavalla julkiset investoinnit ja riskipääoman. Rahaston erityisenä tavoitteena on parantaa pk-yritysten rahoitusten saatavuutta. Lisäksi Portugali keventää merisektorinsa hallinnollisia vaatimuksia ja pyrkii luomaan satamissaan suotuisat olosuhteet kehitysvaiheessa olevien teknologioiden testaamiselle.

Kalankasvatuksella eroon tuontiriippuvuudesta

Portugalissa aiotaan investoida 76,8 miljoonaan euroa kalankasvatukseen. Lisäksi Portugali aikoo keventää kalankasvatuksen lisensointivaatimuksia sekä tarjota paremmin informaatiota kalankasvatuksesta. Tuonnin osuus Portugalin kalankulutuksesta on lähes 70 % ja kalankasvatuksen lisäämisellä tuonnin osuutta pyritään vähentämään. Kalankasvatuksen osuus on tällä hetkellä alle 6 % kalantuotannosta, mutta se osuus on kasvamassa nopeasti. Meriministerin mukaan kalakasvatuksen vuosituotanto voitaisiin tuplata vuoteen 2020 mennessä 10 000 tonnista 20 000 tonniin. Olosuhteidensa puolesta Portugalilla pystyisi kasvattamaan tuotantonsa yli 100 000 tonniin. Tällä hetkellä Portugalin kalankasvatuslaitokset tuottavat eväkaloja ja äyriäisiä. Tärkeimmät kasvatuslajikkeet ovat meriruutana, meriahven ja piikkikampela. Potentiaalisia kasvatuskaloja Portugalille vesiolosuhteiden puolesta olisivat kotkakala, meribassi, kultaotsa-ahven ja kielikampela.

Lue täältä koko juttu:
http://www.formin.finland.fi/public/default.aspx?contentid=361321&nodeid=15145&contentlan=1&culture=fi-FI

Kirgisia viljelee kalaa Suomen tuella

Ulkoasiainministeriö, 21.4.2017

Suomi on tukenut Kirgisian kalatalouden elvyttämistä vuodesta 2009 alkaen. Työ on tuottanut tulosta: kahdeksassa vuodessa kalantuotanto on kymmenkertaistunut.

Kirgisialaiset kalanviljelijät ovat todistaneet tärkeitä muutoksia:

”Hanke on tuonut yhteisömme yhteen ja opettanut meidät työskentelemään yhtenä perheenä. Kuudessa vuodessa olemme nähneet, mitä kalankasvatus voi meille antaa”, sanoo Toktogul Balygy -yhdistyksen puheenjohtaja Artur Egemberdiev.

”Olemme rakentaneet kalankasvattamoja ja perustaneet kalahautomon ja rehulaitoksen. Seuraavaksi aloitamme kalojen uudelleenistutukset alueemme vesialtaisiin. Kalan kysynnässä on myös odotettavissa kasvua, kun yhä useammat ihmiset ymmärtävät kalansyönnin myönteiset terveysvaikutukset.”

Uuden tuotantoteknologian vakiinnuttaminen vie aikaa, mutta kahdeksan vuotta kestänyt työ on tuottanut tulosta. Hankkeen alkaessa vuonna 2009 kalaa tuotettiin vain 193 tonnia. Vuoteen 2016 mennessä tuotanto oli kymmenkertaistunut 2 020 tonniin vuodessa.

Kalantuotanto uuteen nousuun

Kirgisian luontaiset edellytykset kalantuotannolle ovat erinomaiset. Maalla on valtavat turmeltumattomat vesivarat korkealla sijaitsevista alppijärvistä, -joista ja -puroista lauhkeampiin vesistöihin.

FAO-Kirgisian-kalankasvattajat.

Kirgisialaisten kalankasvattajien omaa kalaa. Kuva: FAO

Kalantuotanto alkoi Kirgisiassa 1930-luvulla, jolloin otettiin käyttöön uusia ja eksoottisia lajeja sekä istutettiin kalaa Issyk-Kul -järveen. Pääroolissa olivat kylmän veden lajit kuten taimen ja karppi.

Kirgisian kalanviljely kasvoi huomattavasti 1960–1990 -luvulla. Kun maa Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen itsenäistyi, sen kalantuotanto kuitenkin romahti.

Vuonna 2009 Suomi aloitti kehitysyhteistyön Kirgisian kalatalouden tukemiseksi yhdessä YK:n maatalous- ja elintarvikejärjestö FAO:n kanssa. Tavoitteena oli kääntää maan kalantuotanto uuteen nousuun. Vuonna 2005 Kirgisia tuotti kalaa alle 319 tonnia vuosittain – se oli alle viisi prosenttia 1980-luvun huippuvuosien tuotannosta.

Samaa tahtia oli laskenut myös kalan kulutus. Ennen Kirgisian itsenäistymistä kalaa kului vuosittain 8-9 kiloa henkeä kohden. Nykyinen kulutustaso on vajaa neljännes siitä, kaksi kiloa per henki.

Vertailun vuoksi: koko maailmassa kalan keskikulutus on 20 kiloa henkeä kohden vuodessa.

Karpin poikasia ja taimenen mätimunia

Kirgisian maatalousministeriön kalatalousosasto on hankkeen myötä parantanut maan vesivarojen hoitoa ja lisännyt investointeja kalatalouteen sekä tehnyt yhteistyötä paikallisten korkeakoulujen ja oppilaitosten kanssa. Maa tarvitsee uuden kalatalouden tutkijoiden ja kalankasvattajien ydinjoukon.

Kalanviljelyä on edistetty myös yhdyskuntatasolla maaseudun vähävaraisen väestön elinolojen parantamiseksi. Issyk-Kulin ja Jalal-Abadin maakuntiin on perustettu kalankasvatusyhdistyksiä, joihin kuuluu kaikkiaan 172 taloutta, sekä neljä pienen mittakaavan kalahautomoa.

FAO-Kirgisia-kalahautomoKalahautomo Torkentin kylässä. Hautomo avattiin elokuussa 2016 osana FAOn toteuttamaa kalastussektorin kehittämishanketta Kirgisiassa. Kuva: FAO

Kalankasvattajayhdistysten jäsenet rakensivat hautomot itse, mutta materiaalit rahoitettiin hankkeen tuella.

Hautomojärjestelmät on suunniteltu tuottamaan 12 miljoonaa karpin pienpoikasta ja hautomaan 100 000 taimenen mätimunaa tuotantojakson aikana. Kasvattajat on koulutettu pyydystämään itse emokarpit, valmistelemaan emokalat lisääntymiseen ja tuottamaan kalanpoikaset istutettaviksi altaisiin. Hautomoiden tuotanto jaetaan yhdistysten jäsenten kesken.

Uusia rehulaitoksia tuotannon lisäämiseksi

Tällä hetkellä Kirgisian mahdollisuudet valmistaa kalanrehua ovat hyvin rajalliset. Ilman kohtuuhintaista ja hyvälaatuista kalanrehua kalankasvattajien on vaikea lisätä tuotantoaan. Maan ainoa suurempi kalanrehun valmistuslaitos lopetti toimintansa vuonna 2015, ja vain harvoilla viljelijöillä on käytettävissään rehunvalmistuslaitteita.
Hyvälaatuisen rehun saamiseksi hankkeessa on tuettu myös kolmen pienen rehulaitoksen perustamista. Laitteet tuotiin Kiinasta, ja niihin kuuluu yksinkertainen vasaramylly ainesosien jauhamiseen, sekoittaja ja pellettikone. Kasvattajat on koulutettu valmistamaan kalanrehua paikallisesti saatavilla olevista rehuraaka-aineista, joita he voivat kasvattaa omalla tilallaan.

Jatkossa hanke keskittyy kalatuotteiden jalostukseen. Tällä varmistetaan, että viljelijät parantavat tuotteidensa laatua sekä edistetään markkinoillepääsyä.

Tom Shipton
Kirjoittaja on FAOn Kirgisian kalataloushankkeen projektikoordinaattori.

http://formin.finland.fi/public/default.aspx?contentid=360979&nodeid=15145&contentlan=1&culture=fi-FI

Norjan kasvava kalantuotanto kiihdyttää rekkarallia valtatiellä 21 – ”Ulkomaalaiset ajavat liian lujaa”

LAPIN UUTISET 22.04. NINA SUSI

Japanilaisten lohisushin himo pitää rekat liikkeellä Suomen Lapissa. Kaaresuvannon rekkaparkissa valtatie 21:n varressa surraavat valkoisten perävaunujen kylmälaitteet. Lastina vaunuissa on tonneittain norjalaista lohta kiireisellä matkalla etelään.

Jäämeren lohet ehtivät japanilaisiin sushiravintoloihin riittävän tuoreina vain, jos ne ajetaan Suomen läpi Helsinki-Vantaan lentokentälle ja lennätetään sieltä itään. Oslon lentokentälle kala-auton matka kestäisi pohjoisesta kaksi kertaa pidempään.

Kalateollisuus etsii uusia kasvatuspaikkoja pohjoisesta

Valtatie 21:n lohirekkaralli kiihtyy tulevaisuudessa, kun kalantuotanto kasvaa Norjassa ja sen pohjoisissa osissa. Pohjois-Norjassa Tromssan ja Finnmarkin lääneissä ruuaksi teurastetun kalan määrä on tällä vuosituhannella nelinkertaistunut.

Oululaisen kalanjalostusyritys Hätälä Oy:n toimitusjohtajan Riku Isohätälän mukaan Pohjois-Norjaan kalantuottajia houkuttelevat kalan hyvät kasvuolot. Vesi on viileää, minkä takia kala kasvaa hitaammin ja sen lihasta tulee rasvaisempaa. Kalatäi on pohjoisessa harvinaisempi kuin etelässä.

– Uusia laitoksia perustetaan Lofoottien ja Hammerfestin väliselle alueelle. Alalla kehitellään offshorekasvattamoita, joita voidaan sijoittaa kauemmaksi rannikosta, Isohätälä sanoo.

Ympäristöjärjestö WWF kehottaa ostamaan Norjassa kasvatettua lohta harkiten. WWF:n mukaan esimerkiksi kasvattamoista karkaavat kassilohet lisääntyvät villilohien kanssa ja sekoittavat villilohien geeniperimää.

Viime vuonna norjalaisen lohen vientimäärät notkahtivat hieman, kun Chilessä sattunut myrkkyleväkukinta tappoi valtavasti kaloja ja nosti lohen maailmanmarkkinahintoja. Norjalaiset myivät 979 miljoonaa kiloa lohta 6,6 miljardilla eurolla. Vuotta aiemmin lohta myytiin ennätysmäärä, mutta se tuotti vain 5,1 miljardia euroa.

Vaikka vientimäärät vähenivät maailmalle, Japaniin norjalaiset veivät hintojen noususta huolimatta yhtä paljon lohta kuin ennen Chilen kalakuolemia. Viime vuonna Japaniin vietiin yli 34 miljoonaa kiloa Norjan lohta. Määrä on kasvanut 10 miljoonalla kilolla vuodesta 2007.

Japanilaisten sushiannoksiin lohi on kuulunut vasta muutaman vuosikymmenen ajan. Sitä pidettiin aikanaan soveltumattomana raakana syötäväksi. Norjalainen kalateollisuus brändäsi Jäämeren lohen revontulilla 1980-luvulla. Norjan elinkeinoministeriön perustaman Japani-projektin seurauksena lohisushista tuli lopulta kansainvälinen ruokatrendi.

https://www.lapinkansa.fi/lappi/norjan-kasvava-kalantuotanto-kiihdyttaa-rekkarallia-valtatiella-21-ulkomaalaiset-ajavat-liian-lujaa-15995229/

 

Kalankasvatuksen kuormitus väheni

Ympäristö-lehti 2/2017, Jessica Haapkylä

Kalan kysyntä Suomessa ja maailmalla kasvaa. Yli puolet suomalaisten syömästä kalasta on alkuperältään kasvatettua. Suomen merellisten kalankasvattamoiden ravinnepäästöt ovat pienentyneet rutkasti. Nyt kehitetään maakasvattamoita, jotka tuottavat kalaa mahdollisimman pienellä energia- ja vesimäärällä.

Suomessa kulutetaan kalaa 80 miljoonaa kiloa vuodessa. Siitä 30 miljoonaa kiloa on meri- ja kirjolohta. Lohen kulutus on yli nelinkertaistunut 2000-luvun aikana. Lohi tuodaan pääosin Norjasta. Vaikka kalan kulutus on Suomessa kasvanut tasaisesti, niin kotimaisen kalan kulutus on laskenut.

Suomessa kasvatetaan eniten kirjolohta, toiseksi eniten siikaa. Lisäksi viljellään kuhaa, taimenta, nieriää ja sampea. Yli puolet suomalaisten syömästä kalasta on alkuperältään kasvatettua.

”Kotimaisen kasvatetun kalan kysyntä ylittää tarjonnan. Valtioneuvosto onkin asettanut tavoitteeksi tuotantomäärien kolminkertaistamisen vuoteen 2022 mennessä. Hallitus haluaa myös edistää elinkeinon kilpailukykyä”, kertoo Suomen Kalankasvattajaliiton puheenjohtaja Irja Skytén-Suominen.
Hänen mukaansa ympäristölupaprosessi hidastaa kotimaisen kalantuotannon kasvua.

”Ympäristönsuojelulakia ollaan kuitenkin uudistamassa. Kalankasvatuksen ympäristöluvat voitaisiin muuttaa päästöperusteisiksi. Lisäksi keskustellaan siitä, voitaisiinko kasvattajille, jotka käyttävät Itämeren silakasta ja kilohailista tehtyä rehua, eli itämerirehua, myöntää suurempia tuotantolupia.”

Tulevaisuudessa 70 prosenttia maapallon väestöstä elää kaupungeissa, joten urbaanin proteiinin tuotannosta tulee tärkeää. Kalasta jopa kaksi kolmasosaa tullaan tuottamaan vesiviljelyllä, arvioi Clewerin toimitusjohtaja Jouni T. Laine.

Kalan tuotannon hiilijalanjälki on huomattavasti pienempi kuin lihantuotannon. Kala kasvaa noin kilon yhdellä kilolla rehua, kun nauta kasvaa saman verran viisikertaisella rehumäärällä. Vesiviljely vie myös vähemmän tilaa kuin muu eläintuotanto. Maailmalla kalan tuotanto onkin jo ohittanut naudanlihan tuotannon.

”Kotimainen kalankasvatus on ekologisesti kestävällä pohjalla”, sanoo Skytén-Suominen.
Suomi haluaa olla edelläkävijä sinisessä biotaloudessa, ja kalankasvatuksella on siinä tärkeä rooli. Myös EU:n kalastuspolitiikan uudistus nostaa vesiviljelyn yhdeksi prioriteetiksi.

Ravinnekuormitus pienentynyt rutkasti

WWF Suomen kala-asiantuntija Matti Ovaskan mukaan Suomessa on varaa lisätä kalankasvatusta. ”Kunhan se tehdään niin, ettei vesien hyvän tilan saavuttaminen vaarannu. Myös rehun raaka-aineet on hankittava vastuullisesti.”

Kalankasvatuksen fosforikuorma mereen väheni vuodesta 1991 vuoteen 2010 alle kolmasosaan ja typpikuorma alle puoleen. Kalankasvatuksen osuus on nykyään 1–2 prosenttia vesistöjen ravinnekuormituksesta. Pääkasvatusalue Saaristomerelläkin kalankasvatuksen osuus ravinnepäästöistä on pieni: 3 prosenttia fosfori- ja 2 prosenttia typpikuormasta.

”Ravinnekuorman pieneneminen johtuu tuotannon vähenemisestä sekä rehun ja ruokintatekniikoiden kehityksestä,” sanoo Ovaska. Tästä huolimatta merialueille myönnetään enää niukasti tuotantolupia.

”Tuotantoa merialueilla olisi lähtökohtaisesti hyvä siirtää rannikolta avomerelle, sillä se ehkäisisi konflikteja esimerkiksi mökkiläisten kanssa. Avomerellä myös ravinteet sekoittuvat paremmin”, selittää Ovaska. Avomerikasvattamojen ympäristölupaprosessit ovat kuitenkin toistaiseksi kesken.

Itämerirehun käyttäminen kalojen ravintona on Ovaskan mielestä hieno asia: ”Suuret silakkasaaliimme ovat aikaisemmin päätyneet paljolti turkiseläinten rehuksi. On positiivista, että niitä hyödynnetään entistä enemmän kalankasvatuksessa ja näin osana ruoantuotantoa.”

Hän korostaa, että kalanrehun vastuullisuutta ja jäljitettävyyttä voidaan vielä parantaa sillä, että niissä käytettäisiin enemmän paikallisia raaka-aineita.

Maakasvattamossa viljellään ankeriasmonnia

Suomessa on alettu investoida myös kalan maakasvattamoihin. Niiden ympäristökuorma on pienempi kuin vesialueella sijaitsevien kasvattamoiden. Maakasvattamoissa pyritään tuottamaan mahdollisimman paljon kalaproteiinia mahdollisimman pienellä energian- ja vedenkulutuksella.

Turkulainen vesitekniikkaan erikoistunut Clewer-konserni on kehittänyt kalankasvatuslaitoksen, joka perustuu kiertovesitekniikkaan. Kiertovesitekniikassa vettä kierrätetään kalojen kasvatusaltaan ja puhdistuslaitteiston välillä.

”Ilmastonmuutos, urbanisoituminen ja väestön kasvu tulevat aiheuttamaan maailmalla laajasti vesiongelmia. Tulevaisuudessa 70 prosenttia maapallon väestöstä elää kaupungeissa, joten urbaanin proteiinin tuotannosta tulee tärkeää. Kalasta jopa kaksi kolmasosaa tullaan tuottamaan vesiviljelyllä. Tällöin on välttämätöntä ottaa käyttöön uusia ruoantuotantotekniikoita, kuten kiertovesitekniikka”, selvittää Clewerin toimitusjohtaja Jouni T. Laine.

Clewer on kasvattanut kiertovesitekniikalla kalaa kolmanneksen pienemmällä veden- ja energiankulutuksella kuin tavallisessa kalankasvattamossa. Uutta vettä kiertoon tarvitaan vain 1–2 prosenttia kiertävän veden määrästä. Tuotetun kalakiloon tarvittava vesimäärä riippuu kalalajista. Clewer kasvattaa itäafrikkalaista ankeriasmonnia (Clarius anguillaris).

Fosforikuorma viidesosaan

Kasvattamon fosforikuorma on vain viidennes tavanomaisessa kalankasvatuksessa muodostuvasta kuormasta. Kasvattamon jätevedet puhdistetaan läheisellä Turun Kakolan jätevedenpuhdistamolla.

Typpikuorman pienentämien on vaikeampaa. Kalan kiduksista tulee veteen ammoniumia. ”Typen poistossa käytämme muoviraksuja, joihin on kiinnittynyt Nirosomas-suvun bakteereja. Bakteerit muuttavat ammoniumin nitriitiksi ja edelleen nitraatiksi”, selittää asiantuntija Pasi Korvonen Cleweristä.

”Tavoitteenamme on tekniikka, jota voisivat käyttää kalankasvattajat ympäri maailman. Rakennamme laitoksia, jotka ovat lähellä käyttäjää, joilla on mahdollisimman pieni hiilijalanjälki ja jotka hyödyntävät kestävän kehityksen periaatteita”, tiivistää Jouni T. Laine.

”Pieniä kalankasvattamoja voitaisiin perustaa esimerkiksi ostoskeskusten tai muiden sellaisten yritysten yhteyteen, joiden rakennuksissa syntyy hukkalämpöä. Hukkalämpöä voidaan käyttää kala-altaiden veden lämmittämiseen”, visioi Laine.
Ankeriasmonni on nopeakasvuinen laji. ”Kun ankeriasmonnit tuotiin laitokselle, ne painoivat 15 grammaa. Ne kasvoivat 1,1 kilon painoisiksi 111 päivässä, kasvuvauhti oli siis 5 prosenttia vuorokaudessa. Ankeriasmonnit viihtyvät tiheässä, jolloin saadaan neliömetriä kohden suuri tuotanto. Kala kasvaa nopeasti, kun sillä on hyvä olla”, tiivistää Korvonen.
Tähtäimessä maailman markkinat

Clewer on tutkinut myös muita kalalajeja ja niille sopivia elinolosuhteita. ”Lajin valintaan vaikuttavat markkinat. Meille tärkeitä asioita ovat ympäristöystävällisyys ja kustannustehokkuus,” sanoo Jouni T. Laine. Kalojen ruokinnassa käytetään muun muassa itämerirehua. ”Tavoitteenamme on puhtaan kalan tuotanto”, painottaa Laine.
Pasi Korvonen on huolissaan Suomen kalanviljelyn tilasta. ”Norjassa keskikokoinen kalanviljelylaitos tuottaa kalaa noin 1,8 miljoonaa kiloa vuodessa, kun Suomessa keskikokoinen laitos tuottaa vain 65 000 kiloa vuodessa. Norjassa kalanviljely on jatkanut kasvuaan, mutta Suomessa on menty vain alaspäin vuodesta 1991”, toteaa Korvonen. ”Tämä on ristiriidassa Suomen tavoitteen kanssa kolminkertaistaa vesiviljelytuotanto vuoteen 2022 mennessä.”

Clewerin kehittämän kiertovesitekniikan tulevaisuudennäkymät ovat valoisat. ”Tarve ja kiinnostus ovat kovat. Eurooppa ja Baltia ovat kasvavia markkina-alueita ja uskomme, että Aasian ja erityisesti Kiinan markkinat ovat lupaavat jo kahden, neljän vuoden päästä”, selvittää Laine.

Julkaistu 6.4.2017 klo 17.23, päivitetty 6.4.2017 klo 17.23

http://www.syke.fi/fi-FI/Julkaisut/Ymparistolehti/2017/Kalankasvatuksen_kuormitus_vaheni(42693)

Ei vain kalankasvatusta yksin tikunnokkaan

Satakunnan Kansa Pääkirjoitukset 08.04.2017 Kari Suni

Eurajoelle Luvian edustalle Offshore Fish Finland Oy:n suunnittelema avomeren kalankasvatus on saanut luvanhaku- ja koelaitosvaiheessa aikaan vilkkaan sananvaihdon.Tämä ei yllätä, sillä rannikon kalanviljelyllä on rasitteenaan menneiltä ajoilta kielteiset vaikutukset vesiluontoon ja rannoilla.

Rantamökkeilijöiden huoli on ymmärrettävä, sillä kasvatusaltaat ovat perinteisellä tavalla hoidettuna isoja pistekuormittajia.

Haitat ovat etenkin suljetuilla sisälahdilla kiistämättömiä. Rehevöityminen ja leväkasvustot verottavat lomapaikkojen käyttö- ja omaisuusarvoja.

Ulkomeren kalankasvatus on saanut koeluvan Etelä-Suomen aluehallintovirastolta kahdeksi avovesikaudeksi. Lupapäätöksen perusteluissa arvioidaan, ettei kymmenen kilometrin etäisyydelle rannikosta ankkuroitavat kaksi allasta ja niiden 100 000 kilon kasvatusmäärä aiheuta merkittävää muutosta lähivesillä.

Koetoiminta on paikallaan sen selvittämiseksi mikä on kymmenkertaisen tai kaksikymmenkertaisen kalamäärän tuotannon vaikutukset.

Luvanhakijan arvio on, että koekasvatuksen laskennallinen vuosipäästö on 480 kiloa fosforia ja 3 850 kiloa typpeä.

Määriä voi suhteuttaa valuma-alueelta mereen päätyviin ravinnekuormiin: Luvian edustan ojista laskee joka vuosi 3 970 kiloa fosforia ja 95 500 kiloa typpeä. Eurajoen ja Lapinjoen kuormitukseksi arvioidaan 32 000 kiloa fosforia ja 966 000 kiloa typpeä vuodessa.

Rehevöitymisen nykyongelmien alkuosoite on helposti luettavissa näistä lukuarvoista. Ei pitäisi olla yllätys, että levät kukkivat ja sameus painaa. Kalankasvatusta ei siis pidä yksin nostaa tikunnokkaan.

Jos kalankasvatukselta vaaditaan tiukkoja ympäristönormeja, olisi loogista, että sama ulottuisi myös maalle. Jätevesiasetuksen löysäämistä ja asumajätevesien käsittelyvaatimuksen lieventämistä on kuitenkin riemuittu voittona.

Mereltä ja rannoilta tuskin kuullaan riemunkiljahduksia.

http://www.satakunnankansa.fi/paakirjoitukset/ei-vain-kalankasvatusta-yhta-tikunnokkaan-14130092

Kalankasvattajalle huolia lahden takaa

Oululehti, Sami Korkala 7.4.2017

Haukiputaan Martinniemeen on suunnitteilla kalankasvattamo, josta voi tulla vuodessa jopa miljoona kiloa kasvatettua kirjolohta.– Koska lupaa ei ole vielä kuulunut, pääsemme aloittamaan kasvattamoprojektin aikaisintaan ensi vuonna, Timo Karjalainen sanoo.Haukiputaan Martinniemeen on suunnitteilla kalankasvattamo, josta voi tulla vuodessa jopa miljoona kiloa kasvatettua kirjolohta.

– Koska lupaa ei ole vielä kuulunut, pääsemme aloittamaan kasvattamoprojektin aikaisintaan ensi vuonna, Timo Karjalainen sanoo.

TIMO KARJALAISEN johtamalla Laitakarin Kala Oy:lla on alue­hal­lin­to­vi­ras­tossa vetämässä lupa Haukiputaan Martinniemeen suun­ni­tel­lusta kalan­kas­vat­ta­mosta, josta voisi tulla vuodessa jopa miljoona kiloa kasvatettua kirjolohta markkinoille.

– Päätös on luvattu tänä keväänä ja olemme kiirehtineet asiaa. Tietysti Ruotsista kuuluneet uutiset huoles­tut­tavat, Karjalainen sanoo.

EU:N vesi­pui­te­di­rek­tiivin mukaan kaikki vesien tilaa heikentävä tai uhkaava toiminta on kiellettävä. Ruotsissa direktiivi on pantu toimeen pilkulleen ja kolme merenkurkun kasvattamoa on suljettu. Martinniemeen suunnitellun kalan­kas­vat­tamon ympä­ris­tö­päästöt tulisivat mallinnusten mukaan olemaan pienet. Kasvattamo sijoitetaan syvälle selälle neljän kilometrin päähän rannasta – käytännössä avomerelle.

– Kasvattamon ympäristövaikutukset häipyvät jo parinsadan metrin päässä siitä. Meillä on kasva­tus­toi­mintaa myös Kuivaniemen Vatungissa parin kilometrin päässä rannasta matalammassa paikassa. Sielläkään ei ole mitattu korkeita fosforiarvoja.

Martinniemessä päästäisiin alkuun noin 3–4 miljoonan euron rahoituksella.

– Rahoitus on tietysti lupien takana. Tietysti pieni pelko on senkin suhteen, että lupa ei tule tarpeeksi isona.

JOS lupa on vaikkapa reilu puolet haetusta, investointeja ei välttämättä kannata tehdä. Toteutuessaan hanke olisi Suomessa ennenäkemätön muutenkin kuin mitta­kaa­val­taan. Kasvattamoa voi sanoa inno­vaa­ti­o­hank­keeksi, sillä siihen liittyy tutkimusta ja kalatalouden liike­toi­min­ta­mallin kehittämistä. Kalasta pyritään esimerkiksi ottamaan talteen mahdol­li­simman paljon raaka-aineita muun muassa kosme­tiik­ka­te­ol­li­suuden käyttöön.

Itse kalan myynti ei ole ongelma, sillä Oulussa toimivalla Suomen suurimpiin kalanjalostajiin kuuluvalla Hätälä Oy:lla on ostosopimus Laitakarin Kalan kanssa. Karjalainen näkee, että kalan­kas­vat­ta­misen ympä­ris­tö­vai­ku­tuk­silla on turhaan huono kaiku.

– Takavuosikymmeninä maalla olevista kasvattamoista saatettiin johtaa vedet pieniin vesistöihin.

HÄNELLÄ on luetella monia kotimaista kalan­kas­va­tusta puoltavia asioita: esimerkiksi Suomessa kasvatettu kirjolohi on WWF:n vihreällä listalla toisin kuin norjalainen kasvatuslohi ja Suomessa kaloja ruokitaan yleensä vesistöistä saadulla itäme­ri­re­hulla, mikä ei lisää vesistöjen ulkopuolelta tulevaa kuormitusta.

– Ja onhan se erikoista, että Suomessa vientitase on kalatalouden suhteen noin 400 miljoonaa euroa alijäämäinen.

Nyt suurin osa ruokakalasta kärrätään suomalaisiin pöytiin norjalaisilta kasvat­ta­moilta Atlantin rannoilta. Jos kalan­kas­vat­ta­moita alettaisiin kieltää Suomessakin suuressa mittakaavassa, kotimainen kala voisi olla lautasella vieläkin harvi­nai­sempaa.

Karjalainen muistuttaa, ettei kalankasvatus poissulje paikallista luonnonkalan kalastamista.

– Ne eivät kilpaile millään tavalla.

http://www.oululehti.fi/uutiset/kalankasvattajalle-huolia-lahden-takaa-6.255.224364.5d7dbffe68

Suomen suurimman kalanjalostajan tavoitteena saada 500 kalastajaa toimittamaan heille järvikalaa

Maaseudun Tulevaisuus 08.04.2017 Sari Penttinen

Kalan saatavuus ja hintavaihtelut ovat esteenä Hätälä Oy:n kasvulle.

Oulussa kalan jalostamisen tulevaisuuteen uskotaan, vaikka haasteet ovat tiedossa. Myynti ja rahti eivät ole viennin onnistumisen esteitä. Raaka-aineen saatavuus ja raaka-aineen hinta­vaihtelut taas ovat, sanoo Suomen suurimman kalanjalostajan Hätälä Oy:n toimitusjohtaja Riku Isohätälä

Usko kalanjalostukseen on Oulussa niin kova, että yritys valmistelee 25 miljoonan euron investointia tuotannon laajentamiseen.

Se tarkoittaa myös lisääntynyttä raaka-aineen tarvetta.

”Kuluttajat arvostavat luonnonkaloja, ja kysyntää on. Mutta kalasta ei olla valmiita maksamaan kovin paljon.”

Hätälä yrittää omalta osaltaan ratkoa hankalaa yhtälöä, jossa kalan hintataso ei rohkaise yrittäjyyteen, vaikka kysyntää olisi. Ammattimaiseksi kalastajaksi ryhtyminen vaatii 100 000–300 000 euron alku­investoinnin.

Yli 460 kalastajaa toimittaa tällä hetkellä yritykselle kalaa eri puolilta Suomea. Näistä kalastajista noin kolmannes on ammattikalastajia. Yritys asetti viime vuonna tavoitteekseen kasvattaa kalastajien määrän 500 kalastajaan.

Yksi haaste kalan toimittamiselle ja katkeamattomalle kylmäketjulle on puutteellinen infrastruktuuri.

Hätälä on toimittanut muun muassa Itä-Suomeen kylmäkontteja, jotka varmistavat katkeamattoman kylmäketjun. Yritys toimittaa myös jäähilettä kalasatamiin, joissa ei ole jääkonetta.

”Tuemme kalastajia myös muilla tavoin, ja tavoitteena on antaa kalastajille mahdollisuus keskittyä kalastamiseen.”

Hätälä ostaa kalastajilta pääasiassa kuhaa, muikkua, siikaa, silakkaa, haukea ja särkeä. Kasvatettua kalaa, lähinnä kirjolohta, yritys ostaisi mielellään lisää kotimaasta. Kalankasvattamoiden pitäisi vain saada lisää lupia.

Hätälä Oy:n viennin määrä oli viime vuonna kiloissa mitattuna noin puoli miljoonaa kiloa.

Viennin arvo oli 5–7 prosenttia noin 89 miljoonan euron liikevaihdosta, arvioi Isohätälä ennen tilikauden päättymistä.

”Vienti on ainoa keino kasvattaa tuotantovolyymiä. Mitä isompi tuotantovolyymi, sitä helpompi olisi pärjätä kuluttaja­markkinoilla hinnaltaan kilpailukykyisenä.”

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ymp%C3%A4rist%C3%B6/suomen-suurimman-kalanjalostajan-tavoitteena-saada-500-kalastajaa-toimittamaan-heille-j%C3%A4rvikalaa-1.184619

Suomen suurin kasvattamo tuottaisi 2 000 tonnia kalaa vuodessa

Satakunnan Kansa 05.04.2017

Eurajoen edustalle suunniteltua jättimäistä kalankasvatushanketta esitellään yleisölle ensi perjantaina 7. huhtikuuta seurojentalo Tasalassa Luvialla. Offshore Fish Finlandin jättimäinen kalankasvattamon sijoittuisi Eurajoen Lampoorin nokasta noin kymmenen kilometrin päähän Selkämerelle.

Ajatuksena on, että kasvattamo tuottaisi täyteen vauhtiin päästyään kalaa 2 000 tonnia vuodessa. 20 massiivista kala-allasta naulitaan paikalleen usealla tonniluokan ankkurilla, ja niiden on kestettävä kelissä kuin kelissä.

Talviajaksi altaat siirrettäisiin Iso-Lampoorinniemen edustalle. Aikaisemmassa kuulemisvaiheessa kansalaiset ja ely-keskuskin kantoivat huolta etenkin tämän alueen vesien laadun huononemisesta. Yhtiö valmistautuu kustannuksiin, jotka lähivuosina nousevat noin kymmeneen miljoonaan euroon. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on jo myöntänyt Offshore Fish Finlandille luvan koeluontoiseen siian ja kirjolohen kasvatukseen kahdessa verkkoaltaassa Eurajoen edustan merialueella. Mikäli lupa saa lainvoiman, se tulee voimaan ensi toukokuun alussa. Koealtaat ankkuroidaan paikoilleen. Kokeilun aikana ympäristövaikutuksiakin seurataan.

Eurajoen ja Luvian rajamaille avomerelle suunnitellun Suomen suurimman kalankasvattamon puuhamiehet vievät hanketta eteenpäin tyynin mielin, vaikka uutiset ympäristöoikeuden Ruotsissa tekemistä kalankasvattamoiden lopetuspäätöksistä ovat tiedossa.

Ruotsissa oikeus vetosi EU-direktiiviin, joka pyrkii estämään veden laadun heikentymisen.

– En ole vielä selvillä siitä, onko Ruotsin suljettavissa laitoksissa kyse sisäsaariston vai avomeren kasvattamoista. Se kuitenkin tiedetään, että kasvatustoiminnassa on meilläkin otettava huomioon ekologiset vaatimukset eikä kasvatus saa heikentää veden laatua, kommentoi tietoja tuoreeltaan Luvian edustan laitosta suunnittelevan Offshore Fish Finland Oy:n toimitusjohtaja Jyri Luotonen.

Suomen Kalankasvattajaliiton hallituksen puheenjohtaja Irja Skytén-Suominen sanoo, että on liian aikaista arvioida Ruotsin linjausten vaikutuksia Suomen puolella.

– Toki EU-säädökset vaikuttavat koko alaan ja niillä on riskinsä elinkeinon kannalta. Ei kuitenkaan voida sanoa, että tästä eteenpäin automaattisesti kasvattamoja Suomessa on suljettava tai uusien yksiköiden lupia hylättävä, hän arvioi.

Parhaillaan on meneillään Eurajoen hankkeen ympäristövaikutusten arviointikertomuksen käsittely. Käsittelijänä on Varsinais-Suomen ely-keskus arviointiselostuksen pohjalta.

Ylitarkastaja Petri Hiltunen ely-keskuksesta sanoo, että Ruotsista kantautuvista uutisista ei voi vetää suoria linjoja siihen, miten kalankasvattamojen toimintaa Suomessa lähivuosina säädellään.

– Ruotsissa on kyse Merenkurkun alueen kasvattamoista. Yksiköt ovat siellä varsin suuria, ja kalankasvatuksen katsotaan tietääkseni aiheuttavan leväongelmia.

Hiltunen arvioi, että Ruotsin linjaukset saattavat vaikuttaa siihen, millaisia lausuntoja esimerkiksi Eurajoen jättihanke aikanaan saa viranomaisilta yva-menettelyn ja mahdollisen lupakäsittelyn yhteydessä. Ely-keskus kuuluu prosessin aikana lausunnonantajien joukkoon.

Hän korostaa, ettei yva-menettely vielä ratkaise hankkeen tulevaisuutta. Lupa-asiaa käsittelee aikanaan aluehallintovirasto.

http://www.satakunnankansa.fi/satakunta/suomen-suurin-kasvattamo-tuottaisi-2-000-tonnia-kalaa-vuodessa-hanketta-esitellaan-yleisolle-perjantaina-14126471/

Katoaako kirjolohi lautasiltamme? EU:n vesipuitedirektiivi ei salli kalankasvattamojen ympäristöhaittoja

Yle 4.4.2017

Ruotsin korkein ympäristötuomioistuin määräsi suljettavaksi kolme iso kalankasvattamoa ympäristövaikutusten takia. Tuomioistuin määräsi suljettavaksi kolme kirjolohen kasvattamoa Pohjanlahdella Korkean rannikon edustalla Merenkurkkua vastapäätä, koska niiden katsottiin mahdollisesti heikentävän vesialueen tilaa.

Taustalla oli vuosien valituskierre merialueen leväongelmista ja veden samentumisesta.

Päätös juontaa juurensa EU:n vesipuitedirektiivin soveltamisen ennakkotapauksesta parin vuoden takaa. Unionin tuomioistuin päätti (siirryt toiseen palveluun), että Saksan Weser-joen ruoppaukset voidaan estää, jos yhdenkin vesialueen laatua mittaavan tekijän heikentyminen on mahdollista.

Nyt Ruotsin päätös iskee kipeästi koko merellä tapahtuvaa kalankasvatusta kohtaan, koska tuomiossa ei pidetä nykyistä allaskasvatusta parhaana mahdollisena tekniikkana, vaikka korvaavia toimintatapoja vasta kehitellään.

Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija, oikeustieteen tohtori Jussi Kauppila sanoo suoraan, että samanlaisia päätöksiä on tulossa Suomessakin, jos sitovaa EU-lainsäädäntöä noudatetaan. Jokaiselle vesimuodostumalle on arvioitu nykytila ja määritelty tavoitetila, jossa huomioidaan sekä ekologiset että kemialliset tekijät.

– Aiemmin näitä ympäristötavotteita pidettiin enemmänkin tämmöisinä suuntaa-antavina tai sanotaanko niin, että niiden oikeudellinen merkitys oli epäselvä, mutta nyt se selkiytyi, ne sitovat.

– Eli jos kalankasvattamon ympäristövaikutukset heikentävät tai uhkaavat vesialueen tilaa, niin silloin lupaa ei voida myöntää tai toiminta voidaan kieltää?

– Kyllä juuri näin, sanoo Jussi Kauppila, joka viime vuoden lopulla väitteli vesienhoitosuunnitelmien oikeudellisesta vaikuttavuudesta.

Miten käy kalankasvatuksen?

Suomessa on tulevaisuudessa odotettavissa vastaavia oikeuskäsittelyjä kuin Ruotsissa. Parhaillaan suunnitellaan kahta suurta avomerilaitosta Selkämerelle ja Perämerelle. Niiden lupaehdoista tullaan mitä todennäköisemmin vääntämään kättä. Jussi Kauppila pitää oikeuskäsittelyjä erittäin todennäköisinä.

– Jos meillä joku kasvattamo hakee lupaa, niin sitten katsotaan, uhkaavatko kasvattamon päästöt näitä lähellä olevia tai vaikutuspiirissä olevia vesimuodostumia ja jos uhkaa, niin silloin se on ihan selvä tilanne oikeudellisesti, lupaa ei voi myöntää, arvioi Jussi Kauppila.

Ruotsin päätös on herättänyt vilkasta keskustelua kalankasvattajien piirissä ja Korkean rannikon edustalta kolmen vuoden kuluttua suljettavat laitokset omistava yhtiö pitää päätöstä käsittämättömänä. Nordic Trout Sweden on on ahvenmaalaisen Nordic Troutin tytätyhtiö.

Julkaisemassaan tiedotteessa yhtiö ihmettelee, mikä voi olla paras mahdollinen tekniikka kalankasvatuksessa. Laajamittainen ruokakalankasvatus maalle rakennetuissa yksiköissä ei tällä hetkellä ole taloudellisesti kannattavaa, vaikka ravinnepäästöt näin saadaankin minimoitua.

Luonnonvarakeskuksen johtava tutkija Jouni Vielman mukaan kirjolohen poikasten ja arvokkaampien kalalajien kasvatus maalla olevilla kiertovesilaitoksilla on kannattavaa, mutta nykyisiä määriä lohta ja kirjolohta voi saada vain merilaitoksista.

– Ei tällä hetkellä oikeastaan ole vaihtoehtoja. Maailmassa syödään niin paljon lohikalaa, norjalaista lohta, chileläistä lohta, skotlantilaista lohta, suomalaista kirjolohta, että tällaista vaihtoehtoista merelle sijoitettavaa tekniikkaa ei vielä ole. Ei ole olemassa tällaisia suljettuja merikasvatusyksiköitä, joissa sitä ravinnekuormitusta voitaisiin tehokkaasti estää erilaisilla teknisillä keinoilla, Vielma selvittää.

Uusia kasvatustekniikoita tulossa

Uusia tekniikoita kehitetään koko ajan, sillä esimerkiksi Norjassa haluttasiin päästä eroon kalaviljelmiä vaivaavasta lohitäistä. Suljetuissa yksiköissä ongelma voitaisiin ratkaista, mutta sellaista tekniikkaa ei vielä ole.

Suomessa kalankasvatuksen päästöjä on saatu alennettua uudella Itämeri-rehulla. Siinä käytetty kalajauho tehdään täällä pyydetystä silakasta ja kilohailista. Tällöin mereen ei oikeastaan päädy uusia ravinteita, kuten aiemmin kun kalajauho oli peräisin Atlantilta. Käytännössä tällöin nettokuormitus mereen on nolla.

Luken tutkija Jouni Vielman mukaan kalankasvatusta voidaan hyvin jatkaa Suomessa tiukentuvista lupaehdoista huolimatta.

– Kasvatuksesta pääsee veteen ravinteita eli typpeä ja fosforia ihan samalla tavalla kuin muustakin eläintuotannosta. Suomessa ravinnekuormituksesta on noin 1-2 prosenttia. Taas koko Itämerta ajatellen niin kalankasvatuksen osuus on alle prosentti. Ne ympäristövaikutukset keskittyvät paikallisiin vaikutuksiin.

– Jos avomerelle perustetaan iso uusi kalankasvatuslaitos, niin sen vaikutukset voidaan havaita suurin piirtein sadan, kahdensadan metrin päässä siitä laitoksesta ja sen jälkeen ne häviävät siihen suureen taustaan, mikä siellä on, sanoo Jouni Vielma.

Viime vuonna kalankasvattamoilta tuli noin 12 miljoonaa kiloa kirjolohta suomalaisten syötäväksi.

– Suomessa kalan omavaraisuusaste on todella kehno. Menetämme joka vuosi 200 miljoonaa euroa, kun ostetaan kala muualta, vaikka se voitaisiin tuottaa täällä, arvioi Jouni Vielma.

Kalakauppias myisi kirjolohta enemmänkin

Helsingin kauppatorilla ei kalakauppiaita juuri näy. Matkamuisto- ja kahvilakojujen vierellä on Tuomaan kalan myyntipiste. Kalakauppias Tuomas Kajasola nostelee laatikoista kirjolohia tiskiin.

– Kyllä kotimainen kirjolohi on saanut hyvää nousua, kun norjalainen lohi on noussut niin paljon. Kyllä sitä ihmiset suosii, kotimaista.

Norjanlohta on silti tiskillä enemmän muhkeina fileinä. Sen hinta on noussut, kun Chilessä lohien kasvatus on ottanut takapakkia ja tuotanto kärsinyt myrkkyleväongelmista. Myös kotimaisen kirjolohen hinta on noussut, sillä maailmanmarkkinoilla hinta määräytyy kasvatetun lohen mukaan.

Kalakauppias Tuomas Kajasolalla on vankka mielipide siitä mitä tapahtuu, jos kirjolohen kasvatus Suomessa kielletään ympäristökuormituksen takia.

– Sitten Suomeen tuodaan Norjasta kirjolohta, että kyllähän suomalaiset kirjolohta syö. Kyllä siinä kannattaa miettii kaksi kertaa, että pannaanko sitä jäihin vai ei.

Lue tästä koko juttu: http://yle.fi/uutiset/3-9539990

Samaa asiaa puitiin lisää Yle radiouutisissa 5.4.2017, kohdasta 31:30 eteenpäin: http://areena.yle.fi/1-3981388?autoplay=true

Kalatalouden innovaatioihin 8,7 miljoonaa euroa

Maa- ja metsätalousministeriö 3.4.2017 

Euroopan meri- ja kalatalousrahasto tukee suomalaisen kalatalouden uudistamista. Rahoitusta suunnataan korkean lisäarvon tuotteiden kehittämiseen, kalatuotteiden markkina-aseman parantamiseen ja viennin vauhdittamiseen sekä kalakantojen luontaisen lisääntymisen edistämiseen.

Maa- ja metsätalousministeriö sekä ELY-keskukset käynnistävät viisi kalatalouden innovaatio-ohjelmaa, joiden rahoitus tulee Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta. Ohjelmat ovat:

– Kotimaisesta kalasta saatavan arvon lisääminen ja uudet lisäarvotuotteet
– Tutkimuksen ja kalastajien välisen kumppanuuden kehittäminen
– Vesiviljelyn innovaatio-ohjelma
– Kalatalouden markkinointiohjelma
– Kalatalouden ympäristöohjelma

Innovaatio-ohjelmien tavoitteena on koko toimialaa ja kalatalouden arvoketjua pysyvämmin hyödyttävä kehitystyö. Ohjelmissa parannetaan tutkimus- ja kehittämistoiminnan vaikuttavuutta sekä yritysten mahdollisuuksia panostaa uusien teknologioiden ja tuotteiden luomiseen. Työtä tehdään verkostoissa, millä edistetään kalatalouden tuotekehitystä, vahvistetaan yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuuksia sekä kannustetaan rohkeisiin kokeiluihin. Ohjelmia koordinoivat Luonnonvarakeskus, Aktion Österbotten ja Pro Kala.

– Kotimaisessa kalataloudessa piilee merkittäviä kasvun mahdollisuuksia, joiden toteutumista halutaan nyt vauhdittaa. Kalat voivat tuoda kansantalouteemme monin verroin nykyistä enemmän rahaa, jos esimerkiksi tänä päivänä vähäarvoisina pidetyistä lajeista valmistetaan tulevaisuudessa korkean lisäarvon tuotteita, sanoo erityisasiantuntija Timo Halonen maa- ja metsätalousministeriöstä.

Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) Suomen toimintaohjelman 2014–2020 tavoitteena on kalatalouden elinkeinojen kestävä kasvu ja kilpailukyvyn parantaminen sekä kalavarojen elinvoimaisuuden edistäminen tukemalla kalakantojen luontaisen lisääntymisen edellytyksiä. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää toimialalta jatkuvaa uudistumista ja kehitystoimintaa. Maa- ja metsätalousministeriö on määrittänyt ohjelmien vaikuttavuustavoitteet ja valinnut ohjelmien toteuttajat avoimen haun kautta. Rahoitusmalli antaa aikaisempaa paremmat mahdollisuudet ratkaista toimialan kestävän kasvun sekä kalakantojen tilan parantamiseen liittyviä laajoja ja moniulotteisia haasteita.

Innovaatio-ohjelmat rahoitetaan kahdessa osassa. Nyt alkavan ensimmäisen vaiheen toteutukseen on varattu 8,7 miljoonaa euroa ja se päättyy viimeistään vuoden 2019 lopussa. Toisen vaiheen rahoittamisen ehtona on ensimmäisen vaiheen tuloksellinen toteuttaminen. Vaikuttavuuden varmistamiseksi toimintaa arvioidaan jatkuvasti.

Lisätietoa: http://mmm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/kalatalouden-innovaatioihin-8-7-miljoonaa-euroa

Maaliskuu

Hylkeenpyyntiin uusi väline

Turun Sanomat 30.3.2017

Livian kalatalous- ja ympäristöopistolla käynnistyi keskiviikkona hylkeenmetsästyskurssi.

Ammattiopisto Liviassa selvitetään parhaillaan harmaahylkeiden passiivista metsästämistä Saaristo- ja Selkämerellä. Hankkeen myötä ammattikalastajat ja metsästäjät saavat mahdollisuuden pyytää harmaahyljettä eli hallia uudella tavalla.

Hylkeen passiivista metsästystä varten on kehitetty tavalliseen ponttonirysään lisäosa, joka vangitsee hylkeen, kun se ui kalojen perässä rysään. Uuden tekniikan ansiosta rysässä oleva hylje voi välillä käydä pinnassa hengittämässä. Lisäksi hylje laukaisee hälytyksen rysään uidessaan. Kalastaja taas saa kännykkäänsä ilmoituksen rysään päätyneestä eläimestä. Hylje haetaan pyydyksestä heti ilmoituksen tultua, joten eläimen värjöttelyaika rysässä lyhenee. Rysässä oleva halli tapetaan ja sen ruho otetaan hyötykäyttöön. Lisäksi pyydetyistä hylkeistä lähetetään näytteitä Luonnonvarakeskukselle.

