Kolmasosa Suomessa kalastettavasta silakasta päätyy Kemiönsaaren Kasnäsiin perustettuun kalajauhotehtaaseen. Se on parissa vuodessa muuttanut silakkasaaliin liikkeet uuteen suuntaan.
Kalan kysyntä jatkaa maailmalla kasvuaan. Väestön kasvu, kaupungistuminen ja ruokailutottumusten muuttuminen lisää kalan kysyntää. Teollisuusmaissa ruoan terveellisyys ja kestävä tuotanto ovat entistä tärkeämpiä ruoan ostoperusteita, mitkä myös suosivat kalaa. Suomalaiset haluaisivat lisätä erityisesti kotimaisen kalan käyttöä, mutta kotimainen alkutuotanto ei ole alkuunkaan pystynyt vastaamaan kysynnän muutokseen.
Suomen maaosastolla oli näytteilleasettajana viisi yritystä ja esillä oli silakkaa, Suomessa kasvatettua, kiertovesiviljeltyä kirjolohta sekä pidemmälle jalostettuja kalatuotteita kuten graavi- ja loimulohta sekä mäti- ja savukalamousseja.
Kansallisen vesiviljelystrategian tavoitteena on lisätä kotimaista kalankasvatusta. Kalankasvatus on tärkeä teema myös merialuesuunnittelussa. Skenaariotyössä kootaan eri sidosryhmien näkemyksiä uusien kalankasvatuslaitosten tarpeesta ja sijoittamisesta Manner-Suomen merialueille.
Luonnonvarakeskus istuttaa keväällä 2019 noin 70 000 meritaimenen ja lohen 1-vuotiasta poikasta sekä noin 236 000 lohen, meritaimenen, järvitaimenen ja järvilohen vaelluspoikasta.
Luonnonvarakeskus (Luke) hoitaa Inarijärven kalatalousvelvoitteen istutukset. Tänä vuonna on suunniteltu istutettavaksi noin 120 000 petokalan- ja 234 000 pohjasiianpoikasta. Siianpoikasia istutetaan noin viidennes velvoitemäärästä, ja määrän vähentymistä kompensoidaan järvitaimenen poikas- ja mäti-istutuksilla. Hellekesän 2018 seurauksena nieriöitä ei istuteta lainkaan.
Kasvatetun kirjolohen hinta (5,15 € / kg) laski hieman edellisvuodesta, kun taas kasvatetun siian hinta (10,41 € / kg) nousi, ja oli korkein 2000-luvulla.