Tiedotteet alalle

Tiedotteet alalle

  • Ministeriöiden vastaus kalanviljelijöiden vetoomukseen

    Maa- ja metsätalous- sekä ympäristöministeriöiden vastaus 25.3.2022 jätettyyn Kalankasvattajaliiton, useiden kasvatusyritysten sekä Raisio Oyj:n yhteiseen vetoomukseen on nyt julkistettu. Vastauksessa todetaan, että ympäristönsuojelulaki ei tunnista mahdollisuutta ympäristölupien määräaikaiselle joustamiselle. Ministeriöt esittävät kolme toimenpidettä, joilla pyritään tukemaan jatkokasvattamiseen mahdollisesti ryhtyviä yrityksiä.

    Lue lisää
  • Elinkeinokalatalouden lisätalousarvio

    Valtioneuvosto on vuoden 2022 toisessa lisätalousarviossa esittänyt elinkeinotalouden edistämiseen lisäystä lähes 7,4 miljoonaa euroa, josta 5,0 miljoonaa euroa on osa maatalouden huoltovarmuuspakettia.

    Lue lisää
  • Energiaveron palautukset

    Vesiviljelyn energiaverojen palautus on astunut voimaan 1.1.2022. Elinkeinonharjoittajat hakevat palautusta kalenterivuosittain seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. Yhteisöjen on kuitenkin jätettävä palautushakemus neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä.

    Lue lisää
  • Kuusamon Kala hakee tuotantopäällikköä

    Tuotantopäällikön tehtävänä on johtaa päivittäistä tuotantoa siten, että tuotanto-organisaatiolle asetetut tavoitteet saavutetaan niin laadullisesti kuin kustannustehokkaasti. Päivittäisen tuotantosuunnitelman toteutumisen lisäksi tuotantopäällikkö vastaa työturvallisuudesta, tuotteiden laadusta ja omavalvonnan toteutumisesta. Tuotannon prosessien sekä toiminnan kehittäminen ovat olennainen osa tehtävää.

    Lue lisää
  • Liiton edunvalvontaan lisäresursseja

    Kalankasvattajaliiton uutena elinkeinopoliittisena asiantuntijana on aloittanut varatuomari Heikki Mäkinen. Hänen pääasiallinen tehtäväkenttänsä tulee olemaan alan edunvalvonta, yhteiskuntasuhteet ja kansainvälinen toiminta. - 16.5.2022

    Lue lisää
  • Kalatalous jälleen näkyvästi esillä eduskunnassa

    Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta antoi 11.5.2022 lausuntonsa turvallisuusympäristön muutosta koskevasta ajankohtaisselonteosta. Lausunnossaan valiokunta nosti myös kotimaisen kalatalouden vahvasti esille. Valiokunnan kannanotto kalatalouden osalta: Valiokunta korostaa, että maatalouden lisäksi myös kalataloudella on merkittävä rooli huoltovarmuuden ja ruokaturvan takaamisessa. Suomen rannikolla ja järvissä on vielä paljon vajaasti hyödynnettyjä kalavaroja, jotka voidaan ottaa…

    Lue lisää
  • Vedestä ruokapöytään – kalankasvatusta sisävesillä

    Miksi meidän pitäisi suosia kotimaista kalaa ja sen kasvatusta? Tässä videossa tutustutaan kalankasvatukseen sisävesillä Savon Taimen Oy:n toimitusjohtaja Yrjö Lankisen kanssa. Mitä kalankasvatus on ja miltä se näyttää? Miksi se on tärkeää kuluttajalle, mutta myös koko kalateollisuudelle? Näihin kysymyksiin saadaan vastaukset tässä videossa

    Lue lisää
  • Vedestä ruokapöytään – videokirjasto

    Pro Kala on tehnyt Vedestä ruokapöytään - videokirjaston, joka koostuu yleishyödyllisistä kotimaisesta kalasta kertovista videoista. Videot esittelevät kalatoimialaa minidokumentein ja animaatioin sekä opastavat katsojaa käsittelemään kalaa ja valmistamaan kalasta ruokaa.

    Lue lisää
  • Kalatuotteiden jäljitettävyyteen liittyvä määräaikainen haku avoinna 3.6.2022 asti

    Maa- ja metsätalousministeriö on 4.12.2015 (dnro 1887/04.04.03.00/2015) antamalla päätöksellään päättänyt, että tiettyihin Euroopan meri- ja kalatalousrahaston Suomen toimintaohjelman 2014–2020 toimenpiteisiin myönnetään Manner-Suomessa tukea ainoastaan määräaikaisessa hakumenettelyssä. Päätöksen mukaan määräaikaiset hakumenettelyt avataan erikseen tehtävällä ilmoituksella.

    Lue lisää
  • Kalatalouden kyky selviytyä kriiseistä on varmistettava nyt

    Viimeisen puolentoista kuukauden aikana on käynyt selväksi, että meillä ei ole tällä hetkellä riittäviä välineitä esimerkiksi kotimaisen kalankasvatustuotannon turvaamiseksi kriisitilanteissa. Ukrainan kriisin vaikutuksesta erityisesti troolikalastus, kalankasvatuksen poikastuotanto ja kalanrehun tuotanto ovat ajautuneet nopeasti vaikeuksiin, mikä uhkaa heikentää kotimaisen kalan tuotantoa.  Koronapandemian ja Ukrainan kriisin opetus onkin se, että meidän tulee…

    Lue lisää
  • Avustuksia haettavana

    Kalatalouden ja merenkulun koulutuksen edistämissäätiö - Stiftelsen för främjandet av fiskeri- och sjöfartsutbildning julistaa haettavaksi avustukset kalatalous- ja luonnonvara-alan suomen- ja ruotsinkielisen koulutuksen tukemiseksi sekä merenkulun, kalatalouselinkeinojen ja luonnonvara-alan koulutusta edistävää toimintaa varten. Säätiön hallitukselle osoitetut vapaamuotoiset hakemukset toimitetaan viimeistään 30.4.2022 osoitteeseen kalatalouden ja merenkulun koulutuksen edistämissäätiö, Kalakouluntie 72, 21610…