Hankkeen tarkoituksena on karsia nimenomaan niitä halliyksilöitä, jotka aiheuttavat kala- ja pyydystuhoja. – Yksilöt, jotka ovat osoittaneet sellaista käyttäytymistä, että käyvät pyydyksissä säännöllisesti, saadaan karsittua, Luonnonvarakeskuksen tutkimusinsinööri Esa Lehtonen huomauttaa. Itämeren harmaahyljekanta on tällä hetkellä arvioiden mukaan noin 32 000 yksilöä.

Maa- ja metsätalousministeriön vuosittain myöntämä hallien metsästyskiintiö on yli 1 000 harmaahyljettä. Eläimiä ei juuri koskaan saada pyydettyä kiintiön sallimaa määrää.

http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/3453562/Hylkeenpyyntiin+uusi+valine

Siian ja kirjolohen kasvatusta halutaan kokeilla avomerellä Eurajoella jo ensi kesänä

Satakunnan Kansa 28.03.2017

Siian ja kirjolohen kasvatusta halutaan kokeilla avomerellä Eurajoella jo ensi kesänä

Selkämerelle Eurajoen edustalle suuren mittakaavan kalankasvattamoa suunnitteleva Offshore Fish Finland Oy on hakenut kokeilulupaa kahdelle kasvatusaltaalle jo alkavalle avovesikaudelle.

Yhtiö aikoo testata kahdella altaalla siian ja kirjolohen kasvatusta avomerioloissa. Lupaa on haettu Etelä-Suomen aluehallintovirastolta tämän vuoden lisäksi vuodelle 2018. Eurajoen kunnan ympäristöhallinto on antanut puoltavan lausunnon koekasvattamolle.

Toimitusjohtaja Jyri Luotonen Offshore Finland Oy:stä sanoo pienemmän mittakaavan koekasvattamon käytännön kokeilun olevan tarpeen, sillä Suomessa ei ole kokemuksia eikä tietoa kalankasvatuksesta ulkomerioloissa.

Avomeren kalankasvatusta on maailmalla toki harjoitettu, mutta ei Itämeren alueen terävämmissä aallokko-oloissa.

Käytännön testillä selvitetään allasrakenteiden toimintaa ja kestävyyttä sekä ankkuroinnin toimivuutta todellisissa avomerioloissa. Koeluontoisella toiminnalla selvitetään myös kalojen käyttäytymistä ja sopeutumista ulkomeriolosuhteisiin sekä automaattisen ruokintalaitteiston toimivuutta etävalvonnan kautta.

Merkittävänä osana kokeilua on myös seurata ja selvittää kalankasvatuksen vaikutuksia ympäristöön ja vedenlaatuun.

Koekasvatusaltaat sijoitettaisiin suunnitellulle alueelle, joka sijaitsee noin kymmenen kilometrin etäisyydellä rannikosta. Lähimmät saaret ovat 2–4 kilometrin etäisyydellä ja saaret ovat asumattomia.

Kasvattamoalue sijaitsee Iso-Pietarin saaren eteläpuolella, jossa vesisyvyys on 13–19 metriä. Vesialue on valtion yleisiä vesialueita ja se on Metsähallituksen hallinnassa. Metsähallitus on antanut hakijayhtiölle ehdollisen suostumuksen vesialueen käyttöön kalankasvatusta varten.

Hakemuksen mukaan kalankasvatusaltaat olisivat paikallaan tulevan toukokuun alusta marraskuun loppuun ja vuonna 2018 huhtikuun puolivälistä marraskuun loppuun.

Koetoiminnan aikana vuotuinen kasvatettava kalamäärä on 100 000 kiloa ja kasvatukseen käytettävä rehumäärä 110 000 kiloa.

Yhtiön suunnitteleman laitoksen kasvatusmäärä olisi moninkertainen, sillä vuotuinen tuotanto olisi noin kaksi miljoonaa kiloa.

Merkittävin kalankasvatuksen ympäristövaikutus seuraa ravinnepäästöistä. Kokeilulaitoksen vuotuisesta 100 000 kilon kasvatusmäärästä arvioidaan päätyvän mereen päivässä 27 kiloa typpiyhdisteitä ja kolme kiloa fosforia.

Suunniteltu koemuotoinen kalankasvatustoiminta nostaa Eurajoen ja Luvian edustan merialueelle kohdistuvaa fosforikuormitusta 1,2 prosenttia ja typpikuormaa alle 0,5 prosenttia. Ulkomerelle sijoittuvan koetoiminnan vaikutukset arvioidaan vähäisiksi ja paikallisiksi.

Eurajoen kunnan ympäristötoimi on esittänyt lausunnossaan, että koetoiminnan vaikutuksia tulee seurata säännöllisin näytteenotoin.

http://www.satakunnankansa.fi/satakunta/siian-ja-kirjolohen-kasvatusta-halutaan-kokeilla-avomerella-eurajoella-jo-ensi-kesana-14116857/

Trooppinen kasvatuskokeilu Uudessakaupungissa: Yrittäjä testaa katkarapujen kasvatusta

27.3.2017 Yrittäjät

Suomen Katkarapu kasvattaa valkojalkakatkarapuja Uudessakaupungissa. Ensimmäinen erä valmistuu myyntiin tulevana kesänä.

Ensimmäiset ravunpoikaset saapuivat Suomeen Teksasista viime syksynä. Tuolloin niillä oli mittaa pari milliä. Kun tuotanto alkaa pyöriä kunnolla, ravunpoikaset on tarkoitus tuottaa itse.

Ensimmäinen katkarapuerä on myyntikunnossa tulevana kesänä. Aluksi yritys myy katkarapuja ravintoloille ja kalaliikkeille. Yrittäjän suunnitelmista uutisoi Maaseudun Tulevaisuus.

Katkarapujen kasvatukseen on valjastettu entinen kalanjalostushalli. Katkaravut saavat kasvaa 29-asteisessa murtovedessä kolmen kuukauden ajan. 12 viikon aikana niiden paino nousee 0,1 grammasta 20 grammaan.

Yrittäjänä toimivalla Juhani Salmisella on 40 vuoden tausta kalankasvatuksessa. Ajatus katkarapujen kasvatuksesta ja pilottiprojektissa alkoi heräillä viime kesänä.

– Euroopassa on muutama muu laitos, mutta kyllä tämä on kylmin alue minne tämä trooppinen eläin on tuotu kasvamaan, Salminen kertoi MT:lle.

Suomen Katkarapu vastaa kasvatuksesta, ja rehun katkaravuille toimittaa Raisioagro. Raisioagron kehityspäällikkö Olle Lerche uskoo kasvatuskokeiluun.

– Suomeen tuodaan 250 tonnia katkarapuja vuodessa. Tämä olisi taas yksi mahdollisuus korjata vähän kauppatasetta. Jos kysyntää on ja hinta on kohdallaan, en näe syytä miksi tämä ei voisi onnistua.

https://www.yrittajat.fi/uutiset/554933-trooppinen-kasvatuskokeilu-uudessakaupungissa-yrittaja-testaa-katkarapujen-kasvatusta

Resurssitehokas kirjolohi tuo hyötyä elinkeinolle, kuluttajalle ja ympäristölle

24.3.2017 Luonnonvarakeskus

Valintajalostuksella voidaan estää kirjolohen liiallinen rasvoittuminen, mikä parantaa paitsi rehukerrointa myös valkuaisen muuntotehoa. Molemmat ominaisuudet ovat taloudellisesti tärkeitä.

FISHBOOST-hankkeen tulokset osoittavat, että kirjolohen rehukerrointa voidaan parantaa valintajalostuksella. Suosimalla nopeaa kasvua ja vähäistä rasvoittumista, voidaan rehukertoimen perinnöllistä parantumista lisätä 30 prosenttia verrattuna pelkkään kasvun valintaan.

Rehukertoimen parantuminen tarkoittaa, että samalla määrällä rehua saadaan enemmän kalaa ja myyntituloa. Paremmin rehua hyödyntävä kalamateriaali on hyväksi myös ympäristölle, koska yhä suurempi osa rehun ravinteista sitoutuu kalaan eikä päädy vesistöihin.

Rasvoittumisen rajoittaminen valintajalostuksen avulla parantaa myös valkuaisen muuntotehoa, vaikkakin hitaasti. On tärkeää, että kala käyttäisi rehun kalliit valkuaisaineet lihasten kasvuun, eikä energian tuotantoon. Rehun sisältämän rasvan tulisi olla kalan ensisijainen energianlähde. Hankkeessa saadut tulokset viittaavat siihen, että perinnöllisesti tehokas ja nopeasti kasvava kala, joka ei rasvoitu liikaa, muuttaa rehun valkuaisen tehokkaammin lihaskasvuksi, eikä varastoi valkuaista rasvana. Juuri tätä tavoitellaan valintaohjelmassa kasvun ja rasvan samanaikaisella valinnalla.

Rajoittamalla kalan rasvoittumista parannetaan myös kalan elintarvikelaatua ja vähennetään perkausjätteen määrää.

Pienelläkin perinnöllisen kalamateriaalin parantamisella suuret vaikutukset elinkeinoon

Luke ylläpitää kirjolohen ja siian JALO-valintaohjelmia kalankasvatuselinkeinon hyödyksi. Noin 80 prosentilla Suomessa kasvatetusta kirjolohesta on sukujuuret Luken valintaohjelmassa. Siksi pienikin perinnöllinen parantuminen kalamateriaalissa on vaikuttanut suuresti elinkeinoon. Valintajalostuksen toimintaperiaate on esitelty FISHBOOST-hankkeen videossa:
https://youtu.be/eEqXZ2Yq0Q4

Tähän mennessä kirjolohen rehukerrointa on parannettu valitsemalla nopeaa kasvua. Kahdeksan sukupolven aikana tehdyn kasvun valinnan seurauksena rehukerroin on parantunut jo useita kymmeniä prosentteja. Tällainen rehukertoimen parantuminen tarkoittaa, että samalla määrällä rehua saadaan 15–20 prosenttia enemmän kalaa ja myyntituloa. Samalla parannetaan elinkeinon kansainvälistä kilpailukykyä.

– Jos oletetaan, että valinnalla parannettua kirjolohta tuotetaan noin 10 miljoonan kiloa, rehukerroin on 1.1 ja rehun hinta 1,25 euroa kilolta, niin 20 prosentin vähennys rehukuluihin tarkoittaa 2,75 miljoonan euron vuosittaista säästöä rehukuluissa Suomessa, Luonnonvarakeskuksen johtava tutkija Antti Kause havainnollistaa.

https://www.sttinfo.fi/tiedote/resurssitehokas-kirjolohi-tuo-hyotya-elinkeinolle-kuluttajalle-ja-ymparistolle?publisherId=21085384&releaseId=58334632

Sekä viennin että tuonnin arvo kasvoivat kalan ulkomaankaupassa vuonna 2016

22.3.2017 Luonnonvarakeskus

Suomesta vietiin kalaa ja kalatuotteita 57 miljoonan euron arvosta vuonna 2016. Kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli peräti 19 miljoonaa euroa. Tuonnin arvo oli 398 miljoonaa euroa, ja siinä oli kasvua 21 miljoonaa euroa. Viennin määrä kasvoi kahdella miljoonalla kilolla 71 miljoonaan kiloon. Edellisvuoteen verrattuna tuontimäärä (101 miljoonaa kiloa) pieneni 12 miljoonaa kiloa.

Ihmisravinnoksi vietiin 80 prosenttia tuotteista, mikä oli 90 prosenttia tuotteiden arvosta. Tärkeimmät ihmisravinnoksi viedyt tuotteet arvon mukaan olivat tuore kirjolohi ja lohi, tuore ja pakastettu silakka ja kilohaili sekä mäti ja mätituotteet.

Ihmisravinnoksi tuotujen tuotteiden osuus kokonaismäärästä oli 73 prosenttia ja tuonnin kokonaisarvosta 95 prosenttia.

”Määrä oli lähes sama kuin edellisvuonna, mutta arvo oli 34 miljoonaa euroa suurempi. Tärkeimpiä tuontituotteita olivat tuore kokonainen lohi ja kirjolohi, kalavalmisteet ja säilykkeet sekä katkaravut ja katkaraputuotteet”,sanoo yliaktuaari Pentti Moilanen Luonnonvarakeskuksesta.

Vuonna 2016 lohen hinta maailmanmarkkinoilla oli ennätyskorkealla. Lohen hinta vaikuttaa myös kirjolohen hintaan.

Tärkeimmät maat viennin kokonaisarvon mukaan olivat Viro (21 miljoonaa euroa), Tanska (12 miljoonaa euroa), Valko-Venäjä (vajaa 8 miljoonaa euroa) ja Latvia (vajaa 5 miljoonaa euroa). Venäjälle ja Ruotsiin vietiin kalaa ja kalatuotteita noin kolmen miljoonan euron arvosta. Viennin arvo kaikkiin näihin maihin kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna.

Tärkeimmät maat tuonnin kokonaisarvon mukaan olivat Norja (197 miljoonaa euroa), Ruotsi (72 miljoonaa euroa), Tanska (30 miljoonaa euroa) ja Viro (17 miljoonaa euroa).

Lue juttu kokonaan täältä:
https://www.sttinfo.fi/tiedote/seka-viennin-etta-tuonnin-arvo-kasvoivat-kalan-ulkomaankaupassa-vuonna-2016?publisherId=21085384&releaseId=58138762

Varkauden lohikasvattamo tuskin kaatuu kysyntään

Savon Sanomat 16.03.2017

Varkauteen rakennettavan Manner-Suomen suurimman kalanviljelylaitoksen on määrä tuottaa ensi vuoden lopulla kirjolohta noin miljoonan kilon vuositahdilla. Pyöriessään täydellä teholla Finnforel Oy:n laitos vastaa noin joka kymmenennestä Suomessa kasvatettavasta kirjolohesta.

Tiistaina peruskiven muurauksessa puhuneen maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikön Jaana Husu-Kallion mukaan Varkaudessa on osuttu biotalouden ytimeen (SS 15.3.). Stora Enson tehtaan kylkeen noin kymmenen vuoden aikana kehittynyt kalaosaamisen keskittymä on oiva esimerkki luonnonvarataloudesta, jonka lisäarvoa tutkimus- ja kehitystoiminta kasvattaa. Kaupunki tunnetaan ennestään Carelian Caviarin sammesta ja kaviaarista.

Kotimaisen kirjolohen tuotannon ei pitäisi kaatua ainakaan kysynnän puutteeseen, jos vain myyntihinnan kehitys pystytään pitämään kurissa. Suomeen tuodaan Norjasta lohta kolme kertaa enemmän kuin maamme itse tuottaa.

Norjan lohen viime aikoina kallistunut hinta on osaltaan avittanut kotimaisen kysyntää, kun suhteellinen hintaero on pienentynyt. Parhaimmillaan tai pahimmillaan suomalaisesta kirjolohesta on suorastaan pulaa kalatiskeillä.

Kansallisen vesiviljelystrategian tavoitteena on nostaa kasvatetun kalan vuosituotanto 20 miljoonaan kiloon vuoteen 2022 mennessä. Tuotantolaitosten koon kasvattaminen lisää kotimaisen kalan kilpailukykyä kustannussäästöjen kautta.

Varkauden kasvattamossa hyödynnettävä kiertovesiteknologia on sekä taloudellista että ekologista. Kuluttajille ympäristöystävällisyys on entistä tärkeämpää. Tästä markkinointivaltista kannattaa ottaa kaikki hyöty irti.

Pohjoissavolaisille Varkauden lohi on jatkossa todellista lähiruokaa. Maailmanlaajuisesti kysynnän kasvulle ei näy rajaa sitäkään vähää. Lähitulevaisuudessa kalasta tulee ihmiskunnalle entistä harvinaisempaa ja arvokkaampaa ruokaa. Maailman luonnonsäätiön arvion mukaan noin kolmannes maailman kalakannoista on joko ylikalastettuja, romahtaneita tai elpymässä romahduksesta. Liikakalastuksen paine merillä ei ole hellittämässä.

Suomessa ja Pohjoismaissa käydään keskustelua luonnonlohen pyyntirajoista ja kantojen kestävyydestä. Maa- ja metsätalousministeriön esityksessä uudeksi lohiasetukseksi ehdotetaan lohenpyynnin aikaistamista kahdella kuukaudella huhtikuun alkuun, minkä pelätään heikentävän kantoja (HS 15.3.).

Kalankasvatus ei ratkaise globaalia ongelmavyyhtiä kokonaan, mutta on kuitenkin osa ratkaisusta. Kuluttajilla on halua suosia kotimaista kalaa, jonka ostamista puoltavat myös terveyssyyt. Valtion ravitsemusneuvottelukunta suosittelee kalan syömistä vähintään kaksi kertaa viikossa eri kalalajeja on vaihdellen. Kasvatetun ja valvotusti rehulla ruokitun kalan etuna on, että se sisältää suuria järvikaloja vähemmän vierasaineita, kuten dioksiineja.

http://www.savonsanomat.fi/paakirjoitukset/Varkauden-lohikasvattamo-tuskin-kaatuu-kysynt%C3%A4%C3%A4n/948871

Manner-Suomen suurimman lohikasvattamon rakentaminen alkoi Varkaudessa – sen pahin kilpailija on Norjan lohi

Tulevaisuudessa lähes joka kymmenes Suomessa kasvatettava kirjolohi tulee Varkaudesta. Myyntimäärissä kotimainen kirjolohi jää kuitenkin vielä kauaksi Norjan lohesta.

Yle 14.3.2017

Varkaudessa aloittaa ensi vuonna Manner-Suomen suurin kirjolohikasvattamo. Finnforelin laitos rakennetaan Stora Enson tehdasalueelle. Laitoksen peruskivi muurattiin tiistaina ja tuotanto pääsee vauhtiin ensi vuoden alkupuolella. Koko investointi on noin 13 miljoonaa euroa.

Uusi kasvattamo hyödyntää kiertovesitekniikkaa. Ympäristökuormitus sisältyy Stora Enson ympäristölupaan ja metsäyhtiö käsittelee kalatuotannosta tulevan fosforin ja typen omalla jätevedenpuhdistamollaan. Uusi kasvattamo tuo Varkauteen jopa 20 uutta työpaikkaa. Finnforel haluaa ottaa oman paikkansa Suomen kirjolohimarkkinoilta.
– Kilpailua on jonkin verran. Tietysti on muistettava, että Suomeen tuodaan tosi paljon Norjan lohta. Kolme kertaa enemmän kuin mitä Suomi itse tuottaa. Tuoreus on meillä tärkein asia, kun haemme omia markkinoitamme, toteaa Finnforelin toimitusjohtaja Kaj Arvonen.

Kotimaista kirjolohta tuotetaan vuodessa yli kymmenen miljoonaa kiloa. Varkautelaisyhtiö kaavailee miljoonan kilon vuosituotantoa. Sille tasolle tähdätään loppuvuodesta 2018. Kauppojen kalatiskeillä kotimaisella kirjolohella on kuitenkin sinniteltävää. Suuri osa asiakkaista äänestää lompakollaan ja ostaa halvinta tarjolla olevaa lohta. Kotimaisuus unohtuu helposti ostopäätöstä tehdessä ja hinta ratkaisee sen, mikä kala lähtee asiakkaan lautaselle. – Totta kai paikallisuus on suurelle osalle asiakkaista tärkeä juttu. Toki hintataso ei saa olla liian iso. Markkinahinta ratkaisee aika paljon kuluttajakäyttäytymistä, sanoo Osuuskauppa PeeÄssän kenttäpäällikkö Timo Heiskanen.

Kotimaista kirjolohituotantoa halutaan lisätä

Viranomaisten mukaan kotimaisella kirjolohella on kysyntää ja kalasta on jopa pulaa. Jatkossa tavoitteena on lisätä tuotanto koko maassa yli 20 miljoonaan kiloon vuodessa. Kirjolohituotantoon heijastuu osaltaan tiukka ympäristölupapolitiikka. – Uutta teknologian tutkimus- ja kehittämistoimintaa on lisättävä. Lisäksi toimialan ympäristöluvittaminen pitäisi saada sellaiseksi, että se kannustaa ottamaan käyttöön uutta teknologiaa ja parhaita ympäristökäytäntöjä, sanoo erityisasiantuntija Timo Halonen maa- ja metsätalousministeriöstä. Finnforelin toimitusjohtaja Kaj Arvonen pitää tärkeänä, että kotimaassa tuotettaisiin kirjolohta nykyistä enemmän. – On mietittävä tarkasti eri keinoja miten tuotantoa saadaan lisättyä.

Suomen Kalankasvattajaliiton varapuheenjohtaja Mauno Liukkonen on samalla linjalla Kaj Arvosen kanssa. Liukkonen muistuttaa, että Suomessa kirjolohilaitokset ovat selvästi pienempiä kuin esimerkiksi Ruotsissa. Tämä näkyy väistämättä kustannuksissa.

http://yle.fi/uutiset/3-9510032

Tutkijoiden ja yritysten yhteistyöllä kalatalouden kärkeen

Maa- ja metsätalousministeriö 14.3.2017 15.25

Tutkijoiden ja yritysten yhteistyöllä kalatalouden kärkeen
Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio, toimitusjohtaja Kaj Arvonen ja maakuntavaltuuston puheenjohtaja Kari Rajamäki Varkauden kalalaitoksen peruskiven muuraustilaisuudessa 14.3.

Varkauden kalankasvattamossa kokeillaan uutta mallia, jossa tutkimus ja yritystoiminta kohtaavat. Kumppanuuden ansiosta tutkimusta päästään harjoittamaan tuotantomittakaavan toiminnassa, mikä vahvistaa kotimaisen kalatalouden kehitystä ja kilpailukykyä.

– Tämä nopeuttaa uuden teknologian kehitystä ja siihen liittyvien ongelmien ratkaisemista. Lisäksi malli luo perustan kehitystyön tulosten jakamiselle laajalti muiden yritysten käyttöön, sanoi kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Finnforel Oy:n kalakasvattamon peruskiven muuraustilaisuudessa Varkaudessa 14. maaliskuuta.

Finnforel on saanut investointiin hieman normaalia korkeamman yhteiskunnan tuen. Vastavuoroisesti yritys on ottanut huomioon tutkimustoiminnan tarpeet investoinnissa sekä sitoutunut toimimaan yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen tutkijoiden kanssa.

– Kalankasvatus on globaalisti kovassa nosteessa ja teknologiaa kehitetään ympäri maailmaa. Toivon näkeväni Suomessa vesiviljelyn kasvavana, kansainvälisenä ja uudistuvana elinkeinona, Husu-Kallio totesi.

Vuoden lopussa valmistuvan kirjolohia tuottavan laitoksen rahoituksesta noin viisi miljoonaa euroa tulee Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta. Finnforel Oy on saanut 3,1 miljoonaa euroa kalankasvatuksessa tarvittavan kiertovesitekniikan ja altaiden hankintaan ja Keski-Savon teollisuuskylä Oy 1,8 miljoonaa euroa hallin rakentamiseen. Euroopan meri- ja kalatalousrahaston tuella käynnistetään kevään aikana myös vesiviljelyn innovaatio-ohjelma.

Vettä ja ravinteita säästävä kiertovesikasvatus on ainoa tapa tuottaa sisämaassa ruokakalaa suuressa mittakaavassa ympäristöystävällisellä tavalla. Suomessa myös muut yritykset ovat ottaneet käyttöön kiertovesitekniikkaa. Tuotanto on laajentunut uusiin lajeihin, kuten nelma ja konnamonni.

Sininen biotalous on yksi hallituksen kärkihankkeista. Kalanviljely asemoituu ympäristö- ja resurssitehokkaana elinkeinotoimintana sinisen biotalouden ytimeen. Kärkihankkeessa investoidaan muun muassa Luonnonvarakeskuksen Laukaan yksikköön ympäristötehokkaan kiertovesiteknologian kokeiluympäristö yritysten ja tutkimuksen käyttöön. Tavoitteena on vauhdittaa uuden teknologian kehitystyötä.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio, p. 0400 291 910
erityisasiantuntija Timo Halonen, p. 0295 162 411

http://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/1410837/tutkijoiden-ja-yritysten-yhteistyolla-kalatalouden-karkeen

Helmikuu

Kalaneuvos-brändin takana toimiva yrittäjäperhe ostaa kalankasvatusyrityksen Ruotsissa

06.02.2017 Kalaneuvos

Hukkasen yrittäjäperheen omistama Nordic Fish Oy laajentaa kalankasvatustoimintaansa ostamalla Ruotsissa toimivan Slotts Lax Ab -kalankasvatusyrityksen koko osakekannan.
Vuonna 1985 perustettu Slotts Lax Ab on Nordic Fish -konsernin pitkäaikainen ruokakalan toimittaja.

Slotts Lax Ab tuottaa ruokakalaa noin 1,2 miljoonaa kiloa, minkä lisäksi sillä on noin kahden miljoonan kalanpoikasen vuosituotantokapasiteetti.

Kuten Hukkasten yritys, myös Slotts Lax Ab on toisessa polvessa toimiva perheyritys. Yrityksen entiset omistajaveljekset Christer ja Patrik Slott sekä koko muu henkilökunta tulevat jatkamaan vanhoina työntekijöinä. Yhteistyön uskotaan sujuvan yhteisen historian perusteella hyvin jatkossakin: ”Yrityskauppa kahden perheyrityksen välillä eteni hyvässä hengessä ja aikataulussa. On hienoa tehdä yhteistyötä asiantuntevien yrittäjien kanssa”, kertoo Nordic Fish Oy:n toimitusjohtaja Toni Hukkanen.

Slottin veljekset ovat aina halunneet kehittää yritystä eteenpäin ja pyrkineet tekemään asioita paremmin. ”Odotamme innolla yrityksen tulevaisuutta ja kehitystä Hukkasen yrittäjäperheen kanssa”, Christer ja Patrik Slott iloitsevat.

Kasvua kansainvälistymisestä

Kalaneuvos-tuotemerkillä myytävistä kalajalosteistaan tunnettu Hukkasen yrittäjäperhe vahvistaa yritysostolla raaka-aine saatavuuttaan.

Kirjoloheen keskittyvä kalankasvatus tukee perheyrityksen strategiaa, jonka mukaan konserni tavoittelee kasvua erityisesti tarjoamalla asiakkailleen kirjolohta eri muodoissaan. Yrityksellä on tällä hetkellä vientiä noin 10 eri maahan ja uusia kohdemaita etsitään aktiivisesti.

”Pitkälle tulevaisuuteen katsovana perheyrityksenä, meille on tärkeää vahvistaa asemaamme pohjoismaisena vientiyrityksenä, tämä yrityskauppa tukee tavoitteitamme”, toteaa V. Hukkanen Oy:n Toimitusjohtaja Veijo Hukkanen.

https://www.epressi.com/tiedotteet/kotimaa/kalaneuvos-brandin-takana-toimiva-yrittajaperhe-ostaa-kalankasvatusyrityksen-ruotsissa.html

Tammikuu

Suomalainen innovaatio pääsi biotalouden 25 edelläkävijän listalle

Tekniikka&talous 31.1.2017

Pohjoismaisen ministerineuvoston biotalouspaneeli on valinnut 25 pohjoismaista tuotetta tai hanketta, jotka edistävät ”biotalouden innovatiivisuutta, kestävää kehitystä, resurssitehokkuutta ja kilpailukykyä”.

Yksi valituista tuotteista on Raisioaquan Benella Kirjolohi. Se nousi listalle uuden liiketoimintamallin, luonnonvarojen kestävän kehityksen mukaisen käytön ja innovatiivisuuden ansiosta. Listalle pääsi Suomesta myös Sodankylän kunta, Iin kunta, Digipolis ja UPM:n biofuel.

Raisio-konserniin kuuluva Raisioaqua on kehittänyt kalankasvatukseen uudenlaisen rehun, joka hyödyntää Itämeren silakasta ja kilohailista tehtyä kalajauhoa ja -öljyä. Rehulla pyritään kierrättämään ravinteita ja vähentämään Itämeren ravinnekuormaa.

Liiketoimintamallissa uutta on se, että brändin omistaja ja hyödyntäjä ovat erilliset tahot.

http://www.tekniikkatalous.fi/innovaatiot/suomalainen-innovaatio-paasi-biotalouden-25-edellakavijan-listalle-6619975

Kalankasvatus kasvaa nyt maalle – jopa kauppakeskuksiin tarjolla omia laitoksia
Maalle rakennettavan kalankasvattamon ympäristökuormitus laskee merikasvatukseen verrattuna.

Yle 23.1.2017

Vaikka kalan kysyntä on koko ajan kasvanut, kotimaiset kalankasvattajat ovat saaneet niukasti uusia tuotantolupia merialueille. Siksi yhä useammin investoidaan maanpäällisiin laitoksiin.

Ahvenanmaan Eckerössä on aloittanut iso kuivanmaan kalankasvattamo (siirryt toiseen palveluun), joka täyteen tuotantoon päästessään on maan suurimpia. Alkuvaikeuksiakin on ollut ja viime kesänä sähkökatkos aiheutti kymmenien tonnien kalakuoleman (siirryt toiseen palveluun). Hapenpuutteen aiheutti väärin asennettu sähkö kytkin.

Tavoitteena on yli kolmen miljoonan kilon vuosituotanto. Fifaxin kalankasvattamon kustannukset ovat yhdessä rakennetun kiinteistön kanssa noin 20–25 miljoonaa euroa, joten kolmessa altaassa on pian polskittava tuhansittain kirjolohia. – Tavoitteena on, sitten kun tehdas on kokonaan valmis, 3 200 tonnia vuodessa kalaa ulos eli silloin se tarkoittaa sitä, että reilusti yli 10 000 kiloa vuorokaudessa pitäisi kalaa saada myytyä, kertoo toimitusjohtaja Kimmo Jalo.

Hän ei usko, että kalojen markkinoinnista tulee pullonkaulaa, sillä kysyntä kasvaa koko ajan. Myös norjanlohen kallistunut hinta on saanut kotimaisenkin kasvatuskalan hinnan nousemaan. – Tässä kohtaa näemme enemmän ongelmana se, että saadaanko riittävästi kalaa ulos. Tällä hetkellä tuntuu olevan kova kysyntä maan päällä kasvatetulle kalalle. Meidän käsityksemme mukaan se myynti ei tule olemaan ongelma, vakuuttaa Kimmo Jalo.

Kiertovesilaitoksen idea on, että sama vesi käytetään puhdistettuna moneen kertaan ja ravinteet hyödynnetään eivätkä päädy vesistöä rehevöittämään. Varkauteen on parhaillaan rakenteilla metsäteollisuuden kylkeen miljoona kiloa kirjolohta tuottava laitos. Uudessakaupungissa kasvaa tonneittain siikaa ja ravinteet hyödynnetään kasvihuoneessa, perkuujätteet dieselinä sekä biokaasuna.

Tehokkaita kiertovesilaitoksia kehitteillä

Turkulainen Clewer-konserni ei aio kalankasvattajaksi, mutta Biolaakson tuotantotilojen uumenissa on viimeksi kokeiltu ankeriasmonnien kasvatusta kiertovesilaitoksessa, jonka päästöt ja vedenkulutus ovat minimaaliset. Superintensiivisen laitoksen mittarina pidetään FAO:n mukaan 300 litraa vettä tuotettua kalakiloa kohden, mutta asiantuntija Pasi Korvosen mukaan nyt päästiin alle sadan litran.

– Onnistuimme omasta mielestämme hyvin. Kasvatimme kalat 15 grammaisesta 1,1 kiloon alle neljässä kuukaudessa ja meillä meni tosi vähän vettä ja maltillisesti energiaa siinä, mikä oli pääasiallinen selvityskin. Ankeriasmonnit vaativat kasvaakseen lämpimän 25-27 asteisen veden. Pasi Korvonen näkeekin niissä mahdollisuuden tuottaa valkolihaista kalaa jatkossakin. – Olemme täällä keskittyneet siihen, että tuottaisimme mahdollisimman pienellä energiamäärällä ja mahdollisimman pienellä vesimäärällä mahdollisimman paljon kalaproteiinia. Nyt näyttää tämän testin perusteella, että se on mahdollista, hehkuttaa Korvonen.

Kiertovesitekniikka on kalliimpaa kuin merikasvattamoissa ja vaatii kannattaakseen usein isojen kalamäärien kasvatusta. Myös riskit ovat suuremmat, arvioi Eviran tutkija Anna Maria Eriksson-Kallio. – Teknisten riskien mahdollisuudet ovat aina olemassa ja suuressa tuotantomittakaavassa ne tietysti moninkertaistuvat. Kalaterveyteen liittyvistä ongelmista ovat riskeinä suuret kalatiheydet ja kalojen nopea jatkuva kasvu sekä veden laatuongelmat. Tutkija perääkin lisää tutkimusta laitosten toimivuudesta Suomen oloissa, vaikka maailmalla vastaavia maan päälle rakennettuja kalankasvattamoja onkin tutkittu. Isoja laitoksia on muun muassa Tanskassa.

Pienet laitokset sopisivat kaupunkeihin

Vedenpuhdistustekniikkaan erikoistuneen Clewer-konsernin toimitusjohtaja Jouni T. Laine uskoo kuitenkin pienien kalankasvattamojen valtaavan alaa. – Tulevaisuudessa tarvitaan yhä enemmän urbaania proteiinintuotantoa ja silloin puhutaan siitä, että esimerkiksi jokaisella kaupungilla voi olla omat kasvattamonsa tai vaikka jopa ostoskeskuksella. Silloinhan ihmiset tietäisivät saavansa puhdasta kalaa, läheltä tuotettuna ja varmasti tuoreena. Yhtiön suunnittelemassa järjestelmässä kalojen kasvatusvedestä poistetaan kiintoaineet sekä bioreaktoripuhdistimissa muutetaan kalojen aineenvaihdunnasta syntyvät hyvinvointia heikentävät yhdisteet kaloille haitattomimmiksi.

Kaikki laitoksesta poistettavat kiintoaineet ja niihin sitoutuneet ravinteet sekä vesi kulkeutuvat yhtiön kalankasvatuslaitokselta Turun keskuspuhdistamoon. Vain ilmaan pääsee typpeä, jonka talteenotto on hankalaa.

Asiantuntija Pasi Korvonen pohtii, että esimerkiksi ostoskeskusten hukkalämpöä voisi käyttää hyväkseen kalankasvatuksessa ja valikoida vesiviljelyyn uusia lajeja. – Suomeen tuodaan huomattavat määrät valkolihaista kalaa. Kalapuikko on koulujen kolmanneksi suosituin kalatuote. Kalastettu kala on tosi hyvä raaka-aine, mutta jossain vaiheessa, kun väestö kasvaa, niin pitää olla uusia tapoja tuottaa sitä. Superintensiivisessä pienellä vesimäärällä tuotettaessa uskoisin, että lämpimän veden kalalajit tai äyriäiset, jotka kasvavat nopeasti, on suositeltavin vaihtoehto.

Vesiviljelystrategian 2022 tavoitteena on nostaa kalankasvatuksen vuosituotanto vähintään 20 miljoonaan kiloon. Valtioneuvosto on hyväksynyt strategian vuonna 2014.

Lue täältä koko juttu:
http://yle.fi/uutiset/3-9398860

Yle uutiset kertoi samasta asiasta: (Uutinen Kiertovesikasvatuksesta alkaa kohdasta 2,34 min.)
http://areena.yle.fi/1-3824187?autoplay=true

Luonnonvarakeskuksen johtava tutkija: Lohen terveellisyyden vähenemistä on liioiteltu

Karjalainen 13.1.2017

Luonnonvarakeskuksen johtava tutkija Jouni Vielma pitää uutisia rasvahapon määrän vähenemisestä liioiteltuina. – Kalassa on aiemmin ollut äärimmäisen paljon omega 3-rasvahappoja. Nyt niitä on edelleen paljon, hän vertaa. Vaikka kirjolohta nimitellään myös pullakalaksi ja kirjobroileriksi, ovat suomalaiset lohikansaa. Vielman mielestä viljellyn kalan käyttö ei ole lainkaan huono juttu. Hän muistuttaa, että viljelty lohi on tehokas ravinnon käyttäjä. Kolmekiloiseksi kasvanut kirjolohi on syönyt keskimäärin kolme kiloa rehua. – On ympäristöteko syödä suomalainen kirjolohi verrattuna siihen, että syödään uhanalainen järvilohi tai vaikka Saimaan nieriä. Vielma kehottaa katsomaan kaupassa kalan alkuperätaulua, sillä tuoreuden maistaa lopputuloksessa.

http://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/kotimaa/item/127664-luonnonvarakeskuksen-johtava-tutkija-lohen-terveellisyyden-vahenemista-on-liioiteltu

Suomalainen kala kallistuu, ehkä myös liha – syynä myrkkylevä Chilen rannikolla
Kotimaisen järvikalan kysyntä ja hinta tulevat norjalaisen lohen vanavedessä, arvioi Luonnonvarakeskus.

Yle 4.1.2017

Kauppahallin kalatiskin päivän tarjonta odottelee vielä suurinta lounastunnin asiakasryntäystä. Samalla kauppias itse alkaa jo varautua keskitalven sesonkiin. Yrittäjä AP Heiskanen luettelee tiskinsä alkuvuoden tuoretarjontaa. – Luonnonkaloista muun muassa kuhaa ja siikaa. Sitten on muutama kasvatettu siika, merilohta Norjasta ja kirjolohta Pyhtäältä. Lisäksi kasvatettua nieriää sekä taimenta Ahvenanmaalta.
Tuoreimmat sääennusteet ovat enteilleet kovenevia pakkasia. Niiden takia Kouvolan kauppahallin kalakauppias rohkenee jo odotella uutta sesonkia. – Katsotaan, jos loppuviikolla saataisiin jo ensimmäiset matikat.

Norjalainen lohi on ykkönen

Jo pitkään huippuhinnoissaan ollut norjalainen lohi on Suomen kalamarkkinoiden päätuote. Kuluttajalle hinta on viime aikoina pyörinyt selvästi yli kahdenkympin, jopa lähelle kolmenkympin kilohinnoissa, kuten Ylen hintavertailu ennen joulua kertoi. Hinta kuitenkin vaihtelee Oslon lohipörssissä päivittäin. Joulun jälkeen suurta muutosta hinnoissa ei vielä ole tapahtunut.

Syynä hinnannousuun ovat Chilen vaikeudet lohen tuotannossa. Se on maailman toiseksi suurin lohentuottaja. Maa ei ole saanut jalostusta käyntiin sen jälkeen, kun myrkyllinen leväkukinto harvensi pahasti lohikantaa. Tällä on vaikutuksensa muiden kalatuotteiden ja lihatuotteidenkin kysyntään.

– Norjalaisen lohen kilpailukyky heikkenee hinnan noustessa, ja kysyntä vahvistuu lihan ja broilerin puolella, kuvailee erikoistutkija Jari Setälä Luonnonvarakeskuksesta. Myös kotimainen kala saa mahdollisuutensa norjalaisen lohen vanavedessä. – Kirjolohen ja luonnon kalojen kysyntä nousee, kun norjalaisen lohen hinta on korkealla, lisää Setälä. Toisaalta tilanne voi muuttua ja näkyä kotimaassa nopeastikin. – Muutamina viime vuosina norjalaisen lohen hinta saattoi laskea nopeasti. Jos ei ole mitään ongelmia ja tarjontaa on, niin silloin on vaikea myydä muita kaloja, koska hinnat ovat alhaalla.

Norjan lohen kanssa kauppias voi nyt joutua tyytymään aiempaa pienempään katteeseen. Kouvolan kauppahallin tiskin takaa vakuutetaan kuitenkin, että kohonneen hinnan kanssa pärjätään. – Mielelläni maksan huippulaadusta ja kunnon lohesta ihan kunnon hinnan, sanoo kalakauppias Heiskanen.

Lohta, haukea, ahventa, muikkua…

Seitsemättä vuotta Kouvolan kauppahallissa kalaa myyvän AP Heiskasen mukaan kauppahallin asiakkaat ymmärtävät hyvin myös kotimaisen järvikalan päälle. – Sen verran sisämaassa ollaan, että täällä arvostetaan haukeakin, kertoo Heiskanen esimerkin kysynnästä. Kalatiskin asiakkaille lohi on luonnollisesti tuttu, mutta niin ovat kotimaiset järvikalatkin.

– Haukea, ahventa ja muikkua. Pari kolme kertaa viikossa syön ja välillä useamminkin riippuen siitä miten kala on tehty, kertoo valkealalainen Riitta Muhli. Norjalaisen lohen ennätyskallis hintakaan ei pahemmin ainakaan Riitta Muhlia heilauta. – Kyllä joulunakin tuli ostettua norjalaista lohta. Pala, mutta ei paljon. Aina pitää olla vähän suolakalaa.

http://yle.fi/uutiset/3-9386036

Uutiset vuonna 2016

Joulukuu

Varkauden suuren lohilaitoksen rakentaminen voi vihdoin alkaa: ”Tämä on hieno uutinen”

 
Savon Sanomat 28.12.2016

Finnforel Oy:n kirjolohenkasvattamon rakentaminen Varkauteen pääsee lopultakin vauhtiin. Kyseessä on yksi Suomen suurimpia lohikasvattamoita ja suurimpia hankkeita Varkaudessa vuosiin. Urakkasopimuksia allekirjoitetaan jo tällä viikolla ja rakennustyömaa käynnistyy heti vuoden alussa.

Kaikkiaan runsaan 11 miljoonan hanke on pitkittynyt yli vuoden kaupungin omavelkaisesta takauksesta tehtyjen valitusten takia. Varkaudessa jännitettiin viimeiseen asti, tuleeko viimeisestä takauspäätöksestä tehdystä ja kaupungin hylkäämästä oikaisuvaatimuksesta uutta valitusta.

Valitusaika päättyi tiistaina, eikä valituksia tullut. – Tämä on hieno uutinen. Kaikki on hoidettu valmiiksi ja nyt vain työt vauhtiin, iloitsee Keski-Savon Teollisuuskylän toimitusjohtaja Jouko Laitinen. Teollisuuskylä rakentaa Finnforelille kasvattamohallin Stora Enson tehdasalueelle. Kaupunki antaa omavelkaisen takauksen rakentamiseen tarvittavaan 4,5 miljoonan euron lainaan. Finnforel investoi kasvattamon kiertovesitekniikkaan ja kala-altaisiin.

Pohjois-Savon ely-keskus tukee hanketta yhteensä noin viidellä miljoonalla eurolla. Tuen jälkeen kaupungin takaaman teollisuuskylän lainan todelliseksi suuruudeksi jää 2,7 miljoonaa euroa.

Kasvattamo valmistuu ensi vuoden loppuun mennessä. Jatkossa se tuottaa markkinoille yli miljoona kiloa kirjolohta vuodessa. Kasvattamoa varten perustetun Finnforel Oy:n takana ovat Huutokosken Arvo-Kala Oy, TukkuHeino Oy sekä sijoitusyhtiö All Capital.

Kasvattamo tuo Varkauteen 15-20 vakituista työpaikkaa. Rakentaminen työllistää noin 50 rakentajaa. Pääurakoitsija on Maanrakennuspalvelu Mikko Lyytinen Oy Kuopiosta.

http://www.savonsanomat.fi/savo/Varkauden-suuren-lohilaitoksen-rakentaminen-voi-vihdoin-alkaa-T%C3%A4m%C3%A4-on-hieno-uutinen/900868

Kalatalous on ratkaisu kasvavaan ruoan tarpeeseen maapallolla

8.12.2016 Kauppalehti

Ahvenanmaalla lähimpänä Manner-Suomea olevassa Brändön kunnassa sijaitseva Brändö Lax on kuin iso, monikulttuurinen perhe. Moni työntekijä on ollut mukana 1980-luvulta asti, ja useat sesonkityöntekijät tulevat töihin joka vuosi.

”Olemme kuin perhe, sekä hyvässä että pahassa. Aina naurattaa, jos joku mokaa. Ajoin kerran veneen kalankasvatusaltaaseen. Tämä tapahtui joskus 15 vuotta sitten, mutta kuulen siitä edelleen. Ei kuitenkaan haluta muistaa sitä, että veneen kytkin oli hajonnut”, projektipäällikkö Pia Lindberg-Lumme nauraa.

Monet, esimerkiksi Baltian maista tulleet, työntekijät asuvat yhdessä ja suhtautuvat työhönsä intohimoisesti. ”Meillä on yksi tosi hyvä virolainen kaveri, joka on suunnilleen antanut siioille nimet. Ne ovat hänen lapsiaan. Siian ruokkiminen on vähän kuin vauvan hoitoa. Kirjolohet taas ovat enemmän rasavillejä murrosikäisiä.”

Yritys on perustettu vuonna 1984. Alusta asti isoimmat yksittäiset osakkeenomistajat ovat olleet hallituksen puheenjohtaja ja kasvatustoiminnasta vastaava Peter Granberg ja toimitusjohtaja Karl-Johan Henriksson. Ystävykset ovat kotoisin Brändöstä, ja heidän perheensä ovat saaneet elantonsa monen muun saariston asukkaan tapaan vihanneksia viljelemällä ja kalastamalla.

Aluksi yritys kasvatti pelkästään kirjolohta. Alkuvuosina ei vaadittu ympäristölupia eikä rajoitettu tuotantomääriä. Sittemmin tiukennettu lupakäytäntö on rajoittanut yrityksen kehitysmahdollisuuksia.

”Ahvenanmaalla ei ole parin viime vuosikymmenen aikana myönnetty uusia kasvatus- tai ympäristölupia. Yritys on kasvanut niin, että olemme ostaneet ja fuusioineet yrityksiä tai ostaneet ympäristölupia lopettaneilta yrityksiltä. Muuten kasvaminen olisi ollut mahdotonta”, toimitusjohtaja Karl-Johan Henriksson sanoo.

Vajaat kymmenen vuotta sitten viranomaiset antoivat luvan siirtää ja keskittää pieniä kasvatusalueita isommiksi.

”Se oli meille merkittävää. Samalla rehumäärällä saimme kaloille enemmän kasvua. Kihdin reunalla on syvemmät kasvatuspaikat, kovemmat virtaukset ja viileämpi vesi kuin muualla. Kalat voivat paremmin, ja kuolleisuusriski on pienempi”, Henriksson sanoo.

Tällä hetkellä Brändö Laxilla on 11 kasvatuspaikkaa.

”Ne ovat vieläkin tosi laajalla alueella, mutta pitää olla tyytyväinen edes siihen, että kauimmaiset paikat ovat puolen tunnin ajomatkan päässä perkaamosta”, Lindberg-Lumme sanoo.

Brändö Lax myy vuodessa perattua kirjolohta noin kaksi miljoonaa kiloa ja siikaa vajaat 200 tonnia. Kaloista noin 90 prosenttia menee Manner-Suomeen ja loput Baltiaan. Tavoitteena on kasvattaa vientiä ulkomaille, jotta kotimaan hintakilpailu olisi maltillista. Hiljattain vierailulla on käynyt potentiaalisia asiakkaita Ranskasta ja Japanista.

”Kysyntä on kasvanut viime vuosina paljon. Norjan lohi on kallista, ja Chilessä myrkkylevät ovat vaikuttaneet kirjolohen tuotantoon. Keskitymme tietoisesti uusien myyntikanavien löytämiseen viennin kasvattamiseksi”, Henriksson sanoo.

Kalankasvatuksen ravinnepäästöt ovat puolittuneet Suomessa viimeisten 15 vuoden aikana. Syynä on muun muassa kalojen eläinperäisen ravinnon korvaaminen yhä useammin kasviperäisellä.

Brändö Laxilla on tutkimusyhteistyösopimus Luonnonvarakeskuksen kanssa, ja se tekee yhteistyötä myös ympäristöviranomaisten kanssa. Henriksson ja Lindberg-Lumme uskovat siihen, että kalatalouteen suhtaudutaan tulevaisuudessa entistä myönteisemmin ja sen myötä myös myönnetään suurempia kasvatuslupia.

”Tässä on iso kehityspotentiaali. Lihaproteiinia ei pysty tuottamaan rajattomasti. Maapallon väestö voitaisiin ruokkia kalaproteiinilla.”

Lue tästä koko juttu:
http://www.kauppalehti.fi/uutiset/kalatalous-on-ratkaisu-kasvavaan-ruoan-tarpeeseen-maapallolla/uUWctsfv?ref=facebook:a6d3

Lisää Brändö Laxista:
http://www.kauppalehti.fi/uutiset/meilla-on-todella-hyvat-kalankasvatuspaikat/MAsYd4rD
http://www.kauppalehti.fi/uutiset/kalankasvatukseen-alettu-suhtautua-suomessa-aiempaa-myonteisemmin/WNAQC3HM

EPA ja DHA

7.12. on useissa medioissa referoitu tuoretta Kuluttaja-lehden artikkelia ja julkaistu ”kohuartikkeleja” kasvatetun kalan omega-3-rasvahappomäärien, erityisesti EPA:n ja DHA:n määrän romahtamisesta rehujen sisältämien kasviperäisten raaka-aineiden myötä. Suomalaisissa medioissa tama keskustelu on liitetty myös Suomessa kasvatettuun kirjoloheen.

