Ahvenanmaa julistettu kalojen VHS-taudista vapaaksi alueeksi

03.11.2022 Ruokavirasto

Euroopan komissio on myöntänyt Ahvenanmaalle ja siten koko Suomelle virallisesti vapaan aseman kalojen VHS-taudista. Pitkään jatkuneiden taudin hävitystoimien jälkeen uusia VHS-tartuntoja ei ole löytynyt Ahvenanmaalta enää kymmeneen vuoteen. Tautivapauden myötä tietyt, aikaisemmin kielletyt elävien ja perkaamattomien kalojen siirrot sallitaan nyt Ahvenanmaalta muualle Suomeen ja VHS-taudin leviämisriski on todennetusti pieni.

Suomi oli aiemmin vapaa kalojen VHS-taudin tartunnoista Ahvenanmaan maakuntaa lukuun ottamatta. Ennen tautiluokituksen muutosta Ahvenanmaalta oli kiellettyä tuoda eläviä ja perkaamattomia, VHS-taudille alttiita tai tautia levittämään kykeneviä kaloja muualle Suomeen tai muualle VHS-taudista vapaille alueille. Elävien ja perkaamattomien kalojen siirtoja säädellään EU:ssa haitallisimmiksi katsottujen kalatautien leviämisen estämiseksi. Siirtojen ehdot perustuvat aluekohtaisiin tautiluokituksiin.

Kalojen VHS-tautia todettiin Suomessa 2000-luvun alussa ensin Ahvenanmaalla ja sittemmin rannikolla Uudessakaupungissa ja Pyhtäällä. Taudin hävittämiseksi tehdyt toimet purivat hyvin rannikolla: Pyhtään alue on ollut VHS-taudista vapaa jo vuodesta 2008 ja Uudenkaupungin alue vuodesta 2011. Ahvenanmaalla tauti sen sijaan levisi torjuntatoimista huolimatta ja tilanne vaikeutui.

Vuonna 2001 perustettiin koko Ahvenanmaan kattava rajoitusalue, johon liittyvin säännöin pyrittiin estämään taudin leviäminen muualle, mutta kalankasvatusta jatkettiin tartunnoista huolimatta. Lähes puolet Suomen kasvatetusta ruokakalasta tuotetaan Ahvenanmaalla, joten tuotannon turvaaminen oli kalatalouden kannalta merkittävää. Taudin hävitystoimia rajoitusalueella jatkettiin tuotannon ehdoilla ja ajan kanssa tartunnat saatiin hävitetyksi. Viimeisin VHS-virustartunta löydettiin Ahvenanmaalta vuonna 2012. EU-tautivapauden palauttamiseksi alueella aloitettiin vuonna 2014 VHS-taudin hävittämisohjelma.

VHS on ennen kaikkea kirjolohen tauti, mutta myös monet muut lajit voivat sairastua siihen. Akuuttia VHS –tautia sairastava kalan oireita ovat ihon tummuminen, mulkosilmäisyys, apatia ja epänormaali uinti. Silmissä, iholla, ruumiinontelon kalvoilla, lihaksistossa ja sisäelimissä esiintyy usein runsaasti verenvuotoja. Kuolleisuus vaihtelee suuresti viruskannasta, kalalajista, kalojen koosta ja ympäristöoloista riippuen. Tauti esiintyy tavallisesti 4–14 °C lämpötiloissa. Sairaat kalat erittävät runsaasti virusta. VHS ei tartu ihmisiin. Se on vain kalojen tauti.

Lisätietoja:

Hanna Kuukka-Anttila, etunimi.sukunimi@ruokavirasto.fi, 040 35103318