𝐊𝐚𝐥𝐚𝐭𝐚𝐥𝐨𝐮𝐬𝐯𝐞𝐫𝐤𝐨𝐬𝐭𝐨.𝐟𝐢 𝐨𝐧 𝐚𝐯𝐚𝐭𝐭𝐮 – 𝐭𝐞𝐫𝐯𝐞𝐭𝐮𝐥𝐨𝐚 𝐦𝐮𝐤𝐚𝐚𝐧!

Kansallinen kalatalousverkosto kokoaa kalatalousalan toimijat saman pöydän ääreen keskustelemaan kalatalouselinkeinoille tärkeistä asioista. Tavoitteena on alan yhteistyön lisääminen, hyvien käytäntöjen ja toimintatapojen levittäminen sekä osaamisen kehittäminen.

Kalankasvattajaliitto ministerin juttusilla

Suomen kalankasvattajaliiton edustajat kävivät tapaamassa ilmasto- ja ympäristöministeri Kai Mykkästä. Liitto antoi ministerille tietoiskun toimialasta ja sen tunnusluvuista. Pääpaino tapaamisessa oli kuitenkin liiton 11 kohdan norminpurkuehdotuksilla, joilla Kalankasvattajaliitto haluaa ojentaa ”auttavan kätensä” maan hallitukselle, joka pohtii tällä hetkellä kuumeisesti, miten soveltaa käytäntöön hallitusohjelman hyviä kirjauksia kalankasvatuksesta.

Brändö Lax juhli 40-vuotistaivaltaan

Brändö Lax on kasvattanut kalaa Ahvenanmaalla vuodesta 1984 alkaen. Yhtiö toimittaa tuoretta kirjolohta, siikaa sekä mätiä kalatukkuliikkeille ja kalanjalostajille. Yhtiön arvokkaassa 40-vuotisjuhlassa Brändössä 23.3.2024 kokoontui yhteen yhtiön perustajia, omistajia, asiakkaita ja yhteistyökumppaneita. Juhlapuheissa käytiin läpi yrityksen perustamisen vaiheita ja merkitystä aluetaloudelle.

Keskustan Kalmari ja Kallio vaativat hallitusta purkamaan esteitä suomalaiselta kalankasvatukselta

Keskustan kansanedustajat Vesa Kallio ja Anne Kalmari tekivät eduskunnassa kirjallisen kysymyksen kalankasvatuksesta asianomaisen ministerin vastattavaksi koskien hallituksen tekoja kalatalouden edistämiseksi ja kotimaisen kalan käytön lisäämiseksi. Kansanedustajat kysyivät, mitä lainsäädäntömuutoksia hallitus valmistelee kalankasvatusta koskevan sääntelyn keventämiseksi ja millä aikataululla lakiesityksiä ollaan tuomassa eduskuntaan käsiteltäväksi.

Suomalainen kalankasvattaja lanseeraa hyljekarkotinjärjestelmiä

Ace Aquatec asensi kahdeksan A-ASR® (Acoustic Startle Response) US3 -laitetta Laitakarin Kalan Vatungin tuotantopaikalle, mikä osoittautui tehokkaaksi hylkeiden saalistuksen torjunnassa. Keskitaajuinen A-ASR®-laite käyttää laukaisumekanismia tuottamaan hiljaista ääntä, joka aiheuttaa säikähdysreaktion hylkeissä. “Viime vuoden jälkeen olemme varmoja, että A-ASR®-laitteet toimivat: vaikka hylkeet lähestyvät edelleen laajempaa aluetta, ne eivät hyökkää altaisiin. Lisäksi aitteet on erittäin helppo asentaa.”

Keskustan Kallio ja Kalmari: Kotimainen kalatalous on jäämässä hanke- ja työryhmäverkon vangiksi

Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen on antanut vastauksensa keskustan kansanedustajien Vesa Kallion ja Anne Kalmarin tekemään kirjalliseen kysymykseen koskien kalatalouden edistämistä ja kotimaisen kalan käytön lisäämistä. Keskustan kansanedustajat peräsivät kysymyksessään Orpon hallitukselta konkreettisia tekoja kotimaisen kalankasvatuksen edistämiseksi. Ministeri Mykkäsen vastauksessa nämä teot ja niiden toteuttamisaikataulu jäivät valitettavasti avoimiksi.

Annetaan kotimaisen kalan uida lautaselle – hallituksen on purettava kalankasvatuksen esteet

Annetaan kotimaisen kalan uida lautaselle – hallituksen on purettava kalankasvatuksen esteet

Keskustan kansanedustajat Vesa Kallio ja Anne Kalmari ovat jättäneet maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahille vastattavaksi kirjallisen kysymyksen koskien hallituksen tekoja kalatalouden edistämiseksi ja kotimaisen kalan käytön lisäämiseksi. Kansanedustajat kysyvät, mitä lainsäädäntömuutoksia hallitus valmistelee kalankasvatusta koskevan sääntelyn keventämiseksi ja millä aikataululla lakiesityksiä ollaan tuomassa eduskuntaan käsiteltäväksi. Kallio ja Kalmari muistuttavat, että Petteri Orpon hallitus on sitoutunut edistämään kotimaista kalataloutta. Hallitusohjelmassa todetaan keskeisenä keinona kalankasvatuksen lisäämiseksi Suomessa olevan nimenomaan kalankasvatukseen liittyvän luvituksen ja sääntelyn keventäminen.

Lokikalojen IHN-taudin selättäminen edennyt Ahvenanmaalla

Muutaman vuoden takaisen lohikalojen IHN-tautiepidemian hoitaminen on edennyt miltei päätökseensä Ahvenanmaalla. Ruokavirasto on purkanut Ahvenanmaan Föglöstä rajoitusvyöhykkeen, joka perustettiin kesällä ja syksyllä 2021 ilmenneiden taudinpurkausten vuoksi. Läntisellä Ahvenanmaalla jatkuu yhä IHN:n tehostettu seuranta rajoitusvyöhykkeellä, joka perustettiin Eckeröstä vuotta myöhemmin, kesällä 2022 löytyneen tartunnan vuoksi.

EMKVR:n määräaikaiset hakumenettelyt avattu yleishyödyllisiin kehittämishankkeisiin ja kalataloudellisiin kunnostuksiin

Maa- ja metsätalousministeriö on avannut Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston (EMKVR) määräaikaiset hakumenettelyt kaupallisen kalastuksen, vesiviljelyn ja jalostuksen yleishyödyllisiin kehittämishankkeisiin, ympäristön ja kalavarojen tutkimus- ja kehittämishankkeisiin sekä kalataloudellisiin kunnostuksiin. Hakuaika päättyy 1.5.2024.

EMKVR:n investointihankkeiden tukitasoihin muutoksia rahoituksen suuren kysynnän vuoksi

Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston (EMKVR) Suomen ohjelmasta tuetaan kalatalouden investointihankkeita. Kysyntä investointirahoitukselle on ollut niin suurta, että vesiviljelyssä tukitasoa joudutaan alentamaan rahoituksen riittävyyden varmistamiseksi. Lisäksi suurille investointihankkeille asetetaan hankekohtainen tukikatto kalastuksessa, vesiviljelyssä sekä kalan jalostuksessa ja kaupassa.

Luonnonvara-ala ei saa olla enää sivussa

Alkutuottajien ja luonnonvara-alan ammattilaisten panos Suomelle on merkittävän suuri. Hallitusohjelmassa tämä on tunnistettu ja hallitus haluaa parantaa maaseutuyrittäjyyden houkuttelevuutta sekä kehittää luonnonvara-alan ja elintarvikesektorin koulutusta vastaamaan muuttuneisiin toimintaympäristön vaatimuksiin. Tarvitsemme luonnonvara-aloille enemmän korkeakoulutusta, tutkimusta ja kehitystä. Ruokavientiin panostetaan tällä hallituskaudella ja kasvava markkina tulee tarkoittamaan sitä, että alallekin tarvitaan uusia osaajia.

Finnforelin leppäsavustettu kirjolohifilee pärjäsi Lidlin vientikilpailussa

Finnforelin leppäsavustettu kirjolohifilee pärjäsi Lidlin vientikilpailussa

Lidl pyrkii vauhdittamaan Suomen vaatimatonta ruokavientiä, ja järjesti vientikilpialun suomalaisille elintarvikeyiryksille. Kilpailussa etsittiin tuotteita, joilla nähdään potentiaalia maistua kuluttajille laajasti Euroopan eri maissa. Finnforelin kirjolohifilee on yksi voittajista –  Savulohi on suomalaisille perinteinen herkku, joka kuuluu niin arkeen kuin juhlaan. Kirjolohi on mainio raaka-aine, sillä siinä on runsaasti proteiinia, hyviä rasvoja sekä vitamiineja.

Teppo Virtanen eläköityy

Nordic Troutin pitkäaikainen työntekijä Teppo Virtanen jää eläkkeelle 31.1.2024. Tepon kalankasvatus ura alkoi 1984-vuonna Kustavissa, jolloin merialueella verrattain uusi elinkeino alkoi tuottamaan kalaa Suomalaisten ruokapöytiin. Teppo Virtasen n. 40-vuotta kestänyt kalankasvatus ura on nähnyt alan kaikki vaiheet. Tepon osaaminen on saanut onneksi perintöä, koska Teppo on antanut tieto-taitoaan avoimesti työkavereilleen.

Uusi koti, uusi brändi

Benella-tuotemerkki siirtyi rehutalo Alltech Fennoaqualta kalaruokatalo Kalavapriikille vuoden 2023 lopussa. Kauppojen jälkeen Kalavapriikki on jatkanut tuotemerkin kehittämistä. Vaikka Benella on lanseerattu jo 2015, on se edelleen aikaansa edellä. Suuri yleisö ei ole vielä täysin sisäistänyt sen henkeä tai ideologiaa. Uudistuneen brändin avulla Kalavapriikki aikoo viestiä Benella-kalan vahvuuksista, joista hyötyvät sekä kuluttajat, yritykset että koko kotimainen kala-ala.

