Tiedotteet alalle

Kalatalouden ja merenkulun koulutuksen edistämissäätiö – Stiftelsen för främjandet av fiskeri- och sjöfartsutbildning julistaa haettavaksi avustukset kalatalous- ja luonnonvara-alan suomen- ja ruotsinkielisen koulutuksen tukemiseksi sekä merenkulun, kalatalouselinkeinojen ja luonnonvara-alan koulutusta edistävää toimintaa varten.

Kalankasvattajaliiton syyskokouksessa kahdeksan vuotta liiton hallitusta luotsannut Irja Skytén-Suominen luovutti puheenjohtajan nuijan Johan Åbergille. Johan Åberg työskentelee MTK:ssa maatalousjohtajana, mutta aikaa on löytynyt kahden vuosikymmenen ajan myös luottamustehtävissä Kalankasvattajaliiton hallituksessa.

Kalankasvattajaliiton väistyvä puheenjohtaja Irja Skytén-Suominen tietää, että kalanviljelyn asioissa on edettävä askel kerrallaan. Muutokset tapahtuvat joskus ärsyttävän hitaasti – mutta ne tapahtuvat kuitenkin.

Kalatalouden ja merenkulun koulutuksen edistämissäätiö – Stiftelsen för främjandet av fiskeri- och sjöfartsutbildning julistaa haettavaksi avustukset kalatalous- ja luonnonvara-alan suomen- ja ruotsinkielisen koulutuksen tukemiseksi sekä merenkulun, kalatalouselinkeinojen ja luonnonvara-alan koulutusta edistävää toimintaa varten. Säätiön hallitukselle osoitetut vapaamuotoiset hakemukset toimitetaan viimeistään 30.4.2022 osoitteeseen kalatalouden ja merenkulun koulutuksen edistämissäätiö, Kalakouluntie 72, 21610 Kirjala tai sähköpostilla osoitteeseen kari.kipinoinen@livia.fi….

The Anglers association of Baden-Württemberg, Germany runs an Atlantic salmon farm, which produces salmon juveniles, which are stocked to tributaries of the Rhine, with the aim to restore the Atlantic salmon stock. Enclosed please find two job offers.

Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahasto EMKVR tukee hyviä kalatalouden hankkeita, jolla edistetään muun muassa kestävää vesiviljelyä. EMKVR:n rahat ohjataan jokaisen jäsenvaltion hyväksytyn toimintaohjelman kautta. Suomessa EMKVR:n tulevaa toimintaohjelmaa on valmisteltu maa- ja metsätalousministeriössä jo pitkään. Jos hyvin käy, rahoituspäätöksiä päästään tekemään kesällä 2022.

Vesien kylmetessä kutsumaton vieras vesihome alkaa näyttäytyä kalanviljelylaitoksilla. Vesihomeen on raportoitu olevan uhka lohikaloille ympäri maailman ja vesihomeen taudinpurkauksia on raportoitu sekä viljellyillä kaloilla että luonnon populaatioissa. Suomessa on raportoitu ongelmia erityisesti järvitaimenella ja -lohella, joiden viljelyä on jouduttu rajoittamaan ja jopa lopettamaan huonon vesihometilanteen takia. Paitsi veden lämpötila, myös monet muut stressitekijät vaikuttavat lohikalojen vesihomeinfektioiden puhkeamiseen, kuten kutukypsyys tai muut taudit.

Ahvenanmaalla kirjolohien lopetus ja perkaus on saatu päätökseen IHN-tartunnan saaneissa pitopaikoissa. Taudin hävittäminen pitopaikoissa jatkuu parhaillaan rakenteiden puhdistamisella ja desinfioimisella.

Kalankasvattajaliitossa aloitti kesäkuun alusta toisena työntekijänä Marko Koivuneva. Marko on 50 -vuotias Nurmijärvellä asuva perheen isä ja jo isoisäkin. Marko tulee työskentelemään yhteiskuntasuhteiden, edunvalvonnan ja kansainvälinen toiminnan parissa. Mari ja Marko muodostavan tiiviin työparin, jotka yhdessä edistävät ja kehittävät kalanviljelyn toimintaedellytyksiä sekä toteuttavat vesiviljelyn tiedotusta, jäsenneuvontaa ja koulutustoimintaa.

