”Viranomaiset menevät ympäristöasiat edellä, vaikka tasapaino ruuantuotannon ja ympäristöpolitiikan tavoitteiden osalta on yhteensoviteltavissa koko unionin alueella.”

Janne Sankelo, toimitusjohtaja, Suomen kalankasvattajaliitto

NYT SUORITETAAN!

13.6.2024

Suomalaisilla kalankasvatuslaitoksilla tehdään nyt töitä melkein kellon ympäri. Kalankasvatus Vääräniemen toimitusjohtaja Kari Vääräniemi kuvasikin tilannetta laitoksilla kiireen keskellä osuvasti: Nyt suoritetaan.

Myös liitossa on koitettu suorittaa. Olin ensimmäistä kertaa kuuden suomalaisen yrityksen kanssa Barcelonassa Seafood Expo-messuilla edistämässä suomalaisen kalan vientiä. Juuri alalle tulleena kaikki oli tietenkin uutta. Messuilla oli viisi isoa näyttelyhallia täynnä kala-alan toimijoita eri puolilta maailmaa. Kaikenlaista kalaa maailmalla syödään ja norjalaiset olivat mukana osastoillaan joka hallissa erikseen. Itselleni tuli tunne, että mukana olo näissä kuvioissa on suomalaisille yrityksille jatkossakin aivan välttämätöntä jos vientiä halutaan oikeasti nostaa merkittävästi. Hyvä, että rahoitus messuille lähtemiselle saatiin Suomen päässä kuntoon.

Sattuneista syistä EU-asiat ovat olleet viime aikoina itselläni kovasti ajankohtaisia. Barcelonassa tuli keskusteltua muutaman kollegan kanssa EU:n tilintarkastustuomioistuimen huomautuksesta eurooppalaiseen vesiviljelyyn. Tuomioistuimen mukaan EU on panostanut vesiviljelyn kehittämiseen, mutta tuotantoa ei ole saatu nostettua tavoitteen mukaisesti.

Kollegoiden kanssa oli messuilla yhteinen näkemys, että taitavat rahoitukset mennä muualle kuin itse toimialalle. Ympäristöluvituksistakin keskusteltiin. Prosessit ja ongelmat ovat eri maissa tietenkin erilaiset. Suomi on kuitenkin luvituksen vaikeusasteessa EU:n mitalisijoilla. Nämä palkinnot suomalainen kalankasvatusala antaa mielellään pois.

Kuulin muuten epävirallista tietoa, että kalankasvattajaliiton esittelemä norminpurkulista olisi jossain määrin edistymässä ministeriöiden valmistelussa. Ehkä tässä päästään pienin askelin eteenpäin.

Hyvää kesää!

KEVÄT KEIKKUEN TULEVI

18.4.2024

Nykyään otsikon sanonta ymmärretään lähinnä niin, että keväällä säät vaihtelevat ja lämpimät ilmat voivat muuttua nopeasti takatalveksi. Sanonnalla on alun perin karumpi merkitys, johon viittaa lausahduksen huonommin tunnettu jatko-osa ”suvi suuta vääristellen”.

Aikoinaan kevättä odotettiin vielä hartaammin kuin nyt ja silloin oli oikeasti tosi kysymyksessä. Ruokavarannot ihmisiltä ja karjalta alkoivat olla talvikauden jäljiltä vähissä. Keväällä ihmiset saattoivat olla niin heikossa hapessa ravintovajauksen johdosta, että kulkivat keikkuvalla tyylillä.
Vaikeita aikoja eletään nytkin, mutta onneksi ei ole sentään henki vielä kyseessä.

Keskustan kansanedustajat Vesa Kallio ja Anne Kalmari tekivät toimialan kannalta ansiokkaan kirjallisen kysymyksen ilmasto- ja ympäristöministeri Kai Mykkäselle. Kysymyksessään he penäsivät hallitukselta tekoja kotimaisen kalankasvatuksen edistämiseksi.

Ministeriltä saadusta vastauksesta täytyy valitettavasti konkretiaa etsiä suurennuslasin kanssa. Positiivista on, että yhden luukun periaate luvituksessa näyttää edistyvän. Sen sijaan kalankasvatuksen säätelyn keventämiseksi tarjoillaan kysymysvastauksessa lähinnä hankkeita ja työryhmiä.
Kalankasvattajaliitto tulkitsee tilannetta kuitenkin positiivisesti niin, että kaikkea valmistelussa olevaa ei haluta vielä julkistaa. Odotamme siis edelleen toiveikkaana, että hyvän vastaanoton sidosryhmissämme saanut norminpurkulistamme etenee osaavista käsistä hallituksen esityksinä eduskuntaan.