Kalasääsken aiheuttamien vahinkojen korvaaminen ja ennaltaehkäisy –Ohjeet kalanviljelijöille

Kalataloudelle voidaan myöntää tukea kalasääsken kalanviljelylaitoksille aiheuttamien vahinkojen korvaamiseksi rauhoitettujen eläinten aiheut­tamien vahinkojen korvaamisesta ja ennalta ehkäisemisestä annetun lain (15/2022) mukaisesti. Laskennallinen tuki perustuu kalanviljelylai­toksen lähialueilla tiedettyihin kalasääsken pesintöihin. Tukea ei myönnetä luonnonravintolammikoille.

Merimetson ja harmaahaikaran aiheuttamien vahinkojen määrän arviointi merialueen kalankasvatuslaitoksilla

Luonnonvarakeskus selvitti yhdessä Turun yliopiston kanssa vuosina 2022–2023 harmaahaikaroiden ja merimetsojen aiheuttamia vahinkoja 14 rannikon vesiviljelylaitoksella. Kolmella laitoksella selvitys toteutettiin molempina vuosina. Hankkeen tavoitteena oli selvittää lajikohtaisesti näiden lintujen aiheuttamien vahinkojen laatua, niiden sijaintia ja määrää Suomen rannikolla sekä laitoskohtaisten ennaltaehkäisytoimenpiteiden tehokkuutta.

Nina Helenius aloitti VARELYn kalatalouspalvelut-yksikön yksikönpäällikkönä

Nina Heleniuksen johtama Kalatalouspalvelut-yksikkö tekee työtä elinkeinokalatalouden toimintamahdollisuuksien varmistamiseksi. Kalatalouden kasvua on toivottu jo pitkään niin elinkeinon kuin hallinnon piirissä. Myös uuden yksikönpäällikön mukaan kalankasvatus on yksi keino vastata hallitusohjelman tavoitteeseen kotimaisen kalan kulutuksen lisäämisestä. ”Vesiviljelytoimijan toimintatavat ja vastuullisuus ovat merkille pantavaa ja luovat uskoa, että tämä sama huomataan muuallakin.”

Minne päätyvät käytöstä poistetut välineesi?

Minne päätyvät käytöstä poistetut välineesi?

Mitä tapahtuu verkoille ja muille kalanviljelylaitoksellasi käytettäville välineille, kun ne ovat nähneet parhaat päivänsä? Päätyvätkö ne sekajätteen keräysastiaan, vai jäävätkö ne nurkkiin odottamaan lopullista kohtaloaan? Vuoden 2025 alussa käynnistyy käytöstä poistettujen kalastusvälineiden erilliskeräys, jonka piiriin kuuluvat myös kalanviljelytoiminnassa käytettävät muoviset työvälineet. Oletko jo perillä tästä muutoksesta?

Suomeen julistettiin kansallinen kirjolohipäivä

Suomeen julistettiin kansallinen kirjolohipäivä

Torstaina 2.11.2023 vietettiin kalatalouden superpäivää. Melkein 250 kala-alan Ammattilaista kokoontui Pro Kalan järjestämille innovaatiopäiville. Samana päivänä vietettiin Finnforellin lanseeraamaa kansallista kirjolohipäivää. Kirjolohipäivän tarkoitus oli lisätä suomalaisten tietoutta kirjolohesta ja kotimaisesta kalataloudesta sekä saada kuluttajat pohtimaan, mistä heidän syömänsä kala tulee. Päivä alkoi kalakeskustelulla MTV 3:n Huomenta Suomessa ja jatkui Helsingin Narinkkatorilla kirjolohikeitolla.

Kesätöissä kalanviljelijänä

Kesätöissä kalanviljelijänä

Albin Hampf, Ted Lindén ja Emil Granberg ovat olleet kesätöissä Brändö Laxilla kauden 2023. Kalaviljely-yrityksissä tarjolla olevat, omaan alaan liittyvät erilaiset työt eivät ole poissuljettuja mahdollisuuksia tulevaisuudessa. Koulutuksistaan he ovat hyödyntäneet monia kursseja käytännöntyössä, ja esim. trukki-, tulityö- ja työturvakorttikurssilla opitut asiat on nyt ollut helppoa soveltaa käytännön töihin.

Vesiviljelyn mestari-kisälli -hankkeen aloitusta odotetaan kuumeisesti

Vesiviljelytoimijoilla on ollut jo pitkään haasteena löytää osaajia laitoksiinsa. Alan oppilaitokset eivät houkuttele riittävästi nuoria kouluihin, eikä valmistuneet työllisty vesiviljely-yrityksiin. Kalastuksen puolella tähän haasteeseen on pyritty löytämään ratkaisua perinteisellä mestari-kisälli koulutusmallilla. Sisä-Suomen Kalaleader toteutti Päijät-Hämeen Liiton tukemana hanketta, jonka tarkoituksena oli kehittää malli myös vesiviljelyn puolelle.

Hallitusohjelma luo mahdollisuuksia kalatalouteen – lupauksista on nyt pidettävä kiinni!

Hallitusohjelma luo mahdollisuuksia kalatalouteen – lupauksista on nyt pidettävä kiinni!

Uusi hallitusohjelma pyrkii kehittämään tasapainoisesti koko Suomea, kalataloutta unohtamatta. Yksi ohjelman tavoitteista on ”Kotimaisen kalan kulutus nousuun”, jonka keinoiksi on kirjattu mm. kotimaisen kalan kulutusta, saatavuutta ja vientiä lisätään keventämällä kalankasvatukseen liittyvää luvitusta ja sääntelyä. Näyttää siis siltä, että hallitusneuvottelijat ovat ymmärtäneet kalanviljelyn vaikean tilanteen markkinoiden ja lupapolitiikanpolitiikan puristuksissa.

Mikä ASC?

Mikä ASC?

Kestävän kehityksen mukainen, vastuullinen elintarviketuotanto on tavoite, jolle maailman kiihtyvä väestönkasvu asettaa omat haasteensa. Vesiviljelytuotannon lisääminen on yksi tärkeimmistä keinoista vastata kasvavaan ravinnon- ja proteiinintarpeeseen. Yksi tapa huomioida lisääntyvän tuotannon ympäristönäkökohdat ja vastuullisuus on laatia tuotantotapoja ohjaavia sertifiointijärjestelmiä. Maailmanlaajuisesti tunnetuin vesiviljelyn sertifiointijärjestelmä on ASC:n laatimiin standardeihin perustuva ASC-sertifiointijärjestelmä

KALATALOUSKOULUTUS VAARASSA

Peimarin koulutuskuntayhtymän (Livia) rehtori Ilkka Harkkila on ehdottanut muuttaa Paraisilla sijaitseva Kalatalous- ja ympräistöopisto kenttäasemaksi, ja kalatalouden opetustoiminta siirrettäisiin Tuorlaan yhtymän toiseen yksikköön. Kalatalousjärjestöt vastutavat ehdotusta ja ovat lähettäneet Livia hallitukselle asiasta kirjelmän

Ikuinen kokeilija ja seikkailija

Kalanviljelyn innokas kehittäjä ja kokeilija Sauli Kieksi nukkui pois 17.2. 2023 Oulussa. Vuonna 1946 Kemijärvellä perheen esikoisena syntynyt Kieksi muistetaan monista kuvioista niin Suomessa kuin maailmalla. Kalankasvattajaliiton tilaisuuksissa hän kävi vuosien varrella ahkerasti, esitti aina mielipiteitä ja kiperiä kysymyksiä esiintyjille, levitti ympärilleen hyvää mieltä huumoria hersyvillä jutuillaan ja olemuksellaan.

Vesihomeverkostoon etsitään asiantuntijoita ja toimijoita – tavoitteena löytää käytännön ratkaisuja vesihomeongelmaan

Luonnonvarakeskuksessa (Luke) on käynnistymässä hanke, jonka tavoitteena on koota vesihomeeseen perehtyneet asiantuntijat ja toimijat verkostoksi. Vesihome on merkittävä haitta kalanviljelylaitosten kalakannoille. Se aiheuttaa suuria taloudellisia tappioita ja uhkaa muun muassa järvilohikannan elinvoimaisuutta.

Kalankasvattajat ja Luken tutkijat innovaatioiden tiellä Tanskassa

Joukko suomalaisia kalankasvattajia ja Luken tutkijoita suuntasi Tanskaan tutustumaan paikallisiin vettä kierrättäviin kalankasvatuslaitoksiin. Matkan tarkoituksena oli hakea inspiraatioita kotimaan teknologioiden kehittämiseen, mutta myös selvittää miksi Tanskassa kalankasvatus on säilynyt kannattavana ja tuotanto on pysynyt kolminkertaisena Suomeen verrattuna. Matkalla tutustuttiin kolmeen laitokseen sekä kalarehutehtaaseen.

Kalatalouden ja merenkulun koulutuksen edistämissäätiön avustukset jaossa

Kalatalouden ja merenkulun koulutuksen edistämissäätiö – Stiftelsen för främjandet av fiskeri- och sjöfartsutbildning julistaa haettavaksi avustukset kalatalous- ja luonnonvara-alan suomen- ja ruotsinkielisen koulutuksen tukemiseksi sekä merenkulun, kalatalouselinkeinojen ja luonnonvara-alan koulutusta edistävää toimintaa varten.

Täyden palvelun Salmonfarm

Täyden palvelun Salmonfarm

Kasnäsin niemenkärjestä löytyy Liljeqvistien perheen valtakunta. Se koostuu kahdesta osasta: kalan kasvatuksesta jalostukseen ja kalajauhoon panostavasta Salmonfarmista sekä matkailun monialayritys Hotelli Kasnäsista. Salmonfarmin monipolvinen tarina alkoi neljä vuosikymmentä sitten kalankasvatuksesta.