Alla RaisioAgon vastike näille jutuille:

Benella Kirjolohessa yhdistyvät terveellisyys ja ympäristöystävällisyys

 
7.12.2016

Tänään on useissa medioissa referoitu tuoretta Kuluttaja-lehden artikkelia ja julkaistu ”kohuartikkeleja” kasvatetun kalan omega-3-rasvahappomäärien, erityisesti EPA:n ja DHA:n määrän romahtamisesta rehujen sisältämien kasviperäisten raaka-aineiden myötä. Artikkelin taustalla on brittiläisen Stirlingin yliopiston tekemä tutkimus Skotlannissa kasvatetun lohen omega-3 -ryhmään kuuluvien EPA- ja DHA-rasvahappojen reilusta alenemisesta viiden vuoden aikana. Suomalaisissa medioissa tama keskustelu on liitetty myös Suomessa kasvatettuun kirjoloheen.

Kokonaisuudessaan Kuluttaja-lehden artikkeli on varsin Raisioaqua- ja Benella-myönteinen. Valitettavasti tämä ei kuitenkaan nouse esille artikkelia referoineiden medioiden lyhennetyissa jutuissa.

Ennakoimme Raisioaquassa tällaisen keskustelun esiintulon jo vuosia sitten. Juuri tämän johdosta lähdimme kehittämään Opti-ruokintakonseptia, jolla pystymme edelleen takaamaan suomalaisen kirjolohen terveellisyyden, joka on mielestämme yksi tärkeimmistä valintakriteereistä kuluttajien mielissä. Opti-ruokintakonseptilla varmistetaan kirjolohessa oleva riittävä EPA- ja DHA-taso.

Opti-ruokintakonseptin myötä lähdimme rakentamaan vahvaa kuluttajaa puhuttelevaa tuotemerkkiä Suomessa kasvatetulle kirjolohelle. Tämän tuloksena syntyi Benella Kirjolohi. Tuotemerkin käytön edellytyksenä on Opti-ruokintakonseptin noudattaminen ja Benella-tuottajasopimuksen allekirjoittaminen.

Nyt esiin noussut uutisointi on hyvä osoitus rehujen ja ruokinnan keskeisestä merkityksestä kalankasvatuksessa. Tässäkin valossa kehittämämme Opti-ruokintakonsepti ja rehujemme tuotekehitystyö on osunut juuri oikeaan. Benella-tuotemerkki takaa kuluttajille, että kyseinen kirjolohi on terveellistä ja kestävästi tuotettua. Benella – kala, joka tekee hyvää.

http://www.emaileri.fi/g/l/195989/50803966/1277537/1414/152/5

Täältä löydät lisätietoa rasvahapoista:

http://www.raisioagro.com/rasvahapot

 https://fineli.fi/fineli/fi/elintarvikkeet/34256

Marraskuu

Puhtaista vesi- ja kalavaroista sekä vesiosaamisesta Suomen vientivaltti

Maa- ja metsätalousministeriö 25.11.2016

Hallitus edistää Suomen runsaisiin vesi- ja kalavaroihin sekä korkealaatuiseen osaamiseen perustuvan liiketoiminnan kasvua ja kansainvälistymistä. Biotalouden ministerityöryhmä hyväksyi 25. marraskuuta sinisen biotalouden kehittämissuunnitelman, jota on valmisteltu maa- ja metsätalousministeriön johdolla. Tavoitteena on kasvattaa uusiutuvien vesiluonnonvarojen kestävään käyttöön perustuvaa liiketoimintaa.

Vesiluonnonvarojen kestävällä hyödyntämisellä on mahdollista ratkaista nopeasta väestönkasvusta ja ilmastonmuutoksesta aiheutuvia haasteita. Vuoteen 2050 mennessä yli yhdeksäksi miljardiksi kasvava väestö tarvitsee arviolta 70 prosenttia enemmän ruokaa ja yli 50 prosenttia enemmän vettä kuin vuonna 2010.

Puhdas vesi, toimiva vesihuolto ja veteen liittyvien riskien hallinta, kestävä vesiviljely sekä ympäristön hyvä tila ovat keskeisessä asemassa kestävyyshaasteita ratkaistaessa. Suomalaiseen vesiosaamiseen ja teknologiaan perustuville kokonaisratkaisuille uskotaan olevan maailmanlaajuista kysyntää.

– Suomella on runsaiden vesiluonnonvarojen, monialaisen osaamisen ja hyvän maineen ansiosta erinomaiset edellytykset osallistua maailmanlaajuisten ongelmien ratkaisemiseen. Vesiluonnonvarojen käyttöön perustuvaa liiketoimintaa on mahdollista kasvattaa ja samalla edistää vesien suotuisaa tilaa. Hyviä esimerkkejä ovat vesihuoltoon liittyvät vettä säästävät ratkaisut, joiden avulla voidaan hyödyntää myös jäteveden sisältämät ravinteet ja energia, sanoo maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen.

– Kotimaassa kasvumahdollisuuksia on erityisesti matkailussa, kalataloudessa ja vesistöjen tarjoamissa hyvinvointipalveluissa, ministeri Tiilikainen jatkaa.

Hallitus vauhdittaa sinistä biotaloutta kärkihankkeella, jossa ylitetään perinteiset toimialarajat sekä vahvistetaan yritysten, hallinnon ja tutkimuksen kumppanuutta. Uutta liiketoimintaa haetaan esimerkiksi kestävästä vesiviljelystä.

Sinisen biotalouden kehittämissuunnitelmaa on valmisteltu Luonnonvarakeskuksen, Suomen ympäristökeskuksen, Teknologian tutkimuskeskus VTT:n, ELY-keskusten, ympäristöministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön sekä muiden sidosryhmien yhteistyönä. Suunnitelma oli kesällä 2016 laajalla lausuntokierroksella ja sitä laadittaessa on järjestetty useita valtakunnallisia ja alueellisia tilaisuuksia sekä opiskelija- ja tutkijatyöpajoja.

Sininen biotalous kuuluu hallituksen kärkihankkeisiin. Visiona on, että sininen biotalous on vuoteen 2025 mennessä vahva kasvusektori ja yritystoiminta kehittyvät sopusoinnussa vesiympäristön hyvän tilan kanssa. Sinisellä biotaloudella tarkoitetaan uusiutuvien vesiluonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen perustuvaa liiketoimintaa.

Sinisen biotalouden kehittämissuunnitelma http://mmm.fi/documents/1410837/1516671/Sinisen+biotalouden+kehittamissuunnitelma+25.11.2016/59427dec-711b-4ca3-be28-50a93702c393

Luonnonvarakeskus luopuu Tervon kalanviljelylaitoksesta ja siirtää toiminnot muille toimipaikoille

Luonnonvarakeskus 24.11.2016

Luonnonvarakeskus (Luke) luopuu Tervon toimipaikasta vuoden 2017 loppuun mennessä. Tervon toimipaikassa ylläpidetään Suomen kansallisia kirjolohen ja siian valintajalostusohjelmia. Luke turvaa valintajalostuksen jatkumisen osana tutkimustoimintaansa siirtämällä toiminnot Luken muihin vesiviljelypaikkoihin.
Ennen luopumispäätöstä Luke selvitti Tervon kalanviljelyn tuotannollisen toiminnan ulkoistamista ja yrityslähtöisen kumppanuusmallin rakentamista hankintamenettelyllä. Tämä ei kuitenkaan johtanut toivottuun tulokseen.

Tervossa työskentelee yhdeksän henkilöä, jotka siirtyvät ensisijaisesti viljely- ja asiantuntijatehtäviin Luken Laukaan ja Enonkosken viljely-yksiköihin.
Luonnonvarakeskus kehittää toimintamalliaan ja toimipaikkaverkostoaan ollakseen kilpailukykyinen muuttuvassa toimintaympäristössä. Luken fuusiossa eri organisaatioista koostuva toimipaikkaverkosto on ollut mittava ja taloudellisesti raskas, kun samaan aikaan perusrahoitus on vähentynyt.

Luke turvaa valtion vesiviljelyn jatkumisen tulevaisuudessa keskittämällä toiminnot viiteen (Enonkoski, Laukaa, Taivalkoski, Keminmaa, Inari) toimipaikkaan.

Kalan Pyynti- ja nostopäivä

MMM:n elintarvikehuoneistoasetuksen 1367/2011 muutos 879/2016 tuli voimaan 31.10. Asetuksen 13 § 1 mom on muutettu. Vaatimus pyynti-/nostopäivän ilmoittamisesta kuluttajille on poistettu, koska komissio ja muutamat jäsenvaltiot vastustivat Suomen notifikaatiota. Kyseisen tiedon voi ilmoittaa vapaaehtoispohjalla.

Lataa tästä uusi asetus

Kalatalouden tuotot kasvoivat

2.11.2016 Luonnonvarakeskus

Vuonna 2014 kalatalousyritysten kokonaistuotot olivat 957 miljoonaa euroa ja alalla toimi 1 789 yritystä. Kalatalouden tuottama jalostusarvo oli 153 miljoonaa euroa ja alan yritykset työllistivät 2 827 henkilötyövuotta.

Yrityksistä 72 prosenttia oli kalastusyrityksiä. Tuotoiltaan suurin toimiala oli kalanjalostus. Myös henkilöstöä oli eniten jalostajien palveluksessa.

Suurin osa toimialan yrityksistä (72 %) oli kalastusyrityksiä. Kalatalouden toimialojen kokonaistuotot olivat kolme prosenttia enemmän kuin vuonna 2013. Kalakauppa ja jalostus ovat hyvin keskittyneitä, mutta myös kalastus ja vesiviljely ovat viime vuosina keskittyneet.

Kalanjalostus työllisti eniten, 38 prosenttia koko toimialasta. Henkilötyövuosien määrä laski alkutuotannossa ja kasvoi kalanjalostuksessa ja tukkukaupassa.

Kalanjalostus on kalatalouden suurin toimiala

Alkutuotannon eli kalastuksen ja vesiviljelyn tuotot laskivat ja kalakaupan tuotot pysyivät vuoden 2013 tasolla. Kalanjalostuksen tuotot ovat kasvaneet huomattavasti viime vuosina (kuva 1.). Vuonna 2014 kalanjalostajat tekivät kalatalouden suurimman tuoton, 399 miljoonaa euroa.

Lue koko juttu täältä

Norjalaisen lohen kulutus pieneni ja kotimaisen kirjolohen kasvoi

1.11.2016 Luonnonvarakeskus

Suomalaiset kuluttivat vuonna 2015 asukasta kohti kotimaista kalaa hieman yli neljä kiloa fileepainoksi laskettuna. Tuontikalaa käytettiin lähes kymmenen kiloa. Kalan kokonaiskulutus pieneni hieman edellisvuodesta. Tiedot käy ilmi Luonnonvarakeskuksen (Luke) tilastosta.

Kotimaisista kaloista eniten syötiin kirjolohta (1,3 kiloa) ja ulkomaisista kaloista kasvatettua lohta. Ulkomaisen lohen kulutus oli yhtä suuri kuin kotimaisten kalojen kokonaiskulutus (4,1 kiloa).

Kotimaisista luonnonkaloista eniten syötiin muikkua (0,58 kiloa). Seuraavina olivat ahven ja hauki (0,45 kiloa), kuha (0,34 kiloa), silakka (0,30 kiloa) ja siika (0,24 kiloa).

”Kotimaisesta elintarvikkeeksi päätyneestä kalasta kasvatettua oli kolmasosa ja ammattikalastajien pyydystämää neljäsosa. Vapaa-ajankalastajien osuus oli 42 prosenttia”, kertoo yliaktuaari Pentti Moilanen Lukesta.

Kotimaisen kalan kulutus on vähentynyt 2000-luvulla noin kolmanneksella. Kotimaisista lajeista ainoastaan kuhan kulutus on kasvanut 2000-luvun alkuun verrattuna.

Kotimaisen kalan kulutuksen vähentyessä tuontikalan määrä on lähes kaksinkertaistunut, ja Norjasta tuodun lohen käyttö on jopa nelinkertaistunut.

Norjalaisen kasvatetun lohen jälkeen eniten ulkomaisista tuotteista kulutettiin tonnikalasäilykkeitä ja –valmisteita, kasvatettua kirjolohta, pakastettua seitiä sekä katkarapuja ja katkaraputuotteita.

Tilasto perustuu ammattikalastuksen ja vapaa-ajankalastuksen saalistilastoihin, kalanviljelyn tuotantotilastoon sekä kalan ulkomaankauppatilastoon.

https://www.sttinfo.fi/tiedote?publisherId=21085384&releaseId=53663678

Lokakuu

Uusi kalalaji Turusta kauppoihin

Turun Sanomat 27.10.2016

Turussa on kesästä saakka kasvatettu ankeriasmonneja, jotka alkavat olla syöntikoossa. Noin 2 000 ankeriasmonnia on uinut pilottieränä hampurilaiskeisari Heikki Salmelan Clewer Techologyn tiloissa kiertovesialtaassa Skanssin kupeessa.

Tukena projektissa on Euroopan meri- ja kalastalousrahasto. Tavoitteena on Suomen vesiviljelystrategian mukaisesti tuoda uusi kotimaassa tuotettu kalalaji suomalaisille kuluttajille.

Katso tästä video

Kalatiskillä ei tarvitse enää arvailla kalan kasvattajaa

13.10.2016 RaisioAgro

 Kotimainen, kestävästi tuotettu Benella Kirjolohi saa lokakuun alusta lähtien kalatiskille rinnalleen Benella Lämminsavufileen. Joulukuussa myyntiin tulee myös uutuustuote Benella Mäti, joka on ensimmäinen kestävästi tuotettu mäti Suomen markkinoilla. Benella-kalat ja -mäti saavat jatkossa kalatiskillä kasvot, sillä kasvattajien tiedot ja kasvokuvat merkitään kalatiskeihin tarramerkillä. Benella-kala tarjoaa kotikokin arkeen keinon parantaa Itämeren tilaa omilla valinnoillaan. Benella-kalojen ruokinnassa hyödynnetään Raisioaquan ainutlaatuista Itämerirehua, joka vähentää Itämeren fosfori- ja typpikuormaa.

Tuore Benella Kirjolohi on suomalaisten kasvattamaa kalaa, joka säästää luontoa. Syksy tuo kalatiskiin uusia Benella-tuotteita: Benella Lämminsavufileen ja Benella Mädin.

– Syksyn uutuudet Benella Lämminsavufile ja Benella Mäti ovat luonnollinen jatkumo Benella-tuoteperheeseen. Benella Lämminsavufilettä terveellisempää pikaruokaa saa hakea. Vastuullisesti tuotettua, luontoa säästävää mätiä ei ole koskaan aiemmin ollut Suomen markkinoilla, Raisioaquan liiketoimintajohtaja Tomi Kantola kertoo.

Koska palvelutiskit eivät ole kaikissa kaupoissa avoinna jokaisena viikonpäivänä, Benella Kirjolohta saa jatkossa myös kuluttajapakattuna itsepalvelutiskiltä.

Lue tästä enenmmän!

Kalajalosteiden tuotanto 2015

13.10.2016 LUKE

Suomalaiset yritykset jalostivat 80 miljoonaa kiloa kalaa vuonna 2015. Määrä oli sama kuin vuonna 2013, jolloin kalajalosteiden tuotantoa tilastoitiin edellisen kerran.

Jalosteiden raaka-aineena käytetystä kalasta 46 miljoonaa kiloa oli kotimaista ja 34 miljoonaa kiloa ulkomailta tuotua. Kotimaisen kalan osuus pieneni ja ulkomaisen vastaavasti kasvoi yli kymmenen prosenttia vuoteen 2013 verrattuna.

Kotimaisen kalan osalta muutos johtui silakan pakastuksen vähenemisestä viennin Venäjälle tyrehdyttyä vuonna 2014. Ulkomaisen kalan jalostuksen kasvua selittää norjalaisen lohen lisääntynyt käyttö raaka-aineena.

Fileiksi tai muiksi tuorevalmisteiksi jalostettiin kotimaista kalaa 18 miljoonaa kiloa ja tuontikalaa 21 miljoonaa kiloa. Pidemmälle jalostettuihin tuotteisiin käytettiin 14 miljoonaa kiloa kalaa, josta kolme neljäsosaa oli kotimaista.

Lohen ohella tärkeimmät jalostusteollisuuden käyttämät lajit olivat kirjolohi, silakka ja siika. Näiden neljän lajin osuus kaikesta kalaraaka-aineesta oli 97 prosenttia.

Kalaa jalostaneita yrityksiä oli 135, joista yli puoli miljoona kiloa jalostaneita oli 24. Ne jalostivat 94 prosenttia koko jalostetun kalan määrästä.

http://stat.luke.fi/kalajalosteiden-tuotanto-2015_fi

Vesiviljelyn kannattavuus parani vuonna 2014

7.10.2016 9:30 | Luonnonvarakeskus

Kirjolohen hinnanmuutokset vaikuttavat merkittävästi vesiviljelytoiminnan kannattavuuteen, sillä suurin osa tuotannosta on kirjolohta. Vuonna 2014 vesiviljely-yritysten tulos jäi tappiolliseksi, vaikka kirjolohen hinta kehittyi suotuisasti ja viljelijöiden nettotulos parani. Kokonaiskustannukset laskivat suhteessa kokonaistuottoja enemmän, mikä paransi alan kannattavuutta.

Vuonna 2014 vesiviljelyn tuotot olivat 62 miljoonaa euroa. Pienyrittäjät eivät yleensä maksa itselleen palkkaa, vaan ottavat tulonsa yrityksen tuloksesta. Tämä otetaan huomioon tilinpäätösaineistossa laskennallisena palkkakorjauksena. Jos palkkakorjaus lasketaan mukaan kustannuksiin, jäi vesiviljelyn nettotulos tappiolliseksi vuonna 2014.

”Tuotantosuunnan mukaan tarkasteltuna sekä poikasia että ruokakalaa tuottavat yhdistelmätuottajat tekivät suurimmat tuotot, 27 miljoonaa euroa. Ruokakalatuotanto meressä oli kuitenkin kannattavinta reilun miljoonan euron nettotuloksella. Muissa tuotantosuunnissa nettotulos oli tappiollinen”, sanoo tutkija Heidi Pokki Luonnonvarakeskukselta (Luke).

Yhdistelmätuottajat työllistivät eniten

Vuonna 2014 päätoimisia vesiviljely-yrityksiä oli 170 ja alalla tehtiin 329 henkilötyövuotta. Noin puolet yrityksistä oli poikastuottajia. Sekä ruokakalatuotantoa että poikastuotantoa harjoittavat yhdistelmätuottajat työllistivät eniten, 155 henkilötyövuotta.

Suomen ruokakalan tuotanto koostuu pääasiassa kirjolohesta. Vuonna 2015 noin 80 prosenttia arvosta ja 90 prosenttia tuotantomäärästä oli kirjolohta. Myös siika on tärkeä osa Suomen ruokakalatuotantoa. Noin 10 prosenttia tuotannon arvosta on siikaa.

Raaka-aineet ovat suurin kustannus

Vesiviljelyn kokonaiskustannukset olivat 58 miljoonaa euroa vuonna 2014. Rehukustannukset olivat suurin kustannus, lähes puolet kokonaiskustannuksista. Palkkojen osuus kustannuksista oli noin viidennes.

Vuonna 2014 sektorin kannattavuus parani, vaikka ala tekikin edelleen yli miljoonan euron tappion. Jalostusarvo oli 16,6 miljoonaa euroa. Jalostusarvoprosentti eli jalostusarvon osuus kokonaistuotoista säilyi vuoden 2013 tasolla. Vesiviljely-yritysten vieraan pääoman arvo laski 64 miljoonaan euroon ja taseen loppusumma oli 96 miljoonaa euroa.

Vesiviljely mukaan Taloustohtori-verkkopalveluun

Päätoimisten vesiviljely-yritysten taloudellisia tunnuslukuja julkaistaan nyt ensimmäistä kertaa Luken Taloustohtorin uudessa Vesiviljely-verkkopalvelussa. Palvelussa ovat nähtävissä taloustiedot vuosilta 2008−2014 suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Yritysten taloudellisia tunnuslukuja ja tilinpäätöstietoja voi tarkastella tuotantosuunnan mukaan. Tämä mahdollistaa esimerkiksi poikastuotantoyritysten tarkastelun omana ryhmänään ja vertailun muihin tuotantosuuntiin.

tulos2014
https://www.sttinfo.fi/tiedote?publisherId=21085384&releaseId=52351383

Syyskuu

Kotimainen ahven soveltuu myös kalanviljelyyn

30.09.2016 Luonnonvarakeskus

Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Itä-Suomen yliopiston tutkimuksen mukaan kotimaisen ahvenen viljely ruokakalaksi voisi tarjota ekologisesti kestävän vaihtoehdon perinteisesti viljeltäville kalalajeille.

Suomalaisten syömästä kalasta alle puolet on kotimaista. Suomessa ruokakalan viljely oli pitkään kirjolohen varassa, mutta viime vuosina kaupallista kalantuotantoa on monipuolistettu uusilla kalalajeilla. Yksi uusista mahdollisuuksista on ahven.
”Vaikka ahven on vesiemme yleisin kalalaji, ei filekokoisen ahvenen kaupallista saatavuutta pystytä takamaan edes kotimaan markkinoille, sillä sen saanti riippuu usein vuodenajasta ja olosuhteista”, sanoo erikoistutkija Pekka Hyvärinen Luonnonvarakeskuksesta.

Villikalasta viljelykalaksi

Alkuperältään villien kalojen ottaminen vesiviljelyyn vaatii määrätietoista kehitystyötä, jotta viljelyyn soveltuvan emokalaston lisäksi myös kasvatusolot saadaan mahdollisimman tuloksellisiksi ja tuotanto ekologisesti kestäviksi. Suurin haaste ahvenen viljelyn onnistumisessa on ruokinta. Villi tai luonnonravintolammikossa alkukasvatettu ahven on vaikea saada syömään tehotuotannossa käytettyä kuivarehua. Ahven on sosiaalinen kala, ja sen on ajateltu oppivan ruokailukäyttäytymistä lajitovereilta tai jopa toisilta kalalajeilta.
Kuoreella tehoa kasvuun

Kasvatuskokeiluissa havaittiin, että rehuravintoon tottunut laitoskasvatettu taimen ei soveltunut opettajan rooliin ennusteen mukaisesti. Sen sijaan luonnollisen kalaravinnon tarjoaminen keinorehun ohessa oli huomattavasti tehokkaampi menetelmä ahventen kasvun parantamiseksi ja kuolleisuuden alentamiseksi. ”Kuoresilpun tarjoaminen yli kaksinkertaisti ahventen biomassatuotannon verrattuna pelkällä kuivarehulla ruokittuihin ahveniin. Hoitokalastuksen yhteydessä saatua kalaa käyttäen voisivat ruokintakustannukset ahvenviljelyssä jäädä kilpailukykyiseksi. Lisäksi alustavien tutkimustulosten perusteella viljelty ahven sisältää villiä ahventa enemmän terveyden kannalta hyviä omega-3-rasvahappoja ”, kertoo tutkijatohtori Laura Härkönen Oulun yliopistosta.

Kehitystyötä tarvitaan edelleen

Viljellyn ahvenen myyntihinta voisi hyvin markkinoituna kattaa korkeat tuotantokustannukset. Toisaalta ahvenen sopivuutta viljelykasvatukseen voidaan alustavien tulosten ja Keski-Euroopassa tehtyjen tutkimusten valossa nopeasti parantaa määrätietoisen valintajalostuksen kautta.
”Julkisin varoin tuettu ahvenen viljelyyn sopivan emokalaston kehittäminen tarjoaa yksityisille toimijoille mahdollisuuden ottaa ahventa aluksi kokeiluluontoiseen tuotantoon, esimerkiksi kuhan oheen”, toteaa päättyneitä hankkeita koordinoinut apulaisprofessori Anssi Vainikka Itä-Suomen yliopistosta.

Luken Kainuun Kalantutkimusasemalla Paltamossa (www.kfrs.fi) selvitettiin vuosina 2014–2015 kahdessa Euroopan kalatalousrahaston rahoittamassa hankkeessa ahvenen viljelykasvatuksen mahdollisuuksia Suomen oloissa.

Tutkimus on julkaistu kansainvälisessä Aquaculture –lehdessä: Growth, survival and interspecific social learning in the first hatchery generation of Eurasian perch (Perca fluviatilis)

Kalankasvattajat tähyävät avomerelle

28.9.2016 LUKE; Maria Latokartano

Uusia viljelylaitoksia suunnitellaan kauas rannikon suojasta. Miten kasvatus onnistuu avomeren ankarissa olosuhteissa? Tulevaisuudessa kalaa viljeltäneen Suomessakin aiempaa enemmän avomerellä. Näin muun muassa siksi, että rajallisista rannikkovesistä kilpailee kalanviljelijöiden kanssa moni muukin toimija.

Luonnonvarakeskus selvittää parhaillaan, mitkä merialueet soveltuvat parhaiten viljelyyn ja millaista tekniikkaa avomerikasvatus vaatii. Tutkimusta tehdään yhteistyössä alan yritysten kanssa. – Avomerikasvatuslaitoksen rakennuttaminen on merkittävä investointi. Meidän roolimme on auttaa yrityksiä minimoimaan uuteen toimintaympäristöön siirtymisestä aiheutuvaa riskiä, tutkija Markus Kankainen Luonnonvarakeskukselta kertoo.

Laitakarin Kalan kanssa Luke on tehnyt yhteistyötä alkumetreiltä asti.

– Luonnonvarakeskus on auttanut meitä etsimään kasvatuspaikkaa, ja sopiva löytyi Oulun alueelta. Lupahakemuksemme on parhaillaan aluehallintoviraston käsittelyssä, ja toivomme, että voimme aloittaa kasvatuksen kesällä, Laitakarin Kalan toimitusjohtaja Timo Karjalainen kertoo.

– Avomeripaikkoja ei aiemmin ole käytetty kasvatuksessa, joten meillekin oli arvoitus, miten lämpötilat kehittyvät tai miten tuulista siellä on, Karjalainen kertoo.

– Esimerkiksi meriveden lämpötila vaikuttaa siihen, miten nopeasti kalat kasvavat. Kun viljelijä tietää, miten lämpötila vuoden mittaan vaihtelee, hänen on helpompi arvioida, minkä kokoisia poikasia laitokselle kannattaa tuoda, miten niiden ruokintarytmiikka pitää järjestää ja milloin kalat ovat valmiita perattavaksi, Kankainen kertoo.

 Itämeri on omanlaisensa ympäristö

Kun sopiva viljelyalue on löytynyt, kalankasvattajalla on edessään seuraava pulma: millaiset rakenteet ja laitteet kestävät avomerellä?

– Valtameriin verrattuna Itämeri on aivan omanlaisensa ympäristö, jossa olosuhteet voivat olla todella ankarat. Jäät aiheuttavat haasteita, ja lisäksi Itämeri on monin paikoin matala ja aallokko on tiheä ja jyrkkäreunainen, Kankainen kertoo.

Liikkuvien jäiden ja myrskyjen aiheuttamaan ongelmaan löytyy kaksi ratkaisuvaihtoehtoa: joko kasvatusrakenteet tuodaan talveksi saariston suojaan tai ne upotetaan meren pinnan alapuolelle.

Ahvenanmaalainen Brändö Lax on yksi Suomen suurimpia kirjolohen ja siian kasvattajia. Yksi yhtiön laitoksista sijaitsee Ahvenanmaan ja Turun saariston välisellä avoimella merialueella, missä yritys, Luke ja Suomen ympäristökeskus ovat tehneet yhteistyötä avomerikasvatuksen kehittämiseksi.

– Tyhjennämme laitoksen lokakuussa, kun syysmyrskyt alkavat, ja viemme kasvatuskehikot takaisin paikalleen toukokuussa, projektikoordinaattori ja iktyonomi Pia Lindberg-Lumme kertoo.

Syksyllä Lindberg-Lumme lähtee yhdessä toisen suomalaisyrityksen ja Luonnonvarakeskuksen asiantuntijoiden kanssa Kanadaan tutustumaan vedenalaiseen kasvatuslaitokseen.

– Jos rakennelma soveltuu Suomen olosuhteisiin, voisimme ensi kesänä kokeilla sitä kasvatuslaitoksellamme.

Etäkasvatusta kameroiden avulla

Kasvatettiinpa kalaa tulevaisuudessa pinnan alla tai sen tuntumassa, yksi ongelma on vielä ratkaisematta. Miten laitoksen valvonta ja kalojen ruokinta järjestetään?

– Ulkomerellä voi tuulla 20 metriä sekunnissa ja aallot olla seitsemänmetrisiä. Sellaisella säällä ei kasvatuslaitoksen lähelle pääse veneellä. Puhumattakaan siitä, ettei ole kovin kustannustehokasta ajaa päivittäin 40 minuutin venematkaa suuntaansa, Offshore Fish Finland Oy:n toimitusjohtaja Jyri Luotonen sanoo.

Sekä Offshore Fish Finland että Brändö Lax ovat yhdessä Luken kanssa selvitelleet, onnistuisiko kalankasvatus avomerellä etänä.

– Kahdessa kasvatusaltaassamme on Luken vedenalainen videokamera, ja lisäksi pinnalla on kamera, joka pyörii 360 astetta. Tiedonsiirtoon vuokrasimme Soneralta mastopaikkaa, ja kuva välittyi toimistoomme Brändöön, Lindberg-Lumme kertoo.

– Pystyimme tarkkailemaan, miten verkkokassit käyttäytyivät eri sää- ja virtausolosuhteissa ja kävivätkö hylkeet hätistelemässä kaloja. Lisäksi kameroiden avulla kerättiin tietoa kalojen ruokailukäyttäytymisestä, Lindberg-Lumme kertoo.

Kun kalojen ruokailurytmi selviää, niiden ruokinta voidaan ajoittaa oikein, eikä rehua päädy hukkaan ympäristöön.

Näyttää siltä, että kokonaan etäohjattavan avomerikalankasvattamon rakentaminen on mahdollista. Rakennetaanko niitä  – ja millä aikataululla – on toinen kysymys.

– Haasteena on hinta. Avomerelle soveltuvat rakenteet ja tekniikka maksaa paljon, joten tuotantomäärien pitäisi olla suuria, Kankainen sanoo.

– Toisaalta, asiat voidaan tehdä yksinkertaisestikin. Kasvatuskassit saadaan kyllä kestämään avomeriolosuhteita ja se, että ihminen valvoo veneellä laitoksen toimintaa silloin, kun se on mahdollista, voi olla tehokas vaihtoehto.

https://www.luke.fi/kalankasvattajat-tahyavat-avomerelle/

 Miten kirjolohelle käy, jos ilmasto lämpenee?

 28.9.2016 LUKE; Maria Latokartano

Toistaiseksi otollisimmat lämpötilat kirjolohen tuotannolle ovat Suomen eteläisillä merialueilla. Mitä pohjoisemmaksi Pohjanlahdella edetään, sitä hitaammaksi kalan kasvu käy.

Tämä on tilanne nyt, mutta millainen se on jatkossa, jos ilmasto seuraavien vuosikymmenten aikana muuttuu?

Muun muassa tähän kysymykseen haetaan vastauksia SmartSea-hankkeessa.

– Jos vedet lämpenevät, parhaat tuotantoalueet saattavat siirtyä pohjoiseen. Toisaalta, jos mietitään avomeriolosuhteita, ei iso ja syvä vesialue välttämättä koskaan lämpene liikaa ja kala voi hakeutua itselleen sopivimpaan lämpökerrokseen, Luonnonvarakeskuksen tutkija Markus Kankainen sanoo.

Kankainen arvelee, että tulevaisuudessa saatamme kasvattaa eri kalalajeja ja -kantoja kuin nyt. Yksi keino varautua muutokseen voi olla tuotantokalakantojen jalostaminen niin, että ne kestävät entistä lämpimämpää vettä.

Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamassa SmartSea-hankkeessa on mukana kahdeksan tutkimuslaitosta, ja sitä koordinoi Ilmatieteen laitos.

 https://www.luke.fi/kirjolohelle-kay-ilmasto-lampenee/

 

 Kainuussa haetaan kasvua sisävesien kalantuotantoon

28.09.2016 LUKE;

Luonnonvarakeskus (Luke) on julkaissut Kainuun vesiviljelyn ympäristövaikutuksia ohjaavan suunnitelman. Suunnitelman toivotaan auttavan yrittäjiä ympäristölupaprosessissa ja edistävän elinkeinotoimintaa Kainuussa.

Luken koordinoimassa VesiVilja-hankkeessa tehtiin Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueelle vesiviljelyn sijainninohjaussuunnitelma. Suunnitelmalla ohjataan vesiviljelyn sijoittumista ympäristön, elinkeinon ja muiden vesien käyttömuotojen kannalta sopiville vesialueille. Tavoitteena on näin helpottaa vesiviljelyyn vaadittavien ympäristölupien saantia. Suunnitelman tarkoituksena on ohjata myös laitoskokoa ja laitoksissa käytettävää tekniikkaa niin, että laitosten aiheuttama ravinnekuormitus ja vaikutus vesistön tilaan otetaan huomioon.

Sisävesille uusia toimintatapoja ja tarkka mallinnus ympäristövaikutuksista

Hankkeen sidosryhmät ovat vahvasti osallistuneet suunnitteluun, ja hanke-alue toimii myös pilottialueena. Kokemusten perusteella tullaan arvioimaan, soveltuvatko käytetyt menetelmät koko Manner-Suomen sisävesille. Vaikka pääosa vesiviljelyn tuotannosta sijoittuu merialueille, on sisävesien tuotannolla tärkeä merkitys varsinkin poikastuotannossa.

– Hyödyntämällä Suomen ympäristökeskuksen kehittämää vesistöjen kuormitusmallia pystyimme luomaan tarkan kuvan mahdollisten laitosten ja kuormitusten vaikutuksista vesistöihin. Vastaavaa näin kattavaa tarkastelua ei ole aiemmin hyödynnetty sisävesien sijainninohjaussuunnittelussa, toteaa projektipäällikkö Henri Vanhanen Lukesta.

Kainuussa valmistuneen sijainninohjaussuunnitelman alueella toimii nyt reilut 20 vesiviljelylaitosta. Laitoskoko vaihtelee. Tyypillisesti poikaslaitokset ovat pieniä, ja ruokakalaa kasvattavat laitoksetkin ovat koko maan mitassa varsin maltillisen kokoisia.

– Yritykset haluaisivat laajentaa toimintaansa sekä minimoida ympäristövaikutuksia. Hankkeessa huomioitiin myös alan yrittäjien tietämys hankealueen ominaispiirteistä ja ongelmista. Tämä näkyy siten, että jo nyt on vireillä hankkeita uuden suunnitelman pohjalta, kertoo Kainuun ja Koillismaan Kala-Leaderin aktivaattori Mika Halttu.

Sinisen biotalouden nousua tavoitellaan ympäristö huomioiden

Suomen vesiviljelystrategian tavoitteena on nostaa Manner-Suomen kalankasvatuksen määrä 20 miljoonaan kiloon nykyisestä noin 8 miljoonasta kilosta. Myös juuri lausuntokierroksella olevalla Sinisen biotalouden kansallisessa kehittämissuunnitelmassa maa- ja metsätalousministeriö on asettanut tavoitteeksi tuplata kalatalouden arvoketjun arvon vuoteen 2025 mennessä. Tällä hetkellä sen arvo on noin 1 000 milj. €.

Vesistöjen tila huomioidaan kaikissa suunnitelmissa. Puhtaan veden merkitys monelle muullekin elinkeinolle on huomattava, joten vesiympäristön tila ei saa vaarantua, vaan kasvun on oltava kestävää.

– Vesiviljely on nopeimmin kasvava elintarviketuotannonala maailmassa. Suomessa tuotanto on laskenut 1990-luvulta lähtien huomattavasti, vaikka Suomi oli yksi Euroopan johtavia suurien lohikalojen tuottajamaita 1980-luvulla. Tilanne on korjattava, sillä jopa ympäristöjärjestöt ovat korostaneet kasvatetun kotimaisen kalan ympäristöystävällisyyttä, toteaa Luken tutkija Jani Pulkkinen.

VesiVilja-hanketta rahoittivat Kainuun ja Koillismaan Kala-Leader

Julkaisu: Vesiviljelyn sijainninohjaus-suunnitelma Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen sisävesille

http://urn.fi/URN:ISBN: 978-952-326-244-7

 

Kalankasvattamolta hupeni viiden vuoden välein 90 000 euroa ympäristölupiin

Maaseudun Tulevaisuus 18.09.201

Valtion tavoitteena on lisätä vesiviljelyä Suomessa. Tiukat ja kalliit luvat ovat kuitenkin jarruttaneet kehitystä. Wilhelm Liljeqvistin mielestä kalankasvatuksen luvat ovat liian tiukkoja ja kalliita. Hän luottaa, että niitä höllennetään, koska valtion tavoitteena on lisätä kotimaisen kalan viljelyä.

Suomalaisilta kalanviljelylaitoksilta löytyy laajentamishaluja, mutta tähän saakka ympäristölupia on herunut nihkeästi. Lisäksi ne ovat olleet kalliita. Varatoimitusjohtaja Wilhelm Liljeqvistin luotsaamalla Salmonfarmilla on Kemiönsaaren liepeillä yhdeksän kasvatuslaitosta, jotka kaikki tarvitsevat erilliset ympäristöluvat. Lupien uusinta viiden vuoden välein on maksanut noin 90 000 euroa. Lisäksi luvat ovat joka kierroksella hieman pienentyneet, vaikka laitoksen päästöt ovat vähentyneet.

”Siinä ei ole ollut mitään logiikkaa”, Liljeqvist päivittelee. Lisäksi hän huomauttaa, että Salmonfarmin laitokset ovat Suomen moderneimpia. Päästöt ovat verrattain pienet ja kalat uivat itse tainnutuskoneeseen, mikä vähentää niiden kokemaa stressiä. Liljeqvistin mukaan kalankasvatuslaitosten ympäristölupien kesto pidentyy jatkossa 8–10 vuoteen osana alan elvyttämistä.

Helpotusten toivossa myös Kemiönsaarella pyritään lisäämään tuotantoa. Liljeqvist uskoo, että lupia alkaa irrota, kun valtio kerran on asettanut tavoitteeksi vesiviljelyn lisäämisen.
Hän on huomannut, että kalankasvatuksen maine on parantunut kotimaisuus- ja lähiruokabuumin ansiosta sekä siksi, että laitosten päästöt ovat vähentyneet.
Valtiovalta haaveilee saavansa sinisestä biotaloudesta uuden tukijalan Suomeen puun ja muun kuivalta maalta ponnistavan ohelle. Tarkoitus on lisätä kalanviljelyä niin rannikolla kuin sisämaassakin. Kalatalousala on lähes kaksinkertaistanut tuottonsa vuosikymmenen aikana. Alan yritykset tuottivat vuonna 2014 noin 950 miljoonaa euroa. Käsillä on miljardibisnes, joka työllistää tuhansia.
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ymp%C3%A4rist%C3%B6/kalankasvattamolta-hupeni-viiden-vuoden-v%C3%A4lein-90-000-euroa-ymp%C3%A4rist%C3%B6lupiin-1.162256

Kotimainen kalanrehu kumoaa kalankasvatuksen päästöt

Maaseudun Tulevaisuus 18.09.2016

Kasnäsin kalajauhotehdas ruokkii jatkossa vaikka koko Suomen kalankasvattamot.

Kemiönsaaressa sijaitseva Salmonfarmin moderni kalankasvatuslaitos poistaa Itämerestä enemmän ravinteita kuin päästää sinne. Näin sanoo perheyhtiön varatoimitusjohtaja Wilhelm Liljeqvist. Ravinteiden kierron mahdollistaa ensi viikolla tosi toimin käynnistyvä, Suomen ainoa kalajauhotehdas. Sen 7,5 miljoonaa euroa maksanut linjasto pystyy jauhamaan vuodessa 40 miljoonaa kiloa silakkaa ja kilohailia. Määrä täyttää neljäsosan Suomen alihyödynnetystä silakkakiintiöstä.

Kalastajat saavat töitä ja Itämeri puhdistuu.

Raisioagro valmistaa jauhosta terveellistä omega 3:a sisältävää kalanrehua. Baltic Blend -Itämeri­rehussa on kotimaisen kalajauhon ja -öljyn lisäksi muun muassa vehnää ja soijaa.
Kunhan Kasnäsin kalajauhotehdas pääsee täyteen vauhtiin, riittää sen tuottama jauho ruokkimaan koko Suomen kalanviljelylaitokset.

Raisioagron laskelmien mukaan tähän asti käytetty, tuonti­raaka-aineisiin perustuva ruokinta on aiheuttanut vesistöihin vuosittain 60 000 kilon fosforikuorman ja 507 000 kilon typpikuorman. Jos kalankasvatuksessa otetaan käyttöön Itämerirehu, vähenee vuotuinen fosforikuorma 75 000 kiloa ja typpi 377 000 kiloa. Fosforia siis poistuu merestä enemmän kuin sinne päästetään.
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ymp%C3%A4rist%C3%B6/kotimainen-kalanrehu-kumoaa-kalankasvatuksen-p%C3%A4%C3%A4st%C3%B6t-1.162258

Norjan kassilohen hinnassa nousupainetta

Kauppalehti 17.9.2016

Lohen hinnan odotetaan nousevan.

Norjan kassilohen hinnan odotetaan nousevan viikolla 38, kertovat teollisuuslähteet Reutersille. Lähteiden mukaan lohen hinta on pysynyt korkealla hämmästyttävän hyvin siihen nähden, että tarjonta on kasvanut viime viikkoina ja sen odotetaan edelleen kasvavan lokakuussa. ”Vieläkin suurempia volyymeja on luvassa viikosta 39 eteenpäin. Volyymit kasvavat parilla tuhannella tonnilla viikossa”, nimetön lähde sanoi.

Lohen hinta on heilahdellut voimakkaasti tänä vuonna. Heinäkuussa hinta kipusi ennätykseen 80 Norjan kruunuun kilolta niukan tarjonnan seurauksena. Lohen hinta on viime viikkoina kuitenkin laskenut, kun lohta ui enenevästi markkinoille.
http://www.kauppalehti.fi/uutiset/norjan-kassilohen-hinnassa-nousupainetta/7QqMWncT

Elokuu

Markkinatutkija ja kalankasvattajat epäilevät pankin ennustetta: Lohen hinta tuskin romahtaa

Yle 25.8.2016

Pankkikonserni Nordea on ennustanut lohen hinnan putoavan huippulukemista jopa 40 prosenttia. Kalankasvattajaliiton toimitusjohtaja ja Luonnonvarakeskuksen markkinatutkija eivät usko, että lohen hinta olisi nopeasti tulossa alas. Suurimmat lohentuottajamaat Chile ja Norja eivät pysty nostamaan tuotantomääriään kasvavan lohen kysynnän tasolle, arvioivat asiantuntijat.

Lohen hinta on korkeimmillaan pitkään aikaan. Norjalaisen lohifileen hinta on noussut vuodessa 30 prosenttia, keskimäärin yli 20 euroon kilolta, ja kirjolohen viidenneksen, yli kymmeneen euroon kilolta.

Pankkikonserni Nordea on ennustanut lohen hinnan putoavan huippulukemista jopa 40 prosenttia noin kuuteen euroon kilolta. Nordean mukaan tuotanto kasvaa lähiaikoina jyrkimmin sitten vuoden 2011. Samalla hintojen on odotettu putoavan.

Ylen aamu-tv:ssä vierailleet Kalankasvattajaliiton toimitusjohtaja Anu-Maria Sandelin ja Luonnonvarakeskuksen markkinatutkija Kaija Saarni eivät usko, että lohen maailmanmarkkinahinta olisi tulossa alaspäin ainakaan nopealla aikavälillä. Heidän mukaansa maailman suurimmat lohentuottajamaat Chile ja Norja eivät pysty nostamaan tuotantomääriään lohen kysyntää vastaavalle tasolle. Tämä luo hintapainetta.

Lohen korkea hinta johtuu tällä hetkellä siitä, että maailmanmarkkinoilla lohen menekki on kovempaa kuin tuotanto. Lohen suurimpia tuotantomaita ovat Norja ja Chile. Nämä maat muodostavat maailman lohentuotannosta jopa 80 prosenttia.

Norjassa lohiteollisuutta ovat haitanneet kalataudit, Chilessä taas myrkkylevät ovat tuhonneet suuren osan tuotannosta. Suomessa Norjan lohi on selvästi suositumpaa kuin kotimainen lohi. Chilen lohta ei myydä Suomessa ollenkaan.

Kalankasvattajaliiton toimitusjohtaja Anu-Maria Sandelinin mukaan Chilessä lohen tuotantomääriä ei tulla saamaan aiemmalle tasolle. Sandelinin mukaan Chilen tuotantomäärät tulevat tippumaan jopa 25 prosenttia.

Luonnonvarakeskuksen markkinatutkijan Kaija Saarnin mukaan Norjassa tuotantomäärät ovat tällä hetkellä tapissa, mutta maahan on Saarnin mukaan tulossa uusia tuotantolupia.

– Vaatii tietyn ajan ennen kuin Norjasta rupeaa tulemaan kalaa. Kasvu ei tule olemaan sitä, mitä se on ollut tähän asti. Samaan aikaan Chilessä tuotanto pienenee, sanoo Saarni.

Lue koko uutinen täältä tai katso video:

http://yle.fi/uutiset/markkinatutkija_ja_kalankasvattajat_epailevat_pankin_ennustetta_lohen_hinta_tuskin_romahtaa/9118888

http://areena.yle.fi/1-3681017

Rohkea kokeilu

7.7.2016 Uudenkaupungin Sanomat

Jättikatkaravut elävät makeissa merivesissä ja lämpimissä järvi- sekä jokivesissä. Tropiikissa niitä viljellään myös ravinnoksi ja sieltä, Vietnamista uusikaupunkilainen Juhani Salminen sai myös ideansa. Suomessa jättikatkarapua ei ole aikaisemmin viljelty. Nyt Pyhämaan kalasatamaan halliin on siirtymässä kahdeksan kiertovesijärjestelmällä toimivaa kasvatusallasta. Suomen Katkarapu Oy Juhani Salmisen johdolla kokeilee ensimmäisen kerran nyt jättikatkaravun kasvattamista maassamme. Ruotsissa viljelyä on tiettävästi kokeiltu myös, mutta ei muualla Euroopassa.

Altaat ovat valmiita vastaanottamaan toukat todennäköisesti runsaan kuukauden kuluttua. Vajaan millimetrin kokoiset toukat tulevat Yhdysvalloista, siitä ainoasta kasvattamosta, jonka Evira on hyväksynyt.

WWF:n kalaopas kehottaa välttämään kaikkia trooppisista meristä pyydettyjä tai kasvatettuja katkarapuja, jos niiden tarkka alkuperä ei ole tiedossa. Lähes kaikki maailman trooppiset katkarapukannat ovat ylikalastettuja. Lisäksi niiden kalastuksella ja kasvatuksella on lukuisia kielteisiä ympäristövaikutuksia. Trooppisilta alueilta tuotujen katkarapujen pakkausmerkinnät tai tiedot siitä, miten ne on tuotettu, ovat usein puutteelliset tai puuttuvat kokonaan. Ensimmäiset ASC-sertifioidut trooppiset katkaravut tulivat Euroopan markkinoille joulukuussa vuonna 2014.

WWF kehottaa kalaoppaassaan suosimaan MSC- ja ASC-merkittyjä katkarapu sekä luomumerkittyjä, kasvatettuja katkarapuja. Joten jos Pyhämaalla kasvaa muutaman kuukauden kuluttua jättikatkarapuja, niin herkulle löytyy taatusti suomalaisia ostajia.

http://www.uudenkaupunginsanomat.fi/2016/07/rohkea-kokeilu/

Kirjolohta syömällä Itämeri parempaan kuntoon

Lohikunta 7.8.2016

Uudella itämerirehulla voidaan poistaa Itämerestä enemmän ravinteita kuin kalanviljely tuottaa.

Suomessa kalanviljelyn kuormitusta on leikattu 1990 -luvulta jo noin 70 %. Niinpä vesiviljelyn kuormitus on meillä nykyisin enää vain noin yhden prosentin luokkaa kokonaisrasituksesta.

Aikaisemmin kalanrehun valmistuksessa on käytetty pääosin Atlantilla eli Itämeren ulkopuolella pyydystettyä kalaa.

Uuteen Itämerirehuun käytetään Itämeren silakasta ja kilohailista kotimaassa tehtyä kalajauhoa. Yhteen kalajauhokiloon käytetään noin 4 – 5 kg kalaa. Kun jatkossa Itämeren alueella kasvatettavia kaloja voidaan ruokkia lähirehulla, poistuu Itämerestä enemmän ravinteita kuin kalanviljely tuottaa.

Jokainen Itämerirehulla kasvatettu kalakilo vähentää Itämereen päätyvää fosfori- ja typpikuormaa. Kirjolohta syömällä meillä on siis konkreettinen mahdollisuus syödä Itämeri parempaan kuntoon. Samalla luodaan lisää työtä suomalaisille.

