Luonnonvarakeskuksen (Luke) Laukaan laitokselle rakennetaan kaksi uutta kalankasvatushallia ja vanhoja tiloja uusitaan. Uudistustoimet mahdollistavat osaltaan vesiviljelytutkimuksen ja siihen liittyvien uusien tekniikoiden kehittämisen. Senaatti-kiinteistöjen toteuttama rakennusprojekti alkaa keväällä 2021.
Tulevaisuudessa saatetaan nähdä kalan kiertovesikasvatusta biohiililaitoksen yhteydessä. Tällaista mahdollisuutta selvitetään meneillään olevassa hankkeessa, joka tähtää kiertotalouteen, hiilineutraaliuteen sekä aluetalouden parantamiseen.
Kainuun Lohenkasvattajat ry on muuttanut sääntöjään ja nimeään. Uusi nimi on Kainuun-Koillismaan Kalankasvattajat ry ja se kuvaa yhdistyksen uutta laajempaa toimialuetta ja yhdistyksen tarkoitusta toimia alueen kaikkien kalankasvattajien yhdistyksenä niiden tuotantotavasta riippumatta.
Ruotsissa toimivia ruokakalankasvatusyrityksiä edustava Matfiskodlarna pääsi helmikuussa uutisoimaan iloisia asioita: kolme sen jäsenyritystä sai suuret ympäristöluvat, joiden turvin on mahdollista kasvattaa Ruotsin sisävesissä miljoonia kiloja enemmän kalaa markkinoille. Luvan saaneet yritykset ovat Nordic Trout Sweden AB, Slotts Lax AB ja Överumans Fisk AB.
Salmonfarmin Kasnäsin kalajauhotehdas tuottaa kalajauhoa ja kalaöljyä Itämeren silakasta ja kilohailista. Kalajauhoa käytetään raaka-aineena kalanrehun valmistuksessa.
Ruokakaupoissa myydään käytännössä kahta punalihaista lohikalalajia: lohta ja kirjolohta. Kumpikin tarjolla oleva laji on miltei poikkeuksetta kasvatettua kalaa. Lohta kuitenkin markkinoidaan muun muassa termeillä merilohi, Norjan lohi ja Jäämeren lohi. 90 prosenttia kuluttajista luulee, että merilohi on kalalaji. 79 prosenttia luulee samaa Norjan lohesta. Etenkin merilohta ja Jäämeren lohta luullaan vieläpä villeiksi kalalajeiksi. Nämä mielikuvat vaikuttavat osaltaan siihen, että yli 80 prosenttia suomalaisten kaupasta ostamasta kalasta on tuontikalaa.