Kestävän kehityksen mukainen, vastuullinen elintarviketuotanto on tavoite, jolle maailman kiihtyvä väestönkasvu asettaa omat haasteensa. Vesiviljelytuotannon lisääminen on yksi tärkeimmistä keinoista vastata kasvavaan ravinnon- ja proteiinintarpeeseen. Yksi tapa huomioida lisääntyvän tuotannon ympäristönäkökohdat ja vastuullisuus on laatia tuotantotapoja ohjaavia sertifiointijärjestelmiä. Maailmanlaajuisesti tunnetuin vesiviljelyn sertifiointijärjestelmä on ASC:n (Aquaculture Stewardship Council) laatimiin standardeihin perustuva ASC-sertifiointijärjestelmä.
ASC eli Aquaculture Stewardship Council on kansainvälinen, voittoa tavoittelematon järjestö, jonka ovat perustaneet Maailman luonnonsäätiö WWF sekä The Sustainable Trade Initiative IDH. ASC-sertifiointi on osoitus toiminnan läpinäkyvyydestä ja vastuullisuudesta läpi koko tuotantoketjun.
Suomessa luonnonkalojen MSC-sertifikaatti alkaa jo olla tunnettu kuluttajien keskuudessa, mutta ASC-sertifikaatti on vielä tuntemattomampi, tosin kuluttajien tietoisuus myös kotimaassa asiaan liittyen on kasvussa. Kalanviljelyn ympäristövaikutuksista on edelleen vallalla käsityksiä, jotka eivät perustu nykytietoon. Ala kehittyy ja toteuttaa jatkuvasti toimenpiteitä, jotka vahvistavat sen kestävyyttä kaikilla kestävyyden osa-alueilla. ASC-standardien laatimisen tavoitteena on ollut ympäristöön kohdistuvan vaikutuksen minimoiminen. Se edellyttää vastuullista kalojen ja luonnonvarojen käsittelyä sekä sosiaalisesti vastuullista toimintaa työntekijöitä ja paikallista yhteisöä kohtaan. Kalanviljelyala kaipaa rakentavaa viestintää ja positiivisia uutisia. ASC-sertifikaatilla ja siihen liittyvillä ympäristöarvioinneilla on hyvä tuoda esiin käytännön tietoa kalanviljelystä sekä pyrkiä näin luomaan yhteinen ymmärrys asioiden tilasta.
Suomessa kalanviljely on ilman standardejakin tiukasti säädeltyä, ja kotimainen kasvatettu kala on terveellinen ja ilmastoystävällinen valinta. Alan yrityksissä on kuitenkin halukkuutta lähteä hakemaan ASC-sertifiointia, koska sen avulla toiminnan dokumentointi ja toimintaprosessit tulevat systematisoitua, jolloin se voisi osaltaan luoda mahdollisuuksia kasvattaa lisää kestävästi kotimaista kalaa. Kalanviljelyn kasvumahdollisuuksien hyödyntäminen on tärkeää myös suomalaiselle elinkeinoelämälle ja elintarviketuotannolle. Myös ulkomaanviennissä olisi merkittäviä taloudellisia kasvumahdollisuuksia suomalaiselle kalankasvatuselinkeinolle. Kansainvälisille markkinoille pääsyn edellytyksenä on jo monesti tuotannon sertifiointi.
Kalankasvatuslaitosten ASC-sertifiointi on Suomessa nouseva trendi. Tällä hetkellä kolme suomalaista kalankasvattajaa saa merkitä vastuullisesti kasvatetun kirjolohensa ASC-logolla. Brändö Laxista tuli loppuvuodesta 2022 Suomen ensimmäinen ASC-sertifioitu merellä kalaa kasvattava yritys, Lisäksi ASC-sertifikaatti on myönnetty Finnforelille ja Fifaxille. Tällä hetkellä usealla kalanviljely-yrityksellä on meneillään asc-sertifiointiprosessi. Yrityksissä on panostettu kalojen hyvinvointiin, elintarviketurvallisuuteen, ympäristövaikutusten minimointiin ja sosiaaliseen vastuuseen jo vuosien ajan, ja asc-sertifiointi tuo pitkäjänteisen työn näkyväksi erityisesti kuluttajille.
Kun yritys hakee ASC-sertifiointia, prosessi lähtee liikkeelle sopimuksesta auditiointia tekevän sertifiointilaitoksen kanssa. Auditoinnin yhteydessä tarkastetaan, onko toiminta standardin mukaista ja jos on, sertifioija voi myöntää tuotannolle sertifikaatin. Mikäli ruokakalalaitoksen tuotanto sertifioidaan, on myös poikastoimittajan toimitettava asiaan liittyvät kirjalliset selvitykset poikastuotannon osalta. Jotta standardia voisi käyttää kuluttajamarkkinoinnissa, standardi pitää olla haettuna jokaisessa arvoketjun portaassa.
