Ahvenanmaan kalankasvatuslaitosten velvoitetarkkailuaineiston hyödyntäminen sijainninohjauksessa ja vaikutusarvioinneissa

Kirjoittajat: Niina Kotamäki, Olli Malve (Syke), Markus Kankainen (Luke)

Vesiviljelyn innovaatio-ohjelman ympäristövaikutustutkimuksissa arvioitiin Ahvenanmaan velvoitetarkkailuaineistojen perusteella kalankasvatuksen ja muiden ympäristöolosuhdetekijöiden keskimääräistä vaikutusta päällysleviin ja pohjaeläimistöön, ja sitä kautta myös ekologiseen tilaan. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää laitosten sijainninohjauksessa, velvoitetarkkailun kehittämisessä ja suunnitteluvaiheessa olevien laitosten vaikutusarvioinneissa.

Ahvenanmaalla on ollut pitkään suuria laitoksia

Ahvenanmaan vesialueilla on ollut suuria kalankasvatuslaitoksia paikallisen sijainninohjaussuunnittelun jälkeen jo yli kymmenen vuotta ja suurin laitoskeskittymä tuottaa vuodessa yli miljoona kiloa kalaa. Tämä tutkimus kohdennettiin Ahvenanmaalle ja paikallisen kalankasvattajaliiton kanssa tehdyn yhteistyön avulla kerättiin tiedot 14 laitoksen velvoitetarkkailuaineistoista (Kuva 1). Tavoitteena oli kartoittaa, miten kalankasvatus yhdessä ympäristötekijöiden kanssa vaikuttaa pohjaeläimistöön ja päällyslevästön muodostumiseen laitoksen läheisyydessä sekä minkälaisiin olosuhteisiin laitoksia voitaisiin jatkossakin sijoittaa.

Kuva 1 Ahvenanmaan kalankasvatuslaitosten sijainti. Tarkastelussa mukana olevat laitokset on nimetty ja merkattu vihreällä symbolilla.

Riippuvuussuhteet tuotantomäärään ja olosuhteisiin selvitettiin tilastollisella analyysillä

Ekologisten vaikutusten arviointi on vaikeaa ja harvoin on tarjolla monimutkaisia prosessipohjaisia malleja tai riittävästi mittaustuloksia mallien kalibrointiin ja validointiin. Tällöin yksinkertaiset tilastolliset syy-seuraussuhteet voivat antaa suuntaa antavia arvioita vaikutusten suuruudesta ja vaikutusalueen laajuudesta. Ahvenanmaan aineiston ja tilastoanalyysin perusteella vaikutukset pohjaeläimistöön ja päällysleviin ovat samankaltaiset. Vaikutukset näkyvät laitoksen välittömässä läheisyydessä, ja tuotantomäärän vaikutus on suurempi suojaisilla, matalilla paikoilla. Päällyslevien a-klorofyllin määrään vaikuttaa veden lämpötila, sijaintipaikan avoimuus, tuotannon suuruus sekä etäisyys laitokselta. BQI-vaikutuksen vaihtelua selittää erityisesti ympäristöolosuhteet, kuten pohjanlaatu, alusveden lämpötila ja happipitoisuus.

Tuloksia hyödynnetään Kalavaltio- ja Uudenkaupungin hankkeissa

Muuttujien keskinäisten riippuvuuksien perusteella laadittiin tilastollinen malli, jonka avulla voidaan arvioida vaikutuksia myös suunnitteilla olevissa kasvatuspaikoissa. Kalavaltiohankkeessa Metsähallituksen hallinnoimat alueet sijaitsevat pääosin avoimilla vesialueilla ja Uudenkaupungin alueet sijaitsevat välisaaristossa; näin ollen mallia voidaan pilotoida meneillään olevissa hankkeissa molemmissa tuotantoympäristöissä. Esimerkiksi Kustavin Isokarin länsipuolelle suunnitellun lisäkasvultaan vajaan miljoonan kilon laitoksen vaikutukset päällysleviin ulottuisivat arviolta 650-800 metrin päähän tuotannon määrästä riippuen (±30 %, Kuva 2 vasen). Uudenkaupungin edustalla tuotantomäärän vaikutus näkyy herkemmin: noin 100 tonnin laitoksen päällyslevä ulottuisivat noin 150 metriin laitoksesta ja 180 tonnin laitoksen vaikutukset 800 metriä laitoksesta (Kuva 2 oikea).

Kuva 2. Tilastollisen mallin perusteella arvioitu perifytonklorofyllin vaikutussäde Kustavin Isokarin ja Uudenkaupungin edustan vesialueille suunnitelluilta laitoksilta erilaisilla tuotantomäärävaihtoehdoilla

Olosuhteiden ja tuotannon merkityksen tarkasteluja tarkennetaan jatkossa

Tarkastelun tulosten perusteella voidaan suositella, että laitokset olisi hyvä sijoittaa avoimille alueille, jossa alusvesi sekoittuu hyvin ja pohjan happitilanne on hyvä. Tuotantomäärän ekologisesti kestävä taso on pienempi silloin, kun alue on muutenkin herkkä ihmistoiminnan vaikutuksille.

Tätä tarkastelua varten kerättiin poikkeuksellisen laaja velvoitetarkkailuaineisto, mutta havaintomäärät ovat kuitenkin edelleen verrattain pieniä ja vaikutusarviot epävarmoja. Jatkossa tarkastelujen epävarmuutta pyritään pienentämään ja tulosten luotettavuutta kasvattamaan keräämällä aineistoa myös Manner-Suomen kalankasvattamoiden velvoitetarkkailusta.     

Hankkeesta on juuri julkaistu raportti Luonnonvarakeskuksen julkaisusarjassa Vesiviljelyn innovaatio-ohjelmatuotoksena:

Kotamäki, N., Malve, O., Käppi, T., Niskanen, L., Nygård, H. & Kankainen, M. 2021. Ahvenanmaan kalankasvatuslaitosten vaikutukset päällysleviin ja pohjaeläimistöön. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 40/2021. Luonnonvarakeskus. Helsinki. 85 s.

Voit lukea koko julkaisun täältä: https://jukuri.luke.fi/handle/10024/547583

Ruotsinkielinen versio julkaistaan Juhannuksen jälkeen.