Työtä, valtaa, vastuuta. Siinä kolmella sanalla Okku Kalliokosken nykyinen työ Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalouspalvelujen yksikönpäällikkönä. Okku Kalliokoski aloitti haasteellisessa tehtävässään keväällä 2020.

– Näen tärkeänä, että lupaprosesseja yksinkertaistetaan, nopeutetaan ja tehdään ennalta-arvattavammaksi. Kyllä meidän ympäristöpuolella ollaan hyvin kartalla tilanteesta ja uusin tietokin on käytettävissä. Kyse ei Kalliokosken mielestä ole elinkeinon ja ympäristön vastakkainasettelusta vaan siitä, että ymmärretään kokonaisuus. 

Nepalissa naisten toimintamahdollisuuksia rajoittavat perinteiset roolit, alhainen koulutustaso sekä naisille kohdistettujen palveluiden vähyys. Suomen kalakasvattajanliitto jatkaa Nepalissa kehitysyhteistyötä Finnish Agri-Agency for Food and Forest Development (FFD:n) kanssa.

Hankkeessa tuetaan Nepalin tuottajajärjestöjä edistämään naisten tulonhankintaa, naisyrittäjyyttä ja varautumista ilmastonmuutokseen ja muihin toimeentuloa uhkaavin riskeihin. 

Vesiviljelyn innovaatio-ohjelman ympäristövaikutustutkimuksissa arvioitiin Ahvenanmaan velvoitetarkkailuaineistojen perusteella kalankasvatuksen ja muiden ympäristöolosuhdetekijöiden keskimääräistä vaikutusta päällysleviin ja pohjaeläimistöön, ja sitä kautta myös ekologiseen tilaan. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää laitosten sijainninohjauksessa, velvoitetarkkailun kehittämisessä ja suunnitteluvaiheessa olevien laitosten vaikutusarvioinneissa. 

RAS-yritykset ovat talven mittaan jättäneet ympäristölupahakemuksia ja saaneet päätöksiä. Kahden laitoksen toiminta on kuitenkin ajettu alas ja tappiollisia tilinpäätöksiä on valmistunut. Innovaatio-ohjelmassa yritetään kaikesta huolimatta tehdä pitkäjänteistä työtä alan kehittämiseksi. Ohessa muutama nosto viimeaikaisista.

Kalatalouden ja merenkulun koulutuksen edistämissäätiö – Stiftelsen för främjandet av fiskeri- och sjöfartsutbildning
julistaa haettavaksi avustukset kalatalous- ja luonnonvara-alan suomen- ja ruotsinkielisen koulutuksen tukemiseksi sekä merenkulun, kalatalouselinkeinojen ja luonnonvara-alan koulutusta edistävää toimintaa varten.

Tulevaisuudessa saatetaan nähdä kalan kiertovesikasvatusta biohiililaitoksen yhteydessä. Tällaista mahdollisuutta selvitetään meneillään olevassa hankkeessa, joka tähtää kiertotalouteen, hiilineutraaliuteen sekä aluetalouden parantamiseen.

Kainuun Lohenkasvattajat ry on muuttanut sääntöjään ja nimeään. Uusi nimi on Kainuun-Koillismaan Kalankasvattajat ry ja se kuvaa yhdistyksen uutta laajempaa toimialuetta ja yhdistyksen tarkoitusta toimia alueen kaikkien kalankasvattajien yhdistyksenä niiden tuotantotavasta riippumatta.

Ruotsissa toimivia ruokakalankasvatusyrityksiä edustava Matfiskodlarna pääsi helmikuussa uutisoimaan iloisia asioita: kolme sen jäsenyritystä sai suuret ympäristöluvat, joiden turvin on mahdollista kasvattaa Ruotsin sisävesissä miljoonia kiloja enemmän kalaa markkinoille. Luvan saaneet yritykset ovat Nordic Trout Sweden AB, Slotts Lax AB ja Överumans Fisk AB.

 Det är med glädje vi kan meddela att tre fiskodlingsföretag har fått nya och fortsatta miljötillstånd.

Maahantulon rajoituksia kiristetään 27.1.2021 vaikeutuneen koronatilanteen takia. Osana rajoituksia työ- ja elinkeinoministeriön vetämä eri ministeriöiden yhteinen virkamiesryhmä päivitti 25.1.2021 listan huoltovarmuuden kannalta välttämättömistä akuuteista tai toimialan toiminnan kannalta kriittisistä työtehtäviä.