Itämerirehu on jo tuotannossa. Nyt viisas kuluttaja voi tehdä kalatiskillä vastuullisen ja ekologisen päätöksen valitsemalla kotimaista kirjolohta.

http://www.lohikunta.fi/kirjolohta-syomalla-itameri-parempaan-kuntoon/

Liljeqvistin elämäntapana on kalabisnes

Turun Sanomat 4.8.2016

Kasnäsin kalatehtaan Salmonfarmin jalostuslaitoksen varatoimitusjohtaja Wilhelm Liljeqvist katsoo luottavaisena tulevaisuuteen. Puolitoista miljoonaa kiloa lohta ja miljoona kiloa silakkaa kulkee vuodessa läpi Kasnäsin kalatehtaan Salmonfarmin jalostuslaitoksen.

Helmikuussa tehtaalla alettiin valmistaa kalajauhoa ensimmäisenä Suomessa. – Lopullinen päätös syntyi vuosi sitten maaliskuussa. Uusi linjasto otettiin käyttöön jo vajaa vuosi myöhemmin, kertoo Liljeqvist. Tehtaan toiminta on Liljeqvistin mukaan alkanut melko hyvin. Enää sen pyörittäminen vaatii hienosäätöä.

Tehdashalliin astuessa vastaan tulee voimakas kalanhaju. Yli 40 celsiusasteen lämpötilassa ilma tuntuu raskaalta. Salmonfarmin tuotantopäällikkö Roger Hakalax kertoo hajun tarttuvan tiukasti hiuksiin ja vaatteisiin. – Hikoillessa se voi tulla iholle vielä seuraavanakin päivänä.

Kalatehtaan läheisyydessä, aivan tien toisella puolella, sijaitsee Liljeqvistin perheen omistuksessa oleva kylpylähotelli. KALATEHTAAN HAJUHAITTOJEN POISTOON ON PANOSTETTU.

Wilhelm Liljeqvist huomauttaa, ettei haju saa häiritä asiakkaita. Kun uusi linja otettiin käyttöön, tehtaalla nähtiin paljon vaivaa hajun vähentämiseksi. Rakennuksessa on ilman puhdistamista varten ylimääräinen huone, johon yritys sijoitti 400 000 euroa. – Todella iso osuus koko investoinnista oli juuri ilman puhdistamiseen, kertoo Hakalax.

Hallissa kiehuvat kalat. Massa jatkaa matkaansa kohti kuivaajaa. Hakalax esittelee lasipurkkia, joka sisältää punertavaa öljyä. Hänen mukaansa kalaöljyssä on enemmän omega-3-rasvahappoja kuin valmiissa kapseleissa. Rehulinjalla valmistettua öljyä ei kuitenkaan saa myydä elintarvikkeeksi.

Kasnäsin kalatehtaalla on pitkät perinteet. Wilhelm Liljeqvistin isä Jörgen Liljeqvist aloitti kalankasvatuksen Kasnäsissa jo vuonna 1983. Wilhelm Liljeqvist syntyi samana vuonna, kun isä aloitti liiketoiminnan. Hän sanookin olleensa työn kanssa tekemisissä aina. – Työn ja vapaa-ajan erottaminen on hyvin vaikeaa. Tämä on enemmän elämäntapa kuin työ. Rehukalaa myytiin tehtaalta pitkään lähinnä turkispuolelle. Liljeqvistin mukaan kauppa on heikentynyt viime vuosina. Uusia päätöksiä kaivattiin, kun kolme vuosikymmentä palvelleet laitteet alkoivat tulla vanhoiksi. – Pohdimme, jatkammeko rehukalan tuotantoa.
Tehtaalla harrastettiin jo kalankasvatusta. Lisäksi yritys on ollut mukana rehunkehityksessä. Pitkän keskustelun päätteeksi yritys päätti tarttua mahdollisuuteen perustaa pieni kalajauhotehdas Suomeen.

Liljeqvist vakuuttaa, että tuotannosta on hyötyjä. Kotimainen kalajauho on esimerkiksi Itämeren kannalta parempi vaihtoehto kuin ulkomainen, valtamerikaloista valmistettu jauho. – Enää jauhoa ei tarvitse tuoda muualta. Ennen sitä tuotiin jopa Etelä-Amerikasta asti, Liljeqvist kertoo. Ensimmäiset myyntierät kalajauhoa ja -öljyä valmistuivat alkukesästä yhteistyökumppani Raisioagron käyttöön. Kalabisneksen harmina ovat pitkään olleet tiukat kalastuskiintiöt. – Esimerkiksi viime vuonna yli 24-metristen alustemme kalastuskiintiöt täyttyivät jo tammikuussa, kolmessa viikossa, Liljeqvist sanoo. Nyt tilanne on muuttumassa. Hallitus esitti kesäkuussa toimijakohtaisia kiintiöitä silakan, kilohailin ja lohen kaupalliseen kalastukseen. Esitys lupaa hyvää tehtaalle. Tulevaisuus näyttää Liljeqvistin mukaan tällä hetkellä valoisalta. – Kalastuskiintiö nousee paljon. Lisäksi hintataso on maailmalla on hyvä, ja ennusteiden mukaan se myös pysyy hyvänä, Liljeqvist pohtii.

http://saaristo.ts.fi/jutut/liljeqvistin-elamantapana-kalabisnes/

Heinäkuu

 Kalanviljelyn arvo voi kasvaa Savossa nopeasti

Pääkirjoitus Savon Sanomat 29.7.2016
 

Kauppojen kalatiskeillä lohen hinnan nousu on kesän puhutuin ilmiö. Taustalla vaikuttavat sekä norjalaisen lohen kasvanut kansainvälinen menekki että kotimaisen tuotannon niukkuus. Kirjolohta tulee markkinoille kysyntää vähemmän.

Suomen vesissä viljellyn ruokakalan tuotanto on laskenut 1990-luvun alun jälkeen lähes 20 miljoonasta kilosta nykyiseen hieman alle 15 miljoonaan kiloon. Kehitys on täysin päinvastainen kuin muualla maailmassa.

Globaalisti vesiviljely on jo kauan ollut nopeimmin kasvava elintarviketuotannon muoto. Se on ekologisesti kestävä tapa tuottaa eläinvalkuaista, sillä vaihtolämpöisinä kalat voivat käyttää lähes kaiken saamansa ravinnon kasvuun. Vesiviljelyllä tuotetaankin jo enemmän proteiinia kuin perinteisellä kalastuksella tai naudanlihan kasvatuksella.

Myös Suomessa suunta on kääntymässä. Sininen biotalous kuuluu hallituksen kärkihankkeisiin ja valtion vesiviljelystrategia korostaa alan nopeaa kehittämistarvetta.

Ruokapöydissä kalan asema on vahva. Suomalaiset syövät vuosittain noin 80 miljoonaa kiloa kalaa, mutta vain vajaa kolmannes siitä tulee kotimaasta.

Kotimainen kävisi kaupaksi, jos sitä olisi saatavilla riittävästi ja järkevään hintaan. Ei kuitenkaan ole. Valtion vesiviljelystrategiassa kalankasvatuksen esteitä kutsutaan toimintaympäristön rajoitteiksi.

Käytännössä kysymys on ympäristölupaehdoista. Niiden kireys on saanut osan kalankasvattajista väistymään kotimaan vesiltä ja siirtämään toimintaansa muun muassa Ruotsiin.

Osittain tiukkojen lupaehtojen ansiota kuitenkin on, että vesiviljelyn tekniikka ja osaaminen ovat kehittyneet huikeasti. Kalakiloa kohden laskettu ympäristökuormitus on enää kolmannes 1980-luvun alun luvuista.

Nyt valtion tavoitteena on siirtää kalan kasvatusta saaristosta avomerelle, kehittää ympäristön kannalta kestävämpiä rehuja ja kiertovesiviljelyä sekä panostaa voimakkaasti ruokakalan perimän jalostukseen. Jälkimmäiset liittyvät myös Savon kalanviljelyn tulevaisuuteen.

Varkauteen suunniteltu Finnforel Oy:n kiertovesilaitos tuottaa jatkossa vuosittain noin miljoona kiloa kirjolohta. Kun lisäksi lasketaan Savon Taimen Oy:n tuotanto Rautalammin Tyyrinvirralla ja Luonnonvarakeskus Luken kapasiteetti Tervon Äyskoskella, voi Savosta tulla lähivuosina markkinoille jopa kymmenesosa kaikesta kotimaisesta kirjolohesta.
Luke keskittyy jatkossa kalojen perimän tutkimukseen. Se etsii parhaillaan Tervoon kumppania, joka ottaisi vastuun kaupallisesta toiminnassa. Myös Tervossa olisi erinomaiset edellytykset kiertovesilaitoksen rakentamiseen, mutta alan nykyinen kannattavuus ei saa investoijia helposti liikkeelle.

Vaikka sinisen biotalouden arvoon on herätty hitaasti, suunta on oikea. Veden viljaa pitää vain kasvattaa vastuullisesti niin, että luonto kiittää.

http://www.savonsanomat.fi/paakirjoitukset/Kalanviljelyn-arvo-voi-kasvaa-Savossa-nopeasti/808394

Norjan lohi on nyt tavallista kalliimpaa – savolaisostajat suosivat järvikaloista muikkua ja kuhaa

YLE 27.7.2016

Norjalainen lohi on arvossaan tänä kesänä. Kyseisen fileen hinta on noussut tavallista korkeammaksi. Lohifilemarkkinoita heilautti Chilessä tapahtunut lohiturma.

Pihvin hinnoissa oleva norjalainen lohifile ei ole juurikaan lisännyt kotimaisen kalan kysyntää kuopiolaisissa kaupoissa. Norjan lohifileen rinnalle on tosin saatu tarjolle pienempää ja edullisempaa kirjolohta.

Kuopion marketeissa ja kauppahallissa myydään tähän aikaan vuodesta määrällisesti eniten Kallaveden muikkua. Lämmin sää on kuitenkin verottanut viime päivien saalismääriä jonkin verran. – Saalisvaihtelu johtuu helteistä ja kelistä, sanoo kalastaja ja Kuopion kauppahallissa kalaa myyvä Erkki Hiltunen. Hiltusen mukaan enimmillään muikkua voi nousta yhdellä troolausreissulla jopa useita satoja kiloja.

Kalamarkkinoilla näkyy myös norjalaisen lohen kallistuminen. Sen hinta on noussut, koska Chilessä jouduttiin hävittämään sairastunut lohikanta. Lohiturman takia kaikki suuret lohifileet menevät Norjasta nyt USA:n markkinoille. – Siitä tulee lohipula ympäri maailmaa ja se nostaa hintaa. Isompaa filekalaa ei vain ole markkinoilla. Chilen tilanne vaikuttaa kalamarkkinoihin helposti puolisen vuotta, arvioi palvelutiskin vastaava Marko Airaksinen Kuopion Kolmisopen Citymarketista.

Hinnat laskevat taas syksyllä?

Poikkeuksellista tilannetta on Airaksisen mukaan paikattu norjalaisella tarjouskalalla. Saatavilla on alle kaksikiloista nopeasti kasvatettua kalaa ja sitä tulee nopeasti markkinoille. – Nyt oletetaan, että syksyllä hinnat lähtee laskuun. Kotimaista kirjolohta on alkukesästä istutettu ja syksyllä sitä nostetaan ylös, silloin hinnat taas normalisoituvat, toteaa Marko Airaksinen.

Lohen kallistuminen ei ole heijastunut järvikalojen hintoihin. Myös kaupassa on huomattu saalismäärien kirjava koko. – Järvikalaa saadaan hyvin vaihtelevasti. Sieltä voi nousta 10 kiloa tai 100 kiloa, ihan päivästä riippuen, sanoo Airaksinen.

Muikun jälkeen tulee kuha

Kuopiolaiskalastaja Erkki Hiltunen sanoo, että muikun jälkeen toiseksi suosituin kala on kuha. Kauppahallista haetaan erityisesti kotimaista kalaa. – Lohen hinta ei ole meillä vielä vaikuttanut myyntiin mitenkään. Kesälomalla ihmiset ostavat kalaa, kun se ei ole kuitenkaan äärettömän kallista. Järviahvenesta on näin kesällä pulaa. Välillä sitä on, välillä ei.

Erkki Hiltunen sanoo vuosien kokemuksella, että syksyä kohti mentäessä kuhaa tulee paremmin ja myös muikkusaaliit voivat parantua.

http://yle.fi/uutiset/norjan_lohi_on_nyt_tavallista_kalliimpaa__savolaisostajat_suosivat_jarvikaloista_muikkua_ja_kuhaa/9051722

Pula nostaa kirjolohen ja lohen hintoja

Savon Sanomat 21.7.2016

Kotimaisesta kirjolohesta on pula jalostamoissa ja kaupoissa Suomessa, joten sen hinta on noussut. Syitä on kolme: norjalaisen lohen ennätyshinta, kirjolohen tiukat kasvatusluvat ja toissa kesän helteet, jotka tappoivat kirjolohen poikasia. Jos ennustettu hellekausi jatkuu tänä kesänä, tarjontavaje voi pidentyä.

Kuopion Kalatuote Oy:n toimitusjohtaja Kari Ylihärsilä on kalakauppiasliiton virkaa tekevä toiminnanjohtaja. Hänen mukaansa suomalaiset kasvattajat ovat siirtäneet tuotantoaan Ruotsiin helpompien lupien takia. – Ongelmana on se, että Chilen lohentuotanto on alentunut Etelä-Amerikassa kalatautien takia. Siksi Norjan lohen kysyntä Amerikassa ja Kaukoidässä kasvoi ja hinta nousi. Jos Venäjän kaupan rajoituksia ei olisi, vaje olisi isompi, hän sanoo.

Savon Taimen -ryhmän toimitusjohtaja Jarmo Tolvanen kertoo, että myyntikokoisesta kirjolohesta on puutetta. – Meiltäkin kirjolohta on kysytty enemmän. Nyt kalasta on hieman pula. Perattava kala loppui jo toukokuun puolella. Keväällä kala alkoi loppumaan muiltakin, hän selvittää. – Vaikka kaloja on, kalojen perkuu voidaan aloittaa vasta myöhemmin, koska ne ovat keskenkasvuisia, hän sanoo.

Pulan yhtenä syynä on parin vuoden takainen helle. Kun vesi lämpeni, happi loppui, mikä tappoi runsaasti kalanpoikasia kasvattamoissa Suomessa. Helteellä kalat eivät syö normaalisti, joten kasvu hidastuu. Kalan kasvatuskausi on kahdesta, kolmen vuotta. – Helle aiheutti ongelmia pari vuotta sitten. Se karsi kalanpoikasia, Tolvanen toteaa.

Kuluttajia kirjolohen kallistuminen harmittaa, mutta kalankasvattajat hyötyvät siitä. – Norjan lohen hinta on noussut älyttömästi. Se on nostanut myös kotimaisen kirjolohen hintaa, mikä on tuottajan kannalta hyvä, koska se parantaa kannattavuutta, Tolvanen sanoo. Kotimaisen kirjolohen hinta on ollut pitkään alhaalla, koska kauppa on voinut kilpailuttaa sen hintaa norjalaisen lohen kanssa.

Tolvanen aloitti toimitusjohtajana vuosi sitten. Savon Taimen Oy ja Hanka-Taimen Oy tytäryhtiöineen muodostavat kalanviljelyalan yhtiöryhmän, joka tuottaa lohikalapoikasia jatkokasvatukseen ja kalavesienhoitoon sekä ruokakalaa elintarvikemarkkinoille. Yhtiöryhmällä on kolmetoista tuotantoyksikköä Suomessa. Se hallinto on Rautalammilla. – Sisämaan tuottajana olemme merkittävä, mutta emme niin suuri verrattuna koko maan tuotantoon. Sehän on merialueet mukaan luettuna 15 miljoonaa kiloa vuodessa, hän sanoo.

Tolvanen korostaa, että kotimaisen kalanviljelyn suuri ongelma on lupien saannin hitaus ja vaikeus. Hänen mukaansa kalankasvatuksen vesistöpäästöt ovat vähentyneet muun muassa parempien rehujen ansiosta.

Vuonna 2015 Suomessa toimi 293 kalanviljely-yritystä, joista monella oli useita kalanviljelylaitoksia. Ruokakalaa kasvatettiin 162 laitoksella ja kalanpoikasia 90 laitoksella.

Heinon Tukku Kuopio Oy:n toimitusjohtaja Jari Korhonen muistelee, että Norjan lohi ei ole aiemmin ollut näin kallista. – Eikä tule varmaan olemaan jatkossakaan. Nyt pyöreä kala maksaa saman verran kuin aikaisemmin kalafile. Takavuosina lohifile maksoi kampanjoissa 6,5 –7 euroa kilo, hän mainitsee.
Hän kertoo, että kirjolohen tarve on noussut keväällä ja kesällä. – Kirjolohen saatavuus ei ole nyt sataprosenttista. Kysyntää olisi suuremmille erille. Hinnat ovat nyt rajussa nousussa, vaikka eihän kirjolohi ole kallista vieläkään, Korhonen huomauttaa. – Suomi on perinteinen kirjolohen kasvattaja. Ympäristölupapolitiikalla ja byrokratialla ala tuhotaan. Monet kasvattajat ovat lopettaneet, Korhonen painottaa.

http://www.savonsanomat.fi/kotimaa/Pula-nostaa-kirjolohen-ja-lohen-hintoja/803712

Luonnonvarakeskus hakee kumppania Tervon kalanviljelytoiminnoilleen

12.7.2016 LUKE

Luonnonvarakeskus (Luke) on käynnistänyt julkisen hankintamenettelyn (HILMA) Tervon kalanviljelytoimintojen uudelleen järjestelyjen toteuttamiseksi. Jatkossa Luke keskittyy kalojen valintajalostusohjelman toteuttamiseen ja ulkoistaa kalanpoikas- ja mädintuotannon sekä muut jalostusohjelman tarvitsemat tukipalvelut kaupalliselle toimijalle.

Luken tavoitteena on korkeatasoisten valintajalostusohjelmien kautta kehittää yhä parempaa kala-ainesta vesiviljelyelinkeinojen tueksi. JALO-kirjolohien jalostusohjelma käynnistettiin jo vuonna 1992. Luke jatkaa jalostusohjelman tutkimus- ja kehitystyötä Tervossa, mutta hakee kilpailutuksen avulla Tervoon toimijaa, joka ottaisi vastuulleen kalanviljelyn tuotannollisen toiminnan. Toimijan toivotaan tuottavan valintajalostuksen tarvitsemat tukipalvelut Lukelle. Tavoitteena on muodostaa vahva kumppanuus tuotannonharjoittajan kanssa niin, että sekä Luken valintajalostustoiminnot että liiketoiminnan harjoittaminen voivat tukea toinen toisensa menestymistä.

Liiketoiminta sekä sopimuskokonaisuus kilpailutetaan 6.7.2016 avatulla neuvottelumenettelyllä. Tervon tuotannollisen toiminnan vastaanottavalla taholla toivotaan olevan kokemusta kalanviljelystä sekä kalanviljelyn tutkimus- ja kehityshankkeisiin osallistumisesta.

Lisätietoja neuvottelumenettelyn sisältöön liittyvistä asioista voi pyytää sähköpostiosoitteesta kirjaamo@luke.fi viimeistään 2.8.2016 klo 15:00 Suomen aikaa.

Neuvottelumenettelyyn osallistumishakemusten vastaanottamisen määräaika on 15.8.2016 klo 15:00 Suomen aikaa mennessä sähköpostiosoitteeseen kirjaamo@luke.fi tai postitse suljetussa kirjekuoressa osoitteeseen:
Luonnonvarakeskus
Kirjaamo
Viikinkaari 4
00790 Helsinki

Sähköpostin aihekenttään tai kirjekuoren päällykseen merkitään: ”Osallistumishakemus Tervon kalanviljelytoiminnan neuvottelumenettely”.

https://www.luke.fi/uutiset/luonnonvarakeskus-hakee-kumppania-tervon-kalanviljelytoiminnoilleen/

Kesäkuu

Viljellyn ruokakalan tuotanto lisääntyi noin 10 prosenttia vuonna 2015

Luonnonvarakeskus 29.06.2016

Suomessa kasvatettiin viime vuonna 14,9 miljoonaa kiloa kalaa ihmisravinnoksi. Määrä oli 1,4 miljoonaa kiloa suurempi kuin vuonna 2014. Viljellyn ruokakalatuotannon arvo ei muuttunut edellisvuodesta alentuneen hinnan vuoksi, selviää Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuoreesta vesiviljelytilastosta.

Kirjolohi on edelleen tärkein viljelty ruokakalalaji, vaikka sen tuotanto on laskenut 1990-luvun huippuvuosista. Kirjolohta tuotettiin 13,9 miljoonaa kiloa, joka oli yli 90 prosenttia koko ruokakalatuotannosta. Viljellyn siian tuotanto oli 0,8 miljoonaa kiloa, eli lähes sama kuin vuonna 2014. Muita ruokakalalajeja kuten taimenta, nieriää, sampea, kuhaa ja harjusta viljeltiin yhteensä noin 0,2 miljoonaa kiloa. Kirjolohen mätiä tuotettiin elintarvikkeeksi runsas 0,4 miljoonaa kiloa.

Kirjolohen tuottajahinta laski

Kirjolohen tuotannon arvo tuottajalle oli 46,1 miljoonaa euroa ja siian 7,1 miljoonaa euroa. Koko ruokakalatuotannon arvo oli 55,6 miljoonaa eli sama kuin vuonna 2014. ”Vaikka kaloille suotuisa kasvukausi lisäsi kalantuotannon määrää, arvon pysyminen edellisvuoden tasolla selittyy pääasiassa kirjolohen lihan ja mädin alhaisemmilla tuottajahinnoilla”, tutkija Riitta Savolainen Lukesta sanoo.

Pääosa ruokakalasta tuotetaan merialueilla

Koko maan kasvatetusta ruokakalasta 83 prosenttia tuotettiin merialueilla. Tuotanto kasvoi sekä meri- että sisävesialueilla. Ahvenanmaalla tuotettiin ruokakalaa 6,4 miljoonaa kiloa, Lounais-Suomen rannikolla ja saaristossa vajaa viisi miljoonaa kiloa ja muilla merialueilla reilut miljoona kiloa. Sisämaassa tuotanto oli 2,5 miljoonaa kiloa.

Kotimainen kasvatus ei tyydytä kysyntää

Kotimainen ruokakalatuotanto ei riitä tyydyttämään kasvavaa kysyntää. Erityisesti lohikalojen osalta joudutaan turvautumaan tuontikalaan. Tuoretta lohta ja sen filettä tuodaan pääasiassa Norjasta ja kirjolohta Ruotsista yhteensä noin 40 miljoonaa kiloa. Lohikalojen tuonti on määrältään noin kaksinkertaistunut kymmenen viime vuoden aikana. ”Kalanviljelyn tuotanto kasvaa maailmanlaajuisesti voimakkaasti, mutta Suomessa merkittävää kasvua ei kuitenkaan ole tapahtunut. Kalankasvatus kiertovesilaitoksissa ja kasvatuksen laajentaminen avomerelle ovat keinoja kotimaisen kalankasvatuksen lisäämiseksi, Riitta Savolainen kertoo.

Kalanpoikaset viljellään sisämaassa

Ruokakalan lisäksi kalaa viljellään myös istutettavaksi luonnonvesiin. Kalanpoikasten pääviljelyalueita olivat Lapin, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Keski-Suomen maakunnat. Erikokoisia kalan- ja ravunpoikasia, vastakuoriutuneet pois lukien, tuotettiin istutuksiin ja jatkokasvatukseen yhteensä noin 50 miljoonaa yksilöä.
Vuonna 2015 Suomessa toimi 293 kalanviljely-yritystä, joista monella oli useita kalanviljelylaitoksia. Ruokakalaa kasvatettiin 162 laitoksella ja kalanpoikasia 90 laitoksella. Luonnonravintolammikkoviljelijöitä oli 185.

Lisätietoa:

https://www.luke.fi/uutiset/viljellyn-ruokakalan-tuotanto-lisaantyi-10-prosenttia-vuonna-2015/

Pohjois-Savon ELY-keskus rahoittaa 5 miljoonalla eurolla suuren mittakaavan kalankasvatusinvestointia Varkaudessa

Pohjois-Savon ELY-keskus on myöntänyt Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta (EMTR) Keski-Savon teollisuuskylä Oy:lle rahoitusta kalan kasvatukseen tarkoitetun hallin rakentamiseen 1,8 miljoonaa euroa ja Finnforel Oy:lle kalankasvatuksessa tarvittavan kiertovesitekniikan ja altaiden hankintaan 3,125 miljoona euroa. Varkauden kalatalousinvestointien kokonaiskustannukset ovat yhteensä hieman yli 11 miljoona euroa. Hankkeen työllisyysvaikutus on 16 henkilötyövuotta.

Finnforel Oy sijoittaa Keski-Savon teollisuuskylän rakennuttamaan halliin kiertovesilaitoksen, jossa kasvatetaan yli miljoona kiloa kirjolohta vuodessa. Investointiin sisältyy myös tutkimuskäyttöön tarkoitettuja tiloja ja laitteita sekä oma aurinkovoimala, jolla laitos tuottaa osan tarvitsemastaan energiasta.

Rakennettava suurlaitos tuo uuden kokoluokan ja uusia toimintamalleja sisävesialueen kalankasvatukseen, jolla onnistuessaan on hyvät laajenemismahdollisuudet. Vähäpäästöinen kiertovesikasvatus on ainoa tapa tuottaa sisämaassa ruokakalaa suuressa mittakaavassa ympäristöystävällisellä tavalla. Varkauden investointi on yksi EU:n ohjelmakaudelle 2014-2020 laaditun Suomen elinkeinokalatalouden toimintaohjelman kärkihankkeista. Toimintaohjelman tavoitteena on lisätä kalan omavaraisuutta mm. kääntämällä kalan alkutuotanto voimakkaaseen kasvuun.

Tuotantoon kohdistuvien investointien ohella vesiviljelyn kasvua ja uudistumista edistetään tutkimuksella ja yritysten kumppanuuteen perustuvalla yhteistyöllä. Finnforel Oy osallistuu kiertovesikasvatusta koskevaan tutkimukseen yhteistyökumppanina Luonnonvarakeskuksen kanssa. Rakennettava kalankasvatuslaitos toimii lisäksi koeympäristönä tutkimukselle, jonka tuloksia hyödynnetään koko vesiviljelyalan kehittämisessä.

http://www.ely-keskus.fi/web/ely/tiedotteet-2016;jsessionid=DEA9AB150A0EE47AC34F5C6C822EDCD2?p_p_id=122_INSTANCE_aluevalinta&p_p_lifecycle=0&p_p_state=normal&p_p_mode=view&p_r_p_564233524_resetCur=true&p_r_p_564233524_categoryId=14406#.V3I-zriLSUk

Kotimainen kirjolohi voi korvata norjanlohen lautasiltamme – Kalankasvatusta mahdollista lisätä huomattavasti

Yle 15.6.2016

Kotimainen kalankasvatus voi lähivuosina korvata norjanlohen tuontia huomattavasti. Tämä on mahdollista, sillä tutkijan mukaan kalankasvatusta voidaan lisätä, kun kirjolohien rehu valmistetaan Itämeren silakasta. Tällöin kalankasvatuksen päästöt vähenevät ja merestä päinvastoin poistuu ravinteita. Ensimmäinen silakasta kalajauhoa valmistava tehdas on aloittanut tuotantonsa Kemiönsaarella.

Niin sanottu itämerirehu tarkoittaa sitä, että jatkossa aiemmin Atlantin kalasta tehty kalajauho voidaan korvata kotimaisella ja Itämeren ravinnekuorma ei enää kasvaa siltä osin. Jatkossa silakoiden ja kasvatuskirjolohien mukana merestä poistuu fosforia 75 000 kiloa eli enemmän kuin sinne rehun mukana kertyy. Myös typpikuormitus putoaa 377 000 kiloa. Näin ollen kotimaista kalankasvatusta voidaan lisätä vuoteen 2022 ulottuvan kansallisen vesiviljelystrategian mukaisesti arvioi Luonnonvarakeskuksen tutkija Jari Setälä.

– Kyllä minun mielestäni itämerirehu luo sen mahdollisuuden, sillä se puhdistaa Itämerta. Jos me katsomme pitkän aikavälin kehitystä niin 90-luvun alusta kalankasvatuksen kuormitus on vähentynyt yli 70 prosenttia eli on hyvin pieni, sanoo Setälä.

Kalantuontia voidaan vähentää

Tällä hetkellä kauppatase on kalan osalta yli 330 miljoonaa euroa miinuksella, pääosin norjanlohen tuonnin takia. Viime vuonna norjanlohta tuotiin tuoreena 29 miljoonaa kiloa. Jatkossa kotimaista kalankasvatusta voidaan nostaa nykyisestä noin 13 miljoonasta kilosta ylöspäin. Tutkija Jari Setälän mukaan vaikutukset ovat huomattavat. – Kalajauhotehdas luo aivan uudet markkinat silakankalastajille, myös kuljetukseen ja jalostukseen kalankasvatuksen kasvaessa voi syntyä lisää liikevaihtoa ja työpaikkoja, arvioi Jari Setälä.
Tuotannon lisäys kymmenellä miljoonalla kilolla vuodessa olisi Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan arvoltaan noin 40 miljoonaa euroa ja loisi rannikolle noin 400 uutta työpaikkaa. Kerrannaisvaikutuksineen tämä tarkoittaisi noin 120 miljoonaa euroa ja noin 1 400 työpaikkaa.

Jatkossa silakka siis jalostuu punalihaiseksi kirjoloheksi ja kelvannee myös kuluttajien ruokapöytään entistä ekologisempana vaihtoehtona.

WWF Suomi on hyväksynyt pari vuotta sitten suomalaisen kirjolohen vihreälle listalle.

Saaristomeren rannalla Kasnäsin niemellä toimivan Salmonfarmin toimitusjohtaja Wilhelm Liljeqvist myöntää kalajauhotehtaan käynnistämisessä olleen vaikeuksia ja hajuhaittoja lähiasukkaille, mutta nyt näyttää jo paremmalta. Ensimmäiset itämeren silakasta tehdyt kalajauhoerät ovat lähteneet RaisioAgron rehutehtaalle. Silakan dioksiinin poistaminen mahdollisti tehtaan toiminnan.

Aiemmat suomalaiset kalajauhotehdashankkeet ovat Liljeqvistin mukaan kaatuneet tähän ongelmaan. – Siinä ei ole mitään vaihtoehtoa, dioksiini pitää poistaa kalajauhosta ja piste, vahvistaa Wilhelm Liljeqvist. Uuden tehtaan tekniikka mahdollistaa ympäristömyrkyn poiston. Silakoista poistettu dioksiini kuljetetaan Ekokemille tuhottavaksi. Kasnäsin tehdas käyttää jatkossa neljänneksen koko Suomen silakkasaaliista ja muuttaa huomattavasti kalojen käyttöä. – Vuositasolla meillä on tavoite käyttää 30-40 miljoonaa kiloa raaka-ainetta. Tehdas toimii ympäri vuoden, vain heinäkuussa on taukoa, kertoo Wilhelm Liljeqvist.

http://yle.fi/uutiset/kotimainen_kirjolohi_voi_korvata_norjanlohen_lautasiltamme__kalankasvatusta_mahdollista_lisata_huomattavasti/8956475

 

Toukokuu

Sinisen biotalouden kasvumahdollisuudet aukeavat verkkojulkaisussa

Luke 31.5.2016

Luonnonvarakeskuksen uuteen Sinisen biotalouden verkkojulkaisussa kuvataan alan tutkimuskokonaisuutta ja kasvumahdollisuuksia. Julkaisussa keskustelevat Luken sinisen biotalouden tutkimus ja tilastot.

”Sinisen biotalouden alalla on Suomessa runsaasti kasvun mahdollisuuksia ja uutta tutkimustietoa aiheesta tarvitaan jatkuvasti”, kertoo tutkimus- ja kehittämispäällikkö Asmo Honkanen Luonnonvarakeskukselta.

Julkaisuun kootut tilastot kuvaavat alan nykyhetkeä Suomessa, ja niiden avulla on mahdollisuus seurata alan kasvua suhteessa odotuksiin sekä muiden maiden kehitykseen. Julkaisussa käsitellään sinistä biotaloutta viidestä näkökulmasta: Veteen perustuva biotuotanto, ravinteiden kierrätys ja teolliset symbioosit, vesiluonnon käyttö, lisäarvotuotteet sekä virkistys- ja luontoarvopalvelut.

Biotalouden tilastointi kehittyy tutkimustiedon rinnalla

Uusien hankkeiden ja toimintatapojen myötä tarvitaan myös uudenlaista tietoa. Tilastot ovat tärkeä tietopohja monelle taholle – niin asiantuntijoille kuin kansalaisille. ”Biotalouden tavoitteiden seurantaan tarvitaan tilastoja. On tärkeää, että tilastointi vastaa biotalouden alan muuttuviin tietotarpeisiin”, kuvailee Luken tilastojohtaja Johanna Laiho-Kauranne.

Sinisen biotalouden verkkojulkaisu vastaa omalta osaltaan näihin tarpeisiin tarjoamalla vuoropuhelulle paikan. Julkaisussa Luken tutkimuksen analyysit yhdistyvät tilastoihin, joiden tietokannoista lukija voi jatkaa vielä syvällisemmän tiedon etsimistä. ”Toivomme, että saamme julkaisun lukijoilta palautetta ja kehittämisideoita siniseen teemaan”, Laiho-Kauranne toteaa.

Lue tästä Sininen biotalous -julkaisu

Raisio rakentaa uuden tuotantolinjan kalanrehutehtaalle

Raisio rakentaa uuden tuotantolinjan kalanrehutehtaalle
Raisio-konserni laajentaa Raision tehdasalueella sijaitsevaa kalanrehutehdastaan noin neljän miljoonan euron investoinnilla.

Tehtaalle rakennetaan uusi tuotantolinja, joka lisää rehun tuotantokapasiteettia kolmanneksella. Rakentaminen alkaa kesällä ja linjan on määrä valmistus vuoden päästä keväällä ennen kalanrehusesongin alkua.

Uuden tuotantolinjan energiankulutus on noin 30 prosenttia nykyistä pienempi. Lisäksi nykyisten tuotantolinjojen energiankäyttöä pyritään parantamaan tässä kuussa valmistuvilla muutostöillä.

Kalanrehujen tuotantoon halutaan lisäkapasiteettia, koska kalankasvatus on kasvussa Itämeren alueella.

Raisioaqua on Suomen ainoa kalanrehujen valmistaja. Sen myydyimpiä tuotteita ovat Hercules-kirjolohenrehut.

http://www.ts.fi/uutiset/talous/867875/Raisio+rakentaa+uuden+tuotantolinjan+kalanrehutehtaalle

Silakan ja kirjolohen tuottajahinta laski

Luonnonvarakeskus 12.05.2016

Vuonna 2015 kalasta maksetut tuottajahinnat pääsääntöisesti hieman nousivat edellisvuodesta, mutta rehuksi päätyvän silakan hinta laski. Myös kalanviljelijän kirjolohesta saama hinta laski.

Vuonna 2015 Suomen kaupallisen kalastuksen tärkeimmän kalalajin, silakan, keskimääräinen tuottajahinta laski lähes 20 prosenttia. Laskun syynä oli rehusilakan tuottajahinnan lasku samalla kun yhä suurempi osa silakkasaaliista päätyi rehuteollisuuden raaka-aineeksi. Suomeen puretusta silakkasaaliista lähes 80 prosenttia päätyi rehuteollisuuden raaka-aineeksi. Hintatiedot ilmenevät Luonnonvarakeskuksen (Luke) Kalan tuottajahinnat – tilastosta.

Vuonna 2015 kalastajalle maksettiin rehusilakasta keskimäärin 0,16 euroa kilolta ja ihmisravinnoksi myydystä silakasta 0,27 euroa kilolta. Vuonna 2015 kolmasosa silakkasaaliista purettiin suoraan ulkomaisiin satamiin. Tämä osuus ei sisälly hintatietoihin.

Ruokakalaksi Suomessa kasvatetaan pääasiassa kirjolohta, mutta jonkin verran myös siikaa. Kirjolohen tuottajahinta laski viime vuonna noin kymmenen prosenttia edellisvuodesta, mutta kasvatetun siian hinta nousi vastaavasti. Vuonna 2015 kirjolohen keskimääräinen tuottajahinta oli 3,59 ja siian 9,46 euroa kilolta.

Merialueen kalastajille maksettiin luonnosta pyydetyistä lohista ja taimenista suunnilleen samaa hintaa kuin vuonna 2014. Siian ja kuhan tuottajahinnat nousivat hienoisesti, mutta ahvenista ja hauista kalastajat saivat keskimäärin kymmenisen prosenttia paremman hinnan kuin edellisvuonna.

Silakka on kokonaisarvoltaan kaupallisen kalastuksen ehdottomasti tärkein kalalaji. Seuraavaksi tärkeimpiä ovat siika, kilohaili, ahven ja kuha, joiden saalisarvot ovat vajaa kymmenesosa silakkasaaliin arvosta. Kasvatetun kalan tuotannon arvo on samaa suuruusluokkaa kuin kaupallisen kalastuksen saaliin arvo. Tällöin kaupallisen kalastuksen arvoon luetaan sekä merialueen että sisävesialueen kalastus.

Tilaston taustaa
Kalojen keskihinnat on laskettu kalatukkujen kalastajille maksetuista hinnoista. Kalastajien suoramyynti ei sisälly hintoihin. Esitetyt hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa, joka elintarvikkeille ja rehulle on 14 prosenttia. Siian, kirjolohen, lohen ja taimen hinnat on laskettu peratulle kalalle, muiden lajien hinnat perkaamattomalle.

*Lohen, kirjolohen, taimenen ja siian hinnat laskettu peratulle kalalle, muut perkaamattomalle.

Lisätietoja: http://stat.luke.fi/kalan-tuottajahinta-2015_fi

Huhtikuu

M74-oireyhtymä jälleen Itämeren lohen vaivana

Luonnonvarakeskus 27.04.2016

Tänä keväänä kuoriutuvista Simojoen lohien poikasista osan ennakoidaan kuolevan M74-oireyhtymän vuoksi. Tämä voidaan päätellä viime syksynä kudulle nousseiden emojen mädin tiamiini- eli B1-vitamiinipitoisuuksista.

M74 on oireyhtymä, joka aiheuttaa lisääntymishäiriöitä Itämeressä syönnösvaelluksensa tehneille lohille. Oireyhtymä ilmenee vastakuoriutuneiden poikasten eli ruskuaispussipoikasten tiamiinin puutosoireina ja kuolemisena. Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan enimmillään viidenneksellä emoista on mädissään niin vähän tiamiinia, että niiden poikaset tulevat kärsimään jonkinasteisesta tiamiininpuutoksesta. Kaikki tai osa näistä poikasista todennäköisesti kuolee touko-kesäkuuhun ajoittuvassa ruskuaispussivaiheessa. Kuolleisuus ei kuitenkaan ole niin suurta kuin se oli pahimmillaan 1990-luvun alussa.

M74:n esiintymistä seurataan vuosittain Simojoen lohien mädin tiamiinipitoisuuksien ja koehaudontojen avulla. Kuolleisuustiedot saadaan Keminmaan kalanviljelylaitoksen koehaudonnoista poikasten ruskuaispussivaiheen päätyttyä. – M74-seurantaan saatiin viime syksynä mätinäytteet vain 19:stä Simojokeen kudulle nousseesta lohesta. Mädin tiamiinipitoisuudet olivat huomattavasti pienempiä kuin viitenä edeltävänä syksynä, kertoo erikoistutkija Pekka Vuorinen Luonnonvarakeskuksesta.

Syynä runsas rasvainen ravinto

M74:n voimistumisesta antoi viitteitä jo viimesyksyinen tieto siitä, että kilohailin vuosiluokka 2014 oli erittäin runsas − runsain sitten 1990-luvun. M74-oireyhtymää esiintyi paljon 1990-luvulla, jolloin meressä oli erityisen runsaasti nuorta kilohailia. – Pääsyönnösalueellaan, Itämeren pääaltaalla, lohi syö lähinnä kilohailia, joka on lähes kaksi kertaa niin rasvaista kuin lohen ravintokokoinen silakka. Luken tutkijat ovat pystyneet osoittamaan, että tiamiinin puutos johtuu hyvin runsaasta, rasvaisesta ravinnosta, kertoo tutkija Marja Keinänen.

Rasvainen kala sisältää runsaasti monityydyttymättömiä rasvahappoja, jotka hapettuvat herkästi. Tämä puolestaan lisää tiamiinin kulutusta lohen kutuvaelluksen ja paaston aikana. Lohi lopettaa syömisen jo kutuvaelluksensa lopulla meressä ja paastoaa kesäkuisesta jokeen nousemisestaan aina lokakuuhun eli kutuun asti. Tiamiinia ei tällöin riitä tarpeeksi siirrettäväksi emolohessa kehittyvään mätiin.

Biotuotetehtaan vaikutuksia seurataan pitkällä kalastotutkimuksella – 1800 taimenta istutettiin mittareiksi

Yle 6.4.2016

Äänekosken biotuotetehtaan vesistövaikutuksia seurataan pitkäaikaisella kalastotutkimuksella. Tehtaan ylä- ja alapuolisiin vesistöihin istutetaan 1 800 järvitaimenta, joiden vaelluskäyttäytymistä seurataan kolmen vuoden ajan. Tutkimus alkaa hyvissä ajoin ennen tehtaan valmistumista, jotta muutoksista saadaan tietoa mahdollisimman kattavasti. Metsä-Fibren ympäristölupa velvoittaa yhtiön maksamaan vuosittain noin 50 000 euroa kalatalousmaksua. Ne on tarkoitettu käytettäväksi jätevesistä kalataloudelle aiheutuvien haittojen ehkäisemiseen. Järvitaimenen merkintätutkimukseen maksusta käytetään kolmen lähivuoden aikana 23 000 euroa.

T-ankkurimerkillä merkityt taimenet istutetaan Naarakoskeen tehtaan yläpuolella sekä Kuhnamoon ja Kapeenkoskeen tehtaan alapuolisessa vesistössä. – Tarkoituksena on selvittää vaikuttaako uusi biotuotetehdas kalojen liikkeisiin. Äänekoskellahan on kalaportaita, joissa kalat pääsevät nousemaan Keiteleen puolelle ja nyt kun kaloja merkitään ennen tehtaan käynnistymistä, nähdään miten ne liikkuvat ja kasvavat, kertoo kalatalousasiantuntija Veli-Matti Paananen ELY-keskuksesta.

Tehdas käynnistyy 2017

Vuonna 2017 käynnistyvä biotuotetehdas tuo väistämättä muutoksia vesistöön. Odotettavissa on ehkä pientä veden lämpenemistä, joka saattaa vaikuttaa kalojen liikkumiseen. – Lupaehdot ovat tietysti aika hyvät eli tehtaan pitää nyt seurata näiden merkittyjen kalojen lisäksi myös telemetriaseurannalla ensi kesänä kalojen liikkumista alueella. Ja tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin, jos osoittautuu, että kalat eivät nouse kalaportaisiin, korostaa Paananen.

Rauno Oksanen Äänekosken kalastuskunnasta pitää seurantaa tärkeänä. – On hyvä että tiedetään eteenpäinkin miten kalat edistyy ja kasvaa. Tehtaan vaikutus on vielä arvoitus. Sitähän sitä toivotaan, että siitä ei olisi haittaa kovin paljon ainakaan.

Istutettavat kalat merkittiin Laukaan kalanviljelylaitoksella T-ankkurimerkillä, josta löytyy merkin palautustiedot Luonnonvarakeskukseen. Tutkimuksen kannalta on tärkeää, että kalastajat palauttavat merkit tai ainakin niiden tiedot tutkijoille.

Ilmoittaminen helpointa netissä

Jos kalastaja löytää merkityn kalan, niin siitä voi ilmoittaa helposti internetlomakkeella . Ilmoituksessa kerrotaan kalan pituus ja paino sekä pyyntiaika ja –paikka ja vielä pyydys millä kala on saatu. Ilmoituksesta saa viiden euron palkkion. – Nykyäänhän järvitaimenen rasvaeväleikattu alamitta on 50 senttiä ja luonnontaimen on kokonaan rauhoitettu Keski-Suomessa. Näistä ja alamittaisista kaloista pitäisi tietysti myös ilmoittaa kaikki tiedot Luonnonvarakeskukseen, opastaa Veli-Matti Paananen.

Kalastajat ovat olleet aikaisemmissa tutkimuksissa aika laiskoja palauttamaan merkkejä. – Kyllä niitä on jonkun verran palautettu, mutta aika huonosti, vaikka ne kuitenkin pitäisi palauttaa, kertoo Rauno Oksanen. Nyt istutettuja taimenia seurataan niin kauan kun merkkikalastuksia tulee eli maksimissaan viitisen vuotta. Aikaisempien tutkimuksien mukaan Keski-Suomessa esimerkiksi kaksivuotiaiden järvitaimenien istutukset ovat epäonnistuneet ja syytä ei tiedetä. Nyt istutetaan kolmivuotiaita taimia.

http://yle.fi/uutiset/biotuotetehtaan_vaikutuksia_seurataan_pitkalla_kalastotutkimuksella__1800_taimenta_istutettiin_mittareiksi/8789937

Suomalainen kala ui maailmalle – vastuullisesti tuotetut erikoistuotteet kiinnostavat

05.04.2016

Suomalaista kalaa viedään kansainvälisille markkinoille noin 42 miljoonalla eurolla vuodessa. Venäjän elintarvikkeille asettama tuontikielto vaikutti erityisen voimakkaasti kalavientiin, ja uusia markkinoita etsitäänkin yhdessä Food from Finlandin kanssa. Useat suomalaiset kala-alan yritykset, kuten Disas Caviar ja Hätälä hakevat kansainvälistä kasvua erityisesti Keski-Euroopasta, missä kiinnostavat kestävästi tuotetut kalatuotteet sekä erityisesti suomalaiset erikoistuotteet, kuten loimulohi ja kirjolohen mäti.

Suomessa kalanviljely on luvanvaraista ja tiukasti säädeltyä. Kalakannat sekä rannikolla että sisävesissä ovat vahvat ja kestävät kalastuksen. Kestävän tuotannon ja puhtauden ansiosta suomalainen kala kiinnostaa myös maailmalla. Erityistä vientipotentiaalia uskotaan olevan laadukkailla erikoistuotteilla, kuten loimulohella ja mädillä.

− Mäti herättää kiinnostusta monessa maassa. Se on arjen luksusta, jonka moni kokee mielenkiintoisena. Erityisesti kirjolohen mäti on niche-tuote, jolla on edellytyksiä menestyä maailmalla. Suomalaisiin elintarvikkeisiin liittyy puhtauden ja raikkauden mielikuva. Haluamme olla ostajalle ja kuluttajalle varma valinta ja tarjota tuotteita, jotka ovat turvallisia, tasalaatuisia ja hyvän makuisia, kertoo Joachim Wolontis, Disas Caviarin liiketoimintajohtaja.

Tärkeä suomalaisten kalatuotteiden vientivaltti onkin vastuullisuus. Ympäristöarvot ovat tärkeitä ympäri maailman, eikä suomalainen kalastus uhkaa kalakantoja. Oululainen kalanjalostus- ja ruokatehdas Hätälä Oy korostaa toiminnassaan vastuullisuutta, nopeutta ja tuoreutta.

− Hätälä on perheyritys, ja arvomme ovat sen mukaiset. Olemme keskittyneet rakentamaan vastuullisia ja korkealaatuisia kalatuotteita. Tunnustuksena pitkäjänteisestä työstämme olemme saaneet kansainvälisesti arvostetun laatusertifikaatin. Raaka-aineen laatu on meille tärkeää, ja suosimme suomalaista kalaa aina kun mahdollista. Pyrimme helpottamaan sekä kalastajien että asiakkaittemme työtä kehittämällä toimitusketjuamme jatkuvasti. Meille on kunnia-asia, että asiakkaamme saavat aina kalansa tuoreena, painottaa Hätälän varatoimitusjohtaja Matti Isohätälä.

Suomalaista kalaa markkinoidaan yhdessä

Huhtikuussa kala-alan ammattilaiset ympäri maailmaa kokoontuvat Belgiaan Brysselin Seafood Expo Global -tapahtumaan meren antimien ääreen. Messut ovat maailman merkittävin alan tapahtuma ja ammattilaisten kokoontumispaikka. Brysselissä esittäytyy yli 1 700 yritystä lähes 80 eri maasta. Paikalle pystytetään tänä keväänä myös Suomen maaosasto, jossa seitsemän suomalaisyritystä esittelee tuotteitaan yhtenäisen Food from Finland -tunnuksen alla.

− Kyseessä on maailman johtava kala-alan ammattilaisten kohtaaminen, joka järjestetään vuosittain. Brysselin Seafood Expo on todella merkittävä tapahtuma myös suomalaisille yrityksille. Siellä on mahdollista esitellä tuotteitaan ja solmia tärkeitä kontakteja, kertoo toiminnanjohtaja Katriina Partanen Suomen maaosaston messujärjestelyistä vastaavasta Pro Kala ry:stä.