    Lue lisää
  • Ukrainan sodan vaikutukset kalatalouteen

    Ukrainan sota vaikuttaa suuresti Suomen kalatalouteen. Kalarehujen vienti Venäjälle loppui ja merkittävä osa kalan viennistä tyrehtyi. Polttoaineiden ja rehuraaka-aineiden hinnan nousu uhkaa jo nyt kotimaisen kalan tuotantoa. Kalanpoikasvienti Venäjälle loppui. - Päivitetty 25.5.2022

    Lue lisää
  • Töitä riittää nuorille kala-alalla

    ”Työtä nuorille riittää, jos intoa ja työhaluja riittää”, kiteyttää kalatalouden lehtori Antti Forsman Paraisilla toimivasta Ammattiopisto Liviasta. Perusopintonsa päättävien yhteishaussa on tarjolla hyviä opiskelupaikkoja elinkeinokalatalouden aloille.

    Lue lisää
  • Kalatuotteet ovat kestävä valinta ilmaston kannalta – Luke selvitti kotimaisten kalatuotteiden ilmastovaikutuksia

    Luonnonvarakeskus 24.2.2022 Suomessa kasvatetun kirjolohen ilmastovaikutus on tuotua kasvatettua lohta pienempi. Kalastetun kalan hiilijalanjälki on yleensä kasvatettua kalaa pienempi. Rehu vaikuttaa eniten kasvatetun kalan hiilijalanjälkeen, kun taas kalastetun kalan ilmastovaikutukset vaihtelevat pyydystapojen ja kuljetusmatkojen mukaan. Luonnonvarakeskus (Luke) määritti suomalaisten kaupallisesti merkittävimpien kalatuotteiden hiilijalanjäljet. Tutkimuksessa selvitettiin elinkaariarviointimenetelmällä tuotantovaiheiden ilmastovaikutukset rehuraaka-aineiden ja kalastusvälineiden…

    Lue lisää
  • ELY-keskukset käsittelevät kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmia

    Kalastuslain (379/2015) mukaan kalatalousalueen on laadittava ja otettava käyttöön aluettaan koskeva käyttö- ja hoitosuunnitelma. Suunnitelman tarkoituksena on turvata alueen kalavarojen kestävä ja monipuolinen tuotto ja käyttö sekä biologinen monimuotoisuus. Käyttö- ja hoitosuunnitelmalla edistetään myös vapaa-ajan sekä kaupallisen kalastuksen toimintaedellytyksiä. Suunnitelmat hyväksyy ELY-keskukset.

    Lue lisää
  • Tukea hyville hankkeille

    Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahasto EMKVR tukee hyviä kalatalouden hankkeita, jolla edistetään muun muassa kestävää vesiviljelyä. EMKVR:n rahat ohjataan jokaisen jäsenvaltion hyväksytyn toimintaohjelman kautta. Suomessa EMKVR:n tulevaa toimintaohjelmaa on valmisteltu maa- ja metsätalousministeriössä jo pitkään. Jos hyvin käy, rahoituspäätöksiä päästään tekemään kesällä 2022.

    Lue lisää
  • Haemme elinkeinopoliittista asiantuntijaa

    Suomen kalankasvattajaliitto ry hakee Elinkeinopoliittista asiantuntijaa. Vahvistamme edunvalvontaamme uudella tehtävällä. Itsenäisessä ja vaikuttavassa tehtävässä vastaat Kalanviljelyalan elinkeinopoliittisesta edunvalvonnasta määriteltyjen osa-alueiden osalta ja toimit osana suomalaista kalataloutta.  Arvostamme alalle soveltuvaa koulutusta ja asiantuntemusta kalanviljelyn lisäksi elintarvikemarkkinoista sekä ympäristö-, elintarvike-, eläin- ja lainsäädännöstä. Työhön kuuluu jonkin verran matkustamista, joten sinulla pitäisi olla…

    Lue lisää
  • Vesihomehankkeessa jatketaan tutkimuksia kalanviljelylaitoksilla

    Vesien kylmetessä kutsumaton vieras vesihome alkaa näyttäytyä kalanviljelylaitoksilla. Vesihomeen on raportoitu olevan uhka lohikaloille ympäri maailman ja vesihomeen taudinpurkauksia on raportoitu sekä viljellyillä kaloilla että luonnon populaatioissa. Suomessa on raportoitu ongelmia erityisesti järvitaimenella ja -lohella, joiden viljelyä on jouduttu rajoittamaan ja jopa lopettamaan huonon vesihometilanteen takia. Paitsi veden lämpötila, myös monet…

    Lue lisää
  • Anna palautetta Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston Suomen ohjelmasta vuosille 2021-2027

    Uudesta EMKR ohjelmasta kerätään avointa palautetta otakantaa.fi palvelussa 22.8.2021 saakka. Tässä kyselyssä tulleet kommentit otetaan huomioon ohjelman valmisteluissa ennen syksyllä järjestettävää virallista lausuntokierrosta.  Ohjelmaluonnokseen ja uuteen ohjelmakauteen kokonaisuutena voi tutustua tarkemmin osoitteessa: https://merijakalatalous.fi/uusi-ohjelmakausi-2/ Maa- ja metsätalousministeriö kerää avointa palautetta osoitteessa https://www.otakantaa.fi/fi/hankkeet/630/osallistuminen/1133/kysely/ Kyselyyn voi siis osallistua 22.8.2021 saakka kaikki. Palvelu edellyttää rekisteröitymistä.…

    Lue lisää
  • Ahvenanmaalla lopetetaan yli puoli miljoonaa kiloa kirjolohta kalojen IHN-taudin vuoksi

    Ruokavirasto on määrännyt Ahvenanmaalla kolmen IHN-tartunnan saaneen pitopaikan kalat lopetettavaksi. Yhteensä joudutaan lopettamaan yli puoli miljoonaa kiloa kirjolohta. Kalojen lopettamisella pyritään estämään lohikalojen IHN-taudin leviäminen muille kalanviljelylaitoksille ja pitopaikoille Ahvenmaalla. Alueella voi kalastaa ja syödä kalaa tavalliseen tapaan. IHN ei tartu ihmisiin.