Korona, korona, korona. Ei ole epäselvää, mikä hallitsi kuluneen vuoden uutisvirtaa myös kalataloudessa meillä ja muualla. Maaliskuussa koko Euroopan kirjaimellisesti pysäyttänyt korona-virus ja sen muuttuminen maailmanlaajuiseksi pandemiaksi iski kalatalouteen viiveellä – mutta se iski. Koronan hallitessa uutisotsikoita puhetta on riittänyt myös kiertovesitekniikasta.

Kalatautien torjunta on luovaa yhteistyötä viranomaisten ja kalanviljelijöiden välillä, tietää eläkkeelle jäänyt kalatautitutkimuksen konkari Perttu Koski. – Lähdin eläkkeelle ihan hyvillä mielin. Kalatautitilanne on Suomessa varsin hyvin hallinnassa ja kalatautien parissa työskentelee pätevä porukka eläinlääkäreitä ja tutkijoita. Suomessa kalanviljelijät ovat hyvin motivoituneita ja tiedonhaluisia kalataudeista. Samoin Kalankasvattajaliiton aktiivinen rooli tiedon välittämisessä ja lausuntojen antamisessa on tuottanut tulosta.

EXTRA SMEs -hankkeessa selvitetään ja edistetään vesiviljelyn toimintaedellytyksiä seitsemässä EU-maassa. Suomesta mukana on Lappi ja laajemmin koko Pohjois-Suomi. Hankkeessa selvitetään alueellisesti kalanviljelyn kehittämistä hidastavia tekijöitä ja mahdollisuuksia niiden poistamiseen sekä pyritään edistämään kalanviljelyn julkista imagoa kestävänä ja tehokkaana tuotantomuotona. Eri maiden tilanteiden välillä tehdään vertailua ja haetaan uusia toimintamalleja Euroopan laajuisesti. Hankkeella pyritään vaikuttamaan alueellisiin ohjelmiin ja strategioihin niin, että kalanviljelyn kehittäminen huomioitaisiin aiempaa paremmin.

Valtioneuvosto hyväksyi kalatalouden väliaikaista koronatukea koskevan asetusmuutoksen 1.10.2020 ja se tuli voimaan 5.10.2020. Muutosten tavoitteena on yhtenäistää kalatalouden yrityksille myönnettävien korona-avustusten ehtoja yritysten yleisen kustannustuen kanssa. Maa- ja metsätalousministeriö pyrkii avaamaan uusien avustusehtojen mukaisen hakumenettelyn mahdollisimman pian.

Koronavirustilanne on vaikuttanut jokaiseen alaan, eikä kalatalousala ole poikkeus. Kalatalouden Innovaatiopäivät 2020 eivät jää pitämättä, vaikka tapahtuma onkin tänä vuonna hieman erilainen. Kaksipäiväinen ohjelma on kaikille yhteinen, ja osallistua voi myös etänä.

This newsletter informs FEAP associations and their own members about our most recent activities and documents.

Korona-virus on pysäyttänyt maailman. Suomessakin ihmisten liikkumista on rajoitettu radikaalisti, kokonaiset alat ovat hädässä liiketoiminnan sakattua kerralla. Kalankasvatukseen korona ei ole iskenyt kohtalokkaasti, mutta ongelmitta ei alallakaan olla.

Koronaviruksesta aiheutuvan markkina- ja tuotantohäiriön vuoksi maa- ja metsätalousministeriössä valmistellaan ministeri Jari Lepän johdolla maa- ja elintarviketalouden tukipakettia. Tukea valmistellaan myös kalastusaluksille, kalankasvatukselle ja kalanjalostuyrityksille.

Kalatalouden ja merenkulun koulutuksen edistämissäätiö – Stiftelsen för främjandet av fiskeri- och sjöfartsutbildning julistaa haettavaksi avustukset kalatalous- ja luonnonvara-alan suomen- ja ruotsinkielisen koulutuksen tukemiseksi sekä merenkulun, kalatalouselinkeinojen ja luonnonvara-alan koulutusta edistävää toimintaa varten.