Mukavaa kevään jatkoa!

Lue täältä vielä Kalmarin ja Kallion kysymyksestä lisää >>

KALANKASVATTAJAT ESITTELEVÄT NORMINPURKULISTANSA – LUPAAMME LISÄÄ VASTUULLISESTI TUOTETTUA KASVATETTUA KALAA

4.3.2024

Petteri Orpon hallituksen ohjelmassa on hyviä kirjauksia kalankasvatuksesta. Vuosi 2024 tulee olemaan avainasemassa niiden täytäntöönpanossa. Suomen kalankasvattajaliitto haluaa antaa hallituksen työn tukemiseksi oman norminpurkulistansa, jonka toteuttamisella päästään tavoitteisiin kalankasvatuksen kolminkertaistamiseksi Suomessa.

Kalankasvattajaliiton esityksistä löytyy suhteellisen vaivattomasti toteutettavia asioita. Määräaikaisista ympäristöluvista tulee siirtyä toistaiseksi voimassa oleviin lupiin. Määräaikaisuudelle ei ole painavia perusteita. Kalankasvatus verkkoaltaissa on elintarvikkeiden alkutuotantoa, josta ei aiheudu äkillisen ympäristöriskin vaaraa. Ympäristölupakynnystä on myös syytä nostaa luonnonravintolammikoilla 50 hehtaariin. Tämä vähentäisi pienimuotoista toimintaa harjoittavien yritysten hallinnollista taakkaa.

Ympäristöluvitetun kalanviljelylaitoksen kuormituksen valvonta-aikaa tulee nostaa yhdestä vuodesta kolmen-viiden vuoden liukuvaan keskiarvoon, niin että tuotanto-olosuhteiden vaihtelua voidaan tasata.

Sisämaan kalankasvatuslaitoksille puolestaan tarvitaan suurempia ympäristölupia. Paras vaihtoehto olisi kasvattamoiden yksikkökokojen kasvattaminen nykyisiä lupia suurentamalla.

Riittävistä talvisäilytyspaikoista on huolehdittava. Tällä hetkellä talvisäilytyspaikkojen vähäisyys aiheuttaa ruokakalakauppaan markkinahäiriöitä, koska ilman talvisäilytysmahdollisuuksia tuotanto joudutaan perkaamaan ja markkinoimaan syksyllä lyhyessä ajassa.

Päästöjä koskevissa lupamääräyksissä typen määrää ei ole tarpeen rajoittaa. Rehujen sisältämä proteiini on jo nyt kalojen kehityksen kannalta alarajalla. Rehun valmistajan ja yrittäjän etu on minimoida rehun kalleimman osan osuutta rehussa.

Kiertovesilaitoksilla jätevedenpuhdistamoon johdettavalta kuormitukselta ei tulisi edellyttää ympäristölupaa, jos vastaanottavan puhdistamon kapasiteetti ja ympäristölupa mahdollistaa niiden käsittelyn. RAS-laitoksen ei tulisi joutua YVA-prosessiin tilanteessa, jossa hyödynnetään vanhaa olemassa olevaa teollisuusinfraa eikä siihen tehdä mittavia muutoksia.

Kalankasvattajaliitto ei kannata toistaiseksi voimassa olevien lupien tarkastusehdon palauttamista lakiin. Valvontaviranomainen voi tehdä jo nykyisillä säädöksillä aloitteen luvan muuttamiseksi, jos toiminta on oleellisesti muuttunut.

Vesienhoidon ympäristötavoitteita ja niistä poikkeamista koskevassa lainsäädäntövalmistelussa tulisi huomioida, että se on linjassa EU-direktiivin kanssa, mutta siitä ei ole syytä tehdä kansallisesti tiukempaa. Huomioon on myös otettava ulkopuolisen tahon vaikutusten arviointi. Tilaluokituksen tietopohja on puutteellinen.

Haittaeläinten osalta Kalankasvattajaliitto haluaa, että ongelmayksilöt voidaan poistaa laitosalueelta ilmoittamalla siitä etukäteen ja tekemällä saalisilmoitus jälkikäteen. Vesihomeen osalta ehdotamme, että asian ratkaisemiseen nimitetään viranomainen, joka ottaa kokonaisvastuun ongelman ratkaisemisesta. Tutkittu on, nyt on siirryttävä toimeenpanoon.