Pro Kalan markkinointiohjelma tuotti monipuolista näkyvyyttä kalalle

Pro Kalan markkinointiohjelma tuotti monipuolista näkyvyyttä kalalle

Kuusi vuotta kestänyt Pro Kalan markkinointiohjelma on tuottanut monipuolista näkyvyyttä kalalle. Ohjelma on suunnannut toimenpiteitä niin kuluttajille, alan ammattilaisille kuin mediallekin. Tuloksina on muun muassa suomalaisten ruokavuoteen vakiintunut Kalakeittopäivä ja kalakuuksi julistettu toukokuu, kala-alan yhteen kokoava Innovaatiopäivät sekä merkittäviä satsauksia vientiin.

Finnforel, Alltech ja Heino Group ostavat Raisioaquan kalanrehutuotannon ja Benella-brändin

Suomalainen kalojen kiertovesikasvatukseen ja kiertotalouteen erikoistunut Finnforel ostaa yhdessä maailmanlaajuisesti toimivan eläinten terveyteen ja ravitsemukseen keskittyneen Alltechin ja Heino Groupin kanssa Raisio Oyj:ltä sen kalanrehutuotannon Raisioaquan. Velaton kauppahinta on seitsemän miljoonaa euroa ja yritysjärjestely toteutetaan osakekauppana. 

Sijainninohjaussuunnitelma päivitetään

Vuonna 2014 hyväksyttyä vesiviljelyn sijainninsuunnitelmaa ryhdytään päivittämään. Tiedot kasvatuksen ympäristövaikutuksista ovat tarkentuneet, vesien tilaluokkia on muutettu ja Weser-ratkaisu tehtiin 2015. Ratkaisun voimassaoloaikana Suomen lupaviranomaiset ovat myöntäneet uusia lupia sekä hyvässä että tyydyttävässä tilassa oleville merialueille, mutta Weserin oikeusvaikutukset ovat edelleen epäselvät.

Kalaperkeiden hävittämiseen rajoituksia teollisuudelle

Tasavallan presidentti on vahvistanut eläimistä saatavista sivutuotteista annetun lainmuutoksen. Muutoksella rajoitetaan mahdollisuutta hävittää hautaamalla maahan ja toimittamalla kaatopaikalle vesiviljelylaitoksilta ja kalaa käsitteleviltä elintarvikelaitoksilta peräisin olevia kuolleita kaloja ja kalanperkeitä. Rajoituksen taustalla on EU:n komissiolta saatu huomautus, jonka mukaan Suomi on sallinut EU:n lainsäädännön vastaisesti kalasivutuotteiden maahan hautauksen ja kaatopaikoille toimittamisen rajoituksetta.

Kalankasvatuslaitosten yhdistetty velvoitetarkkailuaineisto kertoo perifytonin ja pohjaeläimistön vaihtelusta

Vesiviljelyn innovaatio-ohjelmassa on arvioitu kalankasvatuslaitosten vaikutusta perifytoniin ja pohjaeläimistöön velvoitetarkkailuaineistoihin perustuvan tilastollisen analyysin perusteella. Tavoitteena on hyödyntää vaikutustietoa, kun määritellään uusien laitosten tuotantomääriä ja sijaintia. Analyysi aloitettiin Ahvenanmaan seuranta-aineiston tarkastelulla yhteistyössä paikallisen kalankasvattajaliiton kanssa. Jatkotyönä on kuluvan vuoden aikana analysoitu Manner-Suomen tarkkailuaineistoa. Perifytonia on perinteisesti seurattu kalankasvatuksen velvoitetarkkailun yhteydessä ja pohjaeläimistö on yksi ekologiseen tilan indikaattoreista.

Merimetso- ja harmaahaikaravaikutuksia tutkitaan merialueen kasvatuslaitoksilla

Luonnonsuojelulailla rauhoitettujen lintujen aiheuttamien taloudellisten vahinkojen määrät ovat kasvaneet viimeisten 20 vuoden aikana suojeltujen lintukantojen vahvistumisen myötä. Vahinkojen määrän kasvu on luonut tarpeen uudistaa lakia rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisemiseksi ja korvaamiseksi. Uuden korvausjärjestelmän kehittämiseksi tarvitaan tutkimustietoa merimetsojen ja harmaahaikaroiden aiheuttamien vahinkojen määrästä ja laadusta Suomen rannikkoalueelta. Lajien runsastuminen ja levittäytyminen koetaan uhkana paikallisille kalastus- ja kalankasvatuselinkeinoille.

Yhtä köyttä Eduskunnassa

Tuontikalaa jyllää suomalaisten ruokavaliossa. Ostamastamme kalasta alle 20 % on kotimaista, siitä huolimatta että kotimainen kala on todettu terveelliseksi sekä ilmasto- ja ympäristöystävälliseksi ravinnoksi. Poliittista tahtoakin ongelman ratkaisemiseksi on, mutta se ei näy konkreettisina kalankasvatusta ja kalan tuottamista edistävinä päätöksinä, todettiin eduskunnassa 15.11.2022 järjestetyssä Kalankasvattajaliiton seminaarissa.

Askel kerrallaan

Kalankasvattajaliiton väistyvä puheenjohtaja Irja Skytén-Suominen tietää, että kalanviljelyn asioissa on edettävä askel kerrallaan. Muutokset tapahtuvat joskus ärsyttävän hitaasti – mutta ne tapahtuvat kuitenkin.

Ahvenanmaa julistettu kalojen VHS-taudista vapaaksi alueeksi

Euroopan komissio on myöntänyt Ahvenanmaalle ja siten koko Suomelle virallisesti vapaan aseman kalojen VHS-taudista. Pitkään jatkuneiden taudin hävitystoimien jälkeen uusia VHS-tartuntoja ei ole löytynyt Ahvenanmaalta enää kymmeneen vuoteen. Tautivapauden myötä tietyt, aikaisemmin kielletyt elävien ja perkaamattomien kalojen siirrot sallitaan nyt Ahvenanmaalta muualle Suomeen ja VHS-taudin leviämisriski on todennetusti pieni.

Kalankasvattajilta uusi aloite hallitukselle: Kotimaisen kalan tuottaminen turvattava

Kalankasvattajilta uusi aloite hallitukselle: Kotimaisen kalan tuottaminen turvattava

Kotimaisen kalan saatavuuden parantaminen edellyttää hallitukselta ripeitä toimenpiteitä. Suomen Kalankasvattajaliitto ja alan yritykset muistuttavat aloitteellaan budjettiriiheen kokoontuvaa hallitusta, että toimialan keväinen vetoomus vastuuministereille ei ole vielä johtanut toimenpiteisiin eikä hallitusohjelmassa mainituissa kalankasvatuksen ympäristölupajärjestelmän kehittämistoimissa ole tälläkään hallituskaudella edistytty. Suomi elää vielä pitkään tuontikalan varassa.

Euroopan komissio hyväksyi Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston Suomen ohjelman 2021–2027

Euroopan komissio hyväksyi Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston Suomen ohjelman 2021–2027

Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston (EMKVR) uusi ohjelmakausi käynnistyy syyskuussa komission hyväksyttyä 3.8.2022 Suomen ohjelman vuosille 2021–2027. Ohjelman julkinen rahoitus on noin 140 milj. euroa kattaen koko Suomen mukaan lukien Ahvenanmaan.

EMKVR-uutisia

EMKVR:n uuden ohjelmakauden valmistelu etenee valtioneuvoston asetuksella myönnettävästä tuesta. MMM järjestää syyskuussa avoimen työpajan uuden ohjelmakauden innovaatio-ohjelmien suunnittelusta.

Merimetson kalansaaliille ja vesiviljelylle aiheuttamia vahinkoja selvitetään uudessa hankkeessa – kaupallisia kalastajia ja vesiviljelijöitä toivotaan yhteistyöhön

Merimetson kalansaaliille ja vesiviljelylle aiheuttamia vahinkoja selvitetään uudessa hankkeessa – kaupallisia kalastajia ja vesiviljelijöitä toivotaan yhteistyöhön

Luonnonvarakeskus (Luke) toteuttaa yhdessä Turun yliopiston ja ammattikorkeakoulu Novian kanssa hankkeen, jossa tutkitaan merimetson kaupalliselle kalastukselle ja vesiviljelylle aiheuttamien vahinkojen laajuutta. Kalanviljelylaitoksilla selvitetään myös harmaahaikaran vastaavia vaikutuksia. Kaksivuotista tutkimusprojektia rahoittaa ympäristöministeriö.

Ministeriöiden vastaus kalanviljelijöiden vetoomukseen

Ministeriöiden vastaus kalanviljelijöiden vetoomukseen

Maa- ja metsätalous- sekä ympäristöministeriöiden vastaus 25.3.2022 jätettyyn Kalankasvattajaliiton, useiden kasvatusyritysten sekä Raisio Oyj:n yhteiseen vetoomukseen on nyt julkistettu. Vastauksessa todetaan, että ympäristönsuojelulaki ei tunnista mahdollisuutta ympäristölupien määräaikaiselle joustamiselle. Ministeriöt esittävät kolme toimenpidettä, joilla pyritään tukemaan jatkokasvattamiseen mahdollisesti ryhtyviä yrityksiä.

Energiaveron palautukset

Vesiviljelyn energiaverojen palautus on astunut voimaan 1.1.2022. Elinkeinonharjoittajat hakevat palautusta kalenterivuosittain seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. Yhteisöjen on kuitenkin jätettävä palautushakemus neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä.

Kuusamon Kala hakee tuotantopäällikköä

Tuotantopäällikön tehtävänä on johtaa päivittäistä tuotantoa siten, että tuotanto-organisaatiolle asetetut tavoitteet saavutetaan niin laadullisesti kuin kustannustehokkaasti.
Päivittäisen tuotantosuunnitelman toteutumisen lisäksi tuotantopäällikkö vastaa
työturvallisuudesta, tuotteiden laadusta ja omavalvonnan toteutumisesta. Tuotannon
prosessien sekä toiminnan kehittäminen ovat olennainen osa tehtävää.