Joudumme valitettavasti siirtämään ensi keskiviikoksi (18.3.2020) ilmoitetun Liiton kevätkokouksen myöhemmäksi ajankohdaksi koronavirus-epidemian (covid-19) vuoksi. Informoimme uudesta kokouksen ajankohdasta myöhemmin. Myös kalaterveyspäivä sekä Kalaviikko 2020 on peruttu. Pahoittelemme aiheutunutta vaivaa!

Suomen Kalankasvattajaliiton toimeksiannosta Gaia Consulting on selvittänyt vesistöjen ekologista tilaluokitusta. Hankkeessa kartoitettiin eri toimijoiden roolit luokitteluprosessissa, sekä käytetyt tietokannat ja tausta-aineistot. Nykytilanteessa vesistöhanketta suunnittelevan ei ole mahdollista ennakoida toimintansa vaikutusta vesistön tilaluokitukseen ja tavoitteisiin julkisten aineistojen avulla.

Poikkitieteellinen Smartsea-hanke kokoaa tietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksesta Pohjanlahteen ja jakaa sitä kaikille merestä hyötyville tahoille – myös kalankasvatukselle.

Maaliskuussa Turussa järjestettävä Kalaviikko 2020 uppoutuu kala-alan kuumiin teemoihin, kuten taloudelliseen kestävyyteen, kalan nettikauppaan ja työhyvinvointiin. Järjestelyistä vastaava Suomen Kalakauppiasliitto julkistaa Kalaviikolla myös Vuoden Kalakauppa -kisan voittajan.

Luonnonvarakeskus Luke kerää valtavasti tilastotietoa biotaloudesta – myös kalanviljelystä. Viimeiset viisi vuotta Luke on niputtanut laajan tilastomateriaalin verkkoon e-vuosikirjaan. Tuorein tilastokatsaus löytyy nyt Luken sivuilla.

Maa- ja metsätalousministeriö on käynnistänyt uuden Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) Suomen toimintaohjelman valmistelun ja siihen liittyvän ympäristövaikutusten arvioinnin. Ministeriö pyytää lausuntoja valmistelusuunnitelmasta 14.2.2020 mennessä. Uusi toimintaohjelma ja siihen liittyvä kansallinen lainsäädäntö koskevat rahaston seuraavaa ohjelmakautta 2021−2027. Toimintaohjelman valmistelun yhteydessä päivitetään myös kansallinen vesiviljelystrategia ja siihen liittyvä ympäristöselostus.

Vuodenvaihteessa maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla astuvat voimaan rehulain ja elintarvikelain muutokset. Lisäksi muun muassa Suurpetojen aiheuttamien koira-, kotieläin- ja irtaimistovahinkojen korvaaminen nopeutuu, Maanmittauslaitosta koskeviin maksusäädöksiin tulee muutoksia ja saaristoisuuden kriteereitä selvitetään.

Osa kuluttajista toivoo luomukasvatettua kalaa valikoimiin. Kotimaisia kasvattajia luomukala ei innosta, sillä kalliiden tuotantokustannusten lisäksi luomumääräykset tekevät siitä nykyiseen kasvatukseen verrattuna vähemmän ympäristöystävällistä. Luomukalanrehussa on oltava huomattavasti enemmän kalajauhoa ja – öljyä kuin tavallisessa kalanrehussa. Se tekee luomurehusta kuormittavampaa, eikä luomukirjolohta voi markkinoida suomalsieen kasvatettuun kirjoloheen verrattuna järin vihreänä vaihtoehtona. 

Nälkä ja aliravitsemus ovat yhä isoja uhkia maailman köyhissä maissa. Maataloutta harjoittavat kehitysmaiden pienviljelijät näkevät usein nälkää, kun samalla keskustelu länsimaissa käy kuumana kestävästä kehityksestä ja ilmastonmuutoksesta. Tällä hetkellä noin miljardi ihmistä saa eläinproteiinia kalasta ja noin 800 miljoona ihmistä saa elantonsa kalastuksesta ja kalanviljelystä. Kestävän kalantuotannon avulla voidaan parantaa turvallisen ja terveellisen kalan saatavuutta, hankittavuutta ja käytettävyyttä, etenkin köyhien naisten ja lasten keskuudessa. On ristiriitaista, että maailman köyhimmät ruokatuottajat näkevät eniten nälkää. Suomen Kalankasvattajaliitto on toiminut kummina Nepalissa, jossa tuettiin naisia aloittamaan kalanviljelyä.