    Lue lisää
  • Liitto on vahvistanut organisaatiotaan

    Kalankasvattajaliitossa aloitti kesäkuun alusta toisena työntekijänä Marko Koivuneva. Marko on 50 -vuotias Nurmijärvellä asuva perheen isä ja jo isoisäkin. Marko tulee työskentelemään yhteiskuntasuhteiden, edunvalvonnan ja kansainvälinen toiminnan parissa. Mari ja Marko muodostavan tiiviin työparin, jotka yhdessä edistävät ja kehittävät kalanviljelyn toimintaedellytyksiä sekä toteuttavat vesiviljelyn tiedotusta, jäsenneuvontaa ja koulutustoimintaa.

    Lue lisää
  • Kokonaisuus hallintaan

    Työtä, valtaa, vastuuta. Siinä kolmella sanalla Okku Kalliokosken nykyinen työ Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalouspalvelujen yksikönpäällikkönä. Okku Kalliokoski aloitti haasteellisessa tehtävässään keväällä 2020. - Näen tärkeänä, että lupaprosesseja yksinkertaistetaan, nopeutetaan ja tehdään ennalta-arvattavammaksi. Kyllä meidän ympäristöpuolella ollaan hyvin kartalla tilanteesta ja uusin tietokin on käytettävissä. Kyse ei Kalliokosken mielestä ole elinkeinon ja ympäristön vastakkainasettelusta…

    Lue lisää
  • Naiset kestävän yrittäjyyden puolesta Nepalissa

    Nepalissa naisten toimintamahdollisuuksia rajoittavat perinteiset roolit, alhainen koulutustaso sekä naisille kohdistettujen palveluiden vähyys. Suomen kalakasvattajanliitto jatkaa Nepalissa kehitysyhteistyötä Finnish Agri-Agency for Food and Forest Development (FFD:n) kanssa. Hankkeessa tuetaan Nepalin tuottajajärjestöjä edistämään naisten tulonhankintaa, naisyrittäjyyttä ja varautumista ilmastonmuutokseen ja muihin toimeentuloa uhkaavin riskeihin. 

    Lue lisää
  • RAS-tutkimuksen rintamalta

    RAS-yritykset ovat talven mittaan jättäneet ympäristölupahakemuksia ja saaneet päätöksiä. Kahden laitoksen toiminta on kuitenkin ajettu alas ja tappiollisia tilinpäätöksiä on valmistunut. Innovaatio-ohjelmassa yritetään kaikesta huolimatta tehdä pitkäjänteistä työtä alan kehittämiseksi. Ohessa muutama nosto viimeaikaisista.

    Lue lisää
  • Heimon Kala Oy uudistuu, uudeksi toimitusjohtajaksi Mikko Laavainen

    Heimon Kala Oy:n on nimittänyt uudeksi toimitusjohtajakseen Mikko Laavaisen, KTM. Hän siirtyi perinteikkääseen kalankasvatus- ja jalostusyhtiöön toimittuaan aiemmin Leipurin Oyj:n toimitusjohtajana. Heimon Kalan ruorissa Laavaisen tavoitteena on nostaa kuluttajien lautasille entistä enemmän ympäristöystävällistä kotimaista kalaa.

    Lue lisää
  • Kuluttajatutkimus: kalanviljelyn ympäristöystävällisyys tunnetaan huonosti

    Suomen Kalankasvattajaliitto ry tiedottaa tuoreen kuluttajatutkimuksen havainnoista – suomalaiset eivät tunne kalanviljelyn ympäristövaikutuksia kovin hyvin. Vain kahdeksan prosenttia tiesi, että kalanviljelyn vaikutus Itämeren tilaan on erittäin pieni. Tutkimus osoitti, että väärät käsitykset vaikuttavat suomalaisten mielipiteisiin kalankasvatuksesta.

    Lue lisää
  • Avustuksia jaettavana

    Kalatalouden ja merenkulun koulutuksen edistämissäätiö - Stiftelsen för främjandet av fiskeri- och sjöfartsutbildning julistaa haettavaksi avustukset kalatalous- ja luonnonvara-alan suomen- ja ruotsinkielisen koulutuksen tukemiseksi sekä merenkulun, kalatalouselinkeinojen ja luonnonvara-alan koulutusta edistävää toimintaa varten.

    Lue lisää
  • Suuria kasvatuslupia Ruotsiin

    Ruotsissa toimivia ruokakalankasvatusyrityksiä edustava Matfiskodlarna pääsi helmikuussa uutisoimaan iloisia asioita: kolme sen jäsenyritystä sai suuret ympäristöluvat, joiden turvin on mahdollista kasvattaa Ruotsin sisävesissä miljoonia kiloja enemmän kalaa markkinoille. Luvan saaneet yritykset ovat Nordic Trout Sweden AB, Slotts Lax AB ja Överumans Fisk AB.

    Lue lisää
  • Suomalainen kuluttaja ei tiedä, onko lautasella villiä vai kasvatettua kalaa

    Ruokakaupoissa myydään käytännössä kahta punalihaista lohikalalajia: lohta ja kirjolohta. Kumpikin tarjolla oleva laji on miltei poikkeuksetta kasvatettua kalaa. Lohta kuitenkin markkinoidaan muun muassa termeillä merilohi, Norjan lohi ja Jäämeren lohi. 90 prosenttia kuluttajista luulee, että merilohi on kalalaji. 79 prosenttia luulee samaa Norjan lohesta. Etenkin merilohta ja Jäämeren lohta luullaan…

    Lue lisää
  • Korona on vuoden 2020 uutistapaus

    Korona, korona, korona. Ei ole epäselvää, mikä hallitsi kuluneen vuoden uutisvirtaa myös kalataloudessa meillä ja muualla. Maaliskuussa koko Euroopan kirjaimellisesti pysäyttänyt korona-virus ja sen muuttuminen maailmanlaajuiseksi pandemiaksi iski kalatalouteen viiveellä – mutta se iski. Koronan hallitessa uutisotsikoita puhetta on riittänyt myös kiertovesitekniikasta.