Kalatalous jälleen näkyvästi esillä eduskunnassa

Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta antoi 11.5.2022 lausuntonsa turvallisuusympäristön muutosta koskevasta ajankohtaisselonteosta. Lausunnossaan valiokunta nosti myös kotimaisen kalatalouden vahvasti esille. Valiokunnan kannanotto kalatalouden osalta: Valiokunta korostaa, että maatalouden lisäksi myös kalataloudella on merkittävä rooli huoltovarmuuden ja ruokaturvan takaamisessa. Suomen rannikolla ja järvissä on vielä paljon vajaasti hyödynnettyjä kalavaroja, jotka voidaan ottaa kriisitilanteessa käyttöön. Suomessa elintarvikkeena käytettävän…

Vedestä ruokapöytään – kalankasvatusta sisävesillä

Miksi meidän pitäisi suosia kotimaista kalaa ja sen kasvatusta? Tässä videossa tutustutaan kalankasvatukseen sisävesillä Savon Taimen Oy:n toimitusjohtaja Yrjö Lankisen kanssa. Mitä kalankasvatus on ja miltä se näyttää? Miksi se on tärkeää kuluttajalle, mutta myös koko kalateollisuudelle? Näihin kysymyksiin saadaan vastaukset tässä videossa

Kalatuotteiden jäljitettävyyteen liittyvä määräaikainen haku avoinna 3.6.2022 asti

Maa- ja metsätalousministeriö on 4.12.2015 (dnro 1887/04.04.03.00/2015) antamalla päätöksellään päättänyt, että tiettyihin Euroopan meri- ja kalatalousrahaston Suomen toimintaohjelman 2014–2020 toimenpiteisiin myönnetään Manner-Suomessa tukea ainoastaan määräaikaisessa hakumenettelyssä. Päätöksen mukaan määräaikaiset hakumenettelyt avataan erikseen tehtävällä ilmoituksella.

Kalatalouden kyky selviytyä kriiseistä on varmistettava nyt

Viimeisen puolentoista kuukauden aikana on käynyt selväksi, että meillä ei ole tällä hetkellä riittäviä välineitä esimerkiksi kotimaisen kalankasvatustuotannon turvaamiseksi kriisitilanteissa. Ukrainan kriisin vaikutuksesta erityisesti troolikalastus, kalankasvatuksen poikastuotanto ja kalanrehun tuotanto ovat ajautuneet nopeasti vaikeuksiin, mikä uhkaa heikentää kotimaisen kalan tuotantoa.  Koronapandemian ja Ukrainan kriisin opetus onkin se, että meidän tulee varmistaa vielä ”hyvän sään aikana” kalatalouden kyky ylläpitää ruuan tuotantoa erilaisissa kriisitilanteissa. Jos kalantuotanto pääsee loppumaan, sen ylösajon yrittäminen kriisitilanteessa on myöhäistä.

Avustuksia haettavana

Kalatalouden ja merenkulun koulutuksen edistämissäätiö – Stiftelsen för främjandet av fiskeri- och sjöfartsutbildning julistaa haettavaksi avustukset kalatalous- ja luonnonvara-alan suomen- ja ruotsinkielisen koulutuksen tukemiseksi sekä merenkulun, kalatalouselinkeinojen ja luonnonvara-alan koulutusta edistävää toimintaa varten. Säätiön hallitukselle osoitetut vapaamuotoiset hakemukset toimitetaan viimeistään 30.4.2022 osoitteeseen kalatalouden ja merenkulun koulutuksen edistämissäätiö, Kalakouluntie 72, 21610 Kirjala tai sähköpostilla osoitteeseen kari.kipinoinen@livia.fi….

Kalanviljelijät valmiita vastaamaan ministerien vetoomuksiin: Kalanviljelyä mahdollista nostaa merkittävästi

Suomalainen kalatalous, myös kotimainen rehuntuotantoketju ja raaka-aineiden tuottajat mukaan lukien, on Ukrainan sodan vuoksi kriisissä. Tässä tilanteessa kalanviljelyelinkeino pystyy kuitenkin tukemaan merkittävästi kotimaista huoltovarmuutta, mikäli viranomaisilla on valmiutta eräisiin joustoihin lupaehdoissa.

Kaikki Ekofish Oy:n kalanviljelylaitosta vastaan ​​tehdyt valitukset hylättiin hallinto-oikeudessa

Vaasan hallinto-oikeus on ratkaissut valitukset, jotka koskevat Ekofishin kalankasvatushankkeita Pietarsaaren ulkopuolisella merialueella. Kaikki valitukset hylättiin ja Ekofish voi jatkaa toimintaansa. Hallinto-oikeus myös hyväksyi Ekofishin omat vaatimukset, joiden mukaan ympäristö- ja vesihuoltoluvat ja käyttöoikeudet olisi myönnettävä siltä osin kuin yhtiön lupahakemus on jätetty.

Kalatuotteet ovat kestävä valinta ilmaston kannalta – Luke selvitti kotimaisten kalatuotteiden ilmastovaikutuksia

Luonnonvarakeskus 24.2.2022 Suomessa kasvatetun kirjolohen ilmastovaikutus on tuotua kasvatettua lohta pienempi. Kalastetun kalan hiilijalanjälki on yleensä kasvatettua kalaa pienempi. Rehu vaikuttaa eniten kasvatetun kalan hiilijalanjälkeen, kun taas kalastetun kalan ilmastovaikutukset vaihtelevat pyydystapojen ja kuljetusmatkojen mukaan. Luonnonvarakeskus (Luke) määritti suomalaisten kaupallisesti merkittävimpien kalatuotteiden hiilijalanjäljet. Tutkimuksessa selvitettiin elinkaariarviointimenetelmällä tuotantovaiheiden ilmastovaikutukset rehuraaka-aineiden ja kalastusvälineiden tuotannosta fileointiin ja lopputuotteen kuljetukseen…

Valtioneuvosto hyväksyi Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston Suomen ohjelman ja uuden vesiviljelystrategian

Valtioneuvosto hyväksyi torstaina 17. helmikuuta Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston (EMKVR) Suomen ohjelman sekä uuden vesiviljelystrategian. Samalla hyväksyttiin ohjelmaa ja strategiaa koskeva ympäristöselostus. EMKVR-ohjelma lähetetään seuraavaksi Euroopan komissiolle hyväksyttäväksi.

KALANEUVOKSEN YRITTÄJÄPERHE VAHVISTAA SUOMEN KALATOIMIALAA OSTAMALLA VIROLAISOMISTEISEN HEIMON KALA OY:N

Kalaneuvos ja Nordic Trout ostavat kalankasvatusta ja -jalostusta harjoittavan virolaisomisteisen Heimon Kala Oy:n. ”Haluamme vahvistaa kotimaisen kalaraaka-aineen saatavuutta ja vauhdittaa viime vuosina hyvin edistynyttä kalajalosteiden vientiä”, Kalaneuvos Oy:n ja Nordic Trout Ab:n hallitusten puheenjohtaja, kalatalousneuvos Veijo Hukkanen sanoo.

Keskustan Sipilä ja Kalmari ovat jättäneet eduskuntaan kirjallisen kysymyksen kalatalouden edistämisestä.

Ympäristövaliokuntaa johtavan Sipilän ja maa- ja metsätalousvaliokuntaa johtavan Kalmarin mukaan ongelmana on, etteivät ympäristölupien viranomaisohjeet ole yksiselitteisiä ja yhdenmukaisia. Myös Itämeri-rehuun perustuvaa kiertotalousratkaisun määrittämistä ja sen ottamista käyttöön tulisi kiirehtiä, sillä tämä parantaisi mahdollisuuksia ympäristöluvan saamiseen.

ELY-keskukset käsittelevät kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmia

Kalastuslain (379/2015) mukaan kalatalousalueen on laadittava ja otettava käyttöön aluettaan koskeva käyttö- ja hoitosuunnitelma. Suunnitelman tarkoituksena on turvata alueen kalavarojen kestävä ja monipuolinen tuotto ja käyttö sekä biologinen monimuotoisuus. Käyttö- ja hoitosuunnitelmalla edistetään myös vapaa-ajan sekä kaupallisen kalastuksen toimintaedellytyksiä. Suunnitelmat hyväksyy ELY-keskukset.

Tukea hyville hankkeille

Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahasto EMKVR tukee hyviä kalatalouden hankkeita, jolla edistetään muun muassa kestävää vesiviljelyä. EMKVR:n rahat ohjataan jokaisen jäsenvaltion hyväksytyn toimintaohjelman kautta. Suomessa EMKVR:n tulevaa toimintaohjelmaa on valmisteltu maa- ja metsätalousministeriössä jo pitkään. Jos hyvin käy, rahoituspäätöksiä päästään tekemään kesällä 2022.

Haemme elinkeinopoliittista asiantuntijaa

Suomen kalankasvattajaliitto ry hakee Elinkeinopoliittista asiantuntijaa.
Vahvistamme edunvalvontaamme uudella tehtävällä. Itsenäisessä ja vaikuttavassa tehtävässä vastaat Kalanviljelyalan elinkeinopoliittisesta edunvalvonnasta määriteltyjen osa-alueiden osalta ja toimit osana suomalaista kalataloutta. 

Arvostamme alalle soveltuvaa koulutusta ja asiantuntemusta kalanviljelyn lisäksi elintarvikemarkkinoista sekä ympäristö-, elintarvike-, eläin- ja lainsäädännöstä. Työhön kuuluu jonkin verran matkustamista, joten sinulla pitäisi olla myös matkustusvalmiutta. Kalatalouden järjestötoiminnan sekä sidosryhmien tuntemus katsotaan eduksi. Tehtävään kuuluu liiton viestinnän toteuttaminen ja kehittäminen.