Aquaculture Europe on yksi suurimmista tutkimuksen ja yritykset yhteen keräävistä vesiviljelyalan kongresseista. Tämän vuoden kongressi järjestettiin lokakuussa Berliinissä. Luken koordinoima AquaIMPACT-hanke järjesti tilaisuudessa yhteissession, jossa käsiteltiin uusimpia digitalisaation, genomiikan ja kiertotalouden teknologioita. Uusia teknologioita kehitetään vesiviljelyn tuotannonseurantaan ja kalojen hyvinvoinnin edistämiseen sekä ravitsemusta, ruokintaa ja valintajalostusta varten.

Vesihometaudin nopeat tunnistusmenetelmät ja tehokkaat hoitokeinot puuttuvat ja ongelmien syntymekanismiakaan ei tunneta. Ruokaviraston eläintautibakteriologian ja -patologian yksikkö tutkii vesihometta Åbo Akademin ja Jyväskylän yliopiston kanssa yhteishankkeessa, jonka lopputulosten avulla voidaan kehittää muun muassa taudin torjunta- ja hoitomenetelmiä kalanviljelylaitoksilla.

Suomen Kalankasvattajaliitto ry toteuttaa hanketta, jossa selvitetään kalan hyvinvointiin liittyviä asioita ennen teurastusta ja sen yhteydessä. Tähän hankkeeseen liittyy Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) rahoitusta.
Pyydämme tarjousta ostopalveluna kirjallisesta selvityksestä kalan hyvinvointiin liittyvistä asioista ennen teurastusta ja teurastuksen aikana (lämpötila, kalatiheys, kuljetus, nosto, tainnutus, verestys).

Uusi hallitusohjelma pyrkii kehittämään tasapainoisesti koko Suomea, kalataloutta unohtamatta. Yksi ohjelman tavoitteista on ”Kasvua ja työllisyyttä luonnon antimista”, jonka keinoiksi on kirjattu kalataloutta koskevia suunnitelmia tulevalle hallituskaudelle. Euroopan parlamentin päätöslauselma viime kesänä (”tavoitteena kestävä ja kilpailukykyinen eurooppalainen vesiviljelyala: nykytilanne ja tulevat haasteet”) toi esiin ja vaati toimenpiteitä monien vesiviljelylle tärkeiden asioiden kehittämiseksi. Näyttäisi siltä, että hallitusneuvottelijat ovat ymmärtäneet kalatalouden vaikean tilanteen markkinoiden ja kansainvälisen politiikan puristuksissa.

Kansallisen vesiviljelystrategian tavoitteena on lisätä kotimaista kalankasvatusta. Kalankasvatus on tärkeä teema myös merialuesuunnittelussa. Skenaariotyössä kootaan eri sidosryhmien näkemyksiä uusien kalankasvatuslaitosten tarpeesta ja sijoittamisesta Manner-Suomen merialueille.

Tällä hetkellä ei ole käytettävissä tarpeeksi tehokasta hoitokeinoa tai nopeita ja tarkkoja tunnistamismenetelmiä vesihomeelle, minkä vuoksi vesihomeen torjunta ja hoito on ongelmallista. Myös vesihomeen taudinaiheutusmekanismeja tunnetaan huonosti.

Ilmasto muuttuu ja sillä on vaikusta kaikkeen maapallolla, myös vesiin, kaloihin ja kala-alaan. Muutoksilla on kalankasvatukselle sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia. Vastuu ilmastonmuutoksen vaikutusten vähentämisestä on ihmisellä. Suomalaiset voivat osallistua ilmastotalkoisiin muun muassa syömällä enemmän ympäristöystävällistä kotimaista kasvatettua kalaa.

Norja on lohenkasvatuksen mahtimaa maailmassa. Se ei norjalaisille kuitenkaan riitä. Norjan valtio on asettanut tavoitteeksi nostaa kalankasvatuksen tuotanto peräti viiteen miljardiin kiloon vuoteen 2050 mennessä. Se vaatii kokonaan uusia teknisiä ratkaisuja kasvattaa kalaa.

