Ahvenanmaalla lopetetaan yli puoli miljoonaa kiloa kirjolohta kalojen IHN-taudin vuoksi

Ruokavirasto 23.6.2021

Ruokavirasto on määrännyt Ahvenanmaalla kolmen IHN-tartunnan saaneen pitopaikan kalat lopetettavaksi. Yhteensä joudutaan lopettamaan yli puoli miljoonaa kiloa kirjolohta. Kalojen lopettamisella pyritään estämään lohikalojen IHN-taudin leviäminen muille kalanviljelylaitoksille ja pitopaikoille Ahvenmaalla. Alueella voi kalastaa ja syödä kalaa tavalliseen tapaan. IHN ei tartu ihmisiin.

Ahvenanmaalaisen kalanviljelylaitoksen kirjolohista löytyi IHN-virusta toukokuun lopulla ja myöhemmin tartunta varmistui myös kahdesta muusta pitopaikasta. Ahvenanmaalle virus kulkeutui tanskalaiselta kalanviljelylaitokselta keväällä tuotujen kirjolohien mukana. Ruokavirasto on perustanut Ahvenmaan tautitapausten ympärille rajoitusvyöhykkeen, jonka alueella rajoitetaan kalasiirtoja.

Ahvenanmaan maakuntahallitus valvoo tartunnan saaneiden pitopaikkojen kalojen lopettamista. Oireettomat, teuraskoon saavuttaneet kalat teurastetaan ruoaksi. Muut lopetettavat kalat toimitetaan käsittelyn kautta esimerkiksi turkiseläinten rehuksi, biopolttoaineen valmistukseen tai lannoitteeksi. Kun kirjolohet on lopetettu, pitopaikat saneerataan ja pidetään tyhjillään kirjolohista vähintään kuuden viikon ajan. Sen jälkeen pitopaikkojen toiminta saa jatkua, mutta viruksen esiintymistä seurataan tehostetusti vähintään kahden vuoden ajan, ennen kuin alueen IHN-taudista vapaa asema saadaan palautettua.

IHN-virus aiheuttaa vertamuodostavan kudoksen kuoliotautia (infectious haematopoietic necrosis), joka on lakisääteisesti vastustettava, vakava kalatauti. Tauti voi tarttua kirjolohen lisäksi esimerkiksi lohiin ja haukiin. Se leviää sairaiden kalojen, oireettomien kantajien ja ympäristön välityksellä. Tautiin ei ole olemassa lääkettä, eikä Euroopassa ole käytössä rokotetta. IHN-tauti ei tartu ihmisiin ja lemmikkeihin. Todetuista IHN-tapauksista huolimatta Ahvenmaalla voi kalastaa ja syödä kalaa normaalisti. Kalastajia kehotetaan kuitenkin huolehtimaan kalastusvälineiden desinfioinnista liikuttaessa alueelta toiselle. IHN-virus kuolee kuivassa ja lämpimässä ja siihen tehoavat useat desinfiointiaineet. Sairaista kaloista tulee ilmoittaa kunnaneläinlääkärille.

Tanskan IHN-positiivisilta kalanviljelylaitoksilta ei tiettävästi ole toimitettu Manner-Suomeen kaloja. Ahvenanmaalla on ennestään toisen kalataudin, VHS-taudin seurantaohjelman vuoksi voimassa kielto siirtää elävää tai perkaamatonta kalaa muualle Suomeen. Ruokavirasto kehottaa kalankasvattajia toistaiseksi pidättäytymään tuomasta eläviä viljelykaloja Tanskasta IHN-taudin leviämisriskin vuoksi.

IHN-tautia todettiin Suomessa ensimmäistä kertaa talvella 2017–2018, ja löydös johti mittaviin, kalliisiin ja pitkällisiin viranomaistoimiin, jossa suuri määrä kaloja lopetettiin ja pitopaikkoja saneerattiin. Neljällä tartuntapaikkoja ympäröivällä vyöhykkeellä toteutetaan seurantaohjelmaa, jolla varmistetaan, ettei virusta enää näillä alueilla esiinny. Muualle Suomeen on palautettu virallinen IHN-taudista vapaa asema. IHN-tautia esiintyy Pohjois- ja Väli-Amerikassa, Aasiassa, useissa Euroopan maissa ja Venäjällä.

Lisätietoja:

Lopetuspäätöksen toimeenpano:
Eläinlääkäri Mohammad Jaber Alipour, p. 018 25000 (vaihde), mohammad.jaber.alipour@regeringen.ax

Eläintautien valvonta:
Yksikönjohtaja Sirpa Kiviruusu, p. 029 520 4436 (24.6. asti)
Ylitarkastaja Liisa Kaartinen, p. 029 520 4360 (28.6. alkaen)

Kalojen virustaudit:
Yksikönjohtaja Tuija Gadd, p. 029 520 4183
Erikoistutkija Tuija Kantala, p. 029 520 4383

Sähköpostit: etunimi.sukunimi@ruokavirasto.fi 

Lue lisää:

Lohikalojen IHN-tauti
Ohjeita kalastajille


https://news.cision.com/fi/ruokavirasto/r/ahvenanmaalla-lopetetaan-yli-puoli-miljoonaa-kiloa-kirjolohta-kalojen-ihn-taudin-vuoksi,c3372916