Kalaperkeiden hävittämiseen rajoituksia teollisuudelle

Tasavallan presidentti on vahvistanut eläimistä saatavista sivutuotteista annetun lainmuutoksen. Muutoksella rajoitetaan mahdollisuutta hävittää hautaamalla maahan ja toimittamalla kaatopaikalle vesiviljelylaitoksilta ja kalaa käsitteleviltä elintarvikelaitoksilta peräisin olevia kuolleita kaloja ja kalanperkeitä. Rajoituksen taustalla on EU:n komissiolta saatu huomautus, jonka mukaan Suomi on sallinut EU:n lainsäädännön vastaisesti kalasivutuotteiden maahan hautauksen ja kaatopaikoille toimittamisen rajoituksetta.

Finnforelin kirjolohelle vastuullisen kalankasvatuksen ASC-sertifikaatti

Varkautelainen kiertovesimenetelmällä kalaa kasvattava, ekologisen ja vastuullisen kalankasvatuksen yritys Finnforel Oy, on saanut vastuullisesta kalankasvatuksesta kertovan ASC (Aquaculture Stewardship Council) -sertifikaatin. ASC-sertifikaatti on maailmanlaajuisesti tunnettu tae siitä, että kalankasvatus noudattaa tiukkoja ympäristö- ja sosiaalisen vastuun kriteerejä. Ostaessaan ASC-sertifioitua kalaa kuluttaja voi luottaa siihen, että tekee vastuullisen valinnan.

Kalankasvatuslaitosten yhdistetty velvoitetarkkailuaineisto kertoo perifytonin ja pohjaeläimistön vaihtelusta

Vesiviljelyn innovaatio-ohjelmassa on arvioitu kalankasvatuslaitosten vaikutusta perifytoniin ja pohjaeläimistöön velvoitetarkkailuaineistoihin perustuvan tilastollisen analyysin perusteella. Tavoitteena on hyödyntää vaikutustietoa, kun määritellään uusien laitosten tuotantomääriä ja sijaintia. Analyysi aloitettiin Ahvenanmaan seuranta-aineiston tarkastelulla yhteistyössä paikallisen kalankasvattajaliiton kanssa. Jatkotyönä on kuluvan vuoden aikana analysoitu Manner-Suomen tarkkailuaineistoa. Perifytonia on perinteisesti seurattu kalankasvatuksen velvoitetarkkailun yhteydessä ja pohjaeläimistö on yksi ekologiseen tilan indikaattoreista.

Merimetso- ja harmaahaikaravaikutuksia tutkitaan merialueen kasvatuslaitoksilla

Luonnonsuojelulailla rauhoitettujen lintujen aiheuttamien taloudellisten vahinkojen määrät ovat kasvaneet viimeisten 20 vuoden aikana suojeltujen lintukantojen vahvistumisen myötä. Vahinkojen määrän kasvu on luonut tarpeen uudistaa lakia rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisemiseksi ja korvaamiseksi. Uuden korvausjärjestelmän kehittämiseksi tarvitaan tutkimustietoa merimetsojen ja harmaahaikaroiden aiheuttamien vahinkojen määrästä ja laadusta Suomen rannikkoalueelta. Lajien runsastuminen ja levittäytyminen koetaan uhkana paikallisille kalastus- ja kalankasvatuselinkeinoille.

Yhtä köyttä Eduskunnassa

Tuontikalaa jyllää suomalaisten ruokavaliossa. Ostamastamme kalasta alle 20 % on kotimaista, siitä huolimatta että kotimainen kala on todettu terveelliseksi sekä ilmasto- ja ympäristöystävälliseksi ravinnoksi. Poliittista tahtoakin ongelman ratkaisemiseksi on, mutta se ei näy konkreettisina kalankasvatusta ja kalan tuottamista edistävinä päätöksinä, todettiin eduskunnassa 15.11.2022 järjestetyssä Kalankasvattajaliiton seminaarissa.