Valtiontalous on huonossa jamassa. Kalankasvatusala haluaa kantaa kortensa kekoon. Tämän listan toteutuksen vastineeksi suomalaiset kalankasvatusyritykset lupaavat kuluttajille lisää laadukasta, vastuullisesti kasvatettua kalaa, suomalaisille uutta työtä ja toimeentuloa sekä verotuloja valtiolla.

Kyllä pitäisi kelvata!

KALANKASVATTAJAT LÄHTEVÄT JUHLAVUOTEENSA TOIVEIKKAANA

25.1.2024

Suomen kalankasvattajaliitto viettää tänä vuonna 60-vuotisjuhlaansa. Toimialan edunvalvoja on nähnyt vuosikymmenten aikana tyyntä ja myrskyä. Jäsenyritystemme pitkäjänteinen vastuullinen työ on turvannut kuluttajille kotimaisen kasvatetun kalan saatavuutta. On toisaalta myös rehellistä todeta, että kalankasvattajien kunnianhimoiset tavoitteet toiminnan laajentamiseksi eivät ole toteutuneet.

Syyt ovat moninaisia. On selvää, että toimiala tarvitsee uusia yrittäjiä ja alan vetovoimaa on parannettava. Kalankasvatus tarjoaa monipuolisia työmahdollisuuksia alueilla, joissa avoimista työpaikoista on pulaa. Yksi keskeinen haaste on koulutus. Tässä huomio kiinnittyy erityisesti AMK-tasoisen koulutuksen puutteisiin. Ala tarvitsee ammattilaisia, joilla on hallussaan kalatalouden perusteet. Tähän on kiinnitettävä huomiota ja opintopolut rakennettava sellaisiksi, että kalatalousalalle saadaan pätevää väkeä.

Kalankasvatuksen ympäristöluvituksen kalleudesta ja monimutkaisuudesta on puhuttu pitkään. Asiaan on kiinnittänyt huomiota myös EU:n tilintarkastustuomioistuin, jonka mielestä unionin panostukset siniseen biotalouteen eivät ole johtaneet jäsenmaissa tavoiteltuun tuotannon kasvuun.

Jos halua on, vielä ehtii tehdä korjausliikkeen. Viime aikoina suomalaiset kalankasvattajat ovat saaneet ympäristölupia, joihin ei automaattina ole tullut perään toisen viranomaisen valitusta. Ehkä tänä vuonna otetaan vihdoin askeleita viranomaiskäytäntöjen yhdenmukaistamiseksi ja luvituksen sujuvoittamiseksi. Hallitusohjelman hyvien kalankasvatuskirjausten toteuttamisessa Suomen kalankasvattajaliitto on valmis rakentavaan yhteistyöhön.

KOTIMAINEN KALA KUULUU JOULUPÖYTÄÄN

14.12.2023

Eletään sitä aikaa vuodesta, kun kalankasvatusala siirtyy talviaikaan. Tämä tarkoittaa, että kirjolohet ja muut kasvatettavat kalat on tuotu avomereltä talvisäilytyspaikoille rannikon läheisyyteen odottamaan joko perkaamista tai uutta kevättä ja kasvua. Myös Sisä-Suomen kasvattamoissa hiljenee lukuun ottamatta kiertovesilaitoksia, joiden toimintaan talven tulo ei tee merkittäviä muutoksia.

Euroopan Unionin tilintarkastustuomioistuimen uuden erityiskertomuksen mukaan EU:n vesiviljelypolitiikassa tuotannon kasvu on pysähtynyt ja tulokset epäselviä, vaikka EU-rahoitusta on lisätty. Tuomioistuin tutki vuosia 2014-2020 ja ohjelmia, joita on jo laadittu kaudelle 2021-2027. Jäsenvaltioiden aluesuunnittelu ja ympäristölupamenettelyt haittaavat kalankasvatuksen kasvua.

Nämä tiedot olisi saanut heti soittamalla Suomen kalankasvattajaliittoon. Tahtotilaa ja ohjelmia kalanviljelyn lisäämiseksi on useissa EU-jäsenmaissa, mutta käytännön toimet ovat jääneet ohuiksi. Viranomaiset menevät ympäristöasiat edellä, vaikka tasapaino ruuantuotannon ja ympäristöpolitiikan tavoitteiden osalta on yhteensoviteltavissa koko unionin alueella.

