”Viranomaiset menevät ympäristöasiat edellä, vaikka tasapaino ruuantuotannon ja ympäristöpolitiikan tavoitteiden osalta on yhteensoviteltavissa koko unionin alueella.”

Janne Sankelo, toimitusjohtaja, Suomen kalankasvattajaliitto

KALANKASVATTAJAT LÄHTEVÄT JUHLAVUOTEENSA TOIVEIKKAANA

25.1.2024

Suomen kalankasvattajaliitto viettää tänä vuonna 60-vuotisjuhlaansa. Toimialan edunvalvoja on nähnyt vuosikymmenten aikana tyyntä ja myrskyä. Jäsenyritystemme pitkäjänteinen vastuullinen työ on turvannut kuluttajille kotimaisen kasvatetun kalan saatavuutta. On toisaalta myös rehellistä todeta, että kalankasvattajien kunnianhimoiset tavoitteet toiminnan laajentamiseksi eivät ole toteutuneet.

Syyt ovat moninaisia. On selvää, että toimiala tarvitsee uusia yrittäjiä ja alan vetovoimaa on parannettava. Kalankasvatus tarjoaa monipuolisia työmahdollisuuksia alueilla, joissa avoimista työpaikoista on pulaa. Yksi keskeinen haaste on koulutus. Tässä huomio kiinnittyy erityisesti AMK-tasoisen koulutuksen puutteisiin. Ala tarvitsee ammattilaisia, joilla on hallussaan kalatalouden perusteet. Tähän on kiinnitettävä huomiota ja opintopolut rakennettava sellaisiksi, että kalatalousalalle saadaan pätevää väkeä.

Kalankasvatuksen ympäristöluvituksen kalleudesta ja monimutkaisuudesta on puhuttu pitkään. Asiaan on kiinnittänyt huomiota myös EU:n tilintarkastustuomioistuin, jonka mielestä unionin panostukset siniseen biotalouteen eivät ole johtaneet jäsenmaissa tavoiteltuun tuotannon kasvuun.

Jos halua on, vielä ehtii tehdä korjausliikkeen. Viime aikoina suomalaiset kalankasvattajat ovat saaneet ympäristölupia, joihin ei automaattina ole tullut perään toisen viranomaisen valitusta. Ehkä tänä vuonna otetaan vihdoin askeleita viranomaiskäytäntöjen yhdenmukaistamiseksi ja luvituksen sujuvoittamiseksi. Hallitusohjelman hyvien kalankasvatuskirjausten toteuttamisessa Suomen kalankasvattajaliitto on valmis rakentavaan yhteistyöhön.

KOTIMAINEN KALA KUULUU JOULUPÖYTÄÄN

14.12.2023

Eletään sitä aikaa vuodesta, kun kalankasvatusala siirtyy talviaikaan. Tämä tarkoittaa, että kirjolohet ja muut kasvatettavat kalat on tuotu avomereltä talvisäilytyspaikoille rannikon läheisyyteen odottamaan joko perkaamista tai uutta kevättä ja kasvua. Myös Sisä-Suomen kasvattamoissa hiljenee lukuun ottamatta kiertovesilaitoksia, joiden toimintaan talven tulo ei tee merkittäviä muutoksia.

Euroopan Unionin tilintarkastustuomioistuimen uuden erityiskertomuksen mukaan EU:n vesiviljelypolitiikassa tuotannon kasvu on pysähtynyt ja tulokset epäselviä, vaikka EU-rahoitusta on lisätty. Tuomioistuin tutki vuosia 2014-2020 ja ohjelmia, joita on jo laadittu kaudelle 2021-2027. Jäsenvaltioiden aluesuunnittelu ja ympäristölupamenettelyt haittaavat kalankasvatuksen kasvua.

Nämä tiedot olisi saanut heti soittamalla Suomen kalankasvattajaliittoon. Tahtotilaa ja ohjelmia kalanviljelyn lisäämiseksi on useissa EU-jäsenmaissa, mutta käytännön toimet ovat jääneet ohuiksi. Viranomaiset menevät ympäristöasiat edellä, vaikka tasapaino ruuantuotannon ja ympäristöpolitiikan tavoitteiden osalta on yhteensoviteltavissa koko unionin alueella.