    Lue lisää
  • Yhteistyöllä selkävoitto kalataudeista

    Kalatautien torjunta on luovaa yhteistyötä viranomaisten ja kalanviljelijöiden välillä, tietää eläkkeelle jäänyt kalatautitutkimuksen konkari Perttu Koski. – Lähdin eläkkeelle ihan hyvillä mielin. Kalatautitilanne on Suomessa varsin hyvin hallinnassa ja kalatautien parissa työskentelee pätevä porukka eläinlääkäreitä ja tutkijoita. Suomessa kalanviljelijät ovat hyvin motivoituneita ja tiedonhaluisia kalataudeista. Samoin Kalankasvattajaliiton aktiivinen rooli tiedon välittämisessä…

    Lue lisää
  • EXTRA SMEs – kansainvälinen kalanviljelyn toimintaedellytysten kartoittamisen ja edistämisen hanke

    EXTRA SMEs -hankkeessa selvitetään ja edistetään vesiviljelyn toimintaedellytyksiä seitsemässä EU-maassa. Suomesta mukana on Lappi ja laajemmin koko Pohjois-Suomi. Hankkeessa selvitetään alueellisesti kalanviljelyn kehittämistä hidastavia tekijöitä ja mahdollisuuksia niiden poistamiseen sekä pyritään edistämään kalanviljelyn julkista imagoa kestävänä ja tehokkaana tuotantomuotona. Eri maiden tilanteiden välillä tehdään vertailua ja haetaan uusia toimintamalleja Euroopan…

    Lue lisää
  • Vesiviljely, alkutuotannon helmi

    Kalojen ja muiden vedenelävien tuottaminen luonnonvesissä tai maan päällä altaissa on nuori alkutuotannon muoto. Vesiviljelyllä on kuitenkin monia ominaisuuksia, joiden ansiosta sitä voidaan pitää yhtenä alkutuotannon helmistä ja siitä osoituksena se on maailmanlaajuisesti nopeimmin kasvava alkutuotannon muoto.

    Lue lisää
  • Kalatalouden koronatuki

    Valtioneuvosto hyväksyi kalatalouden väliaikaista koronatukea koskevan asetusmuutoksen 1.10.2020 ja se tuli voimaan 5.10.2020. Muutosten tavoitteena on yhtenäistää kalatalouden yrityksille myönnettävien korona-avustusten ehtoja yritysten yleisen kustannustuen kanssa. Maa- ja metsätalousministeriö pyrkii avaamaan uusien avustusehtojen mukaisen hakumenettelyn mahdollisimman pian.

    Lue lisää
  • Innovaatiot esillä poikkeustilanteesta huolimatta

    Koronavirustilanne on vaikuttanut jokaiseen alaan, eikä kalatalousala ole poikkeus. Kalatalouden Innovaatiopäivät 2020 eivät jää pitämättä, vaikka tapahtuma onkin tänä vuonna hieman erilainen. Kaksipäiväinen ohjelma on kaikille yhteinen, ja osallistua voi myös etänä.

    Lue lisää
  • Kestävä ja eristävä eps-laatikko on 100 % kierrätettävä

    Jackon Finland Oy:n kalalaatikot varmistavat katkeamattoman kylmäketjun. Lämpöä eristävä EPS-laatikko kestää myös merestä nostetun märän kalan painon –kestävyytensä ja keveytensä ansiosta laatikoita käyttävätkin etenkin kalastajat sekä kalanjalostajat ja -kasvattajat.

    Lue lisää
  • Vastuullisesti kasvatettu kala ansaitsee vastuullisen pakkauksen

    Vastuullisuus ja ekologisuus ovat kalankasvatuksessa tärkeitä arvoja, joita myös ympäristöystävällinen pakkausvalinta tukee. Perinteiselle styrox-laatikolle löytyy kuitupohjainen vaihtoehto – vieläpä kotimainen. Uusiutuvasta puukuidusta valmistettu Stora Enson EcoFishBoxTM-pakkaus kasvattaa suosiotaan kalateollisuudessa. Hyödyt ulottuvat koko arvoketjuun.

    Lue lisää
  • Blue IMPACT ™ vesiviljelyn uudistaja

    BioMar tuo markkinoille uuden Blue IMPACT ™-rehun. Uusi rehu vähentää vesiviljelyn ympäristövaikutuksia. Tuotesarjan ensimmäinen rehu on suunniteltu Itämeren alueen kehittyvään allaskasvatukseen. Rehun kokonaisfosforin määrää on vähennetty ja fosforin sulavuutta parannettu, sekä samalla on parannettu rehun tuotantovaikutusta.

    Lue lisää
  • FEAP newsletter

    This newsletter informs FEAP associations and their own members about our most recent activities and documents.

    Lue lisää
  • Koronan ongelmat tulevat viiveellä kalanviljelyyn

    Korona-virus on pysäyttänyt maailman. Suomessakin ihmisten liikkumista on rajoitettu radikaalisti, kokonaiset alat ovat hädässä liiketoiminnan sakattua kerralla. Kalankasvatukseen korona ei ole iskenyt kohtalokkaasti, mutta ongelmitta ei alallakaan olla.

    Lue lisää
  • Hallitus turvaa maaseudun yritysten sekä maa- ja kalatalouden toimintaedellytyksiä

    Koronavirusepidemia aiheuttaa myös kalatalouden yritystoimintaa harjoittaville yrityksille vastaavia taloudellisia vaikeuksia kuin muiden toimialojen yrityksille. Elinkeinokalatalouden kriisitukea voidaan maksaa kalatalouden arvoketjun (kalastus, vesiviljely, jalostus ja kauppa) yritystoimintaa harjoittaville mikroyrityksille sekä pienille, keskisuurille ja suuryrityksille. Tukea voidaan maksaa kalatalouden yrityksille 120 000 euron yrityskohtaiseen rajaan asti.