Lisätietoja: Katriina Partanen, toiminnanjohtaja, Pro Kala ry, katriina.partanen@prokala.fi, p.0400 827 277

Maaliskuu

Kallistunut lohi avasi hyvät näkymät suomalaiselle kirjolohelle

Yle 29.3.

Sallalainen kalankasvattaja Pekka Moilanen ei harmittele lohen kallistunutta hintaa. Suomalaiselle kirjolohelle se avaa hyvät näkymät.

Joitakin päiviä sitten uutisoitiin Chilestä, että siellä myrkylliset merilevät ovat tuhonneet suuren osan kalantuotannosta ja sen seurauksena lohi on kallistunut kaikkialla maailmassa. Norjan lohen hintalappuun on tullut kolmannes lisää – ja nopeasti. Pekka Moilanen uskoo, että myös kirjolohen hinta nousee; ei kuitenkaan ehkä niin jyrkästi ja nopeasti kuin on lohen hinta noussut.

Karhutunturin Lohessa Sallan Naruskalla ollaan odottavalla kannalla. Moilasen mukaan hintapainetta luo myös se, että kotimaisen kirjolohen tuotanto on vähentynyt.
– Mitään kestämätöntä hinnankorotusta tuskin tulee. Suomessa kirjolohi on nyt halpaa. Uskon, ettei kuluttaja hätkähdä pientä korotusta, hän sanoo.

Kuluttaja arvostaa kalan laatua
Pekka Moilanen puhuu kokemuksestaan, kun sanoo, että kuluttaja katsoo kalan ja kalatuotteen laatua ehkä enemmän kuin hintaa. Hänen mukaansa Karhutunturin Lohi menee markkinoille laatu edellä. – Pieni yritys ei pysty kilpailemaan hinnalla. Hyvästä ja tunnetusta tuotteesta kuluttaja on valmis maksamaan enemmän kuin jostakin tavanomaisesta. Kuluttaja on kuningas, jota pitää kuunnella.

30 000 kiloa kalaa vuodessa
Karhutunturin Lohen tuotteet löytävät tiensä lähikauppoihin. Yrityksellä on myös jonkin verran suoramyyntiä paikallisille asukkaille ja mökkiläisille. Kasvattamo tuottaa kirjolohta ja siikaa yhteensä 30 000 kiloa vuodessa. – Se on meille ihan sopiva määrä. Vakituisten asiakkaidemme, kauppiaiden toivomuksesta jopa hieman pihistelemme tarjontaa, jotta tuoretta kalaa riittää koko vuodeksi, Moilanen sanoo.

Naruskajoen raikkaassa vedessä
Karhutunturin Lohen kalat kasvavat ja viihtyvät Naruskajoen raikkaassa vedessä. Perheyritys aloitti toimintansa jo yli 30 vuotta sitten. Pekalle kalankasvatus on ollut täyspäiväinen työ sen jälkeen, kun hän jäi eläkkeelle rajavartijan tehtävistä.
Kirjolohet ja siiat kasvatetaan kahdessa isossa ulkoaltaassa. 250-grammaisina ne tulevat ja kesän kasvettuaan ovat puolitoista-kiloisia. Ennen vesien jäätymistä kirjolohet ja siiat vedetään nuotalla suureen säilytyshalliin.

Ei ilman hallia Naruskan pakkasissa
Pekka Moilanen sanoo, että ulkoaltaiden jatkoksi rakennettu säilytyshalli on ollut ihan ehdoton edellytys koko toiminnalle. Seinien ja katon suojaama allas pysyy sulana Naruskan kuuluisilla pakkasillakin. Ja onhan sisällä miellyttävä työskennellä, suojassa tuiskulta ja tuulelta. – Kunta sen teollisuushalliksi rakensi ja siltä sen sitten lunastin.
Pekka Moilanen sanoo, että sieltä hallista kaloja sitten pyydetään ja tilauksen mukaan jalostetaan erilaisiksi tuotteiksi. Karhutunturin Lohella on pari tusinaa erilaisia kalatuotetta; pelkästään perattua, fileroitua, kylmäsavua, lämminsavua, graavia…
Lue lisää tästä:

http://yle.fi/uutiset/kallistunut_lohi_avasi_hyvat_nakymat_suomalaiselle_kirjolohelle/8772301

Nordea: Lohen hinta jyrkässä nousussa

Turun Sanomat 14.3.2016

Lohen hinta on nousussa, kertoo finanssikonserni Nordea viikkoraportissaan. Syynä on se, että lohen tarjonnan odotetaan laskevan tänä vuonna jopa 6 prosenttia. Tarjonnan lasku johtuu erittäin myrkyllisistä leväkukinnoista maailmanlaajuisesti merkittävässä lohentuottajamaassa Chilessä, jossa kukinnot ovat tappaneet suuria määriä lohia viljelylaitoksissa. – Odotammekin lohen hinnan nousevan jyrkästi Chilen leväkukinnan seurauksena, Nordea arvioi raportissa.
Chilen lohituotannon supistumisen vuoksi muun muassa Yhdysvaltain markkinoiden kysyntä suuntautuu entistä enemmän Norjaan. Lohen kysyntä on maailmanlaajuisesti rakenteellisessa kasvussa muun muassa yleisen terveystietoisuuden tukemana.

KalaValtanen sai Pro Kala –tunnustuksen

Yle 11.3.

Porissa ja Luvialla toimiva KalaValtanen Oy on saanut vuoden Pro Kala -tunnustuksen. Tunnustus on luovutettu Kalaviikko 2016 -tapahtumassa Helsingissä. Tänä vuonna Pro Kalan hallitus halusi palkita useiden sukupolvien ajan jatkunutta, vahvasti tulevaisuuteen suuntaavaa yritystoimintaa ja sen ennakkoluulotonta kehittämistä.

KalaValtasen toiminta on kattanut koko kalaelintarvikkeen tuotantoketjun: ammattikalastuksen, kalanviljelyn, kalanjalostuksen ja kalakaupan. Alkutuotannossa on tällä hetkellä kuitenkin keskitytty kalanviljelyyn, erityisesti siian viljelyyn. Yrityksen siian ja kirjolohen viljelyn tukikohta sijaitsee Luvian Lampoorissa ja jalostustilat Porin Honkaluodossa. – KalaValtasella on aina katsottu vahvasti tulevaisuuteen, ja kuten yrityksen kotisivuilla todetaan: ”On pyritty siihen, että seuraava sukupolvi voi jatkaa toimintaa kannattavana”. Samalla asenteella jälleen kerran seuraava sukupolvi on tarttunut ruoriin ja katse on vahvasti eteenpäin, toteaa ProKalan hallitus tunnustuksen perusteluissaan.

Pro Kala -tunnustus on joka toinen vuosi myönnettävä huomionosoitus. Tunnustusta on jaettu 15 vuoden ajan.

Helmikuu

13 miljoonan euron hanketta jarruttanut valitus nurin – Varkauden lohta syödään reilun vuoden päästä

Savon Sanomat 16.2.2016

Kalankasvatus- ja -käsittelylaitoksen rakentaminen Varkauteen alkaa alkukesällä, jos asiat nyt sujuvat suotuisasti. Finnforel Oy:n tuotanto käynnistyisi keväällä 2017. Noin 13 miljoonan euron hanketta jarruttanut valitus hylättiin Itä-Suomen hallinto-oikeudessa viime viikolla. Alunperin rakennustöiden piti alkaa syyskuussa 2015 ja ensimmäisten kalojen lähteä kauppoihin joulukuussa 2016.

– Töihin ryhdytään varmasti ihan heti. Kesäkuussa ollaan ehkä niin pitkällä, että voitaisiin käynnistää rakennustyöt, kertoo toimitusjohtaja Kaj Arvonen. – Ensin tarkistetaan, että kaikki päätökset pankin, Finnveran ja ely-keskuksen puolesta ovat kunnossa. Oikeuden ratkaisusta on tietysti myös 30 päivän valitusaika. Arvosen mukaan tilanteeseen suhtaudutaan nyt toiveikkaasti. Kaupunginvaltuutettu Pekka Kedon (sit.) valituksen aiheuttama viivästys oli varsin kiusallinen, Arvonen sanoo. – Onhan se haitannut. Huutokosken ja Hollolan laitokset tulisivat samaan tuotantoketjuun. Kun ei ole tiedetty, missä vaiheessa iso laitos rakennetaan, niiden toimintaa on ollut vaikea järjestää. Keto valitti Varkauden kaupunginvaltuuston viime toukokuussa tekemästä takauspäätöksestä.

Kaupunki takasi omistamansa Keski-Savon Teollisuuskylä Oy:n 4,5 miljoonan euron lainan kalalaitoksen tilojen rakentamiseen. Valitusprosessin aikana on ehditty selvittää myös ison kirjolohikasvattamon sijoittamista muualle. Paikkoja on Arvosen mukaan katsottu suurempien kaupunkien yhteydestä. Kaupungeissa on saatavilla sekä työntekijöitä että valmista infrastruktuuria, kuten riittävät jätevedenpuhdistamot.
– Senkin puoleen on ollut hyvä tehdä selvityksiä, jos tuotantoa halutaan laajentaa Varkauden jälkeen johonkin muualle.

Varkauteen rakennettava laitos tuottaa noin miljoona kiloa kalaa Suomen ja lähialueiden markkinoille. Työpaikkoja laitokseen syntyy 15-20. Uuden yrityksen takana ovat Kaj Arvosen johtaman Huutokosken Arvo-Kala Oy:n ohella suuri elintarviketukku TukkuHeino Oy ja sijoitusyhtiö AII Capital, jonka taustalla on joroislainen it-alan liikemies Pekka A.Viljakainen. – Vesiviljelyssä kaikkiaan kysyntä lisääntyy maailmalla vielä enemmän kuin tuotanto, Kaj Arvonen sanoo. – Kirjolohen hinnanvaihtelut ovat olleet voimakkaita, osittain Venäjän pakotteiden takia. Me profiloidumme aikalailla eri tavoin kuin perinteiset kalankasvattamot. Teemme valmiita kuluttajatuotteita ja koko jakeluketju on omissa käsissä. Suhdannevaihtelut eivät vaikuta läheskään niin paljon.

http://www.savonsanomat.fi/uutiset/talous/varkauden-lohta-syodaan-reilun-vuoden-paasta/2236639?pwbi=a631d6f1df55ea86274bd79b14eed0b6

Tammikuu

Ministeriö vapauttaisi kalankasvattamoja ja kemikaalivarastoja ympäristöluvasta

HS 27.1.2016

Luvan sijasta toiminnoilta edellytettäisiin ilmoitusta.

Lupamenettelyiden sujuvoittamista pohtinut ympäristöministeriön projektiryhmä esittää lähes 600 toiminnon vapauttamista ympäristöluvasta. Ympäristöluvanvaraisuus poistettaisiin esimerkiksi kemikaali- ja polttoainevarastoilta, pohjavesialueiden ulkopuolella olevilta polttoaineen jakeluasemilta, varikoilta, helikopterin laskeutumispaikoilta, vesipesuloilta sekä monilta elintarvike- ja rehuteollisuuden laitoksilta ja kalankasvattamoilta.

Esitys liittyy ympäristönsuojelulain uudistukseen, jonka kolmas vaihe on tullut päätökseen ja suunnitelmat ovat lähteneet lausuntokierrokselle. Tavoite on karsia päällekkäisyyksiä ja ottaa käyttöön nykyistä yksinkertaisempia menettelyjä. Luvanvaraisia laitoksia käsitelleen projektiryhmän tehtävä oli nostaa kynnystä, jossa toiminnolta edellytetään etukäteen hyväksyttyä ympäristölupaa. Nyt valmistuneen esityksen mukaan lupamenettelystä poistettavia toimintoja olisi enimmillään 590.

Ympäristölupapakko esitetään poistettavaksi kokonaan noin 50 lähinnä elintarvike- ja rehuteollisuuden toimintaa, vesipesuloita, pesuaineen valmistusta ja teurastamoita, jotka päästävät teollisuusjätevesiä, sekä kalankasvatuksen kiertovesilaitoksia. Edellytyksenä olisi, että laitosten jätevedet johdetaan ympäristöluvanvaraiselle jätevedenpuhdistamolle, jonka kapasiteetti on riittävä. Laitosten toimintaan riittäisi jatkossa ilmoitus. Sen sijaan raja-arvoja jätevesipäästöille ei olisi eikä etukäteisvalvontaa.
”Kyseessä ovat toiminnot, joiden merkittävimmät päästöt ovat jätevesipäästöjä. Niiden ympäristövaikutukset ovat vähäisiä, joskin paikallisia vaikutuksia voi toki olla”, Karjalainen sanoo.

Kalankasvatuksen kohdalla projektiryhmä ehdottaa, että lupakynnystä nostetaan merialueiden kalankasvatuslaitoksilla sekä luonnonvaralammikoilla.
Kiertovesilaitokset vapautettaisiin ympäristöluvasta, jos niiden jätevedet johdetaan puhdistamolle. Perusteluna luvanvaraisuuden poistamiseen esitetään sitä, että toiminnanharjoittajat pitävät nykyisenlaista lupakäytäntöä raskaana ja esteenä alan kasvulle.

Kalankasvatus on paikallisesti merkittävä Itämeren rehevöittäjä. Ennakkovalvonnan keventäminen ei projektiryhmän mukaan kuitenkaan aiheuttaisi merkittävää ympäristön pilaantumisen vaaraa.

Lue tästä koko juttu:
http://www.hs.fi/kotimaa/a1453870707782?jako=0080e527d048efe27225af421f2bd0e7

Pakkanen patoaa jokia Kainuussakin – ”Veden pinta on ylempänä kuin piha”

Kova pakkanen ja suuret virtaamat aiheuttavat hyydepatoja myös Kainuussa. Sotkamon Tipasjoella nouseva vesi uhkaa kalankasvattamoa, mutta hyydepatoja on muuallakin Kainuussa.

Kova pakkanen ja suuret virtaamat aiheuttavat hyydepatoja.

Kainuussa pahin tilanne on Sotkamossa. Sateinen loppuvuosi ja sen jälkeen alkavat kovat pakkaset ovat huono yhdistelmä. Tammikuuksi virtaamat ovat nyt joissa suuria, yhdessä kovan pakkasen kanssa se aiheuttaa hyydepatoja. Viikonlopun lumisade pahensi tilannetta entisestään. – Kaksi vuotta sitten oli vastaava tilanne. Hyydepadot tulevat yleensä samoihin jokiin, sanoo Kainuun ELY-keskuksen vesihuoltoinsinööri Jari Pesonen.

Pahin tilanne on Sotkamon Tipasjoella, mutta Kainuun ELY-keskukselle on ilmoitettu hyydepadoista myös Sotkamon Tuhkajoelta, Ristijärven Torvenkoskelta ja Kajaanin Mainuanjoelta. Sotkamon Tipasjoella hyydepadot ovat nousseet jo Markku Tuikan kalankasvattamon altaiden päälle. Kannellisissa altaissa kasvaa kirjolohta ja siikaa. Tänne asti on sinnitelty, mutta nyt tarvitaan järeämpiä konsteja – Markku Tuikka
– Sohjo patoaa itse itselleen patoa. Veden pinta on ylempänä kuin piha. Jäätä ja jääsohjoa on altaiden päällä. Jos tämä jatkuu, niin sitten tulee ongelmia. Tänne asti on sinnitelty, mutta nyt tarvitaan järeämpiä konsteja, sanoo Markku Tuikka.

Tiistaina ELY-keskus lähettää urakoitsijan Tipasjoelle avuksi. Sääennusteen mukaan pakkanen on lauhtumassa, joten lauhtuminenkin vähentää hyyteen muodostumista. – Rakennus on jo osin jääsohjon ympäröimänä. Siinä on sellainen ilmiö, että se sohjokin pidättelee vettä. Sohjoa on pihalla jo metrin verran, sanoo Tuikka.

Uutiset vuonna 2015

Joulukuu

Suomalainen kirjolohi kiinnostaa Saksassa – pieni eteläsavolaisyritys saa kalansa Rewe-kauppaketjun jouluvalikoimaan

9.12.2015 YLE ja ITÄ-SAVO

Saksalainen kauppaketju Rewe on kokeilumielessä ostanut valikoimiinsa pieniä eriä Puumalan lohta. Eteläsavolaisten elintarviketuottajien vientiä edistävä Mikkelin kehitysyhtiö Mikseissä uskotaan, että eteläsavolaisissa tuotteissa olisi ainesta Saksan markkinoille.
Saksalaisessa kauppaketju Rewessä on herännyt kiinnostus Puumalan lohta kohtaan. Mikkelin kehitysyhtiö Miksei on edistänyt eteläsavolaisten elintarviketuottajien vientiä Saksaan etsimällä tuotteille sopivia jälleenmyyjiä.
Nyt lohesta on tehty ensimmäiset kaupat. Ensimmäinen erä Puumalan lohta vastaanotettiin Saksassa viime viikolla ja tuotetta myydään kahdella paikkakunnalla.
Myynti lähtee pienistä eristä liikkeelle. Tuotetta on lähetetty joulumyyntiin vajaat 100 kiloa. Jatkossa lohta myytäisiin vähintään 400 kiloa erissä.
– Rewe on yksi tunnetuimpia kauppaketjuja Saksassa. Se toimii samalla periaatteella kuin K-kaupat Suomessa. Jokaisessa Rewessä on omat kauppiaansa, joista yksi, kahden Rewen kauppias, on ollut suomalaisten tuotteiden osalta innokkain. Jos tuotteet lähtevät vetämään, niin kauppias suosittelee eteläsavolaisia tuotteita 20 muulle Rewe -kauppiaalle, jolloin tilausmäärillä on mahdollisuus moninkertaistua, Mikkelin kehitysyhtiö Miksein projektipäällikkö Mari Martikainen iloitsee.
Martikainen kertoo, että saksalaisia kiinnostavat kalan lisäksi eteläsavolaiset luomu- ja gluteenittomat tuotteet.
– Suomalaisen ruuan puhtaus kiinnostaa. Tuotteet eivät ole kuitenkaan maailmalla tarpeeksi hyvin näkyvillä. Kauppiailta on tullut palautetta, että Suomi näkyy heikosti esimerkiksi messuilla. Meillä olisi tosi paljon potentiaalia ja maailmalla on mielikuva suomalaisesta ruoasta puhtaana ravintona. Sitä pitäisi viedä esille enemmänkin.
Kauppaketju Rewe ottaa uusia eteläsavolaisia tuotteita koemyyntiin ensi keväänä. Leipomoyritys Moilaselta saksalaisiin ruokakauppoihin on menossa myyntiin gluteenittomia tuotteita ja Kangasniemellä toimivasta Vavesaaren tilalta marmeladeja ja myslejä.

http://yle.fi/uutiset/suomalainen_kirjolohi_kiinnostaa_saksassa__pieni_etelasavolaisyritys_saa_kalansa_rewe-kauppaketjun_jouluvalikoimaan/8514525

http://www.ita-savo.fi/uutiset/lahella/kesainen-reissu-tuo-tulosta-puumalan-lohta-viedaan-saksalaisiin-joulupoytiin-319400

Monttaan valmistuu uusi kalankasvattamo

Kaleva 3.12.2015

Fortumin Montan kalanviljelylaitoksesta tehdään Suomen nykyaikaisin vaelluskalojen kasvattamo.

Yhtiö investoi Muhokselle kolme miljoonaa euroa 60-vuotiaan laitoksen peruskorjaukseen, jossa rakennetaan uusi kalankasvatushalli. – Tavoitteena on se, että viimeistään toukokuussa päästään aloittamaan kalankasvatus uudessa hallissa, peruskorjaushankkeen projektipäällikkö Juha Happonen Fortumista kertoo. Perusparannushanke luo nykyaikaiset puitteet ja toimintaedellytykset Montan Lohi Oy:lle jatkaa kalanviljelytoimintaa. Kalankasvatus siirtyy vanhoista maa-altaista sisätiloihin, mikä parantaa henkilökunnan työoloja. Vesistökuormituskin vähenee, kun lietevedet johdetaan jatkossa yleiseen vedenpuhdistuslaitokseen. Montan Lohi Oy:n toimitusjohtaja Jyrki Oikarinen kertoo, että kasvattamossa on kiinnitetty erityistä huomiota muun muassa kalojen vapauttamiseen. Maa-altaita tullaan käyttämään jatkossa kasvatettujen kalojen vapautusaltaina, jolloin kalojen vapautusajankohta voidaan toteuttaa ja rytmittää nykyistä joustavammin ja paremmin vastaamaan luonnonoloja.

Montan Lohi Oy:n toimitusjohtaja Jyrki Oikarinen (vas.) ja Fortumin johtaja Risto Andsten pitävät laitoksen parannuksia keskeisenä osana kokonaisuutta, jonka tavoitteena on kehittää Oulujoen vaelluskalakantojen hoitoa.

http://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/monttaan-valmistuu-uusi-kalankasvattamo/713951/

Kalankasvattamo Kuhina konkurssiin

3.12.2015 Uutisvuoksi ja Etelä-Saimaa

Kuhaa kiertovesimenetelmällä Imatralla kasvattanut Kuhina Oy on haettu konkurssiin.
Yrityksen pääomistaja oli Kalatukku E. Eriksson Oy. Toimitusjohtaja Mika Jääskeläinen sanoo Kuhinan kaatuneen teknisiin ongelmiin. Kiertovesitekniikan toiminta takkuili, eikä kasvattamo päässyt parhaimmillaankaan asetettuihin tuotantotavoitteisiin.

Yrityksellä oli ympäristölupa 150 000 kilon vuosituotantoon. Enimmillään kasvattamossa perattiin kuhaa 2 000 kiloa viikossa, mutta viime aikoina enää 1 000 kiloa.
Jääskeläinen sanoo omistajien kärsivän konkurssissa huomattavat taloudelliset tappiot.

http://www.uutisvuoksi.fi/Online/2015/12/03/Kalankasvattamo%20Kuhina%20konkurssiin/2015519957114/16

http://www.esaimaa.fi/Online/2015/12/03/Imatralainen%20kalankasvattamo%20Kuhina%20konkurssiin/2015519957132/4

 

Uuden valintatyökalun avulla entistä laadukkaampaa kotimaista kalaa

LUKE 01.12.2015

Kalanviljelijöille on kehitetty uusi valintatyökalu, joka auttaa tuottamaan mahdollisimman laadukasta poikasmateriaalia istutuksiin, jatkokasvatukseen tai emokalastoksi. Työkalun avulla kalanviljelijä pystyy valitsemaan emokaloistaan parhaimmat ja hallitsemaan jälkeläisten sukulaistumista hedelmöitysten yhteydessä.

Uusi jalostustyökalu kehitettiin yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen (Luke) Tervon ja Jokioisten toimipaikkojen sekä oululaisen Vatjus-Micro Oy:n kanssa REALVAL-hankkeessa, joka oli osittain Euroopan kalatalousrahaston (EKTR) rahoittama.
Valintatyökalun avulla mitataan, tunnistetaan ja valitaan emokalakandidaattien käsittelyn yhteydessä parhaimmat periyttäjät.

– Emokaloja voidaan valita samanaikaisesti yhden tai useamman ominaisuuden perusteella. Ominaisuuksia voidaan myös painottaa halutulla tavalla. Kalanviljelijä voi valita esimerkiksi kasvun 70 prosentin painotuksella ja lihaksen rasvapitoisuuden 30 prosentin painotuksella, toteaa suunnittelija Heikki Koskinen Lukesta.

Valintatyökalulla kontrolloidaan kalojen sukulaisuutta

On tärkeää tuottaa kaloja vanhemmista, jotka eivät ole sukua keskenään. Sukulaisuuden hallinnan avulla sukusiitoksesta koituvat ongelmat voidaan välttää. Sukulaisuussuhteet voidaan selvittää laboratoriossa tehtävän DNA-analyysin avulla. Tätä varten kalasta otetaan pieni kudosnäyte, esimerkiksi pieni palanen kalan evästä. Tässä yhteydessä kalat myös merkataan yksilöllisesti, jotta tiedetään, mistä kalasta mikäkin pala on otettu. Jatkossa kalaperheet voidaan tunnistaa ja muodostaa valintatyökaluun tallennettava sukupuu.

Valintatyökalun avulla valintajalostusmenetelmät saadaan aiempaa paremmin emokalastojen ylläpitäjien ulottuville. Valintajalostusmenetelmin parannettu materiaali nostaa elinkeinonharjoittajien kilpailukykyä, sillä valinnan avulla voidaan parantaa pysyvästi kasvatettujen kalojen kaupallisesti tärkeitä ominaisuuksia.

Kirjolohen ja siian valintaohjelmat on keskitetty Luken Tervon kalanviljelylaitokseen. Yli 80 prosenttia Suomessa kotimaisena myytävästä kirjolohesta on peräisin näistä valintaohjelmista.

Uudesta työkalusta on julkaisu havainnollinen esittelyvideo
Valintatyökalun esittelyvideo on nyt katsottavissa YouTube -videopalvelussa kirjoittamalla hakukenttään hankkeen nimi: ”Emokalastojen reaaliaikainen valinta- ja sukulaisuudenhallintatyökalu”. Suora linkki videoon: https://youtu.be/gf_6qBaNzSw

lue tästä koko juttu

Marraskuu

Norjalainen lohi ja kotimainen kirjolohi kuluttajien suosikkeja

Luke 12.11.2015

Suomalaiset kuluttivat asukasta kohti vuonna 2014 kotimaista kalaa neljä kiloa fileepainoksi laskettuna. Tuontikalaa käytettiin yli kymmenen kiloa. Kulutus kasvoi hieman edelliseen vuoteen verrattuna. Kotimaisista kaloista eniten syötiin kirjolohta ja ulkomaisista kasvatettua lohta. Kasvatetun kalan osuus kalan kokonaiskulutuksesta oli hieman yli 40 prosenttia.
Kotimaisesta elintarvikkeeksi päätyneestä kalasta reilusti yli puolet oli joko ammattilaisten kasvattamaa tai pyydystämää. Vapaa-ajankalastajien osuus oli 43 prosenttia.
2000-luvulla kotimaisen kalan kulutus on vähentynyt noin kolmanneksella. Kotimaisista lajeista ainoastaan kuhan kulutus on hieman kasvanut 2000-luvulla. Kotimaisen kalan kulutuksen vähentyessä tuontikalan kulutus on lähes kaksinkertaistunut, ja Norjasta tuodun lohen kulutus on jopa nelinkertaistunut.

http://www.luke.fi/uutinen/norjalainen-lohi-ja-kotimainen-kirjolohi-kuluttajien-suosikkeja/

Lokakuu

Hukkanen ostaa Suomen suurimman kalankasvattamon

Tyrvään Sanomat 1.10.2015

Sastamalassa toimiva kalanjalostus- ja maahantuontiyritys V. Hukkanen Oy laajentaa toimintaansa ostamalla Suomen suurimman kalankasvatuskonsernin, Taimen Oy:n. Taimen Oy toimii Suomessa ja Ruotsissa. Konserni on erikoistunut poikastuotantoon ja kirjolohen ruokakalan kasvatukseen. Hukkanen ostaa Taimen-yhtiöiden koko osakekannan.

Taimen-yhtiöt on perustettu vuonna 1964 ja se on Suomen ainoa kalankasvatusyritys, joka pystyy tarjoamaan tuoretta kirjolohta tukkureille, kaupalle ja jatkojalostukseen ympäri vuoden. Taimen-yhtiöt tulee jatkamaan toimintaansa itsenäisenä yksikkönä. Henkilökunta jatkaa vanhoina työntekijöinä. Yritysten yhteenlaskettu henkilöstömäärä on noin 190 henkeä. Hukkasen perheyrityksessä työskentelee 106 henkilöä ja vuoden 2014 liikevaihto oli noin 55 miljoonaa euroa. Taimen-yhtiöissä työskentelee noin 80 henkeä ja vuoden 2014 liikevaihto oli noin 34 miljoonaa euroa.

http://www.tyrvaansanomat.fi/Uutiset/1195000218282/artikkeli/hukkanen+ostaa+suomen+suurimman+kalankasvattamon.html

Syyskuu

Nieriä tekee tuloaan – Piispanristille puuhataan kalankasvattamoa

Turun Sanomat 30.9.2015

Turun Piispanristillä sijaitsevan Kaarningon vesilaitoksen pumppaamassa lähdevedessä saattaa pian polskutella nieriöitä.
Kalankasvatussuunnitelman takana on Hesburger-hampurilaisketjun perustaja Heikki Salmela, jonka mukaan kyseessä on noin 7,5 miljoonan euron investointi.
Viileä ja puhdas lähdevesi sopisi erinomaisesti nieriöiden kasvattamiseen.
Salmelan yhteistyökumppanin Kalavesi Konsultit Oy:n Pasi Korvosen mukaan päämääränä on alkaa tarjota turkulaisille ja lähialueen kuluttajille nieriää tuoreena, aamulla perattuna.

Metsähallituksen hallinnassa olevat maa- ja vesialueet pysyvät valtion omistuksessa

26.09.2015 Maa- ja metsätalousministeriö

Metsähallituslainsäädäntöä uudistettaessa uuden lain nojalla perustettavalle liikelaitos Metsähallitukselle siirrettäisiin kaikki nykyisen Metsähallitus-liikelaitoksen hallinnassa olevat maa- ja vesialueet eli valtion maa- ja vesialueet pysyisivät jatkossakin suoraan valtion omistuksessa.

Tarkoituksena on, että valtioneuvosto tekee tästä esityksensä eduskunnalle valtion vuoden 2016 talousarvion täydennysesitysten yhteydessä marraskuussa.  Eduskunta päättää valtion talousarviossa, mikä osa omaisuudesta siirretään Metsähallituksen tuottovaateen alaiseen peruspääomaan ja mikä ilman tuottovaatimusta ns. muuhun omaan pääomaan.   Esityksen valmistelu valtion talousarvioon on parhaillaan tekeillä.

Metsätalouden harjoittamista varten lailla perustettavaan yhtiöön ei siirrettäisi valtion maa- ja vesiomaisuutta, vaan ne säilyisivät Metsähallitus-liikelaitoksen hallinnassa. Yhtiö ainoastaan oikeutettaisiin yksinoikeudella käyttämään valtion maa- ja vesiomaisuutta metsätalousliiketoiminnan harjoittamiseen. Tätä yksinoikeutta ei voisi siirtää muille. Tarkoituksena on, että eduskunta valtuuttaisi valtioneuvoston päättämään tarkemmin Metsähallituksen avaavasta taseesta ja käyttöoikeuden luovuttamisesta perustettavaan yhtiöön.

Metsähallituksen taseessa ovat myös liikelaitoksen hallinnassa olevat yleiset vesialueet, joiden hallinta siirtyi Metsähallitukselle, kun vesi- ja ympäristöhallitus lakkautettiin vuonna 1995. Metsähallituslainsäädännön uudistamisen yhteydessä maa- ja metsätalousministeriön ei ole tarkoitus tehdä esitystä yleisistä vesialueista annetun lainsäädännön muuttamiseksi. Näin ollen uudistuksella ei ole tarkoitus muuttaa kansalaisten mahdollisuuksia kalastukseen ja metsästykseen ja liikkumiseen yleisillä vesialueilla.

Yleiset vesialueet eivät ole suojelualueita eikä niitä ole jätetty myöskään talouskäytön ulkopuolelle lukuun ottamatta luonnonsuojelulain nojalla suojeltuja ja Natura 2000 -verkostoon kuuluvia alueita.  Valtio voi nykyäänkin määrätyillä yleisten vesialueiden osilla sopia esimerkiksi oikeudesta soran nostamiseen meren pohjasta, tuulivoimaloiden rakentamisesta sekä alueiden käyttämisestä kalanviljelyyn ja elinkeinokalastukseen. Myöskään tätä käytäntöä ei ole tarkoitus muuttaa. Siksi yleiset vesialueet sisältyisivät liikelaitoksen taseessa peruspääomaan. Luonnonsuojelualueet, kansallispuistot ja Natura 2000 -alueet sisältyisivät liikelaitoksen muuhun omaan pääomaan, johon ei kohdistu taloudellista tuotto-odotusta.

Hallitusohjelman mukaisesti esimerkiksi sinisen biotalouden ja uusiutuvan energian tuotannon edellytyksiä on tarkoitus vahvistaa. Metsähallitus ei itse harjoita yritystoimintaa yleisillä vesialueilla, vaan vuokraa niitä elinkeinonharjoittajien käyttöön hankkien siten valtiolle vuokratuloja. Metsähallitus ei myöskään ole lupaviranomainen, vaan esimerkiksi tuulivoimala- tai kalanviljelyhankkeen lupamenettelyssä lupaviranomainen myöntää aluetta vuokraavan hankkeen toteuttajalle luvan, jos ympäristölainsäädännössä säädetyt edellytykset siihen täyttyvät.

Lue tästä koko juttu:

http://www.ammattilehti.fi/uutiset.html?19111#.VgpUnWheox4.email

Chipsters vie suomalaista kirjolohta maailmalle

Editori.fi 25.09.2015

Chipsters on tunnettu erinomaisesta tuoreesta ja pakastetusta kalasta sekä kalajalosteista. Uusinta uutta on kiertovesikasvatettu kirjolohi. Chipsters on mukana Suomen maaosastolla elintarvikealan kansainvälisillä ANUGA-messuilla Kölnissä 10.-14.10-2015.
– Tavoitteena on löytää uusia asiakkaita Keski-Euroopan markkinoilta. Uskomme, että puhtaille, suomalaisille kalatuotteille löytyy kysyntää, toimitusjohtaja Timo Vetriö kertoo. Chipsters esittelee messuilla kalatuotteitaan ja kiertovesiviljellyn kirjolohen, sillä Ahvenanmaalle valmistuu vuoden 2016 alussa kiertovesiviljelylaitos, jossa kasvatettua kirjolohta Chipsters myy ja käyttää jatkossa tuotteidensa raaka-aineena.

Tuoretta kirjolohta ympäri vuoden

Chipsters toimittaa laadukasta ja vastuullisesti viljeltyä lohikalaa viikon jokaisena päivänä, ympäri vuoden. – Nostamme kirjolohet tilauksen mukaan. Näin saalis on varmasti oikeankokoista ja vastaa käyttötarkoitusta: olipa sitten kyseessä annoskirjolohi, filee tai kokonainen kala.

Chipsters nostaa ANUGA-messuilla tuotevalikoimastaan framille mädit ja lämminsavustetun kirjolohen. – Lämminsavustettu kala on vielä vähemmän tunnettua Keski-Euroopassa, toimitusjohtaja Vetriö kertoo.

Lue tästä koko juttu

Uusi Benella Kirjolohi säästää luontoa

RaisioAqua 22.9.2015

Benella Kirjolohi on suomalaisten kasvattamaa kalaa, jonka ruokinnassa hyödynnetään Raisioaquan ainutlaatuista rehuinnovaatiota. Benellan taustalla olevan ruokintakonseptin ansioista maailman luonnonkalakantoja säästetään. Benella on terveellistä ja sillä on Suomen Sydänliiton myöntämä Sydänmerkki. Kotimainen kasvatettu kirjolohi on myös WWF:n kalaoppaan vihreällä eli suositeltavien kalojen listalla. Uutuus tulee myyntiin Stockmann Herkkuihin kautta maan.

Maailman kalakannat ovat puoliintuneet 40 vuodessa. Benella Kirjolohien ruokinta perustuu Raisioaquan innovaatioon. Ruokintakonsepti on kaksivaiheinen. Ensimmäisessä vaiheessa käytetään enemmän rypsiöljyä sisältäviä rehuja. Tämä säästää merien hupenevia kalakantoja, sillä rypsiöljyllä korvataan rehuissa yleisesti käytettyä kalaöljyä. Loppukasvatusvaiheessa, viimeisen viidensadan lisäkasvugramman aikana, rehu vaihdetaan kalaöljypitoisempaan rehuun. Näin kalan omega-3-rasvahapot, EPA ja DHA, saadaan optimoitua ihmiselle terveelliselle tasolle. Raisioaquan rehuilla ruokitulla Benella Kirjolohella saavutetaan ravitsemussuositusten mukaiset sydämelle ja verisuonille terveelliset rasvahappomäärät.

– Kalat käyttävät ravintonsa kasvamiseen muita eläimiä tehokkaammin. Kala on vaihtolämpöinen eikä se tarvitse ravinnon energiaa lämmittämiseen kuten tasalämpöiset eläimet. Tämän ansiosta hyvissä kasvatusolosuhteissa pystytään yhdellä rehukilolla lisäämään kirjolohen painoa jopa yhdellä kilolla, kertoo Raisioagron toimitusjohtaja Jarmo Puputti.

Kotimaisuus ja kestävä kehitys painavat kalaostoksilla

Raisioaquan teettämän kansallisen kalakyselyn mukaan kuluttajille on itsestään selvää, että kalan pitää olla tuoretta ja hinnan kohdallaan. Ulkonäön mukaan valinnan tekee 86 prosenttia kalatiskillä asioivista. Kotimaisuus on tärkeä valintakriteeri 66 prosentille kalanostajista. Kyselyn mukaan joka toinen pitää kestävän kehityksen mukaisesti kasvatettua kalaa valinnan arvoisena. Kyselyyn vastasi 1031 suomalaista elokuussa 2015.
Suomessa kalan kulutus on kasvanut tasaisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Suomalaiset syövät kalaa keskimäärin 15 kg henkilöä kohden vuodessa. Tästä määrästä kotimaisen kirjolohen osuus on kuitenkin vain yksi kilo henkilöä kohden.
– Tietoisuus kalan terveysvaikutuksista on hyvällä tasolla, mutta samalla tietoisuus kalaketjun kestävyydestä ja kotimaisen kalan merkityksestä on heikko. Kalojen kasvatuksella ja ruokinnalla voidaan merkittävästi vaikuttaa sekä terveellisyyteen että kestävyyteen. Tavoitteenamme on kasvattaa kotimaisen kirjolohen käyttöä sekä arki- että juhlaruokana, Jarmo Puputti toteaa.

Kalankasvatuksen ympäristökuormitus on puolittunut

Benella Kirjolohet ruokitaan Raisioaquan valmistamalla rehulla, joka sisältää vähemmän fosforia ja siten alentaa vesistöjen kuormitusta. Puolueettoman tutkimuksen mukaan Raisioaquan rehuinnovaatio on alentanut kalankasvatuksen vesistöjen kuormitusta 26 prosentilla jo kuuden vuoden ajan.

Tutkijoiden, kalankasvattajien ja rehunvalmistajien kehitystyön tuloksena kalankasvatuksen ympäristökuormitus on puolittunut reilussa kymmenessä vuodessa. Kalankasvatus on ainoa ala, joka on saavuttanut Suomen vuonna 2002 asettamat tavoitteet Itämeren ravinnekuormituksen alentamisesta. Suomalainen kasvatettu kirjolohi nousi myös vuonna 2014 WWF:n kalaoppaan vihreälle listalle.

Tuoretta lähiruokaa

Lanseerausvaiheessa Benella Kirjolohi tulee myyntiin kokonaisena ja tuorefileenä Stockmann Herkun kalatiskeille kautta maan.Helsingissä Benella Kirjolohi kuuluu myös Kalatukku E. Eriksson Oy:n valikoimiin. Benella Kirjolohi on sesonkituote, jonka saatavuus kestää yleensä lokakuusta helmi-maaliskuun vaihteeseen saakka.

Lehtijuttuja aiheesta:

http://www.makuja.fi/artikkelit/5323988/ajankohtaista/vain-16-prosenttia-suomalaisista-toimii-oikein-noudatatko-tarkeaa-kalasaantoa/

http://www.marmai.fi/uutiset/suomalaisesta+jalokalasta+tuli+brandi/a2325269

http://www.iltalehti.fi/pippuri/2015092320402165_ah.shtml

http://www.makuja.fi/artikkelit/5324102/ajankohtaista/tiesitko-suomalaisen-suosikkiruoan-nimi-on-kekkosen-keksinto/

Kalakysely: Kotimaista halutaan, norjanlohta syödään

Yle 22.9.

Kolmasosa suomalaisista kertoo syövänsä kalaa kerran viikossa. Kansallinen kalakysely paljastaa kuitenkin, että vaikka kotimaista kalaa haluttaisiin suosia ostopäätöksissä, eniten syödään tuontilohta.

Suomalaisten kalaostoksiin vaikuttaa tuoreus ja hinta. Molempien pitää kuluttajien mielestä olla kohdillaan. Suurin osa valitsee kalansa myös ulkonäön perusteella, mutta yhtä paljon vaikuttaa kaupan tarjous.

Kalan kotimaisuutta pitää tärkeänä yli puolet vastaajista, mutta todellisuudessa suomalaisen kalan osuus kulutuksesta on vain 4 kiloa vuodessa. Tilastojen mukaan suomalaiset syövät kalaa noin 15 kiloa vuodessa henkeä kohden. Kotimaista luonnonkalaa popsitaan henkeä kohden vain parisen kiloa vuodessa.

Kalaa syödään nyt kuitenkin kaksi kertaa enemmän kuin vielä vuosituhannen alussa. Kolme neljäsosaa on tuontikalaa.

Norjanlohi määrää markkinat

Suurin osa suomalaisten syömästä kalasta on norjanlohta, joka myös määrittelee kotimaisen kirjolohen hinnan. Kalankasvatusta ollaan kuitenkin nyt lisäämässä ja suomalaisten ruokapöytään päätyy jatkossa kirjolohta enemmän kuin nykyinen kilo vuodessa.

Puolet kuluttajista pitää kestävää kehitystä tärkeänä kalaostoksilla. Kalankasvatus on jo vuosia pyrkinyt eroon huonosta maineestaan. Rehuja kehittämällä ja sijainninohjauksella vesistöpäästöjä onkin saatu leikattua. WWF:n kalaoppaassa suomalainen kirjolohi on vihreällä listalla.

Kalan osalta Suomen kauppatase on 350 miljoonaa euroa alijäämäinen pääasiassa norjalaisen kassikasvatetun lohen tuonnin takia.

Raisioaquan teettämään kansalliseen kalakyselyyn vastasi runsas tuhat kuluttajaa (1031).

http://yle.fi/uutiset/kalakysely_kotimaista_halutaan_norjanlohta_syodaan/8323184

 Yhä useampi afrikkalainen kasvattaa kalaa

Verkkolehti 13.9.2015

Kuoppa, uima-allas tai tavarakontti kelpaa elinkeinon perustaksi.
Takapihalle kaivettu monttu, vanha uima-allas tai kontti toimii yhä useammin kalankasvattamona Afrikan maissa. Moni vaurastuu uuden elinkeinon tai harrastuksen avulla, ja samalla naapuruston ruokavalio monipuolistuu. – Kalankasvatus on ollut harrastukseni yli vuosikymmenen ajan, ja olen tienannut sillä omaisuuden, kertoo Hillary Thompson, 62. Hän asuu Milton Parkin omakotialueella Zimbabwen pääkaupungissa Hararessa.
Maatalousministeriön mukaan noin 22 000 zimbabwelaista on mukana kalankasvatuksessa. Heitä tukee vuonna 2008 perustettu säätiö, joka haluaa parantaa kansan ravitsemusta ja elinkeinon ympäristöystävällisyyttä.

Kalankasvatus on lisännyt arvokasta valkuaista afrikkalaisten ruokavalioon.

Malawissa kalankasvatus työllistää jo arviolta 30 000 henkeä ja tuottaa 70 prosenttia 14-miljoonaisen väestön saamasta proteiinista, arvioi YK:n maatalous- ja elintarvikejärjestö FAO. – Kuka tahansa voi ryhtyä kalankasvattajaksi, koska se ei vaadi suurta alkupääomaa. Kala on halpaa, joten se menee helposti kaupaksi, vakuuttaa Lewis Banda Malawin Blantyresta. – Tulin kaupunkiin kahdeksan vuotta siten täysin rahattomana, mutta nyt voin ylpeillä omalla kodilla, hän sanoo. FAOn mukaan kalatalous tuo välitöntä tuloa noin kymmenelle miljoonalle afrikkalaiselle, joista puolet on naisia.

Kontti toi koulurahat

Ugandassa kalatalous muodostaa 2,2 prosenttia bruttokansantuotteesta. Kalankasvatus työllistää noin 135 000 henkeä ja sen ympärille syntyneen teollisuuden ja kaupan palveluksessa on 700 000 lisää. Etelä-Afrikan Kapkaupungissa toimivan Business Place -yrityshautomon johtaja Alan Fleming keksi viime vuonna käyttää tavarakontteja kalankasvattamoina. – Se mahdollisti kalankasvatuksen monille kaltaisilleni vähävaraisille. Flemingin idean ansiosta kaikki lapseni käyvät nyt koulua, kiittelee Kapkaupungin köyhällä Philippin alueella asuva Mpho Ntabiseni. Etelä-Afrikan hallitus tuki rannikkoseutujen kalankasvatusta viime vuonna noin seitsemällä miljoonalla eurolla. Ala työllistää 71 000 henkeä.

Lisää valkuaista

Asiantuntijoiden mukaan kalankasvatus on lisännyt arvokasta valkuaista afrikkalaisten ruokavalioon, jonka ravitsevuudessa on monin paikoin paljon parantamista. Muun muassa Britannian kehitysapuvirasto on tukenut kalankasvatushankkeita Afrikan maissa viime vuosina.
http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/ulkomaat/3429552/yha-useampi-afrikkalainen-kasvattaa-kalaa

Luonnonvarakeskus irtisanoo neljä Koillismaalla – Käylän jatko auki

Koillissanomat 11.09. 16:28

Luonnonvarakeskuksen budjettisäästöt vievät Koillismaalta neljä työpaikkaa. Kolme henkilöä irtisanotaan Taivalkoskelta Luken toimipisteestä ja yksi henkilö Käylän kalanviljelylaitokselta. Taivalkoskella Ohtaojalla Luonnonvarakeskus viljelee myös kaloja sekä tutkii riistaa ja suurpetoja.
Tällä hetkellä Taivalkoskella työskentelee 22 henkeä ja Kuusamossa neljä.

Käylän kalanviljelylaitos on ollut lakkautusuhan alla siitä lähtien, kun säästöistä kerrottiin. Puhetta on ollut Käylän ja Ohtaojan toimintojen yhdistämisestä. Nämä yt-neuvottelut eivät kuitenkaan vielä kertoneet toimitilojen tulevaisuutta. Vastauksia saadaan kuitenkin vielä loppuvuoden aikana.

Luken irtisanomisten määrä on kokonaisuudessaan 118 henkilöä.

http://www.koillissanomat.fi/etusivu/7641598.html

WWF:n Kalaopas opastaa kuluttajaa kaupan kalatiskillä

13.9.2015 18:08

Kun kalan ympäristöystävällisyys mietityttää, kannattaa kaivaa esiin WWF:n Kalaopas.
Jo lähes kymmenen vuoden ajan julkaistusta Kalaoppaasta on ilmestynyt älylaitteisiin sopiva sähköinen versio. Uudistuneen Kalaoppaan avulla kaupassa tai ravintolassa voi tarkistaa, mitä kalalajeja kannattaa suosia, harkita tai välttää. Kalojen ekologisuuteen vaikuttavat muun muassa pyyntipaikka ja -tapa. Lautaselle kannattaa valita esimerkiksi Suomen sisävesistä pyydettyä siikaa, mutta rannikolta kalastettua ja kasvatettua siikaa WWF kehottaa harkitsemaan.

Ulkomaisista eväkkäistä kannattaa ostaa MSC-sertifioitua. Kalapakkauksiin on merkitty EU-lainsäädännön mukaan kalalaji, pyyntialue ja pyyntimenetelmä. – Tonnikaloissa on hirveästi eroja, mutta sinisellä, ovaalilla MSC-merkillä varustettuihin voi luottaa, että ne ovat kestävästi pyydettyjä, suojeluasiantuntija Matti Ovaska WWF:stä neuvoo. Kalojen alkuperään on hyvä kiinnittää huomiota, sillä WWF:n mukaan 90 prosenttia maailman kalakannoista on jo nyt kalastettu kestävyytensä rajoille tai ylikalastettu. Suomessa syödystä kalasta yli 70 prosenttia tuodaan ulkomailta.

Suosi näitä
1. Lähivesien tutut kalat
Erityisesti Itämeren silakkaa voisi syödä nykyistä enemmän. Suomalainen syö silakkaa enää vain 300 grammaa vuodessa, kun vielä vuosituhannen vaihteessa sitä kului kilo henkeä kohti.
Silakan lisäksi kannattaa suosia ahventa, muikkua, haukea, kuhaa ja särkikaloja.
2. MSC- tai ASC-merkki
MSC-sertifiointi takaa, että muun muassa purkkitonnikala, kalapuikot ja katkaravut on pyydetty kestävästi. MSC-merkinnällä varustettujen tuotteiden alkuperän voi jäljittää kalastusalukselle asti.
Kasvatettujen kalojen vastuullisuudesta kertoo ASC-merkintä.
3. Suomalainen kirjolohi
Kotimainen kasvatettu kirjolohi on parempi vaihtoehto kuin norjalainen kasvatettu lohi.

http://www.iltalehti.fi/pippuri/2015090720310134_ah.shtml

Polttoöljy -20%, kirjolohi -15%, sokeri -11%… Näin halpuuttaminen on rouhaissut hintoja

Talouselämä 14.9.2015

Suomi on deflaatiossa – ja se tosiaan näkyy hinnoissa.
Tilastokeskus kertoi maanantaina, että Suomen kuluttajahinnat jatkoivat laskuaan elokuussa. Hinnat laskivat elokuussa 0,2 prosenttia vuoden takaisesta, yhtä paljon kuin edelliskuussakin. Hintoja painaa alaspäin moni tekijä öljyn hinnan laskusta kaupan kiristymiseen ja ”halpuuttamiseen”. Epäilemättä myös kasvava työttömyys ja palkkasumman kasvun hidastuminen vaikuttaa asiaan.

