Valintajalostus tekee kalalle hyvät raamit

yrittajapaiva_AnttiKauseValintajalostuksella on parannettu merkittävästi kirjolohen kasvua ja rehukerrointa. Sillä voidaan parantaa myös monia muita kalan ominaisuuksia. Valinnat on mietittävä tarkkaan, sillä genetiikassa asiat ovat aina kytköksissä toisiinsa. Valintajalostuksen tehtävä on antaa kalalle hyvät raamit, johon rehutehtaat voivat kehittää mahdollisimman hyvät rehut.

Jo Kalaterveyspäivässä valintajalostusohjelmasta esitelmöinyt Luken Antti Kause jatkoi aiheesta myös Yrittäjäpäivässä. Nyt Kause keskittyi laadun ja tuotannon tehokkuuden yhteyteen valintajalostuksessa.
– Kalan nopea kasvu on perinnöllisesti yhteydessä rasvoittumiseen. Se on tyypillistä oikeastaan kaikille eläimille. Oleellista on löytää tapa, jolla rasvoittuminen vaikuttaa laatuun sopivasti ja oikealla tavalla. Valkuainen tuo kalalle lihaskasvua, rasva taas antaa energiaa ja kasvattaa ruhon rasvaa. Rasvan määrä kalassa kertoo, paljon se on syönyt. Kun kasvu otetaan valituksi kriteeriksi valintajalostuksessa, rehukerroin ja valkuaisainetehokkuus paranevat. Liian paljon ja ahnaasti syövät kalat valitaan pois ja lopulta saadaan kalaa, joka käyttää valkuaisen tehokkaasti lihaskasvuun eikä rasvoittumiseen, kertoi Kause.

Valintajalostuksella tavoitellaan perinnöllistä edistymistä.
– Silloin populaation perheistä valitaan valittuihin ominaisuuksiin parhaiten sopivat kalat. Kun mitataan, paljon ne poikkeavat geneettisistä keskiarvoista, saadaan geneettinen edistyminen. Olemme parantaneet valintajalostuksella kirjolohen kasvua noin 5 prosenttia sukupolvessa, mikä parantaa rehukerrointa 2-3 prosenttia. Kahdeksan sukupolven aikana kasvu on siten parantunut 42 prosenttia ja rehukerroin 15-20 prosenttia. Toisin sanoen nykyisellä rehumäärällä voidaan kasvattaa reilusti enemmän kalaa kuin ennen, sanoi Kause.

Valintajalostuksella on parannettu kirjolohen perkuujätettä, pidetty kalan lihan väriä hyvänä ja vaikutettu sukukypsyysikään.
– Sukukypsyydellä on suuri vaikutus kalan laatuun. Olemme kehittäneet myöhäisen sukukypsyyden Marto-linjaa, jolloin kalasta saa hyvälatuista fileetä pidempään sekä Kasvu-linjaa, jossa sukukypsyys on vakio. Alalla on paljon toivottu myöhemmin sukukypsäksi tulevaa kirjolohta. Marto-linja on kuluttajalle kestävä vaihtoehto, sanoi Kause.

Teksti ja kuva Mika Remes, Comida Communication Oy