Vesihomehankkeessa jatketaan tutkimuksia kalanviljelylaitoksilla

Vesien kylmetessä kutsumaton vieras vesihome alkaa näyttäytyä kalanviljelylaitoksilla. Vesihomeen on raportoitu olevan uhka lohikaloille ympäri maailman ja vesihomeen taudinpurkauksia on raportoitu sekä viljellyillä kaloilla että luonnon populaatioissa. Suomessa on raportoitu ongelmia erityisesti järvitaimenella ja -lohella, joiden viljelyä on jouduttu rajoittamaan ja jopa lopettamaan huonon vesihometilanteen takia. Paitsi veden lämpötila, myös monet muut stressitekijät vaikuttavat lohikalojen vesihomeinfektioiden puhkeamiseen, kuten kutukypsyys tai muut taudit.

Anna palautetta Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston Suomen ohjelmasta vuosille 2021-2027

Uudesta EMKR ohjelmasta kerätään avointa palautetta otakantaa.fi palvelussa 22.8.2021 saakka. Tässä kyselyssä tulleet kommentit otetaan huomioon ohjelman valmisteluissa ennen syksyllä järjestettävää virallista lausuntokierrosta.  Ohjelmaluonnokseen ja uuteen ohjelmakauteen kokonaisuutena voi tutustua tarkemmin osoitteessa: https://merijakalatalous.fi/uusi-ohjelmakausi-2/ Maa- ja metsätalousministeriö kerää avointa palautetta osoitteessa https://www.otakantaa.fi/fi/hankkeet/630/osallistuminen/1133/kysely/ Kyselyyn voi siis osallistua 22.8.2021 saakka kaikki. Palvelu edellyttää rekisteröitymistä. Yleistä uudesta ohjelmakaudesta 2021-2027 Euroopan…

Kotimaisen kalan edistämisohjelma hyväksyttiin – kalan syönnistä hyötyy terveys, vesistöt ja talous

Kotimaisen kalan edistämisohjelma hyväksyttiin – kalan syönnistä hyötyy terveys, vesistöt ja talous

Valtioneuvosto hyväksyi 8.7.2021 Kotimaisen kalan edistämisohjelman, jonka tavoitteena on saada suomalaiset syömään keskimäärin 2,5 kala-annosta viikossa vuoteen 2035 mennessä. Erityisesti halutaan lisätä kotimaisen kestävästi tuotetun kalan kulutusta. Tällä hetkellä kalaa syödään noin 1,7 annosta viikossa. Ohjelman tavoitteena on myös lisätä jalostettujen kalatuotteiden vientiä. – Kotimainen kala on voittava yhdistelmä. Syömällä kalaa voi parantaa terveyttään, puhdistaa…

Ahvenanmaalla lopetetaan yli puoli miljoonaa kiloa kirjolohta kalojen IHN-taudin vuoksi

Ruokavirasto on määrännyt Ahvenanmaalla kolmen IHN-tartunnan saaneen pitopaikan kalat lopetettavaksi. Yhteensä joudutaan lopettamaan yli puoli miljoonaa kiloa kirjolohta. Kalojen lopettamisella pyritään estämään lohikalojen IHN-taudin leviäminen muille kalanviljelylaitoksille ja pitopaikoille Ahvenmaalla. Alueella voi kalastaa ja syödä kalaa tavalliseen tapaan. IHN ei tartu ihmisiin.

Liitto on vahvistanut organisaatiotaan

Kalankasvattajaliitossa aloitti kesäkuun alusta toisena työntekijänä Marko Koivuneva. Marko on 50 -vuotias Nurmijärvellä asuva perheen isä ja jo isoisäkin. Marko tulee työskentelemään yhteiskuntasuhteiden, edunvalvonnan ja kansainvälinen toiminnan parissa. Mari ja Marko muodostavan tiiviin työparin, jotka yhdessä edistävät ja kehittävät kalanviljelyn toimintaedellytyksiä sekä toteuttavat vesiviljelyn tiedotusta, jäsenneuvontaa ja koulutustoimintaa.

Kokonaisuus hallintaan

Työtä, valtaa, vastuuta. Siinä kolmella sanalla Okku Kalliokosken nykyinen työ Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalouspalvelujen yksikönpäällikkönä. Okku Kalliokoski aloitti haasteellisessa tehtävässään keväällä 2020.

– Näen tärkeänä, että lupaprosesseja yksinkertaistetaan, nopeutetaan ja tehdään ennalta-arvattavammaksi. Kyllä meidän ympäristöpuolella ollaan hyvin kartalla tilanteesta ja uusin tietokin on käytettävissä. Kyse ei Kalliokosken mielestä ole elinkeinon ja ympäristön vastakkainasettelusta vaan siitä, että ymmärretään kokonaisuus. 

Naiset kestävän yrittäjyyden puolesta Nepalissa

Nepalissa naisten toimintamahdollisuuksia rajoittavat perinteiset roolit, alhainen koulutustaso sekä naisille kohdistettujen palveluiden vähyys. Suomen kalakasvattajanliitto jatkaa Nepalissa kehitysyhteistyötä Finnish Agri-Agency for Food and Forest Development (FFD:n) kanssa.

Hankkeessa tuetaan Nepalin tuottajajärjestöjä edistämään naisten tulonhankintaa, naisyrittäjyyttä ja varautumista ilmastonmuutokseen ja muihin toimeentuloa uhkaavin riskeihin. 

Ahvenanmaan kalankasvatuslaitosten velvoitetarkkailuaineiston hyödyntäminen sijainninohjauksessa ja vaikutusarvioinneissa

Vesiviljelyn innovaatio-ohjelman ympäristövaikutustutkimuksissa arvioitiin Ahvenanmaan velvoitetarkkailuaineistojen perusteella kalankasvatuksen ja muiden ympäristöolosuhdetekijöiden keskimääräistä vaikutusta päällysleviin ja pohjaeläimistöön, ja sitä kautta myös ekologiseen tilaan. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää laitosten sijainninohjauksessa, velvoitetarkkailun kehittämisessä ja suunnitteluvaiheessa olevien laitosten vaikutusarvioinneissa. 

RAS-tutkimuksen rintamalta

RAS-yritykset ovat talven mittaan jättäneet ympäristölupahakemuksia ja saaneet päätöksiä. Kahden laitoksen toiminta on kuitenkin ajettu alas ja tappiollisia tilinpäätöksiä on valmistunut. Innovaatio-ohjelmassa yritetään kaikesta huolimatta tehdä pitkäjänteistä työtä alan kehittämiseksi. Ohessa muutama nosto viimeaikaisista.

Heimon Kala Oy uudistuu, uudeksi toimitusjohtajaksi Mikko Laavainen

Heimon Kala Oy:n on nimittänyt uudeksi toimitusjohtajakseen Mikko Laavaisen, KTM. Hän siirtyi perinteikkääseen kalankasvatus- ja jalostusyhtiöön toimittuaan aiemmin Leipurin Oyj:n toimitusjohtajana. Heimon Kalan ruorissa Laavaisen tavoitteena on nostaa kuluttajien lautasille entistä enemmän ympäristöystävällistä kotimaista kalaa.

Kuluttajatutkimus: kalanviljelyn ympäristöystävällisyys tunnetaan huonosti

Suomen Kalankasvattajaliitto ry tiedottaa tuoreen kuluttajatutkimuksen havainnoista – suomalaiset eivät tunne kalanviljelyn ympäristövaikutuksia kovin hyvin. Vain kahdeksan prosenttia tiesi, että kalanviljelyn vaikutus Itämeren tilaan on erittäin pieni. Tutkimus osoitti, että väärät käsitykset vaikuttavat suomalaisten mielipiteisiin kalankasvatuksesta.

Marinin hallitus haluaa suomalaisten syövän 6 vuoden päästä joka viikko 445 000 kiloa enemmän pääosin kotimaista kalaa

Sanna Marinin hallituksen yksi kansanterveydellinen tavoite on kasvattaa vuoteen 2027 mennessä suomalaisten keskimäärin viikoittain syömän kalan määrää 47 prosenttia. Se tarkoittaa yli 23 miljoonan kilon vuosittaista lisäystä kalansyöntiin Suomessa. Kotimaisen kalan edistämisohjelma tavoittelee kulutuksen kasvun tapahtuvan pääosin kotimaisella kalalla. Pääosin tarkoittanee noin 75 prosentin osuutta kasvusta. Se olisi 17 miljoonaa kiloa lisää kotimaista kalaa vuosittain. Kotimaisen kalankasvatuksen vuosituotantoa halutaan siis kasvatettavan 120 prosentilla. Tämän toteutuminen pelastaisi kriisiytyneen kala-alan ja parantaisi ruokakalan huoltovarmuutta. Mutta tavoite on mahdoton toteuttaa, elleivät viranomaiset ja kalankasvattajat reagoi siihen nyt.

Avustuksia jaettavana

Kalatalouden ja merenkulun koulutuksen edistämissäätiö – Stiftelsen för främjandet av fiskeri- och sjöfartsutbildning
julistaa haettavaksi avustukset kalatalous- ja luonnonvara-alan suomen- ja ruotsinkielisen koulutuksen tukemiseksi sekä merenkulun, kalatalouselinkeinojen ja luonnonvara-alan koulutusta edistävää toimintaa varten.

Suuria kasvatuslupia Ruotsiin

Ruotsissa toimivia ruokakalankasvatusyrityksiä edustava Matfiskodlarna pääsi helmikuussa uutisoimaan iloisia asioita: kolme sen jäsenyritystä sai suuret ympäristöluvat, joiden turvin on mahdollista kasvattaa Ruotsin sisävesissä miljoonia kiloja enemmän kalaa markkinoille. Luvan saaneet yritykset ovat Nordic Trout Sweden AB, Slotts Lax AB ja Överumans Fisk AB.

Suomalainen kuluttaja ei tiedä, onko lautasella villiä vai kasvatettua kalaa

Ruokakaupoissa myydään käytännössä kahta punalihaista lohikalalajia: lohta ja kirjolohta. Kumpikin tarjolla oleva laji on miltei poikkeuksetta kasvatettua kalaa. Lohta kuitenkin markkinoidaan muun muassa termeillä merilohi, Norjan lohi ja Jäämeren lohi. 90 prosenttia kuluttajista luulee, että merilohi on kalalaji. 79 prosenttia luulee samaa Norjan lohesta. Etenkin merilohta ja Jäämeren lohta luullaan vieläpä villeiksi kalalajeiksi. Nämä mielikuvat vaikuttavat osaltaan siihen, että yli 80 prosenttia suomalaisten kaupasta ostamasta kalasta on tuontikalaa. 