Talouselämä listasi taulukkoon eri tuotteiden hintakehitystä viime vuoden ajalta Tilastokeskuksen tietokantataulukoiden pohjalta. Vuoden aikana eniten ovat halventuneet kevyt polttoöljy, 20 prosenttia, ja asuntolainojen keskikorko, 15 prosenttia. Sen jälkeen eniten alas ovat ropisseet muun muassa kirjolohikilon hinta (-15 prosenttia), meijerivoi (-15 prosenttia) ja jäävuorisalaatti (-13 prosenttia). Monet liha-, juusto- ja maitotuotteet ovat myös halventuneet rajusti.

Katso koko lista täältä:
http://www.talouselama.fi/uutiset/polttooljy+20+kirjolohi+15+sokeri+11+nain+halpuuttaminen+on+rouhaissut+hintoja/a2323737

Kirjolohi nimetään uudelleen

Blogi: Kala-apajilla, Turun Sanomat 9.9.2015 Jukka Vehmanen

Mikään ei ole niin kuin ennen, ei edes suomalainen kirjolohi.
Sehän tuotiin Suomeen alun perin Pohjois-Amerikasta. Suomessa sitä nimitettiin englanninkielisen nimen Rainbow trout perusteella sateenkaarirauduksi tai forelliksi. Jo vuonna 1965 presidentti Urho Kaleva Kekkonen keksi nimetä sateenkaariraudun kirjoloheksi, joka vakiintui kalan suomalaiseksi nimeksi.

Nyt kirjolohelle on uuden nimen kehittänyt – yllätys, yllätys – elintarvike- ja rehuyhtiö Raisio. Se aikoo kertoa parin viikon päästä, että laadukkaimman suomalaisen kirjolohen uusi nimi on Benella.

Kirjolohta on pidetty kalojen pullasorsana. Nyt Raisiokin yrittää sanoa, että kala on sitä mitä se syö.

Kyse on tietenkin markkinointitempusta, jolla Raisio yrittää viestittää, että sen kehittämiä rehuja syövät kirjolohet ovat laadukkaimpia. Toisin sanoen, kaikki kirjolohet eivät muutu Benellaiksi.

Raisio nimeää sateenkaariraudun uudelleen liiketaloudellista syistä. Kekkosen keksimä nimi uppoaa ainakin kalamiehiin paremmin, koska taustalla on jalompi motiivi.

– Ei kalastus ole minulle harrastus – se on vakaumus, tapasi Kekkonen sanoa, kun häneltä kyseltiin kalastuksen merkitystä hänelle.

Raision keksimä nimi on tietenkin johdannainen Raision muista tuotteista, kuten Benecolista ja Benemilkistä. Saapa nähdä, milloin koko yhtiöstä tulee Benefon. Ai juu, sepä ei olekaan hyvä idea. Mutta entäpä Benera?

Raisio aikoo ensi viikolla kertoa, miksi Benella-kirjolohi on saanut Sydänmerkin ja miksi WWF on hyväksynyt kotimaisen kirjolohen vihreälle listalle. Syy löytynee muun muassa siitä, että Raisio on kehittänyt kalanrehuistaan entistä ympäristöystävällisempiä.
Kalastuksen harrastajien tuskin tarvitsee pelätä, että kirjolohta pitää jatkossa alkaa kutsua Benellaksi, koska harvoinpa niitä kassista karanneita kirrejä koukkuun merellä osuu. Benellat ovat vain yritysmaailman kotkotuksia, joita tulee ja menee. Vähän niin kuin kultakirjolohet.

Kuten ehkä muistatte, vielä vähän aikaa sitten kohistiin uudesta ja terveellisestä HK-Scanin rypsiporsaasta, jonka senkin taustalla oli Raision kehittämä rehu, rypsipohjainen. Raisio lopetti tänä vuonna sianrehun valmistuksen eikä rypsiporsaatkaan enää ole niin kovasti hyppineet asiakkaan silmille markettien tiskeillä.

http://blogit.ts.fi/kala-apajilla/2015/09/09/kirjolohi-nimetaan-uudelleen/

Ely-johtaja metsäministeriön korkeaan virkaan – ministeriön entistä valtiosihteeriä ei kutsuttu edes haastatteluun

8.9.2015 HELSINGIN SANOMAT

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne-ja ympäristökeskuksen(ely) ylijohtaja Juha S. Niemelä valitaan maa- ja metsätalousministeriön luonnonvaraosaston johtoon. Aiemmin osasto tunnettiin metsäosastona.
Niemelän valinnan esittelee ministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio ja nimityksen vahvistaa valtioneuvosto ensi viikon torstaina.
Luonnonvaraosaston ylijohtajan paikka on vaikutusvaltainen, sillä luonnonvaraosasto johtaa Suomen metsäpolitiikkaa. Parhaillaan osastolla valmistellaan uusia Metsähallitus-lakeja, jotka ovat herättäneet suuria intohimoja.
Ministeriön tavoitteena on siirtää Metsähallituksen puukauppa osakeyhtiöön, jonka tosin omistaa emo-Metsähallitus. Sosiaalidemokraatit vastustavat yhtiöittämistä.
Metsänhoitaja Niemelä on 52-vuotias, ja koulutukseltaan hän on maatalous- ja metsätaloustieteiden tohtori. Hän on sitoutumaton. Niemelä ottaa viran vastaan lokakuun puolivälissä. Hänen edeltäjänsä Juha Ojala siirtyi Työtehoseuran toimitusjohtajaksi.
Ylijohtajan virkaa tavoitteli 22 hakijaa, joista Husu-Kallio kutsui haastatteluun yhdeksän ehdokasta.
http://www.hs.fi/talous/a1441696468193

Kesäkuu

Suomessa viljellyn ruokakalan kysyntä ylittää tarjonnan

25.6.2015 Luonnonvarakeskus

Suomessa kasvatettiin viime vuonna noin 13,3 miljoonaa kiloa kalaa ihmisravinnoksi. Määrä oli noin 0,3 miljoonaa kiloa pienempi kuin vuonna 2013. Viljellyn ruokakalatuotannon arvo oli myös hieman edellisvuotta pienempi, selviää Luonnonvarakekuksen (Luke) tuoreesta vesiviljelytilastosta.

Kirjolohi on edelleen tärkein viljelty ruokakalalaji Suomessa, vaikka sen tuotanto on laskenut 1990-luvun huippuvuosista. Kirjolohta tuotettiin vuoden 2014 aikana 12,4 miljoonaa kiloa, joka oli yli 90 prosenttia koko ruokakalatuotannosta. Viljellyn siian tuotanto oli vajaa 0,9 miljoonaa kiloa, joka on lähes 0,3 miljoonaa kiloa pienempi kuin vuonna 2013. Muita viljeltyjä ruokakalalajeja kuten taimenta, nieriää, sampia ja kuhaa viljeltiin yhteensä noin 0,1 miljoonaa kiloa. Kirjolohen mätiä tuotettiin elintarvikkeeksi 0,4 miljoonaa kiloa.

Kirjolohen tuotannon arvo vuonna 2014 oli 47,1 miljoonaa euroa ja siian 6,6 miljoonaa euroa. Koko ruokakalatuotannon arvo oli yhteensä 54,5 miljoonaa eli noin 1,5 miljoonaa euroa pienempi kuin vuonna 2013. Muutos selittyy pääasiassa tuotannon pienenemisellä.
Pääosa ruokakalasta tuotetaan merialueilla

Koko maan kasvatetusta ruokakalasta 86 prosenttia tuotettiin merialueilla. Merialueen tuotanto jopa hieman kasvoi, kun taas sisävesialueella tuotanto pieneni edellisvuodesta. Ahvenanmaalla tuotettiin ruokakalaa 6,5 miljoonaa kiloa, Lounais-Suomen rannikolla ja saaristossa yli 3,9 miljoonaa kiloa ja muilla merialueilla noin 1,1 miljoonaa kiloa. Sisämaassa tuotanto jäi 1,8 miljoonaa kiloon.

Suomessa kasvatettu ruokakala käytettiin pääasiassa kotimaassa. Samanaikaisesti Suomeen tuotiin ulkomailta mm. kokonaista tuoretta kirjolohta noin 9,5 miljoonaa kiloa sekä tuoretta Norjan lohta noin 32 miljoona kiloa, selviää Luken aiemmin julkaisemasta Kalan ulkomaankauppa -tilastosta.

– Kotimaiselle kalalle olisi enemmän kysyntää kuin sitä on tarjolla. Tuotannon laajenemista hidastavat Suomessa mm. kalankasvatukseen tarvittavat ympäristönsuojelulain mukaiset kasvatusluvat. Ne säätelevät tarkkaan, missä ja minkä verran kalaa kasvatetaan, kertoo tutkija Riitta Savolainen Lukesta.

Ruokakalan lisäksi kalaa viljellään myös istutettavaksi luonnonvesiin. Kalanpoikasten pääviljelyalueita olivat Lapin, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Keski-Suomen maakunnat. Erikokoisia kalan- ja ravunpoikasia, vastakuoriutuneet pois lukien, tuotettiin istutuksiin ja jatkokasvatukseen yhteensä noin 56 miljoonaa yksilöä.

Vuonna 2014 Suomessa toimi 322 kalanviljely-yritystä, joilla oli yhteensä 446 toimivaa kalanviljelylaitosta tai luonnonravintolammikkoviljelmää. Ruokakalaa kasvatettiin 164 laitoksella ja kalanpoikasia 99 laitoksella. Luonnonravintolammikkoviljelijöitä oli 196.

https://www.sttinfo.fi/release?releaseId=30000970
http://stat.luke.fi/vesiviljely-2014_fi

Silakkaa ruokapöytään, mutta kirjolohena ilman dioksiinia

YLE 10.6.2015

Maan ensimmäinen silakkaa ja kilohailia jalostava kalajauhotehdas on nousemassa Kemiönsaaren Kasnäsiin. Tehtaan on tarkoitus aloittaa koeajot jo tänä vuonna ja päästessään vauhtiin se käyttäisi 30–40 miljoonaa kiloa kalaa vuodessa. Kalajauhosta valmistetaan rehua kirjolohien ruuaksi. Käynnistyessään tehdas ottaa vastaan jopa 40 miljoonaa kiloa silakkaa ja kilohailia, jotka jalostetaan kalanviljelylaitoksille rehuksi. Itämerirehu poistaa merestä dioksiinia, fosforia ja typpeä, koska aiemmin kalanviljelylaitosten rehu on tehty muiden merien kalasta.

Vaikka lopullista valtion tukipäätöstä vielä odotellaan, niin rakennustyöt Salmonfarmin tehdasalueella ovat jo alkaneet. Kaikkiaan 6,5 miljoonan euron investoinnilla alueelle nousee maan ensimmäinen kalajauhotehdas. Sen tarkoitus on jatkossa ottaa vastaan 30–40 miljoonaa kiloa silakkaa ja kilohailia. Tämä tarkoittaa noin neljännestä koko Suomen silakkakiintiöstä. Viime vuonna suomalaista silakkaa vietiin saman verran Tanskaan sikäläisille kalajauhotehtaille.

– Itämeri on suurin voittaja. Kalat sitovat itseensä ympäristömyrkkyjä, kuten dioksiinia, joka poistetaan ja lähetetään ongelmajätteeksi, kertoo Salmonfarmin varatoimitusjohtaja Wilhelm Liljeqvist Svenska Ylen haastattelussa.

Silakan dioksiini siis poistetaan uuden tekniikan avulla ja kalajauho käytetään rehuna kalanviljelylaitoksilla. Aiemmin rehua on tehty Atlantin valtameren kaloista, jolloin Itämeren ravinnekuorma on kasvanut. Nyt kuormitus tulee vähenemään, kun raaka-aineena käytetään Itämeren kalaa. – Kun kalastetaan silakkaa ja kilohailia merestä, poistuu myös typpeä ja fosforia vedestä, kertoo Wilhelm Liljeqvist.

Aiemmin Kasnäsissä on pakastettu 5–15 000 kiloa silakkaa turkistarhojen rehuksi. Nyt odotetaan syntyvän myös kymmenkunta uutta työpaikkaa kalajauhotehtaan myötä.

Silakasta kirjoloheksi

Suomalaiset syövät silakkaa vuosi vuodelta vähemmän. Kun silakasta tehdään rehua, jolla kasvatetaan muun muassa kirjolohta, niin se päätyy helpommin suomalaisten ruokapöytään. Samalla korvataan tyrehtynyttä vientiä Venäjälle. Itämeri-rehun uskotaan myös helpottavan kotimaista kalankasvatusta, jolle uusien tuotantolupien saaminen on pitkään ollut vaikeaa. Salmonfarmilla on yhdeksän omaa kalanviljely-yksikköä, mutta lisälupien saaminen ei ole varmaa. – Saaristo on hieman erityisasemassa, joten emme tiedä, jos voimme itse hyötyä tästä, mutta toivomme, että muut muissa osissa maata näin voisi käydä, arvelee Liljeqvist.

Ahvenanmaalle myös tehdas?

Ahvenanmaan Kumlingeen on suunnitteilla myös oma kalajauhotehdas. Hanke on vielä alkutekijöissään, mutta Suomen ammattikalastajaliiton toimitusjohtaja Kim Jordas uskoo, että silakan markkinat muuttuvat lähivuosina. Viime vuonna silakkaa kalastettiin ennätysmäiset 131 miljoonaa kiloa. Jordas uskoo tehdashankkeiden luoman aivan uuden markkinatilanteen hyödyttävän kalastajia.

http://yle.fi/uutiset/silakkaa_ruokapoytaan_mutta_kirjolohena/8063180

Toukokuu

13 MILJOONAN EURON INVESTOINTI KOTIMAISEEN ELINTARVIKETUOTANTOON

13.5.2015

TukkuHeino Oy, Huutokosken Arvo-Kala Oy sekä AII Invest ovat sopineet merkittävästä yhteisinvestoinnista kotimaiseen elintarviketuotantoon. Tällä päivämäärällä perustettava yhtiö rakentaa ensimmäisessä vaiheessa uusinta kiertovesiteknologiaa hyödyntävän kalankasvatus- ja käsittelylaitoksen Varkauteen.

Rakennettava laitos tuottaa noin miljoona kiloa ekologisesti kestävällä tavalla tuotettua kalaa Suomen ja sen lähialueiden markkinoille. Uudessa yhtiössä TukkuHeino, tytäryhtiönsä Heinon Tukun kautta, yhtenä Suomen suurimmista elintarvikealan tukuista, tuo yhtiöön osaamisensa kalan käsittelystä ja jakelusta koko Suomeen. Huutokosken Arvo-Kala Oy:n tytäryhtiö Arvo-Tec Oy, yhtenä maailman johtavista ja kalan ruokintajärjestelmien toimittajana, vastaa hankkeessa laitoksen suunnittelusta ja operatiivisen toiminnan optimoinnista.

Laitoksen rakennustyöt alkavat syyskuussa 2015 ja ensimmäiset kalat lähtevät kauppoihin
joulukuussa 2016. Hanke työllistää rakennusvaiheessa noin 80 rakentajaa Varkaudessa ja
laitos työllistää toimiessaan 15-20 henkilöä vakituisesti. ”Näkemyksemme mukaan kuluttajat tulevat arvostamaan entistä enemmän elintarvikkeiden kotimaisuutta, ekologisuutta ja ehdotonta tuoreutta. Tässä hankkeessa voimme yhdistää
pitkän linjan osaamista niin kalantuotannossa, logistiikassa kuin myös uusimman teknologian hyödyntämisessä. Tavoitteemme on luoda tuotantoprosessi, tuote ja brändi jotka tunnetaan laajasti Suomessa ja sen lähialueilla. “, kommentoi perustettavan yhtiön hallituksen puheenjohtaja, Pekka A. Viljakainen

Lue koko tiedote tästä

 

Kalatuotteiden vienti Venäjälle loppui elokuussa – viennin kasvu Tanskaan korjasi lovea

7.5.2015 Luonnonvarakeskus

Suomesta vietiin kalaa ja kalatuotteita ulkomaille 65,8 miljoonaa kiloa vuonna 2014. Viennin määrä kasvoi neljällä miljoonalla kilolla edellisvuodesta. Viennin arvo, vajaa 42 miljoonaa euroa, oli kuitenkin yli kolme miljoonaa euroa pienempi kuin vuonna 2013.

Tärkeimmät kalan ja kalatuotteiden vientimaat olivat Viro (23,0 milj. euroa), Tanska (6,9 milj. euroa), Venäjä (5,5 milj. euroa) ja Ruotsi (2,7 milj. euroa). Vienti Viroon kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna neljällä miljoonalla eurolla. Tanskaan vietyjen kalan ja kalatuotteiden määrä kasvoi, mutta arvo pysyi samalla tasolla kuin vuonna 2013. Vienti Venäjälle supistui 3,6 miljoonalla eurolla ja vienti Ruotsiin 3,2 miljoonalla eurolla.

Pakastettua kokonaista silakkaa ja kilohailia vietiin Venäjälle 10,3 miljoonaa kiloa, mikä oli kolmasosan vähemmän kuin vuonna 2013. Vienti Venäjälle tyrehtyi vuoden 2014 elokuussa Venäjän asettamien tuontikieltojen vuoksi. Tanskaan viedyn silakan määrän nousu korvasi kuitenkin Venäjän viennin päättymisen aiheuttamaa aukkoa. Tanskaan vietiin tuoretta kokonaista silakkaa 20,0 miljoonaa kiloa, mikä on lähes kaksinkertainen määrä edelliseen vuoteen verrattuna. Sen lisäksi Tanskaan vietiin uutena tuotteena pakastettua kokonaista silakkaa 2,3 miljoonaa kiloa. Viroon viedyn pakastetun silakan ja kilohailin määrä pieneni kymmenen prosenttia 8,5 miljoonaan kiloon.

Tärkeimmät vientituotteet Suomesta olivat tuore kirjolohi ja lohi, tuore ja pakastettu silakka ja kilohaili, suolatut tai savustetut lohet, mäti ja mätituotteet sekä rehukala.

Yli puolet tuontikalasta norjalaista

Suomeen tuotiin 116 miljoonaa kiloa kalaa ja kalatuotteita vuonna 2014. Tuontimäärä oli sama kuin edellisvuonna. Tuonnin arvo sen sijaan pieneni hieman, 394 miljoonaan euroon, mikä oli 8 miljoonaa euroa pienempi kuin vuonna 2013. Tuonnin määrästä 67 prosenttia ja arvosta 92 prosenttia oli elintarvikkeeksi tuotua kalaa tai kalatuotteita.

Tärkeimmät kalan ja kalatuotteiden tuontimaat olivat Norja (186,2 milj. euroa), Ruotsi (65,9 milj. euroa), Tanska (32,4 milj. euroa) ja Viro (20,6 milj. euroa). Tuonnin kokonaismäärästä yli puolet eli 62 miljoonaa kiloa tuli Norjasta. Tärkeimmät Norjasta tuodut kalatuotteet olivat tuore kokonainen lohi (32 miljoonaa kiloa), katkaravut, sillivalmisteet ja -säilykkeet, kalarasvat ja -öljyt sekä kalajäte. Ruotsista tuotiin kalaa ja kalatuotteita lähes 17 miljoonaa kiloa, erityisesti tuoretta kirjolohta, kalavalmisteita ja – säilykkeitä sekä tuoretta silakkaa. Tanskasta tuotiin yhteensä 11,8 miljoonaa kiloa mm. kalavalmisteita ja -säilykkeitä, pakastettua kokonaista kalaa, pakastettuja kalafileitä, mätituotteita ja äyriäisiä, kalajauhoa sekä kalarasvoja ja -öljyjä. Thaimaasta tuotiin pääasiassa tonnikalavalmisteita ja -säilykkeitä.

Katso täältä koko julkaisu

Huhtikuu

Lohen ja kasvatetun siian tuottajahinnat nousivat

23.4.2015 Luonnonvarakeskus

Vuonna 2014 luonnosta pyydetystä lohesta, kirjolohesta, kasvatetusta siiasta, kuhasta ja lahnasta maksetut tuottajahinnat nousivat. Muiden kalojen tuottajahinnat laskivat.
Tiedot ilmenevät Luonnonvarakeskuksen (Luke) Kalan tuottajahinnat – tilastosta. Kasvatetun siian keskihinta oli reilut 16 prosenttia (8,55 euroa/kg) ja kasvatetun kirjolohen vajaa 4 prosenttia (4,04 euroa/kg) edellisvuotta korkeampi. Luonnosta pyydetyn siian keskihinta (4,24 euroa/kg) pysyi edellisvuoden tasolla, mutta luonnosta pyydetyn lohen kilohinta (4,39 euroa) nousi yli 27 prosenttia.
Merialueen kalastajille maksettiin ahvenesta, hauesta ja muikusta hivenen huonompaa hintaa kuin edellisvuonna, mutta kuhasta hinta oli edellisvuotta hiukan parempi (5,53 euroa/kg). Elintarvikkeeksi myydystä silakasta maksettiin keskimäärin 0,27 euroa ja rehuksi myydystä silakasta 0,20 euroa kilolta. Laskua edellisvuoteen on 0,02 euroa kilolta. Vuonna 2014 kolmasosa saaliista purettiin suoraan ulkomaisiin satamiin. Tämä osuus ei sisälly hintatietoihin.
Kasvatetun kalan tuotannon arvo ylittää noin viidenneksellä ammattikalastuksen saaliin arvon. Kasvatettu kala on pääasiassa kirjolohta. Silakka puolestaan on kokonaisarvoltaan ammattikalastuksen ehdottomasti tärkein laji. Seuraavaksi tärkeimpiä lajeja ovat siika, kilohaili, ahven ja kuha, joiden saalisarvot ovat vajaa kymmenesosa silakkasaaliin arvosta.

Maaliskuu

Kiina kieltää norjalaisen lohen tuonnin

Maaseudun tulevaisuus 23.3.2015

Norjalainen lohi joutuu ehkä etsimään pian uusia markkinoita.
Norjan kalateollisuutta uhkaavat miljardimenetykset, sillä Kiina uhkaa kieltää norjalaisen lohen tuonnin. Kielto koskee jo kolmea maakuntaa ja muutamien viikkojen kuluessa koko Norjaa, kertoo ruotsalainen SvD Näringsliv -lehti.

Kiinalaiset viranomaiset ilmoittivat keskiviikkona kieltävänsä kokonaisen eli myös pään sisältävän lohen tuonnin tästä päivästä lukien kolmelta alueelta.
Muista Norjan maakunnista tuotavalta lohelta vaaditaan todistus, ettei se sisällä haimasairautta tai lohianemiaa aiheuttavaa virusta (ISA). Viruskeskusteluja on käyty pitkään, sillä kiinalaisten mielestä Norja ei noudata kansainvälisen eläinterveysjärjestön ohjeita (OIE). Norjalaisten viranomaisten mukaan virusvaaraa kiinalaisille lohille ei ole, sillä Norjan lohi menee suoraan kuluttajille eikä virus ole vaarallinen ihmisille.
Norjalaisten mukaan seurauksena on täysi stoppi viennille, elleivät norjalaiset ja kiinalaiset eläinlääkintäviranomaiset pääse neuvottelutulokseen pian.
Myös markkinointikampanjat on kehotettu keskeyttämään lohen epäselvän vientitilanteen vuoksi.

Maaseudun tulevaisuus

Alkuperäinen juttu Näringsliv -lehdessä

 

Helmikuu

Silakasta kalarehua kirjolohelle – punalihainen kala kelpaa kuluttajille

YLE 27.2.2015

Suomeen ollaan perustamassa omaa kalarehutehdasta, joka käyttäisi raaka-aineenaan Itämeren silakkaa. Tämä mahdollistaisi kalankasvatuksen lisäämisen, kun ravinteita samalla poistuisi merestä. Kotimaista silakkaa kalankasvatuksen rehuksi jalostava kalajauhotehdas poistaisi huomattavasti kalankasvatuksen ympäristöhaittoja. Tehdasta suunnitellaan Saaristomerelle Kemiönsaaren Kasnäsiin ja investoinnista päätetään mahdollisesti jo tässä kuussa.

Salmonfarm-yhtiön Wilhelm Liljeqvist on vielä vaitonainen tehdashankkeesta, koska osa tarjouksista on vielä ulkona. Investoinnin suuruus oli runsaat viisi miljoonaa euroa. Liljeqvist arvelee päätöksen syntyvän puoleen tai toiseen parin kuukauden sisällä, ratkaisu riippuu osaksi myös valtion tuesta hankkeelle. Silakan dioksiini pystytään nykyään poistamaan, joten se ei kulkeutuisi kasvatuskalaan.

Ministeriö näkee paljon mahdollisuuksia

Maa- ja metsätalousministeriön kalatalousneuvos Risto Lampinen näkee kalajauhotehtaassa paljon mahdollisuuksia. – Jos syntyisi kalajauhotehdas, niin siinä olisi mahdollisuus Itämeri-rehulle, jolloin syntyisi tällainen Itämeren sisäinen ravinnekierto. Vesiviljelyn kautta ei silloin tulisi sitten uusia ravinteita mereen, kertoo Lampinen. – Kyllä me näemme tämän hyvin strategisena hankkeena koko kalatalouden arvoketjun kannalta. Sehän koskee sekä kalastusta, vesiviljelyä että jalostusta, painottaa elinkeinokalataloudesta vastaava Risto Lampinen.

Suuri osa silakkasaaliista menee rehuksi

Kalajauhotehdas muodostaisi hyvin suuren markkinan. Ministeriön arvioissa tehdas käyttäisi neljänneksen tai kolmanneksen vuotuisesta silakkasaaliista. Käytännössä tämä tarkoittaisi 30-40 miljoonaa kiloa kalaa, josta jauhettaisiin rehua kalanviljelyn tarpeisiin. Nyt silakkaa kalastetaan pääasiassa turkiseläinten rehuksi. Elintarvikkeena sitä käytetään vähän.

Uusia kalanviljelylaitoksia merelle?

Suomessa kasvatetaan vuosittain 10–12 miljoonaa kiloa kirjolohta. Itämeren kalan käyttö rehuna mahdollistaisi kalatalousneuvos Risto Lampisen mukaan suurempien kalanviljelylaitosten perustamisen. Nyt kasvatusmääriä on enimmäkseen leikattu ympäristövaikutusten takia. – Kyllä se on nimenomaan nämä avomerilaitokset, joille pyritään hakemaan lupia. Tästä on ympäristöpuolen kanssa pitkään neuvoteltu, toteaa Lampinen. Käytännössä silakka siis jalostettaisiin puhalihaiseksi kirjoloheksi, joka kelpaa kuluttajien ruokapöytään paremmin kuin silakka.

Lue tästä koko juttu

Luonnonvarakeskuksen Laukaan kalanviljelylaitokselle merkittävä rahoitus kiertovesikasvatuksen kehittämiseen

LUKE 24.02.2015

Luonnonvarakeskus on saanut Euroopan kalatalousrahastosta 740 000 euron avustuksen hankkeelle, jossa kehitetään ympäristöä säästävää kalan kiertovesikasvatusta. Kiertovesikasvatuksella pyritään lisäämään suomalaista kalantuotantoa.

Tällä hetkellä noin 75 prosenttia suomalaisten kuluttamasta lohesta on tuontikalaa. Koska kalaa tuodaan enemmän kuin viedään, kalantuonnista syntyy vuosittain 170 miljoonan euron kauppataseen alijäämä.– Sen sijaan, että ostamme kalaa Norjasta ja Ruotsista, voisimme tuottaa sitä itse. Suomessa tuotantoa ei ole voitu kasvattaa suuremmaksi ympäristölupien vuoksi. Viime vuosina uusia tuotantolupia on kuitenkin saatu kiertovesikasvatukseen, jossa ravinnepäästöt ovat pienet, kertoo erityisasiantuntija Tapio Kiuru.

Meille Suomessa juuri lämpötilan säätömahdollisuus ja ympäristöystävällisyys vauhdittavat teknologian yleistymistä.

– Maailmalla on menestyksekkäästi myös yhdistetty kiertovesiviljelyä ja perinteistä kassikasvatusta. Lohen tuotanto on maailmalla menossa tämäntyyppiseen tuotantomalliin. Vastaavia tarpeita tulee todennäköisesti meilläkin, sillä meriviljelyn kehitysnäkymät ovat Suomessa nyt hyvät, Kiuru ennakoi.

Suuret tuotantomäärät on edelleen järkevää kasvattaa merellä. Merilaitosten koon kasvaessa ja tuotannon siirtyessä ulommaksi merelle, tarvitaan kuitenkin kookkaampia poikasia aiemmasta poikkeavaan aikaan. Tähän kiertovesikasvatus voi tarjota ratkaisuja, ja sillä voi olla merkittävä rooli perinteisen tuotannon kehityksessä.

Veden laatu paremmaksi, työpajoja yrittäjille

Kiertovesikasvatukseen sisältyy edelleen myös paljon haasteita. Useimmiten ongelmat liittyvät veden laatuun, ja juuri näiden ongelmien ratkaisuun Laukaaseen rakennettava uusi kiertoveden kokeilu- ja oppimisympäristö on suunniteltu. Kokonaisuus sisältää kymmenen kiertovesilaitoksen pienoismallia, joissa veden laatua voidaan mitata ja säätää itsenäisesti. Tämä mahdollistaa niin tuotannon kannalta tärkeiden biologisten raja-arvojen löytämisen kuin erilaiset tekniikka- ja tuotetestaukset.
Toinen tärkeä osa hanketta on kiertovesikasvatuksen kehittämissuunnitelman laadinta. Tämä tehdään yhteistyössä alan yrittäjien kanssa. Työpajatoimintaan tulevat mukaan Suomen kaikki kiertovesimenetelmällä kalaa kasvattavat ja kiertovesitekniikkaa kehittävät yritykset, joten joukko on todella vahva.

Hanke lähtee liikkeelle 12.3.2015 Jyväskylässä järjestettävällä työpajalla, jossa kartoitetaan kiertovesikasvatuksen kehityksen pullonkauloja. Loppukesällä Laukaassa järjestettävässä työpajassa kehityssuunnitelmia jalostetaan edelleen, ja uusi kokeilu- ja oppimisympäristö ja sen tarjoamat mahdollisuudet esitellään yrityksille ja alan muille toimijoille. Hanke päättyy syyskuun lopussa 2015.

Lue tästä koko tiedote

Kalojen virikekasvatusta voidaan soveltaa erilaisiin viljelylaitoksiin

LUKE 11.2.2015

Virikekasvatusmenetelmällä voidaan tuottaa aiempaa paremmin luonnossa menestyviä lohen ja taimenen istutuspoikasia. Menetelmä on helposti sovellettavissa erilaisiin poikastuotantolaitoksiin, ja se kehitettiin alusta alkaen tuotantomittakaavan kasvatukseen soveltuvaksi. Menetelmää on nyt testattu myös yksityisillä kalanviljelylaitoksilla, ja käyttökokemuksista on laadittu menetelmän soveltamista helpottava esite ja raportti.
Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että normaaleissa laitosaltaissa kasvatettujen lohen ja taimenen poikasten selviytyminen istutusten jälkeen on heikkoa. Virikekasvatuksen ajatuksena on lisätä laitospoikasten selviytymismahdollisuuksia valmistamalla poikasia luonnonolosuhteisiin. Virikealtaassa poikaset voivat oppia erilaisia käyttäytymismalleja pystyäkseen hyödyntämään luonnon ravintoa ja välttääkseen petojen saalistusta.
Virikekasvatusmenetelmän toteutus on yksinkertaista ja siinä voidaan käyttää samanlaisia altaita, rehuja ja kasvatustiheyksiä kuin normaalissa poikastuotantolaitoksessa. Nykyisestä poikasviljelystä poiketen kaloille on virikealtaassa tarjolla suojapaikkoja, ja lisäksi vesitysolosuhteita muutetaan satunnaisesti kasvatuksen aikana.

Tähän mennessä saadut tulokset virikekasvatuksesta ovat olleet hyviä niin kasvatuksen aikana kuin istutuksen jälkeistä menestymistä mittaavissa testeissä. Virikealtaissa oli useissa tapauksissa kasvatuksen aikana vähemmän loistaudeista aiheutuvaa hoitotarvetta normaalialtaisiin verrattuna. Lisäksi loisista aiheutuva kuolleisuus oli monissa kasvatustesteissä pienempi kuin normaalialtaissa. Tämä kompensoi virikealtaiden puhdistuksesta aiheutuvaa lisätyötä ja rakenteiden kustannuksia. Tärkeimmät tulokset saatiin kuitenkin istutuskokeista, joissa havaittiin, että virikekasvatettujen poikasten selviytyminen luonnossa oli jopa kaksinkertainen normaalimenetelmällä kasvatettuihin poikasiin verrattuna. Ne pystyivät normaali-istukkaita paremmin hyödyntämään luonnonravintoa, niiden istutuksen jälkeinen kasvu oli parempi ja ne pystyivät myös pienentämään riskikäyttäytymistä petokalan läsnä ollessa. Koetilanteessa havaittiin myös, että virikekasvatetut kalat voivat olla erilaisen käyttäytymisensä vuoksi vaikeammin kalastettavia kuin normaalit istukkaat.

Virikekasvatusmenetelmä kehitettiin ja testattiin Luonnonvarakeskuksen (Luke) Kainuun kalantutkimusasemalla yhteistyössä Helsingin, Itä-Suomen, Jyväskylän ja Oulun yliopistojen sekä Eviran tutkijoiden kanssa.

Lue tästä koko tiedote

Kansalle kotimaista kalaa! – Maa- ja metsätalousministeriö on tehnyt kestävän kehityksen sitoumuksen

Maa- ja metsätalousministeriö 4.2.2015

Maa- ja metsätalousministeriö on tehnyt kestävän kehityksen sitoumuksen. Sitoumuksen avulla kehitetään edellytyksiä kotimaisen kalan alkutuotannolle ja jatkojalostukselle, jotta suomalaiset saisivat kestävästi ja vastuullisesti tuotettua kalaa ruokapöytiinsä. Tavoitteena on kotimaisten kalatuotteiden tuotannon kasvattaminen kestävällä tavalla, kalavarojen tilan parantaminen, yhteistyön parantaminen kalataloussektorin sisällä ja muiden toimialojen, kuten lähiruokasektorin, kanssa sekä kalatalouteen liittyvien ristiriitojen hallinta. Sitoumuksella edistetään myös kalaan ja kalastukseen liittyviä terveys- ja hyvinvointivaikutuksia.

Kalan käyttö lisääntyy tasaisesti Suomessa, mutta se on edelleen alihyödynnetty luonnonvara. Nykyisin vain noin 26 % syödystä kalasta on kotimaista. Kala on ravitsemuksellisesti hyvä vaihtoehto ja lihan ja ulkomaisen kalan korvaaminen kotimaisella kalalla vähentää ilmastopäästöjä ja muita haitallisia ympäristövaikutuksia. Kalataloudella on myös merkittäviä aluetaloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia. Siksi haluamme lisätä kotimaisen kalan saatavuutta ja käyttöä.

Maa- ja metsätalousministeriön kestävän kehityksen sitoumus liittyy Kestävän kehityksen toimikunnan ylläpitämään yhteiskuntasitoumusprosessiin – Suomi, jonka haluamme 2050. Yhteiskuntasitoumusta toteutetaan muun muassa eri organisaatioiden omien toimenpidesitoumusten kautta. Sitoumukset löytyvät sivustolta www.sitoumus2050.fi.

lue koko tiedote tästä

Kalanperkeistä proteiinituotteita – rypsikakuista ihonhoitotuotteita

Rehuksi päätyy elintarviketuotannon sivuvirtoja, joista voidaan valmistaa jopa päätuotetta arvokkaampia tuotteita. VTT:n koordinoimassa EU:n rahoittamassa APROPOS-projektissa kehitettiin järkeviä ja hellävaraisia tapoja erityisesti kalanperkeiden sekä rypsi- ja rapsipuristekakkujen hyödyntämiseksi. Tuloksena syntyi pk-yrityksille soveltuvia menetelmiä esimerkiksi ravintolisien ja ihonhoitotuotteiden valmistamiseen.

”Hyvinkin yksinkertaisilla valmistusmenetelmillä voidaan päästä erinomaiseen lopputuotteeseen. Projektin ideana oli kehittää menetelmiä, joissa hyödynnetään kaikki raaka-aineen osat, eli jäljelle ei jää jätettä. Tällä kertaa ei tähdätty puhtaiden jakeiden luomiseen, vaan kehitettiin menetelmiä, joilla päästään tuottajan ja lopputuotteen kannalta käytännöllisiin tuloksiin. Yrityksille kehitettiin useita tuoteprototyyppejä ja -ideoita”, kertoo EU:n rahoittaman APROPOS-projektin vetäjä, tutkimuspäällikkö Raija Lantto Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:stä.

Kansainvälisessä projektissa kehitettiin menetelmiä, joilla on liiketoimintamahdollisuuksia pk-yrityksille Euroopasta, Afrikkaan ja Aasiaan.

Niilinahvenesta proteiinilisä itäafrikkalaisille

Niilinahven on itäafrikkalainen vientituote, jonka perkeistä otetaan talteen jo tällä hetkellä öljy esimerkiksi ruoanvalmistuksen polttoaineeksi. Yli 90 % Itä-Afrikan väestöstä arvioidaan elävän ilman riittävää päivittäistä proteiiniannosta. Norjalainen tutkimuskeskus SINTEF yhdessä ugandalaisen pk-yrityksen kanssa kehitti projektissa pilot-mittakaavaan asti suunnitellun tuotantoprosessin, jolla niilinahvenen perkeistä tuotetaan afrikkalaiseen makuun sopiva, annospakkauksiin pakattu proteiinipitoinen ravintolisä.

SINTEFin norjanlohen perkeille kehittämä proteiinin ja öljyn rikastusmenetelmä todettiin kannattavaksi, ja norjalainen lohenperkeiden jatkojalostusta tekevä pk-yritys rakentaa paraikaa tehdaslaajennusta ja ottaa kehitetyn menetelmän tuotantokäyttöön.

APROPOS-projekti 2011 – 2014

EU:n APROPOS-projektissa oli mukana 17 partneria Euroopasta, Kanadasta, Afrikasta ja Intiasta. Tutkimuspartnerit: VTT, SINTEF (Norja), UPC (Espanja), IGV GmbH (Saksa), Aleksandro Stulginskion yliopisto (Liettua), Manitoba Agri-Health Research Network Inc (Kanada), The Energy Research Institute (Intia) ja Nairobin yliopisto (Kenia). Raaka-aineentuottajat: Kankaisten Öljykasvit (Suomi) ja Kroppenstedter Ölmühle Walter Döpelheuer GmbH (Saksa). Kala- ja sinapinsiemenprosessit: Nutrimar (Norja), Sybimar (Suomi) ja Mecpro Heavy Engineering Ltd (Intia). Rikasteiden loppukäyttäjät: True Cosmetics ja Textil Planas Oliveras (Espanja) Lasting Solutions (Uganda). Mukana oli myös teknologian siirtoyritys Ecofoster Oy Suomesta.
Lisätietoja:
Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy
Tutkimuspäällikkö Raija Lantto, puh. 040 7270703, raija.lantto@vtt.fi

Tammikuu

Suomella on sinistä kultaa – Jääkö se hyödyntämättä?

Petteri Orpo 27.1.2015 Talouselämä

Meillä on 188 000 järveä ja lampea, 6 300 kilometriä merenrantaa, runsaat pohjavesivarat ja paljon osaamista. Maailmalla taas on yhä pahempi puute makeasta vedestä ja hupenevat kalavarat. ”Sininen kulta” ja sen kestävä hyödyntäminen voisi olla yksi kasvumme kärjistä.

Syömme kuitenkin tyytyväisinä tuontilohta tuskaillen samalla, miten Suomen talous saataisiin kasvun uralle. Kalatuotteiden omavaraisuus on Suomessa vähäinen – kotimaisen kalan osuus lautasellamme on vain noin 26 prosenttia.
Puhtaan veden ja juomaveden tuottaminen on yksi nopeimmin kasvavia globaalin talouden sektoreita. Pullotetun veden markkinat kasvavat maailmassa 5 – 7 prosentin vuosivauhtia. Suurten vesivarojen Suomeen tuotiin kuitenkin viime vuonna 26 miljoonaa litraa vettä, kun taas vientimme oli vain 1,3 miljoonaa litraa.

Miksi emme osaa hyödyntää veteen perustuvan sinisen biotalouden mahdollisuuksia? Muilla sektoreilla biotalouden innovaatiot etenevät. Erinomaisia esimerkkejä on nähtävissä biomateriaaleissa, komposiiteissa, tekstiileissä, lääkkeissä ja kosmetiikassa. Hakkeesta ja pelleteistä edetään uuden sukupolven biodieseliin ja bioetanoliin.

Tuontikalan osuus kasvaa suomalaisissa ruokapöydissä. Tuodun kalan arvo on jo yli 400 miljoonaa euroa vuodessa. Kalavarojen riittävyydestä ei kuitenkaan ole kysymys: Suomi on tänä vuonna Itämeren suurin kalastusvaltio. Kysyntä ja tarjonta eivät vain kohtaa, ja saaliin jalostusarvo on alhainen. Iso osa silakkasaaliistamme hyödynnetään eläinten rehuna. Myöskään särkikaloja ei arvosteta ravintona, vaan ne nähdään ongelmana.

Muualla vesiviljely kasvaa nopeasti, viljellyn kalan määrä ohittaa maailmassa naudanlihan tuotannon (katso graafi ohessa). Suomen kalanviljelysektori ei ole pystynyt kasvamaan kotimaassa, vaan joutuu hakemaan kasvua Ruotsista. Tällä hetkellä suomalaisten yritysten tuotanto Ruotsissa ylittää jo kotimaisen tuotannon.

Kotimaisen kalan kysyntään voidaan nopeimmin vastata kestävän kalanviljelyn avulla. Vesiviljelyä pidetään yhtenä kestävimmistä tavoista tuottaa ravintoa ja erilaisia raaka-aineita biopohjaisten tuotteiden valmistukseen. Vesieläinten ja -kasvien kasvunopeudet ovat moninkertaisia maalla kasvatettaviin kasveihin ja eläimiin verrattuna. Biopolttoaineiden tulevaisuuden raaka-aineita ovat todennäköisesti levät.

Kotimaisen luonnonkalan käytössä suurin mahdollisuus sisältyy arvon lisäämiseen ja uudenlaisten tuotteiden jalostamiseen. Esimerkiksi vuonna 2013 Suomen silakkasaalis oli yli 122 miljoonaa kiloa, mutta arvo vain 34 miljoonaa euroa kalastajahinnalla. Pääosa silakkasaaliista hyödynnetään eläinten rehun raaka-aineena, vaikka sen arvo voisi olla moninkertainen.

Kasnäsiin suunnitteilla oleva Suomen ensimmäinen kalajauhotehdas loisi edellytykset silakkasaaliimme monipuoliselle ja uudenlaiselle hyödyntämiselle sekä uusien lisäarvotuotteiden jalostamiselle. Samalla olisi mahdollista valmistaa ns. Itämerirehua, joka perustuisi Itämeren kalaan. Tätä rehua käyttävä kalanviljely ei kasvattaisi ravinnemäärää, vaan kierrättäisi Itämeressä jo olevia ravinteita.

Luonto- ja kalastusmatkailussa on vielä paljon tilaa uusille palveluille. Oli kyseessä sitten perhokalastusreissu, suurhauenpyynti, koskenlaskukierros tai sukellus Suomenlahden hylylle, on matkailijalle tärkeää, että varusteet, majoitus ja ruoka ovat helposti saatavilla.

Parhaat biotalouden innovaatiot syntyvät yli sektorirajojen. Varsinais-Suomessa Sybimar Oy on yhdistänyt vesiviljelyn, biokaasun tuotannon ja kasvihuoneviljelyn. Tämä mahdollistaa eri toiminnoista syntyvien sivuvirtojen tehokkaan hyödyntämisen.
Tällaiset innovaatiot sopivat huonosti lainsäädännön ja hallinnon lokeroihin. Sääntelyllä aikaansaatuja pullonkauloja pitää purkaa ja taloudellisia ohjauskeinoja kehittää. Merkittävä parannus olisi saada yksi luukku luvitukselle Hollannin tapaan. Hallinto voi monin tavoin edesauttaa vesi- ja kalavarojen hyödyntämistä ruoaksi, ravinteiksi, energiaksi ja hyvinvointipalveluiksi. Jotta asiat etenevät, tarvitaan yhteistä näkemystä ja tahtoa.

Siniseen biotalouteen liittyvät mahdollisuudet ovat valtavat. Euroopan unioni on nostanut Sinisen kasvun strategiassaan merialueet tärkeiksi talouden moottoreiksi. Kasvun kärjiksi on tunnistettu vesiviljely, merien uusiutuva energia, meri-, rannikko- ja risteilymatkailu sekä sininen bioteknologia. Myös esimerkiksi FAO, Norja, Tanska ja Kanada ovat nostaneet sinisen kasvun korkealle poliittisella agendallaan.

Kysymys kuuluu: haluammeko olla mukana ja hyötyä tästä kehityskulusta?

Kirjoittaja Petteri Orpo (kok) on maa- ja metsätalousministeri.

http://www.talouselama.fi/Tebatti/suomella+on+sinista+kultaa++jaako+se+hyodyntamatta/a2288509

ELY-keskusten kalataloustehtävät keskitetty kolmeen suuralueeseen, kalatalouspäälliköt valittu

Kalatalouden aluehallinto organisoitiin uudelleen vuoden 2015 alusta alkaen. Aiemmin kalatalousasioita hoidettiin 11:ssa ELY-keskuksessa, mutta 1.1.2015 alkaen kalataloustehtävät keskitettiin kolmeen suuralueeseen: Pohjois-Suomi, Järvi-Suomi ja Rannikko-Suomi. Kalatalousasioiden keskittäminen ei vaikuta asiakkaille tarjottavaan palveluun, vaan ELY-keskusten kalatalouspalveluja tuotetaan jatkossakin nykyisistä toimipaikoista.
Kalataloustehtävät on keskitetty kolmen ELY-keskukseen:
Varsinais-Suomen ELY-keskus vastaa rannikon kalataloustehtävistä (Varsinais-Suomi, Satakunta, Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Uusimaa, Kaakkois-Suomi)
Pohjois-Savon ELY-keskus vastaa Järvi-Suomen kalataloustehtävistä (Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Pohjois-Karjala, Keski-Suomi, Pirkanmaa, Häme)
Lapin ELY-keskus vastaa Pohjois-Suomen kalataloustehtävistä (Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu)
Rannikko-Suomen kalatalouspäälliköksi on valittu Kari Ranta-aho, Järvi-Suomen kalatalouspäälliköksi Matti Sipponen ja Pohjois-Suomen kalatalouspäälliköksi Pentti Pasanen.

Luonnonvarakeskuksen johtajat valittu

12.01.2015

Vuoden alussa toimintansa aloittaneen Luonnonvarakeskuksen (Luke) johto on valittu. Pääjohtaja Mari Walls on nimittänyt johtajat tehtäviinsä 1.1.2015 alkaen.
Luken tutkimus- ja asiantuntijatoiminta on organisoitu osaamispohjaisesti. Neljä tutkimusyksikköä, tilastoyksikkö ja sisäisten palvelujen yksikkö rakentuvat ryhmistä ja tiimeistä, joiden osaamista hyödynnetään monitieteisissä tutkimusohjelmissa ja hankkeissa yhdessä kotimaisten ja kansainvälisten yhteistyökumppaneidemme kanssa. Tutkimuksen suunnittelussa ja suuntaamisessa ovat vahvasti mukana asiakkaamme, tiedon ja ratkaisujen loppukäyttäjät. Luke toimii asiakaspinnassa kattavasti koko Suomen alueella.

Luken yleisjohto:
Tutkimus- ja asiakkuusjohtaja, Jari Varjo
Kehitysjohtaja, Ilkka P. Laurila
Yhteistoimintajohtaja, Kristiina Borg
Viestintäjohtaja, Johanna Torkkel

Luken yksiköiden johto:
Luonnonvarat- ja biotuotanto
Yksikön johtaja, Markku Järvenpää
Tutkimus- ja kehittämispäällikkö, Riitta Rahkonen
Vihreä teknologia
Yksikön johtaja, Eeva-Liisa Ryhänen
Tutkimus- ja kehittämispäällikkö, Sirpa Thessler
Uudet liiketoimintamahdollisuudet
Yksikön johtaja, Leena Paavilainen
Tutkimus- ja kehittämispäällikkö, Asmo Honkanen
Talous ja yhteiskunta
Yksikön johtaja, Sari Forsman-Hugg; vs. yksikön johtaja Juha Suutarinen
Tutkimus- ja kehittämispäällikkö, Jyrki Aakkula
Tilastopalvelut
Yksikön johtaja, Johanna Laiho-Kauranne
Sisäiset asiantuntijapalvelut
Yksikön johtaja, Lena Söderholm-Tana

Luken kehittämisalueiden johto:

Kansainvälinen tiedeviestintä ja kehitysyhteistyöhankkeet, johtaja Erkki Kauhanen

Metsävaratiedot ja luonnonvarasuunnittelu, johtaja Taneli Kolström

Viranomaistehtävät, johtaja Vesa Ruusila
Yritysratkaisut, johtaja Anu Harkki
Tutkimusinfrastruktuuri ja tuotantoteknologiat, johtaja Jutta Kauppi
Toimitilat, johtaja Pentti Aspila

Luonnonvarakeskukseen liitettiin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, Metsäntutkimuslaitos Metla, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL ja Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Tiken tilastopalvelut.