Kalaterveyspäivässä kuultiin kasvattajien kokemuksia saneerausoperaation toteutuksesta. Lisäksi monipuolisessa päivässä perehdyttiin elävän kalan tuontiin ja siirtoihin, bioturvallisuuteen sekä omavalvontaan, johon on saatu avuksi Kalankasvattajaliiton laatima käytännöllinen omavalvontaopas.

Maa- ja metsätalousministeriö avasi 8.2. määräaikaisen hakumenettelyn viiteen Euroopan meri- ja kalatalousrahaston toimenpiteeseen. Rahaa on jaossa yhteensä 2,4 miljoonaa euroa ja hakuaikaa 5.4.2019 asti.

Kalatalouden ja merenkulun koulutuksen edistämissäätiö julistaa haettavaksi avustukset kalatalous- ja luonnonvara-alan suomen- ja ruotsinkielisen koulutuksen tukemiseksi sekä merenkulun, kalatalouselinkeinojen ja luonnonvara-alan koulutusta edistävää toimintaa varten. 

Alkuvuonna 2019 käynnistyvän Kalavaltio-hankkeen tavoitteena on lisätä kestävää kotimaista kalankasvatusta valtion merialueilla sekä helpottaa yritystoiminnan käynnistymistä.

Maa- ja metsätalousministeriö on avannut Euroopan meri- ja kalatalousrahaston Suomen toimintaohjelman 2014-2020 toimenpiteiden määräaikaisen hakumenettelyn alla mainituissa toimenpiteissä ja seuraavin enimmäisrahoituksin

Maa- ja metsätalousministeriö esittää, että kaupallisille kalastajille ja kalankasvatusyrityksille voitaisiin maksaa avustusta niille vahinkoa aiheuttavien harmaahylkeiden säädöstenmukaisen poistamisen jälkeisestä käsittelystä aiheutuviin kustannuksiin. Tavoitteena olisi turvata yritystoiminnalle kohtuulliset toimintaedellytykset vahvistuneen harmaahyljekannan aiheuttamista vahingoista huolimatta.

Elinkeinokalatalouden keskeiset järjestöt ovat julkaisseet yhteiset hallitusohjelmatavoitteet kevään eduskuntavaalien lähestyessä.

Kala kuuluu jouluun ympäri maailman. Kala on monipuolinen raaka-aine, josta jokainen voi loihtia omannäköisensä juhlaherkut.

Kalatalouden innovaatiopäivät kokosi Vantaalle 8–9.11.2018 reilusti yli 200 kalatalouden asiantuntijaa yrittäjistä tutkijoihin ja hallinnon alan asiantuntijoihin. Euroopan meri- ja kalatalousrahaston rahoittamilla innovaatio-ohjelmilla oli näytön paikka, ja toimintamalli vakuutti. Vaikuttavuus syntyy toiminnan käytännönläheisestä kehittämisessä.

Vuonna 2016 kalatalousyritysten kokonaistuotot olivat 901 miljoonaa euroa ja alalla toimi 1 779 yritystä. Kalatalouden tuottama jalostusarvo oli 146 miljoonaa euroa ja alan yritykset työllistivät 2 502 henkilötyövuotta. Yrityksistä 73 prosenttia oli kalastusyrityksiä. Tuotoiltaan suurin toimiala oli kalan tukkukauppa. Henkilöstöä oli eniten jalostajien palveluksessa.

Luonnonvarakeskuksen LUKE:n toimesta on parina viime vuonna kehitetty Selkämerellä harmaahylkeen vangitsemislaitteistoa, joka soveltuu kalanviljelylaitosten tarpeisiin. Paikallinen kumppani kehitystyössä on kalankasvatusyritys KalaValtanen Oy Luvialta. Nyt tuo laitteisto on testauksien ja muutosten jälkeen laitettu paikoilleen.

Lohikalojen IHN-tauti on saatu hävitettyä Suomesta. EU:n komissio on nyt palauttanut Suomelle virallisen IHN-vapauden, lukuun ottamatta neljää pienempää aluetta, joilla tapaukset todettiin. Näillä alueilla on virallisesti hyväksytty IHN-seurantaohjelma.