TEM päivitti listan huoltovarmuuden kannalta välttämättömistä akuuteista tai toimialan toiminnan kannalta kriittisistä työtehtävistä

Maahantulon rajoituksia kiristetään 27.1.2021 vaikeutuneen koronatilanteen takia. Osana rajoituksia työ- ja elinkeinoministeriön vetämä eri ministeriöiden yhteinen virkamiesryhmä päivitti 25.1.2021 listan huoltovarmuuden kannalta välttämättömistä akuuteista tai toimialan toiminnan kannalta kriittisistä työtehtäviä.

Korona on vuoden 2020 uutistapaus

Korona, korona, korona. Ei ole epäselvää, mikä hallitsi kuluneen vuoden uutisvirtaa myös kalataloudessa meillä ja muualla. Maaliskuussa koko Euroopan kirjaimellisesti pysäyttänyt korona-virus ja sen muuttuminen maailmanlaajuiseksi pandemiaksi iski kalatalouteen viiveellä – mutta se iski. Koronan hallitessa uutisotsikoita puhetta on riittänyt myös kiertovesitekniikasta.

Yhteistyöllä selkävoitto kalataudeista

Kalatautien torjunta on luovaa yhteistyötä viranomaisten ja kalanviljelijöiden välillä, tietää eläkkeelle jäänyt kalatautitutkimuksen konkari Perttu Koski. – Lähdin eläkkeelle ihan hyvillä mielin. Kalatautitilanne on Suomessa varsin hyvin hallinnassa ja kalatautien parissa työskentelee pätevä porukka eläinlääkäreitä ja tutkijoita. Suomessa kalanviljelijät ovat hyvin motivoituneita ja tiedonhaluisia kalataudeista. Samoin Kalankasvattajaliiton aktiivinen rooli tiedon välittämisessä ja lausuntojen antamisessa on tuottanut tulosta.

EXTRA SMEs – kansainvälinen kalanviljelyn toimintaedellytysten kartoittamisen ja edistämisen hanke

EXTRA SMEs -hankkeessa selvitetään ja edistetään vesiviljelyn toimintaedellytyksiä seitsemässä EU-maassa. Suomesta mukana on Lappi ja laajemmin koko Pohjois-Suomi. Hankkeessa selvitetään alueellisesti kalanviljelyn kehittämistä hidastavia tekijöitä ja mahdollisuuksia niiden poistamiseen sekä pyritään edistämään kalanviljelyn julkista imagoa kestävänä ja tehokkaana tuotantomuotona. Eri maiden tilanteiden välillä tehdään vertailua ja haetaan uusia toimintamalleja Euroopan laajuisesti. Hankkeella pyritään vaikuttamaan alueellisiin ohjelmiin ja strategioihin niin, että kalanviljelyn kehittäminen huomioitaisiin aiempaa paremmin.

Kotimaisen kalan edistämisohjelma – tavoitteena kolminkertaistaa kalanviljelymäärä.

Kotimaisen kalan edistämisohjelman tavoite on, että vuonna 2027 suomalaiset syövät kalaa ravitsemussuositusten mukaisesti 2-3 kertaa viikossa. Kalan käytön kasvu lisäisi työpaikkoja ja toimeentuloa, parantaisi ihmisten terveyttä ja pienentäisi ruokavalion ilmasto- ja ympäristöjalanjälkeä. Edistämisohjelmaa voi kommentoida lausuntopalvelussa 27.11. asti.

Kalatalouden koronatuki

Valtioneuvosto hyväksyi kalatalouden väliaikaista koronatukea koskevan asetusmuutoksen 1.10.2020 ja se tuli voimaan 5.10.2020. Muutosten tavoitteena on yhtenäistää kalatalouden yrityksille myönnettävien korona-avustusten ehtoja yritysten yleisen kustannustuen kanssa. Maa- ja metsätalousministeriö pyrkii avaamaan uusien avustusehtojen mukaisen hakumenettelyn mahdollisimman pian.

Vastuullisesti kasvatettu kala ansaitsee vastuullisen pakkauksen

Vastuullisuus ja ekologisuus ovat kalankasvatuksessa tärkeitä arvoja, joita myös ympäristöystävällinen pakkausvalinta tukee. Perinteiselle styrox-laatikolle löytyy kuitupohjainen vaihtoehto – vieläpä kotimainen. Uusiutuvasta puukuidusta valmistettu Stora Enson EcoFishBoxTM-pakkaus kasvattaa suosiotaan kalateollisuudessa. Hyödyt ulottuvat koko arvoketjuun.

Hallitus turvaa maaseudun yritysten sekä maa- ja kalatalouden toimintaedellytyksiä

Koronavirusepidemia aiheuttaa myös kalatalouden yritystoimintaa harjoittaville yrityksille vastaavia taloudellisia vaikeuksia kuin muiden toimialojen yrityksille. Elinkeinokalatalouden kriisitukea voidaan maksaa kalatalouden arvoketjun (kalastus, vesiviljely, jalostus ja kauppa) yritystoimintaa harjoittaville mikroyrityksille sekä pienille, keskisuurille ja suuryrityksille. Tukea voidaan maksaa kalatalouden yrityksille 120 000 euron yrityskohtaiseen rajaan asti.

Kalatalousyrityksille avustus vahinkoja aiheuttavien harmaahyljeurosten poistamiskuluihin

Kaupalliselle kalastukselle ja kalankasvatukselle aletaan myöntää avustusta rannikolla vahinkoja aiheuttavien halliurosten poistamisesta aiheutuviin kustannuksiin. Valtioneuvosto antoi asiasta torstaina hallitusohjelman mukaisen asetuksen. Hylkeiden aiheuttamia vahinkoja pyritään estämään muilla keinoin, mutta hallikanta aiheuttaa yhä merkittäviä vahinkoja kalataloudelle.

Euroopan komissio ehdottaa uusia tukitoimia kalatalousalalle helpottamaan koronatilannetta

Euroopan komissio on julkaissut ehdotuksen kalatalousalan uusiksi tukitoimiksi koronaviruksen aiheuttamassa kriisitilanteessa. Suunniteltu tukitoimien paketti mahdollistaisi mm. kalastuksen tilapäisen lopettamisen tukemisen sekä kompensaatiot vesiviljelijöille, joille koronavirus aiheuttaa tulonmenetyksiä. Suomi pyrkii ottamaan tuet käyttöön mahdollisimman pian.

MTK:n ja yhteistyökumppaneiden tilannekuvakysely huoltovarmuudesta: Alkutuotannossa huoli työvoimasta, heikkenevästä talous- ja rahoitustilanteesta sekä suojavarusteiden, torjunta-aineiden ja varaosien saannista

Kalankasvatuksen 2-3 vuoden tuotantokierrossa elävän kalan ja mädin siirrot poikaslaitoksilta jatkokasvatukseen ovat juuri alkamassa. Mikäli koronatilanteen aiheuttamiin kuljetushaasteisiin ei löydy ratkaisuja nopeasti, kestää tilanteen korjaaminen todella pitkään.

Kalatalouden ja merenkulun koulutuksen edistämissäätiön avustukset haettavana

Kalatalouden ja merenkulun koulutuksen edistämissäätiö – Stiftelsen för främjandet av fiskeri- och sjöfartsutbildning julistaa haettavaksi avustukset kalatalous- ja luonnonvara-alan suomen- ja ruotsinkielisen koulutuksen tukemiseksi sekä merenkulun, kalatalouselinkeinojen ja luonnonvara-alan koulutusta edistävää toimintaa varten.

Vesistöjen hyvän ekologisen tilan saavuttaminen edellyttää ympäristötiedon avoimuutta

Suomen Kalankasvattajaliiton toimeksiannosta Gaia Consulting on selvittänyt vesistöjen ekologista tilaluokitusta. Hankkeessa kartoitettiin eri toimijoiden roolit luokitteluprosessissa, sekä käytetyt tietokannat ja tausta-aineistot. Nykytilanteessa vesistöhanketta suunnittelevan ei ole mahdollista ennakoida toimintansa vaikutusta vesistön tilaluokitukseen ja tavoitteisiin julkisten aineistojen avulla.

Euroopan meri- ja kalatalousrahaston toimintaohjelman ja kansallisen vesiviljelystrategian valmistelu on alkanut

Maa- ja metsätalousministeriö on käynnistänyt uuden Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) Suomen toimintaohjelman valmistelun ja siihen liittyvän ympäristövaikutusten arvioinnin. Ministeriö pyytää lausuntoja valmistelusuunnitelmasta 14.2.2020 mennessä. Uusi toimintaohjelma ja siihen liittyvä kansallinen lainsäädäntö koskevat rahaston seuraavaa ohjelmakautta 2021−2027. Toimintaohjelman valmistelun yhteydessä päivitetään myös kansallinen vesiviljelystrategia ja siihen liittyvä ympäristöselostus.

Vuodenvaihteen muutoksia maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla

Vuodenvaihteessa maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla astuvat voimaan rehulain ja elintarvikelain muutokset. Lisäksi muun muassa Suurpetojen aiheuttamien koira-, kotieläin- ja irtaimistovahinkojen korvaaminen nopeutuu, Maanmittauslaitosta koskeviin maksusäädöksiin tulee muutoksia ja saaristoisuuden kriteereitä selvitetään.

Luomukalalle ei löydy paikkaa markkinoilla

Osa kuluttajista toivoo luomukasvatettua kalaa valikoimiin. Kotimaisia kasvattajia luomukala ei innosta, sillä kalliiden tuotantokustannusten lisäksi luomumääräykset tekevät siitä nykyiseen kasvatukseen verrattuna vähemmän ympäristöystävällistä. Luomukalanrehussa on oltava huomattavasti enemmän kalajauhoa ja – öljyä kuin tavallisessa kalanrehussa. Se tekee luomurehusta kuormittavampaa, eikä luomukirjolohta voi markkinoida suomalsieen kasvatettuun kirjoloheen verrattuna järin vihreänä vaihtoehtona. 

