Valinnoilla on väliä

evira_AnttiKause5Kirjolohen JALO-valintajalostusohjelmalla on parannettu merkittävästi kirjolohen kasvatusominaisuuksia ja sitä kautta elinkeinon kannattavuutta. Valintajalostuksella voidaan vaikuttaa myös kalan terveysominaisuuksiin. Tällä hetkellä eloonjäänti on yksi valittavista ominaisuuksista.

Neljä viidesosaa Suomessa kasvatettavasta kirjolohesta omaa sukujuuret JALO-valintaohjelmaan. Suomen valintajalostusohjelma on maailman toiseksi pisin. Se alkoi 1980-luvun lopulla ja ensimmäisiä valintoja alettiin tehdä vuonna 1992. Nyt valintajalostuksessa on päästy jo kahdeksanteen sukupolveen.
– Laskelmien mukaan valintajalostus on tuottanut elinkeinolle arviolta 5-7 miljoonan euron hyödyn vuodessa. Kirjolohen kasvu on parantunut ohjelman aikana 42 prosenttia, rehukerroin 17 prosenttia ja eloonjäänti 8 prosenttia, tiivisti valintajalostusohjelman vetäjä Antti Kause Luonnonvarakeskus Lukesta.

Valintajalostusohjelman avulla tuotetaan yhä kannattavampaa, eettisempää ja ympäristöystävällisempää kalamateriaalia. Ohjelma tuottaa kalaa, joka vastaa entistä paremmin elintarviketeollisuudenkin haasteisiin. JALO-ohjelmalla kirjolohesta on tehty kansainvälisesti kilpailukykyinen kala. Kun kuvioon vielä lisätään Suomen hyvät mäti- ja poikastuotannon varmistavat emokalastot, tuontikalalle on ollut Suomessa vain vähän tarvetta.
– Omavaraisuus hillitsee ulkomailta tulevaa kalatautiriskiä. Valintajalostuksen edut korostuvat nykyaikana, jolloin kalataudit ovat kaikkialla maailmassa arkipäivää, muistutti Kause.

JALO-ohjelmassa valitaan tällä hetkellä kalan terveyteen vaikuttavista tekijöistä eloonjääntiä, Diplostotum-silmäloisen aiheuttamaa kaihia ja muotivirheitä. Muita valittavia ominaisuuksia ovat kalojen kasvu, sukukypsyysikä, perkausjäte, ruumiinmuoto ja ihonväri.
Esimerkkinä JALO:n tuloksista Kause nostaa eloonjäämisen.
– Eloonjäänti on perinnöllisesti parantunut noin 8 prosenttia yksikköä kohden kahdeksan sukupolven aikana. Tämä tarkoittaa esimerkiksi, että miljoonasta kalasta saadaan kasvatettua 80 000 kalaa enemmän markkinakokoon kuin ennen.

Uusilla molekyyligenetiikan sovellutuksilla on Kausen mukaan mahdollisuus suuret mahdollisuudet vaikuttaa kalaterveyden parantamisessa.
– Jotkut kalataudit määräytyvät muutaman geenin toimesta, joten vastustuskykyinen kala on määriteltävissä yksinkertaisella DNA-testillä. Sitä varten otetaan näyte kalan evästä, kala yksilömerkataan, kudosnäyte analysoidaan ja vastustuskykyä paremmin periyttävät emot käytetään poikastuotannossa. Norjassa ja Skotlannissa geenitesti on käytössä IPN genoryhmä 5:n vastustuskyvyn parantamiseksi. Geenitestillä kuolleisuus tautiin on Norjassa pudonnut 60 prosentista 3 prosenttiin. Samanlaisia tuloksia on löydetty Flavobacteriumin vastustuskyvylle, kertoi Kause.

Teksti ja kuva: Mika Remes, Comida Communication Oy