Hyvä kuitenkin, että EU-tasolla seurataan mitä toimialallamme tapahtuu. Käsitykseni mukaan raportista on tehty johtopäätöksiä ja jatkotoimenpiteisiin ollaan ryhtymässä. Niistä odotamme tietoa ensi vuonna.

Talvi on tullut Suomeen hieman etuajassa ja kunnon pakkasistakin on päästy nauttimaan. Toivottavasti kotimaista sähköä ja lämpöä riittää talvikuukausien ajaksi kuluttajille kohtuullisella hinnalla.

Pro Kalan tekemän tutkimuksen mukaan kuluttajat haluavat käyttää enemmän kotimaista kalaa. Joulupöydän hankintoja tehdessä kannattaakin kaupassa kysyä aina kalan kotimaisuudesta. Tämä on tärkeä viesti kauppaketjuille niiden miettiessä omaa tarjontaansa jatkossa. Kotimainen kala kuuluu suomalaisten joulupöytään.

Suomen kalankasvattajaliitto kiittää jäseniään ja sidosryhmiään kuluneesta vuodesta sekä toivottaa kaikille rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta 2024.

KELLO KÄY, HAKULISTA EI NÄY

13.11.2023

Suomen kalankasvattajaliitto on syksyn aikaan kiitellyt julkisuudessa Petteri Orpon hallituksen ohjelmaa, jossa todetaan selkeäsanaisesti, että kotimaisen kalan kulutusta, saatavuutta ja vientiä lisätään keventämällä kalankasvatukseen liittyvää luvitusta ja säätelyä. Kello käy, Hakulista ei näy. SKKL:n tiedossa ei ole, että kirjausten toimeenpanon osalta olisi tapahtumassa vielä mitään merkittävää. Kohta olisi syytä.

On tunnettu tosiasia, että hallituksen tavoitteiden edistämisessä alku ratkaisee. Lainsäädännön valmistelu ja lausuntokierrokset ennen varsinaisia hallituksen esityksiä ottaa aikansa. Rivakalla työllä kalankasvatuksen edistämiseen tarkoitetun hallitusohjelmakirjauksen toteutus saadaan parhaassa tapauksessa voimaan vuoden 2025 alusta ja kotimaisen kalan edistämisohjelman kunnianhimoiset tavoitteet vesiviljelyn kolminkertaistamisesta vuoteen 2035 mennessä vauhtiin.

Alku ei lupaa nyt hyvää. Lausuntokierroksella on edellisen hallituksen alulle panema esitys, jossa ehdotetaan muutettavaksi vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annettua lakia, ympäristönsuojelulakia ja vesilakia. Kokonaisuus liittyy vesienhoidon ympäristötavoitteisiin ja niistä poikkeamiseen. Lakiesityksillä on toteutuessaan vaikutuksia monille toimialoille Suomessa. Sääntelyä on esityksen perusteiden mukaan tarvetta tarkistaa paremmin vastaamaan vesipuitedirektiiviä. Tavoitteena on tekstien mukaan myös luvituksen sujuvuuden ja ennakoitavuuden parantaminen.

Sori to sei. Ei näytä siltä. On todennäköistä, että näiden ehdotusten toteutuessa erilaisten selvitysten määrä ja kustannukset kalankasvatusalan yrityksille kasvavat lupakäsittelyissä merkittävästi. Tämä puolestaan iskee erityisesti pienempiin toimijoihin, joiden resurssit vaativampiin selvitysvelvoitteisiin on rajalliset. Parempaan pitää hallituksen pystyä.

Syksyn aikana suomalainen elinkeinokalatalous on ollut varsin näkyvästi esillä julkisuudessa. Komission esitys ja lopullinen kansallinen ”torjuntavoitto” silakkakiintiöistä on ollut yksi uutisten aiheita ja kalankasvatuskin on saanut myönteistä julkisuutta päämedioissa. Liiton toimistolle tulee yhteydenottoja uusien sidosryhmien suunnalta, mikä on tietenkin ilahduttava asia.

Kaikkein tärkeintä on, että hallitusohjelman lauseet kalankasvatuksen edistämisestä eivät jää sanahelinäksi. Tähän työhön Suomen kalankasvattajaliitto tarjoaa yhteistyön kättä.

Näillä mietteillä kohti vuodenvaihdetta.

Janne Sankelo
toimitusjohtaja
Suomen kalankasvattajaliitto