Kohti kestävää karpin tuotantoa Nepalissa

Nälkä ja aliravitsemus ovat yhä isoja uhkia maailman köyhissä maissa. Maataloutta harjoittavat kehitysmaiden pienviljelijät näkevät usein nälkää, kun samalla keskustelu länsimaissa käy kuumana kestävästä kehityksestä ja ilmastonmuutoksesta. Tällä hetkellä noin miljardi ihmistä saa eläinproteiinia kalasta ja noin 800 miljoona ihmistä saa elantonsa kalastuksesta ja kalanviljelystä. Kestävän kalantuotannon avulla voidaan parantaa turvallisen ja terveellisen kalan saatavuutta, hankittavuutta ja käytettävyyttä, etenkin köyhien naisten ja lasten keskuudessa. On ristiriitaista, että maailman köyhimmät ruokatuottajat näkevät eniten nälkää. Suomen Kalankasvattajaliitto on toiminut kummina Nepalissa, jossa tuettiin naisia aloittamaan kalanviljelyä.

Kohti kalaisaa tulevaisuutta – eurooppalaisella yhteistyöllä kehitetään kalojen ravitsemusta ja valintajalostusta

Aquaculture Europe on yksi suurimmista tutkimuksen ja yritykset yhteen keräävistä vesiviljelyalan kongresseista. Tämän vuoden kongressi järjestettiin lokakuussa Berliinissä. Luken koordinoima AquaIMPACT-hanke järjesti tilaisuudessa yhteissession, jossa käsiteltiin uusimpia digitalisaation, genomiikan ja kiertotalouden teknologioita. Uusia teknologioita kehitetään vesiviljelyn tuotannonseurantaan ja kalojen hyvinvoinnin edistämiseen sekä ravitsemusta, ruokintaa ja valintajalostusta varten.

Vesihometaudin tutkimus etenee suunnitellusti

Vesihometaudin nopeat tunnistusmenetelmät ja tehokkaat hoitokeinot puuttuvat ja ongelmien syntymekanismiakaan ei tunneta. Ruokaviraston eläintautibakteriologian ja -patologian yksikkö tutkii vesihometta Åbo Akademin ja Jyväskylän yliopiston kanssa yhteishankkeessa, jonka lopputulosten avulla voidaan kehittää muun muassa taudin torjunta- ja hoitomenetelmiä kalanviljelylaitoksilla.

Hankintailmoitus ja tarjouspyyntö

Suomen Kalankasvattajaliitto ry toteuttaa hanketta, jossa selvitetään kalan hyvinvointiin liittyviä asioita ennen teurastusta ja sen yhteydessä. Tähän hankkeeseen liittyy Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) rahoitusta.
Pyydämme tarjousta ostopalveluna kirjallisesta selvityksestä kalan hyvinvointiin liittyvistä asioista ennen teurastusta ja teurastuksen aikana (lämpötila, kalatiheys, kuljetus, nosto, tainnutus, verestys).

Hallitusohjelma luo mahdollisuuksia kalatalouteen – lupauksista on nyt pidettävä kiinni!

Uusi hallitusohjelma pyrkii kehittämään tasapainoisesti koko Suomea, kalataloutta unohtamatta. Yksi ohjelman tavoitteista on ”Kasvua ja työllisyyttä luonnon antimista”, jonka keinoiksi on kirjattu kalataloutta koskevia suunnitelmia tulevalle hallituskaudelle. Euroopan parlamentin päätöslauselma viime kesänä (”tavoitteena kestävä ja kilpailukykyinen eurooppalainen vesiviljelyala: nykytilanne ja tulevat haasteet”) toi esiin ja vaati toimenpiteitä monien vesiviljelylle tärkeiden asioiden kehittämiseksi. Näyttäisi siltä, että hallitusneuvottelijat ovat ymmärtäneet kalatalouden vaikean tilanteen markkinoiden ja kansainvälisen politiikan puristuksissa.

Ilmastonmuutos koskee kala-alaakin

Ilmasto muuttuu ja sillä on vaikusta kaikkeen maapallolla, myös vesiin, kaloihin ja kala-alaan. Muutoksilla on kalankasvatukselle sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia. Vastuu ilmastonmuutoksen vaikutusten vähentämisestä on ihmisellä. Suomalaiset voivat osallistua ilmastotalkoisiin muun muassa syömällä enemmän ympäristöystävällistä kotimaista kasvatettua kalaa.

Kalaterveyden ilot ja surut

Kalaterveyspäivässä kuultiin kasvattajien kokemuksia saneerausoperaation toteutuksesta. Lisäksi monipuolisessa päivässä perehdyttiin elävän kalan tuontiin ja siirtoihin, bioturvallisuuteen sekä omavalvontaan, johon on saatu avuksi Kalankasvattajaliiton laatima käytännöllinen omavalvontaopas.

EMKR:n määräaikaisen hakumenettelyn toivotaan johtavan yrityslähtöisiin kalatalouden innovaatioihin ja konkreettisiin kalakantojen kunnostustoimiin

Maa- ja metsätalousministeriö avasi 8.2. määräaikaisen hakumenettelyn viiteen Euroopan meri- ja kalatalousrahaston toimenpiteeseen. Rahaa on jaossa yhteensä 2,4 miljoonaa euroa ja hakuaikaa 5.4.2019 asti.

MMM esittää avustusjärjestelmää kalatalousyrityksille vahinkoa aiheuttavien harmaahylkeiden poistamiseksi

Maa- ja metsätalousministeriö esittää, että kaupallisille kalastajille ja kalankasvatusyrityksille voitaisiin maksaa avustusta niille vahinkoa aiheuttavien harmaahylkeiden säädöstenmukaisen poistamisen jälkeisestä käsittelystä aiheutuviin kustannuksiin. Tavoitteena olisi turvata yritystoiminnalle kohtuulliset toimintaedellytykset vahvistuneen harmaahyljekannan aiheuttamista vahingoista huolimatta.

Kalamiehet ry jää historiaan

Yksi iso pala kalatalouden historiaa laitettiin pakettiin, kun Kalamiehet ry:n toiminta päätettiin lopettaa tämä vuoden loppuun. Yhdistyksen jäsenet tapasivat viimeisen kerran lokakuun alussa Tampereella haikeissa merkeissä. Yhdistys on toiminut yli 80 vuotta edistämässä kalataloutta Suomessa. Mauno Liukkonen kertoi illan esitelmässään, että Kalamiehet ry:llä on pitkä historia maamme kalatalouden eri sektoreiden edistämisessä, ja erittäin merkittävää se on myös kalanviljelyn näkökulmasta.

Kalatalouden tuotot kasvoivat

Vuonna 2016 kalatalousyritysten kokonaistuotot olivat 901 miljoonaa euroa ja alalla toimi 1 779 yritystä. Kalatalouden tuottama jalostusarvo oli 146 miljoonaa euroa ja alan yritykset työllistivät 2 502 henkilötyövuotta. Yrityksistä 73 prosenttia oli kalastusyrityksiä. Tuotoiltaan suurin toimiala oli kalan tukkukauppa. Henkilöstöä oli eniten jalostajien palveluksessa.

Ajatuksia kalatalouden yrittäjyydestä

Kalatalous on konstikas ala. Ulkopuolelta se näyttää usein yksinkertaiselta – mikäpä on myydessä tuotetta, jolla on hyvä imago ja enemmän kysyntää kuin tarjontaa! Toiminnan rajat vetää kuitenkin luonto. Kalaa ei ole koskaan sopivasti, vaan aina liikaa tai liian vähän. Juuri se tekee kala-alasta niin erityisen, kiinnostavan ja kiehtovankin. Pro Kala kokosi keväällä 2018 alalla toimivien…

Tutkimus ehdottaa ratkaisuja kotimaisen vesiviljelyn kestävään lisäämiseen

Hanke esittää useita konkreettisia suosituksia, joilla ympäristöluvitusta voidaan sujuvoittaa. Hankkeessa testattiin ympäristönsuojelulain mukaista neuvontaa. Etenkin isoissa ja monimutkaisissa hankkeissa yrittäjän ja viranomaisen olisi hyvä käydä ennakkoneuvottelut selvitystarpeista ja lupaprosessista. Ennakkoneuvotteluissa viranomaiset saavat etukäteen tietoa yrittäjien suunnitelmista. Samalla he voivat antaa neuvoja lupaprosessin sujuvoittamiseksi.

Kalastusvälineiden puhtaudesta huolehdittava tarkasti IHN-virustaudin esiintymisalueilla

alastuskausi alkaa nyt kevään edetessä. Siianonkijat ja muut kalastajat alkavat liikkua kalastuspaikoilla yhä enemmän. Viime marraskuussa Suomessa todettiin ensi kertaa kalanviljelylaitoksen kirjolohissa IHN-tautitartunta. Taudin esiintymisalueilla kalastajien on erittäin tärkeää ottaa huomioon Eviran ohjeet kalastusvälineiden käsittelystä.

Ministeri tentissä Kalaviikolla

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä aloitti Kalaviikon. Perinteisen avauspuheen sijaan Leppä astui lavalla vastaamaan Kalaviikon osallistujilta etukäteen kerättyihin kymmeneen kiperään kysymykseen. ”Sanon suoraan, ettei kalatalous ole omaa ydinosaamisalaani, mutta hyviin kysymyksiin olen saanut loistavia vastauksia ministeriön osaavien asiantuntijoiden avulla”, ministeri Leppä kiteytti vastausurakkansa.

