Euroopan meri- ja kalatalousrahaston toimintaohjelman ja kansallisen vesiviljelystrategian valmistelu on alkanut

Maa- ja metsätalousministeriö on käynnistänyt uuden Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) Suomen toimintaohjelman valmistelun ja siihen liittyvän ympäristövaikutusten arvioinnin. Ministeriö pyytää lausuntoja valmistelusuunnitelmasta 14.2.2020 mennessä. Uusi toimintaohjelma ja siihen liittyvä kansallinen lainsäädäntö koskevat rahaston seuraavaa ohjelmakautta 2021−2027. Toimintaohjelman valmistelun yhteydessä päivitetään myös kansallinen vesiviljelystrategia ja siihen liittyvä ympäristöselostus.

MITÄ FINNPULP-RATKAISUSTA VOIDAAN OPPIA?

Kun Finnpulpin sellutehtaan ympäristölupa kaatui KHO:ssa, käynnistyi vilkas keskustelu päätöksen vaikutuksista elinkeinoelämään, vesiensuojeluun ja investointeihin. Keskustelun laajuus osoittaa, kuinka yhteiskunnallisesti tärkeitä vesistömme ovat ja miten monelle toimijalle niiden hyvä tila on merkityksellinen. Vaikuttaa siltä, että hankkeiden vesistövaikutusten arviointiin ja vuoropuheluun tarvitaan jatkossa yhteinen, uusi toimintamalli.

Vuodenvaihteen muutoksia maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla

Vuodenvaihteessa maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla astuvat voimaan rehulain ja elintarvikelain muutokset. Lisäksi muun muassa Suurpetojen aiheuttamien koira-, kotieläin- ja irtaimistovahinkojen korvaaminen nopeutuu, Maanmittauslaitosta koskeviin maksusäädöksiin tulee muutoksia ja saaristoisuuden kriteereitä selvitetään.

Luomukalalle ei löydy paikkaa markkinoilla

Osa kuluttajista toivoo luomukasvatettua kalaa valikoimiin. Kotimaisia kasvattajia luomukala ei innosta, sillä kalliiden tuotantokustannusten lisäksi luomumääräykset tekevät siitä nykyiseen kasvatukseen verrattuna vähemmän ympäristöystävällistä. Luomukalanrehussa on oltava huomattavasti enemmän kalajauhoa ja – öljyä kuin tavallisessa kalanrehussa. Se tekee luomurehusta kuormittavampaa, eikä luomukirjolohta voi markkinoida suomalsieen kasvatettuun kirjoloheen verrattuna järin vihreänä vaihtoehtona. 

Kohti kestävää karpin tuotantoa Nepalissa

Nälkä ja aliravitsemus ovat yhä isoja uhkia maailman köyhissä maissa. Maataloutta harjoittavat kehitysmaiden pienviljelijät näkevät usein nälkää, kun samalla keskustelu länsimaissa käy kuumana kestävästä kehityksestä ja ilmastonmuutoksesta. Tällä hetkellä noin miljardi ihmistä saa eläinproteiinia kalasta ja noin 800 miljoona ihmistä saa elantonsa kalastuksesta ja kalanviljelystä. Kestävän kalantuotannon avulla voidaan parantaa turvallisen ja terveellisen kalan saatavuutta, hankittavuutta ja käytettävyyttä, etenkin köyhien naisten ja lasten keskuudessa. On ristiriitaista, että maailman köyhimmät ruokatuottajat näkevät eniten nälkää. Suomen Kalankasvattajaliitto on toiminut kummina Nepalissa, jossa tuettiin naisia aloittamaan kalanviljelyä.

Ra­vit­se­muksel­lises­ti ar­vo­kas ko­ti­mai­nen ka­lan­mak­sa kan­nat­tai­si hyö­dyn­tää elin­tar­vik­kee­na

Aiemmin täysin hyödyntämättä jääneet viljellyn siian ja kirjolohen maksat soveltuvat hyvin käytettäväksi niin joukkoruokailussa kuin ravintoloissa monin tavoin. Kalanmaksan käyttö elintarvikkeena on ympäristöystävällistä ja voi lisätä kalanviljelyn tuottavuutta. Käyttö myös luo uutta terveellistä ruokakulttuuria. Tutkimuksissa kalanmaksan ravitsemuksellinen sisältö osoittautui erinomaiseksi.