Uuden tutkimus- ja asiantuntijaorganisaation tehtävänä on uusiutuvien luonnonvarojen kestävään käyttöön perustuvan kilpailukykyisen elinkeinotoiminnan sekä hyvinvoinnin ja maaseudun elinvoimaisuuden edistäminen. Luonnonvarakeskus tukee yhteiskunnan päätöksentekoa ja tuottaa ruokaan sekä uusiutuviin luonnonvaroihin liittyviä tilastoja. Lisäksi tutkimuslaitos hoitaa viljeltävien kasvien, tuotantoeläinten ja metsäpuiden perinnöllisen monimuotoisuuden turvaamiseen liittyviä tehtäviä.
Johtajien ja päälliköiden yhteystiedot löytyvät osoitteesta www.luke.fi/yhteystiedot
Luonnonvarakeskus löytyy verkko-osoitteesta www.luke.fi. Sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@luke.fi. Luonnonvarakeskuksen pääpaikan käyntiosoite on Luonnonvarakeskus, Viikinkaari 4, 00790 Helsinki. Puhelinvaihteen numero on 029 532 6000.

Uutiset vuonna 2014

Joulukuu

Oiva-järjestelmä laajenee vähitellen kaikkiin elintarvikealan yrityksiin

Uusia Oiva-järjestelmän tarkastuskohteita vuonna 2015 ovat esimerkiksi makeistehtaat, leipomot, myllyt ja lihaa, kalaa, maitoa tai munia käsittelevät laitokset. Saadut tulokset julkistetaan viimeistään 1.1.2016.
Kuntien elintarvikevalvojat ovat tarkastaneet jo puolitoista vuotta elintarvikemyymälöiden, ravintoloiden ja suurkeittiöiden elintarviketurvallisuutta koko Suomessa Oiva-järjestelmän mukaisesti. Tulokset ovat olleet valtaosin hyviä ja järjestelmän on todettu yhtenäistävän tarkastuksia.
”Ensi vuonna hankimme kokemuksia siitä, miten Oiva-järjestelmä soveltuu esimerkiksi elintarviketehtaisiin. Saadut tulokset julkistetaan viimeistään 1.1.2016″, sanoo ylitarkastaja Marina Häggman Elintarviketurvallisuusvirasto Evirasta.
”Oiva-järjestelmää kokeiltiin ennen käyttöönottoa myös myymälöissä ja ravintoloissa vuonna 2011. Saimme kokeilusta arvokasta palautetta Oivan kehittämiseen”, täsmentää ylitarkastaja Marina Häggman.
Oiva-järjestelmä laajenee noin 7600 elintarvikealan yritykseen vuonna 2015. Oivassa jo mukana olevia myymälöitä ja ravintoloita on noin 37 500.
Elintarvikevalvojat tarkastavat muun muassa yrityksen yleistä hygieniatasoa, elintarvikkeiden lämpötiloja ja pakkausmerkintöjä. Elintarvikevalvonnan tulokset kerrotaan Oiva-raportissa, jossa hymynaama-symboleilla kuvataan yrityksen elintarvikevalvonnan tuloksia.
Valvontatietojen julkistamisella pyritään lisäämään valvonnan läpinäkyvyyttä ja antamaan kuluttajille tietoa valintojensa tueksi. Tavoitteena on myös lisätä tarkastusten vaikuttavuutta.
Lisää tietoa elintarvikevalvontatuloksista Oivan internetsivuilla: http://www.oivahymy.fi/portal/fi/
Lisätietoja: ylitarkastaja Marina Häggman, p. 050 562 7746

Valtion vesiviljelytoimintaa järjestellään uudelleen

11.12.2014 Maa- ja metsätalousministeriö

Maa- ja metsätalousministeriön asettama hankeryhmä laati ehdotuksen siitä, miten valtion vesiviljely pitäisi tulevaisuudessa järjestää. Ehdotuksessa otetaan kantaa myös vesiviljelytutkimukseen ja siihen, miten tutkimuslaitoksiin kohdistuviin säästötarpeisiin voitaisiin vastata.
Tähän asti valtion vesiviljelytoiminnasta ja siihen liittyvästä tutkimuksesta on vastannut Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL), josta tulee ensi vuoden alussa osa uutta Luonnonvarakeskusta. Luonnonvarakeskuksessa yhdistyy RKTL, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT), Metsäntutkimuslaitos (Metla) sekä maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen tilastotuotanto.
Hankeryhmä ehdottaa, että vesiviljelytoiminta siirtyy RKTL:sta 1.1.2015 perustettavaan Luonnonvarakeskukseen. Toiminnan tulevaisuuden painopisteiksi ehdotetaan ruokakalatuotantoon ja kalavarojen hoitoon liittyvää tutkimusta, uhanalaisten lajien säilyttämistä sekä kalojen valintajalostusta.
RKTL:n nykyisistä alueellisista toimipisteistä yhdeksän liittyy vesiviljelytuotantoon tai -tutkimukseen. Ehdotuksessa esitetään, että toiminta jatkuisi Taivalkosken, Saimaan, Paltamon, Laukaan ja Keminmaan toimipaikoissa. Tervon ja Inarin toimipaikkojen osalta pyritään löytämään toimintamalli, jossa uudet toimijat ottaisivat laitosten viljelytoiminnat hoidettavakseen yhteistyössä tutkimuslaitoksen kanssa. Kuusamon ja Rymättylän toimipisteistä ehdotetaan luovuttavaksi. Uudelleen järjestelyt toteutetaan vuosina 2015–2017.
Lisätietoa:
erityisasiantuntija Timo Halonen, maa- ja metsätalousminiteriö, p. 0295 162 411
yksikönjohtaja Petri Heinimaa, RKTL, p. 0295 327 480
asiakkuusjohtaja Asmo Honkanen, RKTL, p. 0295 327 308
Lue tästä päätösehdotus

Eläinten ja eläintuotteiden vienti EU:n ulkopuolelle vaatii rekisteröitymisen

Vuoden 2015 alusta alkaen vain rekisteröityneet viejät saavat viedä eläviä eläimiä ja eläimistä saatuja tuotteita Suomesta EU:n ulkopuolelle. Uutta viejärekisteriä ylläpitää Elintarviketurvallisuusvirasto Evira. 

Rekisteröitymisvaatimus on uusi ja perustuu kansalliseen eläintautilakiin. Vaatimus koskee kaupallista vientiä. Yksityishenkilöiden viemät tuliaiset tai esimerkiksi lemmikkieläimen kuljettaminen ulkomaille näyttelyihin eivät vaadi rekisteröitymistä. Viejät voivat rekisteröityä maksutta Eviran verkkosivuilla.

Viejärekisterin avulla parannetaan toimijoiden ja viranomaisten välistä yhteistyötä sekä tiedonkulkua eläintaudeista.

Viennissä vaadittavia eläinlääkintötodistuksia myönnetään vuoden 2015 alusta alkaen vain rekisteröityneille viejille. Eläinlääkintötodistus osoittaa kohdemaan viranomaisille, että eläimet tai eläintuotteet täyttävät laatu- ja terveysvaatimukset.

Rekisteröityneet viejät saavat Eviralta ajankohtaista tietoa käynnissä olevista hankkeista, joilla pyritään mahdollistamaan vientiä Suomesta, sekä rajoituksista, joita eri kohdemaat ovat asettaneet eläintautien leviämisen estämiseksi. Rekisteröityminen kannattaa tehdä hyvissä ajoin ennen vientitapahtumaa.

Lue lisää:
Viejärekisteri

Lisätietoja:
ylitarkastaja Eeva-Liisa Taskinen, p. 040 823 5961
Neuvontasähköposti (elävien eläinten ja eläimistä saatujen tuotteiden vienti EU:n ulkopuolelle): viejarekisteri  evira.fi

Fortum investoi kalanviljelylaitoksensa perusparannukseen Oulujoella

5.12.2014.
 

Fortum tekee mittavan perusparannuksen Montan voimalaitoksen yhteydessä sijaitsevalla kalanviljelylaitoksellaan Muhoksella, Oulujoella. Merkittävä osa perusparannusta on uusi kalankasvatushalli, joka vähentää koko kalanviljelylaitoksen vesistökuormitusta Oulujokeen. Fortum on parhaillaan hakemassa rakennuslupaa uudelle kalankasvatushallille.

Peruskorjausurakka käynnistyy suunnitelmien mukaan huhtikuussa 2015 ja valmistuu vuoden 2016 aikana. Investoinnin arvo on lähes 3 miljoonaa euroa. Rakennustyön työllistämisvaikutus Muhoksen alueella on viisitoista miestyövuotta.
Uuden kalankasvatushallin myötä kalojen kasvatus ja ruokinta suurissa maa-altaissa loppuu. Maa-altaita tullaan jatkossa käyttämään kalojen vapautusaltaina. Kaloja kasvatetaan myös alueella olevissa betonialtaissa. Kalojen kasvattamisen siirtäminen maa-altaista kasvatushalliin vähentää laitoksen aiheuttamaa vesistökuormitusta.
Samalla loppuu lietevesien käsittely laitoksella, kun lietevedet johdetaan jatkossa yleiseen jätevedenpuhdistuslaitokseen. Lisäksi maa-altaiden vapautuskaivoissa tehtävät muutokset mahdollistavat kalojen vapautusajankohdan määrittämisen nykyistä joustavammin, esimerkiksi jokiveden lämpötilan perusteella.

Fortum omistaa Montan kalanviljelylaitoksen ja kalojen kasvattamisesta vastaa Montan Lohi Oy. Laitoksella kasvatetaan meritaimenta ja lohta ja järvitaimenta. Niitä tuotetaan Oulujoen vesivoimalaitosten kalatalousvelvoitteisiin. Lisäksi kalanviljelylaitoksella haudotaan vaellussiian mätiä. Istukkaiden merkitseminen rasvaevän poistolla on aloitettu meritaimenen eväleikkauksilla tänä talvena.

Lue täältä koko juttu

Marraskuu

 Nelmassa on potentiaalia uudeksi kalanviljelyn lajiksi

02.12.2014 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen mukaan nykyiset kalanviljelymenetelmät soveltuvat uuden lajin, nelman, kasvatukseen. Nelma on suurikokoinen, valkolihainen, siikaa muistuttava kala, jolla halutaan vastata siikaan ja loheen mieltyneiden kuluttajien odotuksiin. Nelmasta toivotaan lisäksi uutta kannattavaa lajia vesiviljelylle. Kuluttajan lautaselle sitä saadaan kuitenkin odottaa vielä tovi.
RKTL:n tutkimuksessa nelman kasvuominaisuudet ja elinympäristövaatimukset osoittautuivat paljolti samanlaisiksi kuin kasvatetulla siialla. Laji viihtyy hyvin Suomessa vallitsevissa lämpötiloissa, ja lohikalojen viljelyssä yleisesti käytetyt rehut ja kasvatusmenetelmät soveltuvat myös nelmalle. Lajille ominaisia piirteitä ovat siikaa solakampi ruumiinmuoto ja se, että naaraskalat kasvavat usean kilon painoisiksi ennen sukukypsymistä, jonka tiedetään hidastavan kasvua.
Nelma on erittäin rasvainen kala. Käsiteltäessä se on pehmeähkö ja halkeileva, mutta tuotelaatututkimuksen ja jalostustestausten perusteella sen arvioidaan silti soveltuvan hyvin graavi- ja lämminsavutuotteisiin. Etenkin 2 – 3 kilon painoisena nelmalla näyttäisi olevan hyvät tuotteistamismahdollisuudet ja kysyntää jalostuksessa. Tätä pienempikokoinen nelma taas kilpailisi markkinoilla siian kanssa, mikä heikentäisi tuotannon kannattavuutta.
Lue koko tiedote tästä

Jalostukseen käytetyn kalan määrä kasvoi

21.11.2014 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Suomalaiset yritykset jalostivat 80 miljoonaa kiloa kalaa vuonna 2013. Jalostukseen käytetyn kalan kokonaismäärä kasvoi vuoteen 2011 verrattuna, jolloin tilasto edellisen kerran tehtiin. Erityisesti lisääntyivät silakan pakastus vientiin ja kotimaisen kirjolohen sekä ulkomaisen lohen käyttö.
Jalosteiden raaka-aineena käytetystä kalasta 53 miljoonaa kiloa oli kotimaista ja 27 miljoonaa kiloa ulkomailta tuotua. Hieman yli puolet jalostusteollisuuden käyttämästä kotimaisesta kalasta oli elintarvikesilakkaa ja -kilohailia, jotka pakastettiin vientiä varten. Fileiksi tai muiksi tuorevalmisteiksi jalostettiin lähes yhtä paljon kotimaista kalaa (21 miljoonaa kiloa) ja tuontikalaa (23 miljoonaa kiloa). Pidemmälle jalostettuihin tuotteisiin käytettiin 9 miljoonaa kiloa kalaa, josta 56 prosenttia oli kotimaista.
Silakan ohella tärkeimmät jalostusteollisuuden käyttämät lajit olivat lohi, kirjolohi ja siika. Näiden neljän lajin osuus kaikesta kalaraaka-aineesta oli 94 prosenttia.
Lisätietoja jalostustilastoinnista on saatavilla osoitteesta www.rktl.fi/tilastot

Nieriän emokalapyynti onnistui Kuolimolla

15.11.2014 16:22 Etelä Saimaa

Saimaannieriän emokalapyynti Kuolimolla kerrytti uhanalaisen kalan sukusolupankkia. Loka-marraskuun aikana Isoselän alueelta saatiin talteen yli 36 000 mätimunaa sekä kymmenen koiraan maiti.
Pyyntikauden kuluessa saatiin kiinni 39 sukukypsää kalaa, jotka vapautettiin sukusolujen lypsämisen jälkeen. Käsitys nieriän kutupaikkauskollisuudesta vahvistui, sillä 18 kalaa ui vapauttamisen jälkeen uudelleen saman pyyntipaikan paunettiin.
Kerätyistä sukusoluista muodostetaan uusi emokalaparvi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Enonkosken kalanviljelylaitokselle. Ylimääräiset poikaset palautetaan Kuolimoon.

Lue koko juttu

Lupahallinto jarruttaa miljardien eurojen investointeja

Maaseudun tulevaisuus 12.11.2014
Elinkeinoelämän keskusliiton arvioiden mukaan lupahallinto jarruttaa miljardien eurojen potentiaalisia investointeja. Tuore selvitys ehdottaa, että ympäristölupaa ei vaadittaisi niin usein kuin nykyisin.
Elinkeinoelämän keskusliiton arvioiden mukaan lupahallinto jarruttaa miljardien eurojen potentiaalisia investointeja. Tuore selvitys ehdottaa, että ympäristölupaa ei vaadittaisi niin usein kuin nykyisin.
Suomessa on ympäristöluvanvaraisia tuotantolaitoksia väkilukuun suhteutettuna 3–7 kertaa enemmän kuin monissa muissa Euroopan maissa.
Ylivoimaisesti suurin osa luvanvaraisista kohteista on eläinsuojia tai kalankasvatuslaitoksia. Eniten luvanvaraisia laitoksia on Etelä–Pohjanmaalla, Varsinais-Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla.

Lokakuu

Kalojen bakteeriperäisen munuaistaudin hävittämisohjelmasta luovutaan

MMM 20.10.2014
Maa- ja metsätalousministeriö on muuttanut kalojen bakteeriperäistä munuaistautia eli BKD-tautia koskevaa lainsäädäntöä siten, että kansallisesta BKD-taudin hävittämisohjelmasta luovutaan ja siirrytään vapaaehtoisen terveysvalvonnan puitteissa tehtävään valvontaan. Samalla muutetaan säännöksiä, jotka koskevat BKD-taudin vastustamista vapautettaessa kaloja luontoon.

Uudessa lainsäädännössä säädetään myös viljeltyjen lohikalojen vapauttamisesta sisävesialueelle. Aikaisemman lainsäädännön mukaan vapauttamisen edellytyksenä oli viljelylaitoksen kuuluminen vapaaehtoiseen BKD-taudin terveysvalvontaan ja luokitus terveysluokkaan 1, jos viljelylaitos sijaitsi BKD-taudin suoja-alueen ulkopuolella. BKD-suoja-alueen poistuessa vaatimus ulotetaan koskemaan kaikkia viljelylaitoksia, joista vapautetaan lohikaloja sisävesialueelle. Samalla kuitenkin vaatimuksia lievennetään siten, että lohikaloja voidaan myös vapauttaa viljelylaitoksesta, joka on luokitettu terveysluokkaan 2.

Lainsäädäntöön on myös otettu mukaan säännös, jonka mukaan kalojen istutuksilla ei saa lisätä vaaraa IPN-taudin tai paisetaudin leviämisestä asianomaiselle taudille alttiiseen lajiin kuuluvia emokalastoja ylläpitävään kalanviljelylaitokseen.

Uusi lainsäädäntö tulee voimaan 1.12.2014.
Lue tästä koko juttu

Syyskuu

KHO sallii kalankasvattamoiden keskittämisen

Turun Sanomat 26.9.2014

Vesiviljelyn kansallinen sijainninohjaussuunnitelma sai Paraisten osalta viimeisen silauksen torstaina, kun korkein hallinto-oikeus hylkäsi yksityishenkilöiden tekemät valitukset kalankasvattamoiden sijoituspaikoista. Näin ollen Mossalan ja Åvensorin aukoille saa jatkossa keskittää vesiviljelyä. Mossalan aukon laitos on uusi, ja sinne siirtyy kasvatus pienemmistä laitoksista kuten Ytterstöstä, Penslotista ja Korppoon Norsskatasta.
Yksityishenkilöt vastustivat kasvattamoiden keskittämistä vedoten muun muassa Mossalan aukon huonoon kuntoon ja pelkoon siitä, että keskitetyt kalankasvattamot pilaavat niitä lähellä olevien saarten ympäristön. Heimon Kala Oy valitti niin ikään korkeimpaan hallinto-oikeuteen, sillä se olisi toivonut saavansa luvat suuremmalle kasvattamolle kuin Vaasan hallinto-oikeus oli omalla päätöksellään myöntänyt. Se olisi halunnut keskittää kasvattamista Mossalan aukolle myös kahdesta Kustavin laitoksestaan, Pukkeenluodosta ja Hupaniitystä.
Korkein hallinto-oikeus hylkäsi Heimon Kalan valitukset kaikilta muilta osin paitsi ympäristöluvan osalta. Korkein hallinto-oikeus pidensi ympäristölupaa aluehallintoviraston alun perin myöntämään 31.12.2022 asti. Vaasan hallinto-oikeus oli lyhentänyt luvan päättymään kaksi vuotta aikaisemmin.
Vesiviljelyn kansallinen sijainninohjaussuunnitelma tähtää siihen, että koko Saaristomeren alueella tuotanto keskitettäisiin kahdeksaan suurempaan kalankasvatuslaitokseen ja sitä myötä yli 20 laitosta poistettaisiin käytöstä. Mossalan aukon hanke on pilottitapaus.

Katso koko juttu tästä

Elokuu

Norjassa lykätään kalanperkuuta

InraFish 22.8.2014
Kalanperkuuta lykätään Norjassa Venäjän pakotteiden vuoksi. Norjan viranomaiset ovat myöntäneet  joustoja kasvatettavan kalan biomassalle. Lohta saa kasvattaa tilapäisesti 6%  ja kirjolohta 20 %enemmän. Kalabiomassan kasvu saattaa lisätä esimerkiksi kalatäiongelmaa, jolloin kaloja joudutaan hoitamaan taikka pakkoteurastamaan, kertoo IntraFish tiedotteessaan. Joustojen avulla kasvattajat saavat lisäaikaa etsiessään korvaavia markkinoita tuotteilleen.

Norjalaiset kalafarmit saavat helpotuksia pakotteiden vuoksi

HS TALOUS 22.8.2014 12:50

Norjan hallitus aikoo nostaa rajaa, kuinka suuria Norjan lohia ja kirjolohia kalafarmit voivat pitää kasvatukseen tarkoitetuissa kasseissa.

Syynä ovat Venäjän elintarvikkeiden tuontia koskevat pakotteet, jotka katkaisivat kalojen viennin Venäjälle. Venäjä on tärkeä vientimarkkina norjalaisille kalankasvattamoille.

Kalatiskeille kissanpäivät? ”Norjan lohen hinta vähän laskee”
Taloussanomat 7.8.2014

Suomalaisilla voi olla pian kissanpäivät markettien kalatiskeillä, kun norjalaiset kalankasvattajat ryhtyvät etsimään uusia osoitteita kaloilleen.
Norjalaisella lohella on Venäjällä suhteellisen kova menekki. Sitä viedään Venäjälle noin 1,4 miljoonaa kiloa viikossa, mikä on noin seitsemän prosenttia koko kasvatussaaliista, elintarvikeyhtiö Apetitin kaupallinen johtaja Esko Lantto kertooTaloussanomille. Apetit on yksi suurista kalanjalostajista ja -myyjistä Suomessa. – Lohi kasvaa koko ajan. Kalat täytyy perata suunnitellussa aikataulussa ja viedä nopeasti markkinoille, hän sanoo. Suomeen norjalaista lohta tuodaan 28 miljoonaa kiloa vuodessa, eli viikossa noin puolet vähemmän kuin Venäjälle.

”Todennäköisesti hinta vähän laskee”
Venäjä asetti tänään tuontikieltoon muun muassa kalan Euroopan unionista, Yhdysvalloista ja Norjasta. Apetit-konsernin liiketoimintaan tuontirajoitukset eivät suoraan vaikuta, sillä yhtiöllä ei ole merkittävää vientiä Venäjälle. Kalatiskeillä pakotteet kuitenkin voivat näkyä, ainakin hetkellisesti. – Todennäköisesti Norjan lohen hinta vähän laskee, Lantto arvioi.
Venäjän asettamilla tuontirajoituksilla voi olla vaikutusta myös kirjolohen hintaan. Hintavaikutuksia on kuitenkin vielä vaikea arvioida, ja mahdolliset heilahtelut voivat tasoittua nopeasti, kun norjalaiset löytävät kaloilleen korvaavat markkinat. – Globaalisti kalan kysyntä kasvaa koko ajan, ja se suuntautuu yhä enemmän kasvatettuun kalaan, Lantto toteaa.
Hän arvioi, että pitkällä aikavälillä kalan tuontikiellolla ei välttämättä ole suurta merkitystä. Lyhyemmällä aikavälillä vaikutukset voivat toki olla voimakkaita.
http://www.taloussanomat.fi/kauppa/2014/08/07/kalatiskeille-kissanpaivat-norjan-lohen-hinta-vahan-laskee/201410991/12?pos=tuoreimmat

Heinäkuu

Helleaalto on lisännyt kalojen kuolleisuutta RKTL:n Tervon kalanviljelylaitoksella

30.07.2014 – Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Tervon kalanviljelylaitoksella on kuollut viime päivinä poikkeuksellisen paljon kaloja. Kalojen vointia on pyritty kohentamaan johtamalla tuloveteen puhdasta happea ja pumppaamalla uomiin viileämpää vettä.
Kaloja on rasittanut erityisesti laitoksen vesityksenä käytettävän Nilakkajärven pintaveden ennennäkemättömän korkea lämpötila. Uoma-altaiden tuloveden lämpötila on ollut korkeimmillaan sunnuntaina 27.7.2014, jolloin iltapäivällä veden lämpötilaksi mitattiin peräti 28,8 °C.
Tervon kalanviljelylaitoksella ongelma on kohdistunut erityisesti kattamattomalla uoma-allasalueella kasvatettaviin kirjolohiin. Tuotantohalleissa olosuhteet ovat olleet paremmat, sillä altaiden lämpötilaa on voitu hallita viileämmän syvännevesityksen avulla. Kuolleisuutta on ollut jo niin paljon, että se vähentää ensi vuoden mäti- ja kalatoimituksia merkittävästi. Kuolleiden kalojen kokonaismäärä selviää syysinventointien yhteydessä.
Lisätietoja: suunnittelija Heikki Koskinen, Tervon kalanviljelylaitos, puh. 0400 154 351, heikki.koskinen(at)rktl.fi

Kesäkuu

Vesiviljely on vastuullista ja ekotehokas tapa tuottaa ravintoa

Kasvava ihmiskunta tarvitsee lisää ruokaa. Ruoantuotannon suurin lisäpotentiaali on vesiviljelyssä ja kasvatetut lohikalat ovat yksi terveellisimmistä elintarvikkeista.

Vesiviljelyn ympäristöystävällisyyttä Suomessa tukee sen säännöstelty ja tarkka valvonta. Kasvatetun kirjolohen hiilijalanjälki on keskimäärin vain kuudesosa naudanlihan hiilijalanjäljestä. Sian- ja broilerinlihaan verrattuna kirjolohifileen hiilijalanjälki on parhaimmillaan puolet pienempi. Kala tuottaa samalla rehumäärällä kolme kertaa enemmän ihmisravintoa kuin sika tai kana, koska kala ei tarvitse rehun energiaa itsensä lämmittämiseen, jäähdyttämiseen tai pystyssä pitämiseen.
Suomenlahti-info

Viljellyn ruokakalan tuotanto kasvoi

RKTL 30.6.2014
Suomessa kasvatettiin vuonna 2013 yhteensä noin 13,6 miljoonaa kiloa kalaa ihmisravinnoksi. Määrä on noin miljoona kiloa suurempi kuin vuonna 2012. Viljellyn ruokakalatuotannon arvo oli huomattavasti edellisvuotta suurempi.
Kirjolohta tuotettiin 12,2 miljoonaa kiloa. Kirjolohi on edelleen tärkein viljelty ruokakalalaji Suomessa ja sen tuotanto kasvoi edellisvuodesta lähes miljoona kiloa. Viljeltyä siikaa tuotettiin 1,2 miljoonaa kiloa, lähes yhtä paljon kuin vuonna 2012. Muita viljeltyjä ruokakalalajeja olivat muun muassa taimen, nieriä, sampi ja kuha. Niiden tuotanto oli vähäistä, yhteensä noin 0,2 miljoonaa kiloa. Kirjolohen mätiä tuotettiin elintarvikkeeksi 0,4 miljoonaa kiloa.
Kirjolohen tuotannon arvo vuonna 2013 oli 46,8 miljoonaa euroa ja siian 7,8 miljoonaa euroa. Koko ruokakalatuotannon arvo oli yhteensä 56,0 miljoonaa euroa, joka oli noin 11,4 miljoonaa euroa suurempi kuin vuonna 2012. Muutos selittyy tuotannon kasvulla, mutta pääosin kuitenkin kirjolohen sekä kirjolohen mädin tuottajahintojen nousulla.
Vuonna 2013 oli toiminnassa 310 kalanviljely-yritystä, joilla oli yhteensä 471 toimivaa kalanviljelylaitosta tai luonnonravintolammikkoviljelmää. Ruokakalaa kasvatettiin 171 laitoksella ja kalanpoikasia 107 laitoksella. Luonnonravintolammikkoviljelijöitä oli 197.
Tiedot perustuvat Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Vesiviljely 2013 -tilastoon. Vesiviljelytilaston tietokanta ja lisätiedot löytyvät osoitteesta:
RKTL/tilastot
Julkaisu/PDF

Merikotkat häiritsevät merimetsoja yhä laajemmalla

Yle 5.6.2014

Merimetsojen kantojen odotetaan olevan voimissaan leudon talven vuoksi. Toisaalta merimetsojen luontaiset viholliset, merikotkat, ovat levittäytyneet yhä laajemmalle merimetsojen pariin ja tyhjentäneet jopa kokonaisia luotoja merimetsoista. – Kovina talvina merimetsojen kanta on noussut niukasti tai määrä on jopa vähentynyt. Viime talvi oli leuto ja siksi voisi odottaa, että kannat ovat voimissaan. Mutta on mahdotonta vielä tässä vaiheessa laskentoja sanoa, kasvaako pesintöjen määrä, sanoo Suomen ympäristökeskuksen tutkija Pekka Rusanen.

Merikotkat voivat napsia tyhjäksi kokonaisen metsoluodon

Viime vuonna merikotkat häiritsivät merimetsojen pesintää muun muassa Paraisilla ja Kustavissa. Viime vuonna esimerkiksi Kustavissa vajaa sata pesää käsittänyt yhdyskunta lopetti pesinnän kokonaan merikotkien häirinnän takia. Vielä vuonna 2010 Kustavissa oli enimmillään noin 700 merimetson pesää. – Merikotkien leviämisestä entistä laajemmalle alueelle on tullut jo havaintoja. Nyt on jo itäisellä Suomenlahdella, Loviisassa, yksi luoto tyhjentynyt merimetsojen pesistä merikotkien takia. Pidemmällä aikavälillä merikotkien aiheuttama häirintä saattaa näkyä merimetsojen poikasten määrässä. Jos merikotkan tekemä häirintä yleistyy, niin parin kolmen vuoden viiveellä se voi näkyä koko merimetsokannassa, kertoo tutkija Pekka Rusanen.

Merimetsokanta yli kuusinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Merimetsojen pesivien parien määrä on kasvanut vajaassa kymmenessä vuodessa alle 3 000 parista yli 18 000 pariin. Kesällä 2013 pesiviä pareja laskettiin olevan yhteensä 18 580. Tämän vuoden laskennat saadaan valmiiksi heinäkuun loppuun mennessä.
Lue tästä koko juttu

Kalan tuonnin arvo kasvoi rajusti, tuontimäärä pysyi kuitenkin ennallaan
17.06.2014 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Kalaa ja kalatuotteita tuotiin Suomeen viime vuonna lähes yhtä paljon kuin vuotta aiemmin. Tuonnin arvo sen sijaan kasvoi reippaasti, yli 50 miljoonaa euroa. Tuonnin arvo, 402 miljoonaa euroa, on suurin 1980 alkaneella tarkastelujaksolla. Tuonnin arvoa kasvatti erityisesti Norjasta tuodun lohen hinnan nousu. Suomen kalakauppa oli selvästi alijäämäistä kuten aikaisempinakin vuosina, eli tuonnin arvo oli lähes yhdeksänkertainen vientiin verrattuna.

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Kalan ulkomaankauppa 2013 -tilaston mukaan Suomeen tuotiin 116 miljoonaa kiloa kalaa ja kalatuotteita. Tuonnista elintarvikekalan osuus oli noin 90 prosenttia. Loput tuotiin pääasiassa eläinten rehuksi.

Eniten Suomeen tuotiin Norjassa kasvatettua lohta. Sitä suomalaiset söivät noin 28 miljoonaa kiloa. Tuodun lohen arvo oli lähes 140 miljoonaa euroa. Muita merkittäviä tuontituotteita olivat tonnikalasäilykkeet ja muut kalavalmisteet sekä tuore kirjolohi ja katkaraputuotteet. Norjan tuonnin arvo oli lähes puolet koko Suomen kalan tuonnista. Norjan jälkeen tärkeimmät tuontimaat olivat edellisvuoden tapaan Ruotsi, Tanska, Thaimaa, Viro ja Saksa. Kaikkiaan Suomeen tuotiin kalatuotteita viime vuonna 70 maasta.

Julkaisu: Kalan ulkomaankauppa 2013

Varkauteen on tulossa 10 miljoonan lohilaitos 

Savon Sanomat, Martti Ripaoja 5.6.2014 Kuva: Taina Rissanen, arkistokuva

Savon Sanomat Stora Enson tehdasalueelle Varkauteen suunniteltu suuri kirjolohen jatkokasvattamo on toteutumassa. Kolme elintarvikealan yritystä perustaa uuden yhtiön, joka alkaa kasvattaa pääosin fileoitavaksi tarkoitettua suurta kirjolohta. Tuotantovolyymi on 1000-1300 tonnia vuodessa. Laitoksen prosessiin ja kalustoon investoidaan noin 6,65 miljoonaa euroa. Lisäksi Keski-Savon Teollisuuskylä Oy rakentaa noin 4400 neliömetrin suuruisen hallin.

Yrityksen odotetaan tuovan suoraan noin 30 uutta työpaikkaa. Samalla Varkauteen jo muodostunut kalatalouskeskittymä vahvistuu merkittävästi. Samalla alueella toimivat jo Carelian Caviar Oy:n sampikasvattamo ja kaviaarintuotanto sekä Kalarannan Vihannes Oy:n kalanjalostuslaitos. Uuden yhtiön pääomistajina ovat joroislainen kalankasvattaja Arvo-Kala Oy, elintarviketukkuri Heinon Tukku Oy, jolla on myös kalanjalostusta, sekä Famigro Oy, joka on Joroisten Järvikylän salaatteja tuottavan Famifarmin emoyhtiö. Kunkin pääomistajan osuus on 25 prosenttia. Loppuneljännes jakautuu alan toimijoita edustaville piensijoittajille. Lue tästä alkuperäinen juttu

Suosituimmat ruokakalat hupenevat meristä hälyttävästi – joitain uhkaa totaalinen loppu

Tekniikka&Talous 4.6.2014

Suosituimmat ruokalalajit ovat nopeasti katoamassa maailman meristä. Monia lajeja uhkaa sukupuutto, Washington Post kertoo. Monet ihmiset hakevat ruokapöytäänsä aina vain eksoottisempia ja harvinaisempia kalalajeja. Merenelävät muodostavat oleellisen osan yli kolmen miljardin ihmisen ruokavaliota. Amerikkalaisten syömästä kalasta jo 90 prosenttia on tuontitavaraa. Tämä meno ei voi jatkua. Varteenotettavien tutkijoiden mielestä meret autioituvat vuoteen 2050 mennessä, jollemme muuta kalojen käyttöämme, Amy Novogratz jaMike Velings toteavat Washington Postiin kirjoittamassaan artikkelissa. Vuoteen 2050 on vain 36 vuotta. Sitä paitsi väestönkasvu ja kalojen kysynnän lisääntyminen voivat johtaa merien autioitumiseen jo selvästi aiemminkin.

Vuonna 2010 tehdyssä kalakantojen arvioinnissa todettiin, että 90 prosenttia maailman merien suurista kaloista on kadonnut pääasiassa ylikalastuksen seurauksena. Uhattuina on muun muassa Atlantin lohi, tonnikala, miekkakala ja turska. Ellei niiden kannoille anneta mahdollisuutta elpymiseen, näitä kalalajeja uhkaa sukupuutto.

Miten voimme vastata tähän haasteeseen ja samalla pitää kalan ruokalistallamme? Vastaus on kalankasvatus. Se ei ole kuitenkaan ongelmatonta. Kalaviljelmiä on viime aikoina arvosteltu antibioottien liikakäytöstä ja ympäristön pilaamisesta. Kritiikki on samaa, joka on kohdistunut myös lihankasvatukseen. Aikaa ei ole hukattavissa, että ala voisi kasvaa kestävällä tavalla. Kalanviljelyn teknologiaan, tutkimukseen ja käytäntöihin tarvitaan nopeita investointeja. On olemassa teknologioita, jotka mahdollistavat kalankasvatuksen ilman antibiootteja ja ympäristöhaittoja. Alan moninkertaistaminen paitsi poistaa uhan merten autioitumisesta myös turvaa ravinnon yli miljardille ihmiselle, joiden proteiininsaanti on kalan varassa. Kalan kysynnän kasvu edellyttää kalanviljelyn lisääntymistä 35 prosentilla nykytasosta vuoteen 2022 mennessä. Se tuo samalla lisää työpaikkoja ja talouskasvua.

Jos haluamme jatkossakin kalaa ruokapöytäämme, tarvitaan kaksi asiaa: ensinnäkin, merten pitää saada uusiutua. Se tarkoittaa rauhoitusta tietyille uhanalaisille lajeille, ja parempaa kalakantojen sääntelyä. Ja toiseksi: luonnonkalan sijasta meidän pitää syödä kestävästi tuotettua viljeltyä kalaa. Ajatelkaapa, jos lihan saanti olisi edelleen metsästyksen varassa. Pihvi tai hampurilainen muuttuisi nopeaksi harvinaiseksi herkuksi. Miksi kalojen laita olisi toisin? Sitä paitsi kalanviljely vaatii paljon vähemmän energiaa ja ravintoa kuin lihankasvatus. Kalanviljely kasvaa jo vauhdikkaasti. Se hoitaa jo lähes puolet maailman kalankulutuksesta. Yhdysvaltain elintarvikeviraston tilastojen mukaan viljeltyä kalaa tuotetaan noin 63,5 miljoonaa tonnia vuodessa, kun luonnonkalaa käytetään runsaat 67 miljoonaa tonnia. Viljellyn kalan odotetaan ohittavan luonnonkalan kulutuksen jo vuonna 2015. Sen pitäisi kuitenkin tapahtua kestävällä tavalla, etteivät lihankasvatuksen rumimmat piirteet – antibioottien liikakäyttö, vesien pilaantuminen ja kasvuympäristön tuhoutuminen – siirtyisi kalanviljelyyn. Amy Novogratz ja Mike Velings ovat perustaneet kestävään kalatalouteen sijoittavan Aqua-Spark -sijoitusrahaston. Linkki juttuun

Toukokuu

Inarijärven kalaistutukset ovat käynnissä – nieriällä ja taimella korvataan siikaistutuksia 12.05.2014 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on aloittanut vuosittaiset kalatalousvelvoiteistutukset Inarijärveen ja sen sivuvesistöihin. Tänä vuonna istutetaan noin 819 000 petokalan- ja pohjasiianpoikasta. Osa siikaistutuksista korvataan nieriän ja taimenen poikasilla. Nieriän 1-vuotiaat poikaset on istutettu kevättalven aikana eri puolille Inarijärveä. Järvitaimenen 1- ja 3-vuotiaita poikasia istutetaan noin 111 500 ja Inarin nieriän 1-, 2- ja 3-vuotiaita poikasia 213 000. Kesänvanhoja pohjasiikoja istutetaan syksyllä Inarijärveen noin 410 000 ja Ivalojokeen laskevaan Repojokeen 84 000. Taimenia istutetaan hieman vähemmän kuin edellisenä vuonna, nieriän poikasten istutusten kokonaismäärä pysyy edellisvuoden tasolla. Siikoja istutetaan vähemmän kuin vuonna 2013. Lue koko juttu

Kalan tuottajahinnoissa kasvua vuonna 2013

7.5.2014 RKTL

Tiedot ilmenevät Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Kalan tuottajahinnat 2013 -tilastojulkaisusta. Kasvatetun kirjolohen keskihinta, 3,90 euroa kilolta, oli 0,70 euroa edellisvuoden keskihintaa korkeampi. Kasvatetun siian kilohinta, 7,35 euroa kilolta, oli 0,62 euroa enemmän kuin edellisvuoden keskihinta.

Luonnosta pyydetyn siian kilohinta, 4,27 euroa, kasvoi viime vuodesta 0,40 euroa. Sen sijaan luonnosta pyydetyn lohen kilohinta, 3,45 euroa, jäi edellisvuoden tasolle. Vuonna 2013 kalastajille maksettiin useimmista lajeista hieman korkeampaa kilohintaa kuin edellisvuonna. Myös kasvatetusta kirjolohesta ja siiasta maksetut tuottajahinnat nousivat. Koko tiedote

Tuoko kesä taimenille uuden loistaudin? ”Suomen tilannetta syytä seurata” Tutkija: Padot ovat tässäkin haitaksi vaelluskaloille.


SUOMEN KUVALEHTI: MARJATTA SIHVONEN 5.5.2014

Lohikalojen munuaisia tuhoava loissairaus on yleinen Viron joissa. Tauti on nyt todettu ensimmäistä kertaa Suomenlahteen vaeltavissa täysikasvuisissa taimenissa. Dosentti Anti Vasemägi Turun yliopistolta toteaa, että PKD:tä aiheuttava Tetracapsuloides bryosalmonae -itiöeläin on taimenille hankala seuralainen. Se hidastaa poikasten kasvua ja voi jopa tappaa paikallisen ikäluokan.Tauti aiheuttaa merkittäviä ongelmia Ison-Britannian ja Tanskan kalanviljelylaitoksilla. Vasemäen mukaan tietyissä Viron joissa kaikki nuoret kalat sairastuvat.

Suomessa tautia on Eviran Anna Maria Eriksson-Kallion mukaan tavattu viljelykaloissa kahteen otteeseen. ”Ahvenanmaalla tauti oli peräisin Tanskasta tuodulta kirjolohelta, mutta Inarin tartunnan lähde täytynee olla paikallinen, koska vesistöalueelle ei ole saanut tuoda elävää kalaa 80-luvun jälkeen.” Vasemäen mukaan on todennäköistä, että tauti leviää Suomenlahden yli, kun sairas taimen harhautuu kutemaan Suomen puroihin.

”PKD-tautia aiheuttavan itiöeläimen elinkiertoa ei ole tähän saakka tunnettu hyvin”, kertoo aiheesta väitöskirjaa tekevä tutkija Megha Dash. Ainoa keino hillitä sairauden leviämistä on olosuhteiden pitäminen loiselle epäedullisina. ”Padot ovat tässäkin haitaksi vaelluskaloille. Altaissa vesi lämpenee ja taudin oireet pahenevat alajuoksulla. Vettä olisi juoksutettava altaan pohjalta. Myös rantojen puustoisuus auttaa pitämään lämpötilan tasaisena”, Anti Vasemägi sanoo. Lue tästä koko juttu

Kalan pyyntipäivämerkintä on säilytettävä

09.05.2014 Suomen Kalankasvattajaliitto ry

Maa- ja metsätalousministeriö valmistelee kalan pyynti- ja nostopäivämerkintävelvoitteen poistamista. Pyynti- ja nostopäivä on ollut kuluttajille tärkeä tieto ja mahdollistanut kalan tuoreuden arvioinnin. Merkintävelvoitteen poistuminen ja sen korvaaminen viimeinen käyttöpäivä -merkinnällä heikentää merkittävästi kuluttajien tiedonsaantimahdollisuutta. Näkemyksemme mukaan pyynti- ja nostopäivämerkintävelvoite kaiken myytävän kalan osalta on säilytettävä.

Maa- ja metsätalousministeriön julkisuudessa esitetyn kannan mukaan tieto tuoreen kalan viimeisestä käyttöpäivästä riittää kuluttajille. Muutoksen myötä kuluttajalle ei enää tarvitsisi ilmoittaa milloin kala on pyydetty tai nostettu merestä, joten tieto kalan tuoreudesta häviää. Ministeriö perustelee ratkaisua sillä, että tuorekalatuotteisiin merkitään ensivuoden alusta EU-lainsäädännöstä johtuvan elintarviketietoasetuksen muutoksen myötä vain viimeinen käyttöpäivä tai parasta ennen -päiväys. Viimeinen käyttöpäivä tai parasta ennen -päivä ei kerro mitään kalan tuoreudesta tavalliselle kuluttajalle.

Kalan matka kauppaan ja kuluttajan ruokalautaselle kestää joskus useita päiviä. Ongelmaksi muodostuu se, miten kalan säilyvyys määritellään, kuka toimijoista sen tekee ja miten tieto kulkee kuluttajalle asti. Päiväysmerkintöjen tärkein tehtävä on varmistaa kuluttajalle oikea tieto myytävän tuotteen tuoreudesta. Tiedon pyynti- tai nostopäivästä on tultava oikeana, muuttumattomana ja katkeamattomana kuluttajalle asti. Se, että myytäviin kaloihin lisätään myös viimeinen käyttöpäivä, ei muuta kuluttajan tarvetta saada oikea tieto myös pyynti- ja nostopäivästä. Lainsäädäntöä on nyt muutettava siten, että kuluttajan oikeus saada tieto kalan pyynti- tai nostopäivästä on aina varmistettu.

Kalankasvattajat ja kalastajat tyrmistyivät ministeriön esityksestä: MMM: Kaupan ei enää tarvitse ilmoittaa kalan pyyntipäivää

8.5.2014 HELSINGIN SANOMAT

Kalankasvattajat ja kalastajat ovat tyrmistyneitä ministeriön esityksestä, jonka mukaan kuluttajille ei enää olisi pakko kertoa kalan pyyntiajankohtaa. Maa- ja metsätalousministeriö valmistelee ehdotusta, jonka mukaan kuluttajille ei enää olisi pakko kertoa kalan pyyntiajankohtaa.Kauppiaiden ei enää tarvitse ilmoittaa kalan pyyntiajankohtaa lainkaan, jos maa- ja metsätalousministeriön (MMM) valmistelema esitys tulee voimaan. Nykyisin kaupan pyyntipäivä on ilmoitettava. Käytännössä kuluttaja on voinut tarkistaa pyyntipäivän kaupan seinältä olevalta taululta. ”Joulukuussa pyyntipäivän ilmoittaminen ei enää olisi pakollista. Kauppias tietysti saa halutessaan edelleen ilmoittaa sen”, sanoo neuvotteleva virkamies Sebastian Hielm maa- ja metsätalousministeriöstä.

Kalankasvattajat ja kalastajat ovat tyrmistyneitä ministeriön esityksestä. Kalankasvattajaliiton mukaan muutos heikentäisi merkittävästi kuluttajien tiedonsaantia. ”Miksi pitäisi luopua kuluttajan mahdollisuudesta tarkistaa, että kala on varmasti tuore”, kummastelee liiton hallituksen puheenjohtaja Johan Åberg. Muutos tarkoittaisi hänen mielestään, että kuluttajan harhaanjohtaminen olisi aiempaa helpompaa. ”Kaksi viikkoa vanhaa kalaa myydään tuoreena.” Päivittäistavarakauppa ry korostaa, että uudistus ei ole kaupankaan toiveiden mukainen. Yhdistyksen elintarvikeasiantuntija Anne Salmisen mukaan kauppa haluaa ilmoittaa kalan pyyntipäivän. Salmisen mukaan nykyisenkaltainen ilmoituspakko takaa, että kauppa saa tuottajilta tiedon pyyntiajasta. ”Mielestämme uudistus ei palvele ketään”, sanoo Salminen.

Ministeriössä esitystä perustellaan tasapuolisuudella. Koska tuontikalan pyyntipäivän merkitseminen on toisinaan ollut kauppiaille hankalaa puutteellisten tietojen vuoksi, pitää ministeriö parhaana poistaa merkintävelvollisuus kaikilta. Hielm myöntää, että muutos helpottaa ainakin jossain määrin kauppiaiden työtä. Myös ilmoitusvelvollisuuden noudattamista on ollut vaikea valvoa. Lisäksi EU-lainsäädäntö velvoittaa joulukuusta alkaen liittämään kaikkiin kalatuotteisiin vain vähimmäissäilyvyysajan. Käytännössä se on joko parasta ennen -merkintä tai viimeinen käyttöpäivä. Parasta ennen -merkintä ei kalankasvattajien mukaan todellisuudessa kerro kuluttajalle kalan tuoreudesta mitään. Kalankasvattajat vaativatkin, että pyyntipäivän ilmoittaminen säilyy pakollisena. ”Ministeriön perustelu valvonnan vaikeudesta on outo. Tuolla logiikalla aika monesta säännöstä pitäisi yhteiskunnassa luopua”, Åberg sanoo. http://www.hs.fi/talous/a1399515067314?jako=2051f35311696e6311d6d05febd5b6dc&ref=fb-share

Maaliskuu

Kotimainen kirjolohi vihreälle listalle WWF:n Kuluttajan kalaoppaassa 

WWF Suomen Kuluttajan kalaopas on päivitetty. Suomalainen kirjolohi on nyt suositeltavien, kestävien kalavalintojen joukossa. Kotimainen kirjolohi saa WWF:n Kuluttajan kalaoppaassa ensimmäistä kertaa vihreän valon. Kirjolohen kasvatusta ohjaa Suomessa tiukka ympäristölainsäädäntö ja lupajärjestelmä. Osin alan oman kehitystyön tuloksena kalankasvatuksen kuormitus on puoliintunut reilussa kymmenessä vuodessa. ”Kalankasvatuksen ympäristövaikutuksia on vähentänyt varsinkin ruokintatekniikoiden ja rehun koostumuksen kehittyminen. Lisäkasvun saavuttamiseksi tarvitaan yhä vähemmän kalaproteiinia”, meriohjelman päällikkö Sampsa Vilhunen WWF Suomesta kertoo.