    Lue lisää
  • Kevätkokous siirretty myöhempään ajankohtaan!

    Joudumme valitettavasti siirtämään ensi keskiviikoksi (18.3.2020) ilmoitetun Liiton kevätkokouksen myöhemmäksi ajankohdaksi koronavirus-epidemian (covid-19) vuoksi. Informoimme uudesta kokouksen ajankohdasta myöhemmin. Myös kalaterveyspäivä sekä Kalaviikko 2020 on peruttu. Pahoittelemme aiheutunutta vaivaa!

    Lue lisää
  • Vesistöjen hyvän ekologisen tilan saavuttaminen edellyttää ympäristötiedon avoimuutta

    Suomen Kalankasvattajaliiton toimeksiannosta Gaia Consulting on selvittänyt vesistöjen ekologista tilaluokitusta. Hankkeessa kartoitettiin eri toimijoiden roolit luokitteluprosessissa, sekä käytetyt tietokannat ja tausta-aineistot. Nykytilanteessa vesistöhanketta suunnittelevan ei ole mahdollista ennakoida toimintansa vaikutusta vesistön tilaluokitukseen ja tavoitteisiin julkisten aineistojen avulla.

    Lue lisää
  • Pohjanlahti opettaa

    Poikkitieteellinen Smartsea-hanke kokoaa tietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksesta Pohjanlahteen ja jakaa sitä kaikille merestä hyötyville tahoille – myös kalankasvatukselle.

    Lue lisää
  • Taloudellinen kestävyys kuntoon Kalaviikolla

    Maaliskuussa Turussa järjestettävä Kalaviikko 2020 uppoutuu kala-alan kuumiin teemoihin, kuten taloudelliseen kestävyyteen, kalan nettikauppaan ja työhyvinvointiin. Järjestelyistä vastaava Suomen Kalakauppiasliitto julkistaa Kalaviikolla myös Vuoden Kalakauppa -kisan voittajan.

    Lue lisää
  • Luke kokosi kalatalouden tilastot e-vuosikirjaan

    Luonnonvarakeskus Luke kerää valtavasti tilastotietoa biotaloudesta – myös kalanviljelystä. Viimeiset viisi vuotta Luke on niputtanut laajan tilastomateriaalin verkkoon e-vuosikirjaan. Tuorein tilastokatsaus löytyy nyt Luken sivuilla.

    Lue lisää
  • Euroopan meri- ja kalatalousrahaston toimintaohjelman ja kansallisen vesiviljelystrategian valmistelu on alkanut

    Maa- ja metsätalousministeriö on käynnistänyt uuden Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) Suomen toimintaohjelman valmistelun ja siihen liittyvän ympäristövaikutusten arvioinnin. Ministeriö pyytää lausuntoja valmistelusuunnitelmasta 14.2.2020 mennessä. Uusi toimintaohjelma ja siihen liittyvä kansallinen lainsäädäntö koskevat rahaston seuraavaa ohjelmakautta 2021−2027. Toimintaohjelman valmistelun yhteydessä päivitetään myös kansallinen vesiviljelystrategia ja siihen liittyvä ympäristöselostus.

    Lue lisää
  • Vuodenvaihteen muutoksia maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla

    Vuodenvaihteessa maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla astuvat voimaan rehulain ja elintarvikelain muutokset. Lisäksi muun muassa Suurpetojen aiheuttamien koira-, kotieläin- ja irtaimistovahinkojen korvaaminen nopeutuu, Maanmittauslaitosta koskeviin maksusäädöksiin tulee muutoksia ja saaristoisuuden kriteereitä selvitetään.

    Lue lisää
  • Luomukalalle ei löydy paikkaa markkinoilla

    Osa kuluttajista toivoo luomukasvatettua kalaa valikoimiin. Kotimaisia kasvattajia luomukala ei innosta, sillä kalliiden tuotantokustannusten lisäksi luomumääräykset tekevät siitä nykyiseen kasvatukseen verrattuna vähemmän ympäristöystävällistä. Luomukalanrehussa on oltava huomattavasti enemmän kalajauhoa ja – öljyä kuin tavallisessa kalanrehussa. Se tekee luomurehusta kuormittavampaa, eikä luomukirjolohta voi markkinoida suomalsieen kasvatettuun kirjoloheen verrattuna järin vihreänä vaihtoehtona. 

    Lue lisää
  • Kohti kestävää karpin tuotantoa Nepalissa

    Nälkä ja aliravitsemus ovat yhä isoja uhkia maailman köyhissä maissa. Maataloutta harjoittavat kehitysmaiden pienviljelijät näkevät usein nälkää, kun samalla keskustelu länsimaissa käy kuumana kestävästä kehityksestä ja ilmastonmuutoksesta. Tällä hetkellä noin miljardi ihmistä saa eläinproteiinia kalasta ja noin 800 miljoona ihmistä saa elantonsa kalastuksesta ja kalanviljelystä. Kestävän kalantuotannon avulla voidaan parantaa…

    Lue lisää
  • Vesihometaudin tutkimus etenee suunnitellusti

    Vesihometaudin nopeat tunnistusmenetelmät ja tehokkaat hoitokeinot puuttuvat ja ongelmien syntymekanismiakaan ei tunneta. Ruokaviraston eläintautibakteriologian ja -patologian yksikkö tutkii vesihometta Åbo Akademin ja Jyväskylän yliopiston kanssa yhteishankkeessa, jonka lopputulosten avulla voidaan kehittää muun muassa taudin torjunta- ja hoitomenetelmiä kalanviljelylaitoksilla.

    Lue lisää
  • Hankintailmoitus ja tarjouspyyntö

    Suomen Kalankasvattajaliitto ry toteuttaa hanketta, jossa selvitetään kalan hyvinvointiin liittyviä asioita ennen teurastusta ja sen yhteydessä. Tähän hankkeeseen liittyy Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) rahoitusta. Pyydämme tarjousta ostopalveluna kirjallisesta selvityksestä kalan hyvinvointiin liittyvistä asioista ennen teurastusta ja teurastuksen aikana (lämpötila, kalatiheys, kuljetus, nosto, tainnutus, verestys).