Valtioneuvosto on nimittänyt avoinna olleeseen Luonnonvarakeskuksen (Luke) pääjohtajan virkaan tekniikan tohtori Johanna Buchertin. Luken tutkimusylijohtajana tähän asti työskennelleen Buchertin viisivuotinen toimikausi pääjohtajana alkaa 10.9.2018

Silakan ja kilohailin trooli- ja rysäkalastus on 25. 6 saavuttanut ensimmäisenä Suomessa MSC:n kestävän kalastuksen sertifikaatin. Kalastustoiminta sai hyvät arvosanat kaikilla kolmella MSC:n kestävän kalastuksen osa-alueella.

Kalataloutemme on heikossa hapessa, mutta onko sillä väliä?  Avoimessa taloudessahan markkinavoimat päättävät, mitä kulutetaan. Kyllä se ongelma on! Markkinoiden omat signaalit kertovat selvästi, että kotimaisen kalan tarjonta on kroonisesti pienempää kuin kysyntä. Markkinat eivät tyydytä kuluttajien toiveita.

Kalatalous on konstikas ala. Ulkopuolelta se näyttää usein yksinkertaiselta – mikäpä on myydessä tuotetta, jolla on hyvä imago ja enemmän kysyntää kuin tarjontaa! Toiminnan rajat vetää kuitenkin luonto. Kalaa ei ole koskaan sopivasti, vaan aina liikaa tai liian vähän. Juuri se tekee kala-alasta niin erityisen, kiinnostavan ja kiehtovankin. Pro Kala kokosi keväällä 2018 alalla toimivien…

Hanke esittää useita konkreettisia suosituksia, joilla ympäristöluvitusta voidaan sujuvoittaa. Hankkeessa testattiin ympäristönsuojelulain mukaista neuvontaa. Etenkin isoissa ja monimutkaisissa hankkeissa yrittäjän ja viranomaisen olisi hyvä käydä ennakkoneuvottelut selvitystarpeista ja lupaprosessista. Ennakkoneuvotteluissa viranomaiset saavat etukäteen tietoa yrittäjien suunnitelmista. Samalla he voivat antaa neuvoja lupaprosessin sujuvoittamiseksi.

Raisio on tänään 4.5.2018 julkistanut myyvänsä naudanrehuliiketoimintansa Lantmännen Agro Oy:lle. Strategisen tarkastelun jälkeen olemme päätyneet siihen, että Raisioaqua jatkaa toimintaansa kiinteänä osana Raisio-konsernia.

Kalaviikko 2018 tapahtuman yhteydessä myönnettiin Suomen Kalankasvattajaliitto ry:n tunnustukset suomalaisen kalanviljelyn hyväksi tehdystä työstä kahdelle pitkän linjan yritykselle ja niiden vetovastuussa oleville yrittäjille Mannerlohi oy:n Juha Pirilälle sekä Kainuun Lohi oy:n Markku Tuikalle.

Vedestä ruokapöytään, elinkeinokalatalouden arvoketjua esittelevä tietopaketti on päivitetty. Tietopakettia voi jakaa yritysvierailijoille ja paikallisislle päättäjille.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä puhui tänään kalaviikon avajaisissa Helsingissä. Ministeri piti erityisen tärkeänä sitä, että kotimaisen kalan kysyntään pystytään vastaamaan. – Kaiken lähtökohta ja tärkein tavoite on, että kauppoihin ja ravintoloihin saataisiin entistä enemmän kotimaista kalaa. Pyrimme kaikin tavoin parantamaan kalastuksen ja vesiviljelyn toimintaedellytyksiä, ministeri Leppä totesi.

Nopeimmin kotimaisen kalan tarjontaa voidaan nostaa mahdollistamalla hallitusohjelman mukaisesti kestävän kalankasvatustuotannon kasvu. Hallitusohjelman puitteissa on tehty perusteelliset selvitykset vesiviljelyn lupajärjestelmän selkeyttämiseksi ja sujuvoittamiseksi. Jatkotoimenpiteistä päätettäessä tulee ottaa huomioon, että kyse on koko arvoketjun kannalta äärimmäisen tärkeästä ratkaisusta. Se ratkaisee monen keskeisen seikan osalta, onko kotimaisella vesiviljelytuotannolla edellytykset nousta selkeälle kasvu-uralle.

Suomesta vietiin kalaa ja kalatuotteita 77 miljoonaa kiloa vuonna 2017. Viennin määrä kasvoi viidellä miljoonalla kilolla edellisvuodesta. Viennin arvo, 148 miljoonaa euroa, kasvoi peräti 90 miljoonaa euroa.