Vihreään valoon vaikuttivat myös esimerkiksi kirjolohen tuottajien käyttämän rehun raaka-aineiden jäljitettävyys ja vastuullisuus. Suomalaisilta kalankasvattamoilta ei leviä tauteja luonnonkalakantoihin, eivätkä laitoksista karkaavat kirjolohet aiheuta merkittävää ekologista riskiä luonnonkalakannoille. Kalojen hyvinvoinnista ja eettisistä teurastustavoista sekä kemikaalien käytöstä on olemassa kansalliset säädökset. Kalankasvatuksen ravinnepäästöjen määrä on määritelty tarkkaan ympäristöluvassa ja tuottajia sitoo velvoite seurata ympäristövaikutuksia. ”Kirjolohen kasvatuksella on edelleen paikallista vaikutusta veden ja pohjan laatuun. Tulevaisuudessa on pyrittävä siirtämään laitoksia pois sisäsaaristosta sijainninohjaussuunnittelun avulla ja käyttämään rehun valmistuksessa paikallisia raaka-aineita”, Vilhunen sanoo.

Suomalainen syö kuusi kiloa kasvatettua lohikalaa vuodessa – siis lähes puolet vuotuisesta 15 kilon kalafileen kulutuksestaan. Yli neljännes Suomessa syödystä kalasta on norjalaista kasvatettua lohta, joka on edelleen WWF:n luokituksessa keltaisella, harkiten ostettavien lajien listalla. Kahdelle norjalaiselle kalankasvattamolle on juuri myönnetty uusi ASC-sertifikaatti (Aquaculture Stewardship council), joka kertoo vesiviljelytuotannon vastuullisuudesta. Kasvatetun tuontikalan osalta WWF suosittelee ASC-merkittyjä tuotteita. Meressä tapahtuvalle kirjolohen kasvatukselle ei kuitenkaan ole olemassa omia ASC-kriteerejä. Lue koko tiedote tästä

TAMMIKUU 2014

Lohta salkkuun, suosittelee Nordea

Kauppalehti, Hanna Eskola Maanantai 20.01.2014

Norjalaiset ovat luoneet kassilohien ympärille mittavan sijoitustoimialan ja Nordean arvion mukaan suomalaissijoittajankin kannattaa kiinnostua lohesta. Oslon pörssissä on peräti kymmenen lohiyhtiötä eli kalankasvattajaa, joista Marine Harvest on maailman suurin lohentuottaja. Se ja kaksi muuta lohiyhtiötä, Bakkafrost ja SalMaria ovat Nordean suosikkeja. Kalankasvatus on sijoittajan näkövinkkelistä kiinnostava toimiala, koska lohen kysyntä on kasvussa ja hinta nousussa. Joulun alla norjalaisen kassilohen hinta kipusi kaikkien aikojen ennätykseen 53 Norjan kruunuun.

Nordea kirjoittaa viikkokatsauksessaan maanantaina, että teollisen kalanviljelyn markkinat ovat globaalisti arvoltaan yli 60 miljardia dollaria. ”Lohen kysyntää nostaa mm. keskiluokan kasvu ja siten kulutuskyvyn kiihtyminen kehittyvillä markkinoilla, mutta myös uudet tuotekeksinnöt sekä alan kovat panostukset markkinointiin”, Nordea kirjoittaa. ”Odotamme lohen hinnan nousevan edelleen tulevien vuosien aikana. Tämä antaa tukea yhtiöiden osakekursseille, ja näemme edelleen houkuttelevia mahdollisuuksia näissä osakkeissa.” Ympäristöjärjestöt ovat suhtautuneet kriittisesti luonnonvesissä tapahtuvaan kalanviljelyyn ja esimerkiksi WWF Suomi antaa kasvatetulle norjalaislohelle keltaisen merkin, joka kehottaa harkintaan. Lue juttu kauppalehdestä

Suomalaiselle kalanrehukeksinnölle haetaan patenttia USA:han

Taloussanomat 7.1.2014

Elintarvikeyhtiö Raision ja kansainvälisen patenttiyhtiön Intellectual Venturesin (IV) yhteisyritys Benemilkin patenttihakemus koskee Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen kehittämää kalanrehua. Benemilk on aloittamassa keksinnön kaupallistamisen USA:ssa. Keksinnössä rehun sisältämää kalaöljyä voidaan aiempaa enemmän korvata ekologisemmalla ja edullisemmalla rypsiöljyllä, Raisio kertoo tiedotteessaan. Yhtiön mukaan kalaöljy on nykyhintatason mukaan noin kaksi kertaa kalliimpaa kuin rypsiöljy.

Raisioagro on ollut Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen keskeinen yhteistyökumppani uuden kalanrehun kehittämisessä ja yhtiö on ottanut menetelmän jo käyttöönsä. Lohien ruokintaa voidaan uuden keksinnön avulla muuttaa kasvipohjaisemmaksi ilman, että kalan ravintoarvot heikkenevät, Raisio kertoo. http://www.taloussanomat.fi/yritykset/2014/01/07/suomalaiselle-kalanrehukeksinnolle-haetaan-patenttia-usahan/2014223/12?rss=t80

Uutiset vuonna 2013

Kansalliskala kassissa

Kuva: Markus Pentikäinen

Kuva: Markus Pentikäinen

– Norjan lohella on kiire kasvaa ja ehtiä tuoreena pöytään Norjalaisesta kasvatetusta lohesta on tullut Suomen epävirallinen kansalliskala. Norjan lohi on markettien sisäänvetotuote, tuore, suhteellisen halpa kala myy. Suomen kuvalehti kertoo Norjan lohen matkasta kauppojen hyllyille: http://digi.suomenkuvalehti.fi/issue_page/kansalliskala-kassissa/?shared=1

Kallis lohi paisuttaa joulun ruokalaskua
Jouluruoat tulevat poikkeuksellisen kalliiksi, ja lohi on Norjan myrskyjen takia ainakin kuudenneksen kalliimpaa kuin vuosi sitten
Helsingin Sanomat 17.12.2013

Lohi on joulun alla epätavallisen kallista. Suurin osa Suomessa kaupattavasta lohesta tulee Norjasta, jossa joulukuun myrskyt ovat haitanneet lohen vientiä. Lisäksi norjalaisen kalan kysyntä on kasvanut Euroopassa. Vielä viikko sitten lohen hinta saattoi olla ruokakaupoissa halvimmillaan kahdeksan euron tuntumassa, mutta joulun alla lohta tuskin saa alle 10-11 euron kilolta. Lohen vientihintaa norjalaisyrityksissä seuraavan Nasdaq Salmon Indexin mukaan kilohinta oli toissa viikolla 5,7 euroa eli suurempi kuin koskaan ennen. Hinta oli noussut kuukaudessa neljänneksen. ”Pahimpien myrskyjen aikana siellä ei saada kalaa ylös. Kun kala lähtee liikkeelle, rekkoja ei välttämättä saa eteenpäin, kun tunturitiet ovat poikki. Myrskyillä on ollut selkeästi lohen hintaan vaikutusta”, sanoo osuuskauppojen keskusliikkeen SOK:n valikoimapäällikkö Ville Vahla. Tuorein myrsky iski kalateollisuuteen torstaina, kun Ivar-myrsky moukaroi Norjan rannikkoa. Vaikka norjalaisilla lohentuottajilla onkin vaikeuksia, SOK:n Vahlan mukaan kala tuskin pääsee loppumaan kaupoista. Lue koko juttu: http://www.hs.fi/talous/a1387177594390?jako=21f36b1ba13cd90fee6b8dcd5548aac0

LOKAKUU

Istutusajankohta yksi todennäköinen syy lohen istutustulosten huonontumiseen
28.10.2013 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkimuksen mukaan lohen vaelluspoikaset tulisi istuttaa jokiin luonnonpoikasten vaellusajankohtaa ja lämpötilaa vastaavissa olosuhteissa. Oulujoella tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että aikaisin keväällä kylmään veteen istutetut lohen poikaset viivyttelivät istutuspaikan läheisyydessä viikkokausia ja niiden kuolleisuus oli suurta. Myöhemmin lämpimämpään veteen vapautetut poikaset sen sijaan aloittivat vaelluksensa välittömästi, ja ne saavuttivat jokisuun nopeasti. Lohismolttien vaelluskäyttäytymistä ja selviytymistä tutkittiin radiolähetinseurannalla. Oulujoen istutusrekisteritietojen perusteella velvoiteistutuksien ajankohtaa on aikaistettu 1980-luvulta lähtien. Samalla istutuksista saadut merkkipalautukset ovat vähentyneet tuntuvasti. Syitä romahdukseen on etsitty pääasiassa Itämeren muuttuneista ympäristöolosuhteista, kuten hylkeiden lisääntymisestä sekä kalastuksen vähenemisestä ja viljeltyjen poikasten laadusta. Istutuspoikasten käyttäytymistä ja selviytymistä joessa alasvaelluksen aikana on sen sijaan tutkittu huomattavan vähän. Nämä tiedot yhdessä vaelluspoikasten radiolähetinseurannalla saatujen tulosten kanssa viittaavat vahvasti siihen, että yhä aikaisemmin ja kylmempään veteen tehdyt vaelluspoikasistutukset ovat heikentäneet istutustuloksia huomattavasti Oulujoella. Lue julkaisu tutkimuksesta: http://www.rktl.fi/julkaisut/p/artikkelit/effects_of_release_timing.html

RKTL ja SYKE laativat uusia suosituksia Saaristomerelle – Kalaa rehuksi, kasvattamoiden yhdistely ja sijainninohjaus…
23.10.2013 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Itämeren omaa kalaa tulisi käyttää kalankasvatuksen rehujen raaka-aineena. Näin meren ravinteita kierrätettäisiin eikä rehua tarvitsisi tuoda ulkopuolelta. Tämä on yksi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen suosituksista Saaristomeren kalastuksen, kalankasvatuksen ja muiden käyttömuotojen edistämiseksi ja yhteensovittamiseksi. Laitokset selvittivät Saaristomeren kestävää käyttöä osana EU:n rahoittamaa COEXIST-projektia, joka tutki Euroopan merialueiden kestävää käyttöä. RKTL ja SYKE laativat yhteensä kuusi suositusta Saaristomeren kestävän käytön edistämiseksi. Suositukset ovat:

  • Itämeren raaka-aineista valmistettu kalanrehu otetaan käyttöön kalankasvatuksessa ja sitä tulisi tukea kannustimin, kuten suurempina tuotantomäärinä.
  • Kansallinen kalankasvatuksen sijainninohjaussuunnitelma toteutetaan ja se otetaan huomioon ympäristölupaprosessissa.
  • Merialueen suunnittelua tulisi kehittää alueellisen yhteistyön avulla.
  • Kalastajia rohkaistaan vähäarvoisen kalan poistokalastukseen ja toimintaa tuetaan taloudellisesti.

Ravinteiden poisto vähäarvoista kalaa kalastamalla otetaan mahdolliseksi kompensaatiotoimeksi kalankasvatuksen lupia myönnettäessä. Hallinnan toimivuutta ja hyväksyttävyyttä edistetään eri tahojen välisellä yhteistyöllä ja erilaisten tavoitteiden yhteensovittamisella. Ohjaamalla kalankasvatusta kaikkien osapuolien kannalta edullisimmille alueille vähennetään ristiriitoja muiden vesialueen käyttäjien kanssa. Sijainninohjauksella voidaan yhdistää saman yrittäjän laitoksia suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Lue koko juttu: http://www.epressi.com/tiedotteet/tiede-ja-tutkimus/rktl-ja-syke-laativat-uusia-suosituksia-saaristomerelle-kalaa-rehuksi-kasvattamoiden-yhdistely-ja-sijainninohjaus-e2-80-a6

Peurunkajärvi kuumentaa tunteita
16.10.2013 Keskisuomalainen

Laukaan kirkonkylän kupeessa lepää puhdasvetinen Peurunkajärvi. Pian järvi lainehtii entistä lähempänä asukkaiden ja viljelijöiden tiluksia, sillä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto (avi) on päättänyt nostaa järven keskiveden korkeutta peräti 16 sentillä. Päätöksen johdosta järven rantaviiva kapuaa alavimmilla alueilla useita metrejä ylöspäin. Korotus tehdään siksi, että Peurunkajoessa sijaitseva Riista- ja kalatalouden tutkimuskeskuksen kalanviljelylaitos tarvitsee toimintaansa lisää vettä. Moni laukaalainen pelkää nyt veden pinnan noston aiheuttamia vesivahinkoja rakennuksille, lisäkustannuksia ja jopa elinkeinon vaarantumista. Rannan asukkaiden ja aluehallintoviraston mielipiteet veden nostosta aiheutuvista haitoista eroavat voimakkaasti toisistaan. Ranta-alueella on Laukaan johtavan terveystarkastajan Jukka Lappalaisen mukaan toista sataa asukasta tai kiinteistön omistajaa. Lue koko juttu: http://www.ksml.fi/uutiset/keski-suomi/peurunkajarvi-kuumentaa-tunteita/1690398

Järvilohi on vaarassa kadota – tilanne katastrofaalinen
15.10.2013 Lapin Kansa

Äärimmäisen uhanalaisen järvilohen tilanne on jo katastrofaalinen, ilmoittaa Pohjois-Karjalan ely-keskus. Tämän syksyn emokalapyynnit osoittavat, että Pielisjokeen ja Lieksanjokeen nousee hyvin vähän järvilohia ja järvitaimenia. Molemmissa joissa saalismäärät puolittuivat edellisvuodesta. – Nyt on todella alettava pohtia järvilohen täysrauhoittamista saimaannieriän tapaan. Kalastajien tulisi ymmärtää, että yksikin pyydetty rasvaevällinen lohi voi olla liikaa tällaisessa tilanteessa, sanoo erikoistutkija Jorma Piironen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta. Lue koko juttu: http://www.lapinkansa.fi/Kotimaa/1194845969529/artikkeli/jarvilohi+on+vaarassa+kadota+tilanne+katastrofaalinen.html

SYYSKUU

Uhanalaisen nieriän emokalapyynti alkaa Kuolimolla
17.9.2013 Etelä Saimaa

Uhanalaisen saimaannieriän emokalapyynti alkaa syyskuun lopulla Kuolimolla. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tavoitteena on saada kutukypsien nieriöiden mädistä ja maidista uuden emokalayhdyskunnan perusta Enonkosken kalanviljelylaitokselle. Emokalapyynnin yhteydessä Kuolimon Isoselälle lasketaan yhdeksän paunettia 26. syyskuuta alkaen. Kalastusta jatketaan lokakuun loppuun asti. Lue koko juttu: http://www.esaimaa.fi/Online/2013/09/16/Uhanalaisen+nieri%C3%A4n+emokalapyynti+alkaa+Kuolimolla/2013116279378/4

Kotimaiselle kalalle on tilausta 
Jouni Tanninen Yle Tampere 4.9.2013

Kalatalous- ja ympäristöviranomaiset pohjustavat kotimaisen kalan käytön uutta nousua. Yksi osa tästä on kalanviljely, jota on määrä lisätä koko EU:n tasolla. Myös kuluttajan on kysyttävä itseltään, mitä hän haluaa terveellisestä ja maukkaasta lähiravinnosta maksaa. Suomalaiset syövät mielellään kalaa, mutta kilpailu kuluttajan valinnoista on kova. Pelkästään Norjasta tuodaan 30 miljoonaa kiloa vuodessa, pääasiassa lohta. Se on yli kaksi kertaa enemmän kuin Suomessa kasvatetaan. Meillä ehdottomasti tärkein kasvatuslaji on edelleen kirjolohi. Kolmas elementti on kotimaassa pyydystetty silakka, muikku ja muut luonnon lajit. Periaatteessa kotimaiselle kasvatuskalalle olisi nykyistä enemmän kysyntää, mutta talous- ja ympäristövaatimuksia saadaan vielä sovittaa yhteen, arvioi Riistan- ja kalantutkimuslaitoksen yksikönjohtaja Riitta Rahkonen.
Kalanviljelyn ympäristökuorma on jo pienentynyt
MTT:n äskettäisen tutkimuksen mukaan kalanviljelyn ravinnekuorma on saatu meillä pienenemään tuntuvasti. Rehun kulutus suhteessa tuotettuun kalamäärään on alentunut. Paljon puhuttu hiilijalanjälki on saman tutkimuksen mukaan kalan kohdalla selvästi pienempi kuin naudanlihan vastaava, mutta tarkka vertailu on vaikeaa. Pienen alueen vesiä kalanviljely pystyy kyllä rehevöittämään nykyisilläkin menetelmillä. Sen takia suunta on ulkomeri tai veden kiertolaitos, Riitta Rahkonen toteaa. – Kuormitus jää tosi pieneksi, mutta investoinnit ovat isot. Siksi kalasta pitää saada myös parempi hinta. Kalatautien aiheuttamat ongelmat ovat meillä pysyneet kurissa, kertoo Eviran erikoitutkija Perttu Koski. Kalarokotteilla on merkityksensä, mutta hyvä hygienia on keskeistä. Kalat ovat läheisemmässä kosketuksessa villeihin sukulaisiinsa kuin tuotantoeläimet yleensä. Ja taudit voivat kulkea molempiin suuntiin. Lue koko juttu: http://yle.fi/uutiset/kotimaiselle_kalalle_on_tilausta/6812094?origin=rss

ELOKUU

Risto Lampisesta elinkeinokalatalousyksikön päällikkö
14.08.2013 MMM

Maa- ja metsätalousministeriön elinkeinokalatalousyksikön päällikkö Markku Aro jäi eläkkeelle. Hänen seuraajakseen on valittu neuvotteleva virkamies Risto Lampinen, joka toimii tällä hetkellä kalastusasioista vastaavana erityisasiantuntijana EU edustustossa. Lampinen lähti edustustoon vuonna 2009 maa- ja metsätalousministeriön kala- ja riistaosastolta, jossa hän hoiti pääasiassa elinkeinokalatalouden rakennepolitiikkaan liittyviä tehtäviä. Uudessa tehtävässään Lampinen aloittaa 1.10.2013.

Kotimaisella rypsiöljyllä voidaan korvata tuotua kalaöljyä kalankasvatuksessa
12.08.2013 – Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Kirjolohen ruokintaa voidaan muuttaa kasvipohjaisemmaksi ilman, että kirjolohen ravintoarvot laskevat. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen koordinoimassa tutkimuksessa kallis ja yhä rajallisempi ulkomainen kalaöljy korvattiin osittain kotimaisella rypsiöljyllä. Vaikka kalaöljyn käyttö puolitettiin, kalojen hyvinvointi, kasvu, jalostettavuus, säilyvyys ja maku pysyivät hyvänä. Lisäksi rypsiöljyn käyttö vähensi entisestään kalan vierasainepitoisuuksia verrattuna pelkästään kalaöljyllä kasvatettuihin kaloihin. Kalan terveelliset rasvahappopitoisuudet saadaan säilymään, kun kasvatuksen loppuvaiheessa siirrytään käyttämään kalaöljypitoisempaa rehua. Tutkimuksessa verrattiin myös kasvatetun kirjolohen ja muun tarjolla olevan kalan ravintoarvoja. Tuloksena oli, että osittain rypsiöljylläkin kasvatetussa kirjolohessa oli enemmän terveydelle hyödyllisiä rasvahappoja kuin kotimaisessa luonnonkalassa tai valkolihaisessa tuontikalassa. Kalaöljyn käytön vähentäminen paransi tuotantoketjun kannattavuutta.

Taloudellinen tarkastelu kattoi vaiheet alkutuotannossa ja jalostuksessa aina kylmä- ja lämminsavutuotteisiin. Kalaöljyn käytön vähentäminen parantaa lisäksi kalankasvatuksen ekologista kestävyyttä, koska rajallisen luonnonkaloista peräisin olevan kalaraaka-aineen käyttöä voidaan vähentää. Tutkimuksen tulokset on siirretty käytäntöön. Markkinoille on jo tullut alkukasvatusvaiheen rypsiöljypitoisempia rehuja ja loppukasvatusvaiheeseen tarkoitettua kalaöljypitoisempaa rehua. Hanke toteutettiin yhdessä Turun yliopiston Biokemian ja elintarvikekemian laitoksen, Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksen sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa. Tekesin Sapuska-ohjelman rahoittamassa hankkeessa osarahoittajina ja yhteistyöyrityksinä olivat lisäksi Raisioagro Oy, Savon Taimen Oy, Taimen Oy ja Oy Chipsters Food Ab. Koko julkaisu (pdf)

Viljellyn ruokakalan tuotanto kasvoi
12.08.2013 – Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Suomessa kasvatettiin vuonna 2012 yhteensä noin 12,7 miljoonaa kiloa kalaa ihmisravinnoksi. Määrä on noin 1,4 miljoonaa kiloa suurempi kuin vuonna 2011. Viljellyn ruokakalatuotannon arvo oli hieman edellisvuotta pienempi. Kirjolohta tuotettiin 11,3 miljoonaa kiloa. Kirjolohi on edelleen tärkein viljelty ruokakalalaji Suomessa, vaikka sen tuotanto on laskenut 1990-luvun huippuvuosista. Viljellyn siian tuotanto oli 1,2 miljoonaa kiloa, joka on lähes sama kuin vuonna 2011. Muita viljeltyjä ruokakalalajeja olivat muun muassa taimen, nieriä, sampi ja kuha. Niiden tuotanto oli vähäistä, yhteensä noin 0,1 miljoonaa kiloa. Kirjolohen mätiä tuotettiin elintarvikkeeksi 0,4 miljoonaa kiloa. Kirjolohen tuotannon arvo vuonna 2012 oli 36,2 miljoonaa euroa ja siian 7,6 miljoonaa euroa. Koko ruokakalatuotannon arvo oli yhteensä 44,6 miljoonaa, joka oli noin 2,5 miljoonaa euroa pienempi kuin vuonna 2011. Muutos selittyy kirjolohen ja siian tuottajahintojen arvon laskulla

Pääosa ruokakalasta tuotetaan merialueilla Koko maan kasvatetusta ruokakalasta 83 prosenttia tuotettiin merialueilla: Ahvenanmaalla 5,7 miljoonaa kiloa, Lounais-Suomen rannikolla ja saaristossa 3,6 miljoonaa kiloa ja muilla merialueilla noin 1,1 miljoonaa kiloa. Sisämaassa tuotettiin 2,2 miljoonaa kiloa kalaa elintarvikkeeksi. Ruokakalan lisäksi kalaa viljellään myös istutettavaksi luonnonvesiin. Kalanpoikasten pääviljelyalueita olivat Lapin, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Keski-Suomen maakunnat. Erikokoisia kalan- ja ravunpoikasia, vastakuoriutuneet pois lukien, tuotettiin istutuksiin ja jatkokasvatukseen yhteensä noin 55 miljoonaa yksilöä. Vuonna 2012 oli toiminnassa 322 kalanviljely-yritystä, joilla oli yhteensä 482 toimivaa kalanviljelylaitosta tai luonnonravintolammikkoviljelmää. Ruokakalaa kasvatettiin 178 laitoksella ja kalanpoikasia 105 laitoksella. Tiedot perustuvat Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Vesiviljely 2012 -tilastoon. Tilastoinnin kohderyhmänä olivat kaikki kalan- ja ravunviljelylaitokset. Vesiviljelytilaston tietokanta ja lisätiedot löytyvät osoitteesta www.rktl.fi/tilastot/aihealueet/vesiviljely/

TOUKOKUU

Lohen ja siian hinta laski viime vuonna
22.05.2013 RKTL

Vuonna 2012 kalastajien lohesta ja siiasta saama hinta jäi pienemmäksi kuin edellisvuonna. Myös kasvatetusta kirjolohesta ja siiasta maksetut tuottajahinnat laskivat. Useimpien muiden lajien tuottajahinnat pysyivät lähes ennallaan. Tiedot ilmenevät Riista- ja kalatalouden Kalan tuottajahinnat 2012 -tilastojulkaisusta.

Luonnosta pyydetyn lohen kilohinta, 3,50 euroa, laski edellisvuodesta 35 prosenttia ja siian kilohinta, 3,88 euroa, laski 13 prosenttia. Kalanviljelijöille maksettiin kasvatetusta kirjolohesta 3,20 euroa ja siiasta 6,73 euroa kilolta eli noin 20 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Kasvatetun kirjolohen reaalihinta on laskenut alle puoleen 1980-luvun lopun korkeimmista hinnoista. Suurin syy tähän on Norjasta tuotava viljelty lohi, joka on yhä enenevässä määrin vallannut kalamarkkinoita. Muutokset tuontilohen hinnoissa heijastuvat myös kotimaisten lohikalojen hintoihin. Esitetyt hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa, joka oli kalasta 13 prosenttia. Siian, lohen, kirjolohen ja taimenen hinnat on laskettu peratulle kalalle, muiden lajien hinnat perkaamattomalle. Julkaisu: Kalan tuottajahinnat 2012

Mistä kala-alan ammattilaisia kun koulutus lakkautetaan?
13.05.2013 | Suomen Kalankasvattajaliitto ry

Toimialan ammatilliset edunvalvontajärjestöt Suomen Kalankasvattajaliitto ry, Suomen Ammattikalastajaliitto, Suomen Kalakauppiasliitto, Elintarviketeollisuusliitto /Kalateollisuusyhdistys ry, Kalamiehet ry, Kalatalouden Keskusliitto, Suomen Vapaa-ajankalastajien keskusjärjestö ry, Kalatalouden ja merenkulun koulutuksen edistämissäätiö, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry ja Ålands Fiskodlarförening r.f. vastustavat yhtenäisesti koulutuspoliittista ratkaisua, jossa luonnonvara-alan ammattikorkeakoulututkinnon, iktyonomin, tutkinnon suorittaminen lakkautetaan Suomessa.

Luonnonvara- ja ympäristöalan ammattikorkeakoulututkinnoista ja tutkintonimikkeistä iktyonomi (AMK) on ainoa tutkinto, joka on poistettu ammattikorkeakoululain uudistuksessa. Viimeiset iktyonomiopiskelijat aloittivat Turun ammattikorkeakoulussa syksyllä 2012. Tänä keväänä opetus- ja kulttuuriministeriö poisti hallituksen esityksestä ammattikorkeakoululaiksi (HE 9/2013 vp) koulutusvastuualueista iktyonomin tutkinnon eli ns. kalatalousinsinöörin tutkinto lakkautetaan. Syyksi tähän on esitetty se, että Turun ammattikorkeakoulu ei uudistanut ko. koulutuksen tutkintotoimilupaa. Se, että em. taho ei järjestä koulutusta, ei riitä toimialan ammatillisten edunvalvontajärjestöjen mielestä perusteeksi lakkauttaa tutkinto ja tutkintonimike.

Ammattikorkeakoulutasoista koulutusta tarvitaan elinkeinosektorilla laajasti. Viimeaikainen keskustelu luonnonvarojen, etenkin kalan, taloudellisesta hyödyntämisestä osoittaa eri intressiryhmien valtavan kiinnostuksen kalaa kohtaan. Koulutusta siis tarvitaan, sillä se antaa tiedon siitä, miten luonnonvaratalouden resursseja tulee kestävästi käyttää sekä luo pohjan eri intressitahojen yhteiselle ymmärrykselle. Edunvalvontajärjestöt esittivät sivistyslakivaliokunnalle ja opetus- ja kulttuuriministeriölle huhtikuussa 2013 toimitetussa kannanotossa, että hallituksen esitykseen ammattikorkeakoululaiksi palautetaan sieltä poistettu iktyonomin tutkinto ja tutkintonimike. Mikäli tutkintonimikettä ei palauteta, mikään taho ei tulevaisuudessa voi järjestää iktyonomin tutkintoon johtavaa ammattikorkeakoulutasoista koulutusta. Lisätietoja: toimitusjohtaja Anu Toivonen Suomen Kalankasvattajaliitto ry

MAALISKUU

ITÄMEREN KALAN SYÖMINEN ON YMPÄRISTÖTEKO
Ruokatieto 21.03.2013

Itämeren kalaa kannattaa syödä, sillä se on hyvä keino hidastaa Itämeren rehevöitymistä ja parantaa ekosysteemiä. Baltic Sea Action Group herättää suomalaisia huomaamaan, että kaikissa arkisissa toimissa on yhteys Itämereen. Mitä monipuolisemmin eri kalalajeja opimme käyttämään, sitä parempi Itämeren kannalta. Maankuulun Piipanojan kylmäsavustetun silakan jalostaja Jussi Laaksonlaita neuvoo kala- ja ympäristötalouteen paneutuneen iktyonomin arvokkuudella, että maallikolle paras keino vaikuttaa, on käyttää Itämeren kalaa. – Sillä tavalla poistamme ravinteita Itämerestä, Laaksonlaita sanoo. Hän puhui Baltic Sea Action Groupin ja ravintola Nokan järjestämässä Itämeren kalapäivässä tiistaina.

ITÄMEREN KALAKANNAT KESTÄVÄT SYÖMISEN Suomen merialueella esiintyy noin 70 kalalajia. Kaupallisesti tärkein lajimme silakka on yhä alihyödynnetty. Sitä voitaisiin käyttää ihmisravintona huomattavasti nykyistä enemmän, toteaa kalatutkija Kari Nyberg Helsingin yliopistosta. – Itämeressä on vahvoja ja hyvänmakuisia kalakantoja, joita voidaan ottaa käyttöön lisääkin, hän vakuuttaa. Nyberg muistuttaa, että tutkimusten mukaan kalan syönnistä saadut hyödyt ylittävät haitat. Sillin sukuisen silakan käytölle on asetettu myrkkyjäämien takia rajoitus, sillä se kerää rasvaiseen lihakseensa rasvaliukoisia ympäristömyrkkyjä. Jos pelkäämme silakan jäämiä, voisimme hyödyntää enemmän kilohailia, joka ui Itämeren syvillä ulappa-alueilla ja kerää vähemmän ympäristömyrkkyjä, Nyberg vinkkaa. Venäjälle silakkaa menisi vaikka kuinka paljon, siellä sitä arvostetaan. Se on myös kalatutkijan mielikaloja.

VAELLUSKALOJEN SIJAAN KASVATETTUA KALAA Piipanojan savustamon filosofiaan kuuluu, että se ei käytetä uhanalaisia tai vaarantuneita lajeja. Myös kestävä pyynti on iso juttu, Laaksonlaita toteaa. Hän uskoo siihen, että tuottaja voi ottaa kalakannat huomioon monellakin tavalla. – Käytämme vain kasvatettua kotimaista siikaa, sillä vaellussiian kanta on äärimmäisen uhanalainen ja karisiiankin luonnonkanta uhanalainen. Emme käytä merilohta emmekä meritaimenta, jotka ovat äärimmäisen uhanalaisia lajeja. Olemme WWF:n kannatusyritys eli ohjaamme rahaa Itämeren suojeluun, Laaksonlaita sanoo.

Lisäksi tuottaja voi vaikuttaa kulutustottumuksiin kehittämällä vetäviä tuotteita, kuten kylmäsavusilakka. Se on ollut jo 11 vuotta Nokan ja pitkään myös Savoyn listalla. – Haluamme näyttää, että vähempiarvoisesta kalasta on mahdollista luoda tuotteita, jotka kelpaavat huippuravintoloille, Laaksonlaita sanoo. Tuotekehitysputkessa on unohdettuja kaloja: kylmäsavuhaukea tehdään jo, särkeä ja lahnaa kehitellään. Myös mädin kylmäsavustaminen on mahdollista, Laaksonlaita muistuttaa. – Meille Itämeri on osa jokapäiväistä elämää, asumme seitsemännessä saaressa mantereelta laskettuna ja näemme sen tilan koko ajan, Laaksonlaita sanoo. Lue koko juttu: http://www.ruokatieto.fi/uutiset/itameren-kalan-syominen-ymparistoteko

Lähi- ja luomuruoan paikalliset pienyritykset esiin

Valtakunnallinen aitojamakuja.fi kerää yhteen paikalliset lähi- ja luomuruoan tekijät. Jatkossa sivusto muuttuu entistä kattavammaksi, kun siihen kerätään tämän ja ensi vuoden aikana entistä aktiivisemmin myös suoraan tiloilta kuluttajille, keittiöille tai kaupoille myyvien tuottajien tietoja. Yhä lisääntyvä määrä kuluttajista toivoo voivansa ostaa elintarvikkeita suoraan tuottajilta. Samaan aikaan kuluttajilla on kasvava tarve saada tietoa elintarvikkeiden tuotannosta ja tarinoista tuotteiden takana. ”Se, että nyt sivuille kerätään myös aktiivisesti tuottajia, jotka myyvät tuotteitaan suoraan tilalta, toivottavasti helpottaa kuluttajan ja tuottajan kohtaamista” kertoo tuottajayhteistyön koordinoija Johanna Mattila. Tällä hetkellä yrityksiä on mukana noin 1700. Yrityshaun lisäksi sivusto tarjoaa väylän löytää tietoa lähi- ja luomuruokaan liittyen. Sivuston Osta ja Syö-haku auttaa löytämään paikat, joista paikallisia tuotteita voi ostaa. Lisäksi samaan yhteyteen on listattu eri tahojen ylläpitämiä sivustoja, joilla niin ikään on myyntipaikkoja. Lisätietoja TAMMIKUU

Sampi ui pohjoiskarjalaisiin ruokapöytiin
Pohjois-Karjala 4.2.2013

Ilomantsiin tuli hiljattain Espanjasta erikoisvalmisteinen rekka lastinaan noin 3000 kiloa sampia. Näistä emokaloista käynnistyy entisen ”Möllykän” tehtaan tiloissa toden teolla kaviaarin tuotanto. Sivutuotteena kaviaaritehtaalta tulee muutamien vuosien kuluttua tonneittain sammenlihaa. Ilomantsilainen kaviaaritehdas Caviar Empirik alkaa suunnitelmien mukaan tuottaa viiden vuoden kuluttua noin 150 000 kiloa sammenlihaa vuodessa. Kaviaarin sivutuotteena syntyvää sampea aiotaan jalostaa Ilomantsissa muun muassa fileeksi, savukalaksi ja pateeksi. Osa sammenlihasta on tarkoitus saada tuoreena kauppojen kalatiskeille. Joensuulainen kokki, opettaja ja alan yrittäjä Tarmo Wasenius toivottaa sammen tervetulleeksi kasvatetun kalan pohjoiskarjalaisille markkinoille. Suomessa käytettävästä kalasta noin 80 prosenttia on kasvatettua. – Aika yksitoikkoista on ollut. On ollut kirjolohta ja siikaa. Sampi on tervetullutta. Sampi on väharasvainen ja lihaltaan napakka kala. Tarmo Waseniuksen mukaan sampi on parhaimmillaan savustettuna tai paistettuna eli nopeasti kypsennettynä kuten muutkin kalat. Tarmo Wasenius uskoo, että pohjoiskarjalaisetkin kuluttajat löytävät ennen pitkää sammen kalatiskiltä omaan ruokapöytään. http://yle.fi/uutiset/sampi_ui_pohjoiskarjalaisiin_ruokapoytiin/6476641

Syrjäiselle kaviaaritehtaalle ajetaan rekkalasteittain sampia Espanjasta
YLE Pohjois-Karjala 1.2.2013

Torstaina erikoisvalmisteinen rekka saapui perille Ilomantsin kaviaaritehtaalle. Tuhannet sammet matkustivat yli neljän vuorokauden matkan, jotta niiden mädistä saadaan tehtyä kallista kaviaaria Ilomantsin tehtaalla. Talousvaikeuksissa ollut kaviaaritehdas Caviar Empirik Oy yrittää selättää ongelmat tuomalla Espanjasta emokaloja Ilomantsin tehtaalle. – Tarkoituksena tuoda Ilomantsin tehtaalle tämän vuoden aikana noin 15 000 kilon edestä emokaloja eri puolilta Eurooppaa. Suunnitelmissa on tuoda emokaloja Latviasta, Puolasta, Virosta ja Espanjasta, kertoo Ilomantsin tehtaanjohtaja Pekka Marttinen. – Meillä on Espanjassa toiminnassa oleva kaviaaritehdas, jossa on paljon eri ikäisiä kaloja. Aikaisempien talousongelmien vuoksi olemme aikataulusta pahasti myöhässä. Näin saadaan lentävä lähtö kaviaarin tekoon tänä keväänä täällä Ilomantsissa, kun tuodaan Espanjasta kaloja, joissa on jo mäti sisällä. Eli siinä säästetään aikaa noin 5 – 7 vuotta, Marttinen selittää.

Caviar Empirikin tavoite on tuottaa kaviaaria vuoden 2013 aikana noin 2000 kilon verran. Sivutuotteena arvioidaan syntyvän kalanlihaa muutamia tonneja. Tällä hetkellä tavoite on, että vuonna 2013 aikana tuotettua saataisiin kaviaaria noin 2000 kiloa tai jopa enemmän. Tehdasta rakennetaan suurilla tukieuroilla Pohjois-Karjalan Ely-keskus on antanut kaviaarihankkeelle 922 998 euroa ja sille on myönnetty 1 498 000 lisätuki, josta vasta osa on maksettu yritykselle investointeihin. – Eri maksatusten yhteydessä käydään toteamassa tehdyt toimenpiteet paikan päällä. Olemme käyneet tehtaalla vimeksi kesällä. Siellähän oli kahdessa isossa hallissa altaita ja niissä oli isohkoja sampia jo uimassa, muistelee Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen kalataloustalouspäällikkö Veli-Matti Kaijomaa. Talousvaikeuksien vuoksi yrityksen toiminta oli kesällä ja syksyllä täysin pysähdyksissä. Työntekijät olivat lomautettuina ja kalat myytiin tukkuun. – Koska suomalaisilla pankeilla ei ollut tarpeeksi munaa antaa meille lainaa, me jouduttiin tappamaan ne kalat, että saatiin yritys pysymään pystyssä, lataa Caviar Empirik Oy:n toimitusjohtaja Seppo Kapanen. Yrityksen talous on kuitenkin saatu kuntoon ottamalla yksi sijoittaja lisää Venäjältä. Ilomantsissa seitsemän henkilöä työllistävä yritys on perustanut Venäjälle tytäryhtiön, joka myy kaviaaria eteenpäin. – Tilauksia on jo ihan mukavasti, Kapanen iloitsee. Kalatiskille sammenlihaa Mikäli yrityksen laskelmat pitävät paikkansa viiden vuoden kuluttua kaviaarin sivutuotteena tulisi vuosittain huomattava määrä sammenlihaa. – Sivutuotteena tulee sammenlihaa 120 000 – 190 000 kiloa vuositasolla. Periaatteessa jokaisella kalatiskillä voi olla tulevaisuudessa myynnissä sampea, kertoo Pohjois-Karjalan Ely-keskuksen kalatalouspäällikkö Veli-Matti Kaijomaa. Ilomantsiin rakenteilla on vielä kalojen talvehtimis-, lypsy- ja adabtaatio-osasto sekä kalanlihankäsittely- ja perkauspuoli. Rakennuslistaan kuuluu myös savukalojen valmistustilat. Lisäksi sammille rakennetaan lisää allastilaa. http://yle.fi/uutiset/syrjaiselle_kaviaaritehtaalle_ajetaan_rekkalasteittain_sampia_espanjasta/6474609

Erikoisvalmisteinen rekka kuljettaa eläviä kaloja
YLE Pohjois-Karjala 3.2.2013

Elävien kalojen kuljettaminen talvella on vaikeaa. Savolainen Unto Iivarinen keksi ongelmaan ratkaisun ja erikoisrakenteisen kontin neitsytmatkalla Espanjasta Ilomantsiin matkasi 3000 kiloa eläviä sampia. Erityisen arvokkaan lastista teki se, että sampien sisällä oli mätiä. Emokalat lypsetään puolen vuoden kuluttua ja mädistä valmistetaan kaviaaria. kuljetusrekka2 – Matka meni oikein hyvin ja kalat ovat hyväkuntoisia. Ei ollut mitään ongelmia matkan varrella. Emme päässeet missään vaihtamaan vesiä. Toivottavasti seuraavalla reissulla löytäisimme vedenvaihtopaikan. – Ikinä ei saa kuljettaa sellaista kalaa, joka on syötetty vasta. Nämä kalat olivat olleet kaksi viikkoa syömättä ja näin veteen ei tule juurikaan typpiyhdisteitä, kertoo Ilomantsin kaviaaritehtaanjohtaja Pekka Marttinen. Iivarinen on Lisatrans Oy:n yrittäjä. Hän on kuljettanut eläviä kaloja ennenkin, mutta Suomen olosuhteet tekevät sen vaikeaksi. – Aikaisemmin olemme kuljettaneet kaloja perävaunulla, jossa ei ole seiniä eikä kattoa. Silloin lavalla ovat pelkät kalankuljetussäiliöt. Jos pakkanen menee yli -5 celsiusasteen, muun muassa hapensäätölaitteen jäätyvät ja riskit kasvavat. Suunnittelu ja rakentaminen kallista Uuden kontin laidat ja katto nousee sivuun. Sisältä paljastuu yhdeksän kalankuljetussäiliötä. Iivarinen suunnitteli ja rakensi uutta perävaunua lähes kahden vuoden ajan yhdessä poikansa kanssa. – Tärkeintä kalojen kuljetuksessa on happi. Meillä on kontin perässä ns. happipatteri. Se riitti koko Espanja – Suomi matkalle. Kalankuljetussäiliöihin puhalletaan ilmaa, joka ilmastoi säiliöitä, että sieltä poistuu kaasuja, joita tulee veteen kalojen hengityksessä. Matka Espanjasta Ilomantsiin kesti noin 4,5 vuorokautta. – 2 -3 tunnnin välein pysähdymme ja käymme tarkistamassa kontin tilanteen. Mittaamme happimittareilla veden happipitoisuuden ja katsomme, että kaikki laitteet toimivat. Kontin suunnitteluun ja rakentamiseen on uponnut useita satojatuhansia euroja. – Ei tämä meille ikinä ajamalla itseään takaisin hanki. Tästä on tarkoitus tehdä tuote, jota ryhdymme markkinoimaan ympäri maailmaa, Iivarinen toteaa. http://yle.fi/uutiset/erikoisvalmisteinen_rekka_kuljettaa_elavia_kaloja/6476138

Oikeilla aluevalinnoilla kestävää kasvua kalankasvatukseen
01.02.2013 Maa- ja metsätalousministeriö

Maa- ja metsätalousministeriö on valmistellut ehdotuksen vesiviljelyn kansalliseksi sijainninohjaussuunnitelmaksi. Suunnitelman tavoite on ohjata kalankasvatusta ympäristön, vesiviljelyelinkeinon ja muiden vesien käyttömuotojen kannalta sopiville vesialueille. Tämä edistäisi tuotannon kestävää kasvua. Suomen vesiviljely eli kalankasvatus on jo nykyisellään ympäristöystävällistä. Sen ravinnekuormitus on laskenut 90-luvun alusta lähes 70 prosenttia. Ympäristövaikutuksia hallitaan kehittyneen teknologian ja osaamisen ansiosta entistä paremmin. Esimerkiksi Saaristomerellä, joka on kalankasvatuksen keskeisin tuotantoalue, vesiviljelyn osuus on enää vain noin kolme prosenttia fosforin ja kaksi prosenttia typen kokonaiskuormituksesta. Paikallisesti kalankasvatuksen ravinnekuormituksella voi kuitenkin olla suurempi merkitys, jonka vuoksi elinkeinotoiminnan oikealla sijoittumisella on tärkeä merkitys.

Sijainninohjauksen tavoitteena on suojella vesistöalueita, jotka ovat herkkiä ympäristön ja vesien virkistyskäytön kannalta. Niiden sijaan tuotanto pyritään ohjamaan vesialueille, jotka sietävät hyvin ravinnekuormitusta. Lisäksi tavoitteena on edistää olemassa olevan tuotannon keskittämistä ulommille vesialueille, jolloin se häiritsisi mahdollisimman vähän muita vesistön käyttötapoja. Samalla yritysten taloudellista kannattavuutta voitaisiin parantaa, jos saman yrityksen pieniä yksiköitä keskitettäisiin. Suunnitelmassa tunnistetaan myös uusia mahdollisia tuotantoalueita, joilla kalankasvatusta voitaisiin harjoittaa ympäristön kannalta kestävästi. Sijainninohjaussuunnitelma, ympäristövaikutusten arviointiraportti sekä lausuntopyyntö löytyvät maa- ja metsätalousministeriön internet-sivuilta osoitteestahttp://www.mmm.fi/fi/index/ministerio/lausunnolla.html. Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä: ylitarkastaja Timo Halonen, p. 0295 16 2411 neuvotteleva virkamies Orian Bondestam, p. 0295 16 2494 Lue koko tiedote tästä

Kalajauhon kalleus ahdistaa kasvattajia
MARI SCHILDT, HS 28.1.2013

Soi­ja­ja­los­ta­mon tuo­tan­to me­nee kau­pak­si, vaik­ka teh­das on vas­ta ra­ken­teil­la. Ve­den pin­nas­sa pärs­kyy, kun toi­mi­tus­joh­ta­ja Ra­mi Sal­mi­nen heit­tää kuu­pal­li­sen rus­kei­ta ra­kei­ta al­taa­seen. Uu­si­kau­pun­ki­lai­sen Sy­bi­ma­rin si­sä­ti­lois­sa mols­kii noin 150 000 kir­jo­lo­hen ja siian poi­kas­ta. Sa­maan ai­kaan kun ve­sis­töis­sä elä­vät kas­va­tus­ka­lat viet­tä­vät tal­vi­paas­toaan, Sy­bi­ma­rin ka­lat kas­va­vat ruual­la, jon­ka hin­nas­ta on tul­lut alal­le nyt kan­sain­vä­li­nen on­gel­ma.

KA­LAN­RE­HUUN käy­tet­tä­vän ka­la­jau­hon maail­man­mark­ki­na­hin­ta on kas­va­nut 60 pro­sent­tia ver­rat­tu­na vuo­den ta­kai­seen ai­kaan. Vuo­si­kym­me­nes­sä hin­ta on lä­hes 3,5-ker­tais­tu­nut, ker­too Fi­nan­cial Ti­mes. Syy­nä on ka­la­jau­hon saa­ta­vuu­den voi­ma­kas heik­ke­ne­mi­nen, kos­ka suu­rin ka­la­jau­hon tuot­ta­ja­maa Pe­ru leik­ka­si an­jo­vis­kiin­tiöi­tään 70 pro­sen­til­la vii­me vuo­den lo­pul­la kan­nan suo­je­le­mi­sek­si. Myös suo­ma­lai­set ka­lat syö­vät Pe­run an­jo­vis­ta, sil­lä Itä­me­ren si­lak­kaa ei voi käyt­tää ka­lan­ruuak­si sen kor­kean diok­sii­ni­pi­toi­suu­den vuok­si. ”Jo­tain on kek­sit­tä­vä ka­la­jau­hon ti­lal­le, sil­lä ka­lan hin­ta ei ole ko­hon­nut sa­maan tah­tiin”, miet­tii Sal­mi­nen. Re­hu on suu­rin yk­sit­täi­nen kus­tan­nus ka­lan­vil­je­lys­sä. Sal­mi­nen ker­too poh­ti­neen­sa suo­ma­lai­sen ka­lan, esi­mer­kik­si sär­ki­ka­lo­jen, käyt­töä ka­lan­re­huun. Tans­ka­lai­set ovat ke­hit­tä­neet me­ne­tel­män, jol­la diok­sii­ni voi­daan suo­dat­taa pois ka­la­jau­hos­ta. Sa­man aja­tuk­sen kans­sa as­kar­rel­laan myös ka­lan­vil­je­lyn suur­val­las­sa Nor­jas­sa. Maas­sa on yri­tet­ty ke­hit­tää ko­ko­naan kas­vi­pe­räis­tä ka­lan­ruo­kaa esi­mer­kik­si kuu­si­puus­ta ja hii­va­sie­nien avul­la. Suu­rin on­gel­ma on lo­hen luon­to: ka­lan­syö­jää ei tah­do saa­da syö­mään kas­vik­sia. Tai jos saa­kin, se ei kas­va toi­vo­tus­ti ja sai­ras­te­lee.

KA­LAN­KAS­VA­TUS­TEOL­LI­SUU­DEN pään­sär­ky on on­nen­kan­ta­moi­nen Finnp­ro­tein-yri­tyk­sel­le, jon­ka 23 000 ne­liö­met­rin ko­koi­nen soi­ja­ja­los­ta­mo nou­see par­hail­laan Uu­teen­kau­pun­kiin. 40 met­rin kor­keu­teen ko­hoa­vis­sa ra­ken­nuk­sis­sa tul­laan val­mis­ta­maan muun muas­sa gee­ni­muun­te­le­ma­ton­ta soi­ja­tii­vis­tet­tä ka­lan­re­hu­teol­li­suu­del­le, ai­noa­na teh­taa­na Eu­roo­pan unio­nis­sa. Mark­ki­noil­le tu­lo syys­kuus­sa ei voi­si osua pa­rem­paan sau­maan. ”Me sai­sim­me hel­pos­ti kau­pak­si enem­män kuin pys­tym­me tuot­ta­maan. Useam­mat­kin ka­lan­re­hu­teh­taat ha­luai­si­vat os­taa meil­tä kak­si ker­taa ko­ko tuo­tan­tom­me ver­ran soi­ja­tii­vis­tet­tä”, sa­noo Finnp­ro­tei­nin toi­mi­tus­joh­ta­ja Mik­ko Nord­berg. ”Gee­ni­muun­te­le­mat­to­muus ja jäl­ji­tet­tä­vyys on eh­dot­to­mas­ti meil­lä se jut­tu. Si­tä poh­jois­mai­set re­hun­val­mis­ta­jat ha­lua­vat”, sa­noo Nord­berg. Lue tästä alkuperäinen juttu!