SUOMEN KALANKASVATTAJALIITON TUNNUSTUSPALKINTO SUOMALAISEN KALANVILJELYN EDISTÄMISESTÄ MANNERLOHI OY:N JUHA PIRILÄLLE SEKÄ KAINUUN LOHI OY:N MARKKU TUIKALLE

Kalaviikko 2018 tapahtuman yhteydessä myönnettiin Suomen Kalankasvattajaliitto ry:n tunnustukset suomalaisen kalanviljelyn hyväksi tehdystä työstä kahdelle pitkän linjan yritykselle ja niiden vetovastuussa oleville yrittäjille Mannerlohi oy:n Juha Pirilälle sekä Kainuun Lohi oy:n Markku Tuikalle.

Ministeri Leppä: Lisää kotimaista kalaa kauppoihin ja ravintoloihin

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä puhui tänään kalaviikon avajaisissa Helsingissä. Ministeri piti erityisen tärkeänä sitä, että kotimaisen kalan kysyntään pystytään vastaamaan. – Kaiken lähtökohta ja tärkein tavoite on, että kauppoihin ja ravintoloihin saataisiin entistä enemmän kotimaista kalaa. Pyrimme kaikin tavoin parantamaan kalastuksen ja vesiviljelyn toimintaedellytyksiä, ministeri Leppä totesi.

Miten kuluttajille saadaan lisää kotimaista kalaa

Nopeimmin kotimaisen kalan tarjontaa voidaan nostaa mahdollistamalla hallitusohjelman mukaisesti kestävän kalankasvatustuotannon kasvu. Hallitusohjelman puitteissa on tehty perusteelliset selvitykset vesiviljelyn lupajärjestelmän selkeyttämiseksi ja sujuvoittamiseksi. Jatkotoimenpiteistä päätettäessä tulee ottaa huomioon, että kyse on koko arvoketjun kannalta äärimmäisen tärkeästä ratkaisusta. Se ratkaisee monen keskeisen seikan osalta, onko kotimaisella vesiviljelytuotannolla edellytykset nousta selkeälle kasvu-uralle.

Huomioi nämä asiat, kun kalastat IHN-tartunta-alueilla

kuolleita kaloja tai niiden perkeitä ei saa jättää jäälle tai rannalle vaan ne tulee hävittää biojätteen tai sekajätteen mukana tai haudata maahan. Kalusto tai kalastusvälineet, jotka ovat olleet kosketuksissa kaloihin tai veteen käsitellään joko kuivaamalla, kuumalla tai desinfiointiaineilla. Käsittely tehdään sen jälkeen, kun välineet on ensin puhdistettu mekaanisesti niin, ettei niissä ole näkyvissä kalan tai syötin jäänteitä tai likaa.

Kansallinen kalakeittopäivä 13.2. – uusi perinne aloitettiin eduskunnasta teemalla ”kalaa hyviin päätöksiin”

Suomalaisen ruokavuoden uutta teemapäivää, kansallista kalakeittopäivää, vietettiin 13.2.2018 eduskunnassa. Vuosittain helmikuun toiseen tiistaihin ajoittuva kalakeittopäivä nostaa esiin kalaruoan terveysvaikutukset ja muistuttaa kotimaisen kalan saatavuuden turvaamisesta. Eduskunnan ravintolatoiminnan puheenjohtajana toiminut Arto Satonen (kok.) pitää kalakeittopäivää tärkeänä avauksena.

Luonnonvarakeskuksen johtokunta nimitetty

Maa- ja metsätalousministeriö 4.1.2018 Hallitus on 4.1.2018 asettanut Luonnonvarakeskuksen johtokunnan toimikaudelle 4.1.2018–31.12.2020. Johtokunnan tehtävänä on tukea Luonnonvarakeskuksen johdon toimintaa, tehdä aloitteita toiminnan strategiseksi suuntaamiseksi sekä edistää yhteistyötä sidosryhmien kanssa. Luonnonvarakeskuksen johtokunta päättää viraston talousarvioehdotuksesta ja tilinpäätöksen hyväksymisestä. Johtokuntaan on pyritty saamaan mahdollisimman kattava edustus Luonnonvarakeskuksen toimialaan liittyvää asiantuntemusta sekä toisaalta merkittävää johtamiskokemusta. Nyt valitun johtokunnan…

Arvokalojen sopimuskasvatus 2018

Hankintailmoitus: Julkista hankintaa koskevalla sopimuksella sovitaan tiettyjen kalakantojen kasvatuksesta valitun toimittajan toimesta. Hankintailmoitus: Julkista hankintaa koskevalla sopimuksella sovitaan tiettyjen kalakantojen kasvatuksesta valitun toimittajan toimesta. Luonnonvarakeskus : Arvokalojen sopimuskasvatus 2018 https://www.hankintailmoitukset.fi/fi/notice/view/2017-026946 https://www.evira.fi/elaimet/elainten-terveys-ja-elaintaudit/elaintaudit/kalat-ja-ravut/ihn/tarttuva-lohikalojen-ihn-virus-suomessa/

Tuoteluokitus hyödyttää kaikkia

Miten varmistetaan, että kirjolohen ostaja ja myyjä puhuvat samaa kieltä ja kuluttajat saavat laadukasta kalaa? Vastaus löytyy tähän päivään päivitetystä tuoteluokituksesta. Teksti ja kuva: Mika Remes Kotimainen kirjolohi sai jo 1990-luvun alussa laatuluokituksen, jonka laatiminen ja lanseeraus Kalankasvattajaliiton johdolla oli suuri ponnistus koko kala-alalle. Superior-, standardi- ja prosessiluokan kirjolohelle perustuva luokitus otettiin laajasti käyttöön, mutta vuosien…

Lohikalojen tarttuva IHN-virus

Evira jatkaa tutkimuksiaan IHN-viruksen levinneisyyden ja alkuperän selvittämiseksi. Vertamuodostavan kudoksen kuoliotautia (infectious haematopoietic necrosis) lohikaloille aiheuttavaa virusta on löytynyt tähän mennessä neljästä kirjolohien pitopaikasta Suomessa. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira on määrännyt näiden pitopaikkojen kalat lopetettaviksi taudin leviämisen ehkäisemiseksi. Tavoitteena on pyrkiä hävittämään IHN-virus Suomesta mahdollisimman nopeasti. Marraskuun lopussa varmistuneen ensimmäisen tartuntatapauksen jälkeen Evira on tutkinut näytteitä kymmenistä…

Ruokkiiko kala kansan vuonna 2030?

Teksti ja kuva: Mika Remes Valtioneuvoston Ruokapoliittinen selonteko ”Ruoka2030” nostaa kalan tärkeään rooliin, kun mietitään, mitä tulevaisuuden Suomessa syödään sekä miten ja kuka ruoan tuottaa. Rikkaiden vesivarojen Suomessa vesiviljelyyn panostamalla voidaan synnyttää uutta yritystoimintaa, luoda lisää työpaikkoja ja nostaa kalaomavaraisuutta. Suomen hallituksella on visio. Sen mukaan suomalaiset syövät vuonna 2030 kestävästi ja eettisesti tuotettua kotimaista,…

VILJELLYN RUOKAKALAN ARVO KASVOI 2016

28.6.2017 LUKE Suomessa kasvatettiin viime vuonna 14,4miljoonaa kiloa kalaa ihmisravinnoksi. Määrä oli puoli miljoonaa kiloa pienempi kuin vuonna 2015. Viljellyn ruokakalan tuotannon arvo nousi edellisvuodesta korkeamman tuottajahinnan vuoksi, selviää Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuoreesta vesiviljelytilastosta. Kirjolohi on tärkein viljelty ruokakalalaji, vaikka sen tuotanto on pienempi kuin 1990-luvun huippuvuosina. Kirjolohta tuotettiin 13,4 miljoonaa kiloa, mikä oli runsaat 90…

KOTIMAISEN LOHEN JA KIRJOLOHEN TUOTTAJAHINTA NOUSI VUONNA 2016

11.5.2017 Luonnonvarakeskus Kalastajat saivat lohesta viime vuonna parikymmentä prosenttia paremman hinnan kuin edellisvuonna. Kasvatetun kirjolohen hinta nousi runsaan kolmanneksen. Lohen kohonnut maailmanmarkkinahinta näyttäisi heijastuneen myös kotimaisen kalan tuottajahintoihin. ”Yhtenä syynä tuottajahintojen nousuun oli viime vuonna uutisoitu maailman toiseksi suurimman lohentuottajamaan, Chilen, tuotannon väheneminen myrkkyleväongelmien takia”, sanoo tutkija Leena Forsman Luonnonvarakeskuksesta. Kasvatetusta siiasta huippuhinta Kasvatetusta siiasta…

KIRGISIA VILJELEE KALAA SUOMEN TUELLA

Ulkoasiainministeriö, 21.4.2017 Suomi on tukenut Kirgisian kalatalouden elvyttämistä vuodesta 2009 alkaen. Työ on tuottanut tulosta: kahdeksassa vuodessa kalantuotanto on kymmenkertaistunut. Kirgisialaiset kalanviljelijät ovat todistaneet tärkeitä muutoksia: ”Hanke on tuonut yhteisömme yhteen ja opettanut meidät työskentelemään yhtenä perheenä. Kuudessa vuodessa olemme nähneet, mitä kalankasvatus voi meille antaa”, sanoo Toktogul Balygy -yhdistyksen puheenjohtaja Artur Egemberdiev. ”Olemme rakentaneet…

SEKÄ VIENNIN ETTÄ TUONNIN ARVO KASVOIVAT KALAN ULKOMAANKAUPASSA VUONNA 2016

22.3.2017 Luonnonvarakeskus Suomesta vietiin kalaa ja kalatuotteita 57 miljoonan euron arvosta vuonna 2016. Kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli peräti 19 miljoonaa euroa. Tuonnin arvo oli 398 miljoonaa euroa, ja siinä oli kasvua 21 miljoonaa euroa. Viennin määrä kasvoi kahdella miljoonalla kilolla 71 miljoonaan kiloon. Edellisvuoteen verrattuna tuontimäärä (101 miljoonaa kiloa) pieneni 12 miljoonaa kiloa. Ihmisravinnoksi…