    Lue lisää
  • Itämeren tilaa halutaan parantaa satelliittidatan avulla

    Itämeren ja sen ranta-alueiden heikon tilan parantamiseen etsitään apua myös avaruudesta. Kaikille avoin WeSeaChallenge -ideakilpailu hakee innovatiivisia ratkaisuja, joissa satelliittidataa hyödyntäen kyettäisiin parantamaan tietoisuutta merialueen tilasta ja tukemaan toimia sen parantamiseksi.

    Lue lisää
  • Hallitusohjelma luo mahdollisuuksia kalatalouteen – lupauksista on nyt pidettävä kiinni!

    Uusi hallitusohjelma pyrkii kehittämään tasapainoisesti koko Suomea, kalataloutta unohtamatta. Yksi ohjelman tavoitteista on ”Kasvua ja työllisyyttä luonnon antimista”, jonka keinoiksi on kirjattu kalataloutta koskevia suunnitelmia tulevalle hallituskaudelle. Euroopan parlamentin päätöslauselma viime kesänä (”tavoitteena kestävä ja kilpailukykyinen eurooppalainen vesiviljelyala: nykytilanne ja tulevat haasteet”) toi esiin ja vaati toimenpiteitä monien vesiviljelylle tärkeiden…

    Lue lisää
  • KALANKASVATUKSEN SKENAARIOT MERIALUEELLA

    Kansallisen vesiviljelystrategian tavoitteena on lisätä kotimaista kalankasvatusta. Kalankasvatus on tärkeä teema myös merialuesuunnittelussa. Skenaariotyössä kootaan eri sidosryhmien näkemyksiä uusien kalankasvatuslaitosten tarpeesta ja sijoittamisesta Manner-Suomen merialueille.

    Lue lisää
  • Ilmastonmuutos koskee kala-alaakin

    Ilmasto muuttuu ja sillä on vaikusta kaikkeen maapallolla, myös vesiin, kaloihin ja kala-alaan. Muutoksilla on kalankasvatukselle sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia. Vastuu ilmastonmuutoksen vaikutusten vähentämisestä on ihmisellä. Suomalaiset voivat osallistua ilmastotalkoisiin muun muassa syömällä enemmän ympäristöystävällistä kotimaista kasvatettua kalaa.

    Lue lisää
  • Norjalla hurjat kasvutavoitteet

    Norja on lohenkasvatuksen mahtimaa maailmassa. Se ei norjalaisille kuitenkaan riitä. Norjan valtio on asettanut tavoitteeksi nostaa kalankasvatuksen tuotanto peräti viiteen miljardiin kiloon vuoteen 2050 mennessä. Se vaatii kokonaan uusia teknisiä ratkaisuja kasvattaa kalaa.

    Lue lisää
  • Kalaterveyden ilot ja surut

    Kalaterveyspäivässä kuultiin kasvattajien kokemuksia saneerausoperaation toteutuksesta. Lisäksi monipuolisessa päivässä perehdyttiin elävän kalan tuontiin ja siirtoihin, bioturvallisuuteen sekä omavalvontaan, johon on saatu avuksi Kalankasvattajaliiton laatima käytännöllinen omavalvontaopas.

    Lue lisää
  • Kalatalouden innovaatio-ohjelmilla uskoa tulevaan

    Kalatalouden innovaatiopäivät kokosi Vantaalle 8–9.11.2018 reilusti yli 200 kalatalouden asiantuntijaa yrittäjistä tutkijoihin ja hallinnon alan asiantuntijoihin. Euroopan meri- ja kalatalousrahaston rahoittamilla innovaatio-ohjelmilla oli näytön paikka, ja toimintamalli vakuutti. Vaikuttavuus syntyy toiminnan käytännönläheisestä kehittämisessä.

    Lue lisää
  • Kalamiehet ry jää historiaan

    Yksi iso pala kalatalouden historiaa laitettiin pakettiin, kun Kalamiehet ry:n toiminta päätettiin lopettaa tämä vuoden loppuun. Yhdistyksen jäsenet tapasivat viimeisen kerran lokakuun alussa Tampereella haikeissa merkeissä. Yhdistys on toiminut yli 80 vuotta edistämässä kalataloutta Suomessa. Mauno Liukkonen kertoi illan esitelmässään, että Kalamiehet ry:llä on pitkä historia maamme kalatalouden eri sektoreiden…

    Lue lisää
  • Kalatalouden tuotot kasvoivat

    Vuonna 2016 kalatalousyritysten kokonaistuotot olivat 901 miljoonaa euroa ja alalla toimi 1 779 yritystä. Kalatalouden tuottama jalostusarvo oli 146 miljoonaa euroa ja alan yritykset työllistivät 2 502 henkilötyövuotta. Yrityksistä 73 prosenttia oli kalastusyrityksiä. Tuotoiltaan suurin toimiala oli kalan tukkukauppa. Henkilöstöä oli eniten jalostajien palveluksessa.

    Lue lisää
  • Kala-altaille kehitetty harmaahylkeen vangitsemislaite käyttöön

    Luonnonvarakeskuksen LUKE:n toimesta on parina viime vuonna kehitetty Selkämerellä harmaahylkeen vangitsemislaitteistoa, joka soveltuu kalanviljelylaitosten tarpeisiin. Paikallinen kumppani kehitystyössä on kalankasvatusyritys KalaValtanen Oy Luvialta. Nyt tuo laitteisto on testauksien ja muutosten jälkeen laitettu paikoilleen.

    Lue lisää
  • Lohikalojen IHN-tauti hävitetty Suomesta

    Lohikalojen IHN-tauti on saatu hävitettyä Suomesta. EU:n komissio on nyt palauttanut Suomelle virallisen IHN-vapauden, lukuun ottamatta neljää pienempää aluetta, joilla tapaukset todettiin. Näillä alueilla on virallisesti hyväksytty IHN-seurantaohjelma.