Hyvä kuitenkin, että EU-tasolla seurataan mitä toimialallamme tapahtuu. Käsitykseni mukaan raportista on tehty johtopäätöksiä ja jatkotoimenpiteisiin ollaan ryhtymässä. Niistä odotamme tietoa ensi vuonna.

Talvi on tullut Suomeen hieman etuajassa ja kunnon pakkasistakin on päästy nauttimaan. Toivottavasti kotimaista sähköä ja lämpöä riittää talvikuukausien ajaksi kuluttajille kohtuullisella hinnalla.

Pro Kalan tekemän tutkimuksen mukaan kuluttajat haluavat käyttää enemmän kotimaista kalaa. Joulupöydän hankintoja tehdessä kannattaakin kaupassa kysyä aina kalan kotimaisuudesta. Tämä on tärkeä viesti kauppaketjuille niiden miettiessä omaa tarjontaansa jatkossa. Kotimainen kala kuuluu suomalaisten joulupöytään.

Suomen kalankasvattajaliitto kiittää jäseniään ja sidosryhmiään kuluneesta vuodesta sekä toivottaa kaikille rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta 2024.

KELLO KÄY, HAKULISTA EI NÄY

13.11.2023

Suomen kalankasvattajaliitto on syksyn aikaan kiitellyt julkisuudessa Petteri Orpon hallituksen ohjelmaa, jossa todetaan selkeäsanaisesti, että kotimaisen kalan kulutusta, saatavuutta ja vientiä lisätään keventämällä kalankasvatukseen liittyvää luvitusta ja säätelyä. Kello käy, Hakulista ei näy. SKKL:n tiedossa ei ole, että kirjausten toimeenpanon osalta olisi tapahtumassa vielä mitään merkittävää. Kohta olisi syytä.

On tunnettu tosiasia, että hallituksen tavoitteiden edistämisessä alku ratkaisee. Lainsäädännön valmistelu ja lausuntokierrokset ennen varsinaisia hallituksen esityksiä ottaa aikansa. Rivakalla työllä kalankasvatuksen edistämiseen tarkoitetun hallitusohjelmakirjauksen toteutus saadaan parhaassa tapauksessa voimaan vuoden 2025 alusta ja kotimaisen kalan edistämisohjelman kunnianhimoiset tavoitteet vesiviljelyn kolminkertaistamisesta vuoteen 2035 mennessä vauhtiin.

Alku ei lupaa nyt hyvää. Lausuntokierroksella on edellisen hallituksen alulle panema esitys, jossa ehdotetaan muutettavaksi vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annettua lakia, ympäristönsuojelulakia ja vesilakia. Kokonaisuus liittyy vesienhoidon ympäristötavoitteisiin ja niistä poikkeamiseen. Lakiesityksillä on toteutuessaan vaikutuksia monille toimialoille Suomessa. Sääntelyä on esityksen perusteiden mukaan tarvetta tarkistaa paremmin vastaamaan vesipuitedirektiiviä. Tavoitteena on tekstien mukaan myös luvituksen sujuvuuden ja ennakoitavuuden parantaminen.

Sori to sei. Ei näytä siltä. On todennäköistä, että näiden ehdotusten toteutuessa erilaisten selvitysten määrä ja kustannukset kalankasvatusalan yrityksille kasvavat lupakäsittelyissä merkittävästi. Tämä puolestaan iskee erityisesti pienempiin toimijoihin, joiden resurssit vaativampiin selvitysvelvoitteisiin on rajalliset. Parempaan pitää hallituksen pystyä.

Syksyn aikana suomalainen elinkeinokalatalous on ollut varsin näkyvästi esillä julkisuudessa. Komission esitys ja lopullinen kansallinen ”torjuntavoitto” silakkakiintiöistä on ollut yksi uutisten aiheita ja kalankasvatuskin on saanut myönteistä julkisuutta päämedioissa. Liiton toimistolle tulee yhteydenottoja uusien sidosryhmien suunnalta, mikä on tietenkin ilahduttava asia.

Kaikkein tärkeintä on, että hallitusohjelman lauseet kalankasvatuksen edistämisestä eivät jää sanahelinäksi. Tähän työhön Suomen kalankasvattajaliitto tarjoaa yhteistyön kättä.

Näillä mietteillä kohti vuodenvaihdetta.

Janne Sankelo
toimitusjohtaja
Suomen kalankasvattajaliitto