Suomen aluevedet ja talousvyöhykkeen kattava, maankäyttö- ja rakennuslain mukainen merialuesuunnitelma on valmistunut. Rannikon maakuntien valtuustot hyväksyivät suunnitelman oman toimialueensa osalta marras-joulukuun 2020 aikana.
Finnforelin kalankasvattamoihin suunnitteilla kymmenien miljoonien eurojen laajennus Varkaudessa ja Hollolassa – tuotanto moninkertaistuu
Finnforelin kalankasvattamoihin suunnitteilla kymmenien miljoonien eurojen laajennus Varkaudessa ja Hollolassa. Pohjois-Savossa Varkaudessa sijaitseva kasvattamo voi jatkossa tuottaa kolme miljoonaa kiloa kirjolohta vuodessa. Myös Päijät-Hämeessä Hollolan poikaskasvattamoa laajennetaan.
Korona on vuoden 2020 uutistapaus
Korona, korona, korona. Ei ole epäselvää, mikä hallitsi kuluneen vuoden uutisvirtaa myös kalataloudessa meillä ja muualla. Maaliskuussa koko Euroopan kirjaimellisesti pysäyttänyt korona-virus ja sen muuttuminen maailmanlaajuiseksi pandemiaksi iski kalatalouteen viiveellä – mutta se iski. Koronan hallitessa uutisotsikoita puhetta on riittänyt myös kiertovesitekniikasta.
Yhteistyöllä selkävoitto kalataudeista
Kalatautien torjunta on luovaa yhteistyötä viranomaisten ja kalanviljelijöiden välillä, tietää eläkkeelle jäänyt kalatautitutkimuksen konkari Perttu Koski. – Lähdin eläkkeelle ihan hyvillä mielin. Kalatautitilanne on Suomessa varsin hyvin hallinnassa ja kalatautien parissa työskentelee pätevä porukka eläinlääkäreitä ja tutkijoita. Suomessa kalanviljelijät ovat hyvin motivoituneita ja tiedonhaluisia kalataudeista. Samoin Kalankasvattajaliiton aktiivinen rooli tiedon välittämisessä ja lausuntojen antamisessa on tuottanut tulosta.
EXTRA SMEs – kansainvälinen kalanviljelyn toimintaedellytysten kartoittamisen ja edistämisen hanke
EXTRA SMEs -hankkeessa selvitetään ja edistetään vesiviljelyn toimintaedellytyksiä seitsemässä EU-maassa. Suomesta mukana on Lappi ja laajemmin koko Pohjois-Suomi. Hankkeessa selvitetään alueellisesti kalanviljelyn kehittämistä hidastavia tekijöitä ja mahdollisuuksia niiden poistamiseen sekä pyritään edistämään kalanviljelyn julkista imagoa kestävänä ja tehokkaana tuotantomuotona. Eri maiden tilanteiden välillä tehdään vertailua ja haetaan uusia toimintamalleja Euroopan laajuisesti. Hankkeella pyritään vaikuttamaan alueellisiin ohjelmiin ja strategioihin niin, että kalanviljelyn kehittäminen huomioitaisiin aiempaa paremmin.
Kysely: Lipeäkala on suomalaisesta joulusta katoava kansanperinne
Lipeäkala on Suomessa katoava kansanperinne. Harva kaipaa sitä ja vielä harvempi nuori. Sen sijaan graavikalaa haluaa erittäin moni. 60 prosenttia tahtoo sitä ehdottomasti joulupöytäänsä. Kaksi muuta joulupöydän kalasuosikkia ovat kylmäsavukala ja lämminsavukala. Myös mätiä haluaa 55 prosenttia suomalaisista vähintäänkin toisinaan jouluisin. Tuoreen kirjolohenmädin saatavuus on kuitenkin riippuvaista ahdinkoon ajetusta kotimaisesta kalankasvatuksesta. Tiedot selviävät Aalloilta ateriaksi -hankkeen lokakuisesta tutkimuksesta, johon vastasi 1000 suomalaista.
Kalanmaksa on moneen taipuva herkku
Jyväskylän yliopiston tutkimushankkeessa selvitettiin kalanmaksan käyttöä elintarvikkeena. Monikäyttöinen raaka-aine soveltuu hyvin myös fine diningiin.