    Lue lisää
  • Kuskin paikalla täytyy olla tahto eikä pelko

    Kalataloutemme on heikossa hapessa, mutta onko sillä väliä?  Avoimessa taloudessahan markkinavoimat päättävät, mitä kulutetaan. Kyllä se ongelma on! Markkinoiden omat signaalit kertovat selvästi, että kotimaisen kalan tarjonta on kroonisesti pienempää kuin kysyntä. Markkinat eivät tyydytä kuluttajien toiveita.

    Lue lisää
  • Ajatuksia kalatalouden yrittäjyydestä

    Kalatalous on konstikas ala. Ulkopuolelta se näyttää usein yksinkertaiselta – mikäpä on myydessä tuotetta, jolla on hyvä imago ja enemmän kysyntää kuin tarjontaa! Toiminnan rajat vetää kuitenkin luonto. Kalaa ei ole koskaan sopivasti, vaan aina liikaa tai liian vähän. Juuri se tekee kala-alasta niin erityisen, kiinnostavan ja kiehtovankin. Pro Kala…

    Lue lisää
  • Tutkimus ehdottaa ratkaisuja kotimaisen vesiviljelyn kestävään lisäämiseen

    Hanke esittää useita konkreettisia suosituksia, joilla ympäristöluvitusta voidaan sujuvoittaa. Hankkeessa testattiin ympäristönsuojelulain mukaista neuvontaa. Etenkin isoissa ja monimutkaisissa hankkeissa yrittäjän ja viranomaisen olisi hyvä käydä ennakkoneuvottelut selvitystarpeista ja lupaprosessista. Ennakkoneuvotteluissa viranomaiset saavat etukäteen tietoa yrittäjien suunnitelmista. Samalla he voivat antaa neuvoja lupaprosessin sujuvoittamiseksi.

    Lue lisää
  • Ministeri tentissä Kalaviikolla

    Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä aloitti Kalaviikon. Perinteisen avauspuheen sijaan Leppä astui lavalla vastaamaan Kalaviikon osallistujilta etukäteen kerättyihin kymmeneen kiperään kysymykseen. ”Sanon suoraan, ettei kalatalous ole omaa ydinosaamisalaani, mutta hyviin kysymyksiin olen saanut loistavia vastauksia ministeriön osaavien asiantuntijoiden avulla”, ministeri Leppä kiteytti vastausurakkansa.

    Lue lisää
  • Kirjolohen päivitetty tuoteluokitus ja perkausohjeet

    ro Kala on päivittänyt kirjolohen laatuluokituksen. Luokituksen nimi myös muutettiin laatu-luokituksesta tuoteluokitukseksi. Luokitusta on tarkoitus käyttää yritysten välisessä kaupassa, ja sen tavoitteena on selkeyttää ja yhtenäistää kirjolohen tuote-/laatukuvaa. 

    Lue lisää
  • Vedestä ruokapöytään

    Vedestä ruokapöytään, elinkeinokalatalouden arvoketjua esittelevä tietopaketti on päivitetty. Tietopakettia voi jakaa yritysvierailijoille ja paikallisislle päättäjille.

    Lue lisää
  • Ministeri Leppä: Lisää kotimaista kalaa kauppoihin ja ravintoloihin

    Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä puhui tänään kalaviikon avajaisissa Helsingissä. Ministeri piti erityisen tärkeänä sitä, että kotimaisen kalan kysyntään pystytään vastaamaan. – Kaiken lähtökohta ja tärkein tavoite on, että kauppoihin ja ravintoloihin saataisiin entistä enemmän kotimaista kalaa. Pyrimme kaikin tavoin parantamaan kalastuksen ja vesiviljelyn toimintaedellytyksiä, ministeri Leppä totesi.

    Lue lisää
  • Miten kuluttajille saadaan lisää kotimaista kalaa

    Nopeimmin kotimaisen kalan tarjontaa voidaan nostaa mahdollistamalla hallitusohjelman mukaisesti kestävän kalankasvatustuotannon kasvu. Hallitusohjelman puitteissa on tehty perusteelliset selvitykset vesiviljelyn lupajärjestelmän selkeyttämiseksi ja sujuvoittamiseksi. Jatkotoimenpiteistä päätettäessä tulee ottaa huomioon, että kyse on koko arvoketjun kannalta äärimmäisen tärkeästä ratkaisusta. Se ratkaisee monen keskeisen seikan osalta, onko kotimaisella vesiviljelytuotannolla edellytykset nousta selkeälle kasvu-uralle.

    Lue lisää
  • Huomioi nämä asiat, kun kalastat IHN-tartunta-alueilla

    kuolleita kaloja tai niiden perkeitä ei saa jättää jäälle tai rannalle vaan ne tulee hävittää biojätteen tai sekajätteen mukana tai haudata maahan. Kalusto tai kalastusvälineet, jotka ovat olleet kosketuksissa kaloihin tai veteen käsitellään joko kuivaamalla, kuumalla tai desinfiointiaineilla. Käsittely tehdään sen jälkeen, kun välineet on ensin puhdistettu mekaanisesti niin, ettei…

    Lue lisää
  • Kalaviikko katsoo uutta kohti

    Kalatalouden tulevaisuus, uudet keinot kalatautien hävittämiseen, rannikkokalastuksen innovaatio-ohjelmat ja viennin mahdollisuudet. Muun muassa näistä aiheista keskustellaan Kalaviikko-seminaarissa, joka järjestetään maaliskuussa. Ilmoittautuminen on jo käynnissä!

    Lue lisää
  • Luonnonvarakeskuksen johtokunta nimitetty

    Maa- ja metsätalousministeriö 4.1.2018 Hallitus on 4.1.2018 asettanut Luonnonvarakeskuksen johtokunnan toimikaudelle 4.1.2018–31.12.2020. Johtokunnan tehtävänä on tukea Luonnonvarakeskuksen johdon toimintaa, tehdä aloitteita toiminnan strategiseksi suuntaamiseksi sekä edistää yhteistyötä sidosryhmien kanssa. Luonnonvarakeskuksen johtokunta päättää viraston talousarvioehdotuksesta ja tilinpäätöksen hyväksymisestä. Johtokuntaan on pyritty saamaan mahdollisimman kattava edustus Luonnonvarakeskuksen toimialaan liittyvää asiantuntemusta sekä toisaalta…

    Lue lisää
  • Arvokalojen sopimuskasvatus 2018

    Hankintailmoitus: Julkista hankintaa koskevalla sopimuksella sovitaan tiettyjen kalakantojen kasvatuksesta valitun toimittajan toimesta. Hankintailmoitus: Julkista hankintaa koskevalla sopimuksella sovitaan tiettyjen kalakantojen kasvatuksesta valitun toimittajan toimesta. Luonnonvarakeskus : Arvokalojen sopimuskasvatus 2018 https://www.hankintailmoitukset.fi/fi/notice/view/2017-026946 https://www.evira.fi/elaimet/elainten-terveys-ja-elaintaudit/elaintaudit/kalat-ja-ravut/ihn/tarttuva-lohikalojen-ihn-virus-suomessa/

    Lue lisää
  • Tuoteluokitus hyödyttää kaikkia

    Miten varmistetaan, että kirjolohen ostaja ja myyjä puhuvat samaa kieltä ja kuluttajat saavat laadukasta kalaa? Vastaus löytyy tähän päivään päivitetystä tuoteluokituksesta. Teksti ja kuva: Mika Remes Kotimainen kirjolohi sai jo 1990-luvun alussa laatuluokituksen, jonka laatiminen ja lanseeraus Kalankasvattajaliiton johdolla oli suuri ponnistus koko kala-alalle. Superior-, standardi- ja prosessiluokan kirjolohelle perustuva luokitus…

    Lue lisää
  • Lohikalojen tarttuva IHN-virus

    Evira jatkaa tutkimuksiaan IHN-viruksen levinneisyyden ja alkuperän selvittämiseksi. Vertamuodostavan kudoksen kuoliotautia (infectious haematopoietic necrosis) lohikaloille aiheuttavaa virusta on löytynyt tähän mennessä neljästä kirjolohien pitopaikasta Suomessa. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira on määrännyt näiden pitopaikkojen kalat lopetettaviksi taudin leviämisen ehkäisemiseksi. Tavoitteena on pyrkiä hävittämään IHN-virus Suomesta mahdollisimman nopeasti. Marraskuun lopussa varmistuneen ensimmäisen tartuntatapauksen jälkeen…

    Lue lisää
  • Ruokkiiko kala kansan vuonna 2030?

    Teksti ja kuva: Mika Remes Valtioneuvoston Ruokapoliittinen selonteko ”Ruoka2030” nostaa kalan tärkeään rooliin, kun mietitään, mitä tulevaisuuden Suomessa syödään sekä miten ja kuka ruoan tuottaa. Rikkaiden vesivarojen Suomessa vesiviljelyyn panostamalla voidaan synnyttää uutta yritystoimintaa, luoda lisää työpaikkoja ja nostaa kalaomavaraisuutta. Suomen hallituksella on visio. Sen mukaan suomalaiset syövät vuonna 2030…

    Lue lisää
  • VILJELLYN RUOKAKALAN ARVO KASVOI 2016

    28.6.2017 LUKE Suomessa kasvatettiin viime vuonna 14,4miljoonaa kiloa kalaa ihmisravinnoksi. Määrä oli puoli miljoonaa kiloa pienempi kuin vuonna 2015. Viljellyn ruokakalan tuotannon arvo nousi edellisvuodesta korkeamman tuottajahinnan vuoksi, selviää Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuoreesta vesiviljelytilastosta. Kirjolohi on tärkein viljelty ruokakalalaji, vaikka sen tuotanto on pienempi kuin 1990-luvun huippuvuosina. Kirjolohta tuotettiin 13,4 miljoonaa…

    Lue lisää
  • KOTIMAISEN LOHEN JA KIRJOLOHEN TUOTTAJAHINTA NOUSI VUONNA 2016

    11.5.2017 Luonnonvarakeskus Kalastajat saivat lohesta viime vuonna parikymmentä prosenttia paremman hinnan kuin edellisvuonna. Kasvatetun kirjolohen hinta nousi runsaan kolmanneksen. Lohen kohonnut maailmanmarkkinahinta näyttäisi heijastuneen myös kotimaisen kalan tuottajahintoihin. ”Yhtenä syynä tuottajahintojen nousuun oli viime vuonna uutisoitu maailman toiseksi suurimman lohentuottajamaan, Chilen, tuotannon väheneminen myrkkyleväongelmien takia”, sanoo tutkija Leena Forsman Luonnonvarakeskuksesta.…

    Lue lisää
  • KIRGISIA VILJELEE KALAA SUOMEN TUELLA

    Ulkoasiainministeriö, 21.4.2017 Suomi on tukenut Kirgisian kalatalouden elvyttämistä vuodesta 2009 alkaen. Työ on tuottanut tulosta: kahdeksassa vuodessa kalantuotanto on kymmenkertaistunut. Kirgisialaiset kalanviljelijät ovat todistaneet tärkeitä muutoksia: ”Hanke on tuonut yhteisömme yhteen ja opettanut meidät työskentelemään yhtenä perheenä. Kuudessa vuodessa olemme nähneet, mitä kalankasvatus voi meille antaa”, sanoo Toktogul Balygy -yhdistyksen…

    Lue lisää
  • SEKÄ VIENNIN ETTÄ TUONNIN ARVO KASVOIVAT KALAN ULKOMAANKAUPASSA VUONNA 2016

    22.3.2017 Luonnonvarakeskus Suomesta vietiin kalaa ja kalatuotteita 57 miljoonan euron arvosta vuonna 2016. Kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli peräti 19 miljoonaa euroa. Tuonnin arvo oli 398 miljoonaa euroa, ja siinä oli kasvua 21 miljoonaa euroa. Viennin määrä kasvoi kahdella miljoonalla kilolla 71 miljoonaan kiloon. Edellisvuoteen verrattuna tuontimäärä (101 miljoonaa kiloa)…

    Lue lisää