Kalankasvattajaliiton hankkeessa muutamia vuosia sitten selvitettiin kirjolohelle Suomen kasvuoloihin soveltuvat kasvatusstandardit yhteistyössä ASC-organisaation kanssa. Saaristomerellä tehdyssä ryhmäsertifiointipilotissa huomattiin, ettei ASC:n Salmon Standard sovellu Suomen kirjolohituotantoon. ASC:n Freshwater Trout Standard on tehty makeassa vedessä tapahtuvalle kirjolohituotannolle, mutta hankkeen aikana käytiin neuvotteluja Freshwater Trout Standardin eli ns. kirjolohistandardin soveltuvuudesta myös murtovesikasvatukseen. Neuvotteluiden ja selvitysten jälkeen ASC:ssä katsottiin Suomen rannikon olevan olosuhteiltaan verrattavissa makean veden olosuhteisiin. Tämän ja tuotantokäytäntöjen yhteneväisyyden perusteella ASC Freshwater Trout Standard on siis koko Suomen kirjolohituotannon käytettävissä sertifiointia haettaessa. Alempaa sivulta löydät aiemassa hankkeessa sekä suomeksi, että ruotsiksi käännetyn ASC Audit Preparation Checklist:in (liitteineen), joka on ohjeistus auditointiin valmistautumisesta, siinä tarvittavista tiedoista sekä menetelmistä näiden tietojen keräämiseen.
Miten lähteä hakemaan standardia?
Saadakseen ASC-standardin mukaisen sertifioinnin kalanviljelylaitoksen on täytettävä joukko vaatimuksia, jotka kattavat suunnittelun, kehityksen sekä vesiviljelyn tuotantojärjestelmien toiminnan. Standardissa keskitytään tuotantoon ja sen välittömiin tuotantopanoksiin ja vaatimukset perustuvat parhaisiin käytäntöihin. Standardin tarkoituksena on toimia lähtökohtana jatkuvalle kehittymiselle ja siksi sitä päivitetään määräajoin parhaan käytettävissä olevan tieteellisen tiedon, hallintokäytäntöjen ja tekniikoiden perusteella.
ASC-organisaatio käyttää kolmannen osapuolen sertifiointijärjestelmää, mikä tarkoittaa, että laitosten sertifioinnista vastaavat riippumattomat arviointilaitokset (CAB). Tarkastajat vierailevat laitoksilla paikan päällä tarkistaakseen, noudattavatko laitokset ASC-standardin vaatimuksia ja ovatko ne siksi kelvollisia sertifiointiin.
Ensimmäinen askel on saada lisätietoja sertifiointijärjestelmästä ja tutustua ASC-standardiin. Standardi on ladattavissa ASC:n verkkosivuilta.
Tutustu asc-standardiin ja sen vaatimuksiin täällä >>
Käytä ASC:n audiointia edeltävää tarkistuslistaa apuna varmistaaksesi, että täytät tiedonkeruuvaatimukset ennen ensimmäistä auditointia. Jotkin indikaattorit edellyttävät tietojen keräämistä vähintään 6 kuukautta ennen ensimmäistä auditointia.
Tästä voit ladata tarkistuslistan: (huomioi, että asc:n englanninkielinen versio on ainoa virallinen tarkistuslista, mutta suomeksi käännettyä voi käyttää apuna helpottamaan työtä)
Lataa tästä tarkistuslista suomeksi
Lataa tästä standardin liitteet suomeksi
Toinen askel on valita sertifioija (eli CAB):
Sertifioijilta saat lisätietoa esimerkiksi siitä mitä dokumentteja tarvitset. Tarjous kannattaa pyytää useammalta sertifioijalta, Täältä löydät sertifiointiyrityksiä:
https://www.asi-assurance.org/s/
Tässä muutama suomenkielinen sertifiointiyritys:
https://www.bureauveritas.fi/asc-ja-msc-sertifioinnit
https://www.dnv.fi/services/aquaculture-stewardship-council-standardit-5073
Kun Yritys on tehnyt sopimuksen sertifioinnin suorittavan CAB:in kanssa , he ilmoittavat ASC:lle suunnitellusta auditoinnista. Tämän on tapahduttava vähintään 42 kalenteripäivää ennen tarkastusta. Tämän jälkeen CAB lähettää yritykselle kaikki auditointitiedot, kerää ja luetteloi asiaankuuluvat sidosryhmät sekä suorittaa auditoinnin valmistelun ja suunnittelun. CAB suorittaa tarkastuksen laitoksella, käsittelee havainnot ja lähettää raporttiluonnoksen ASC:lle.
Kun sertifiointi on tehty:
Tämän jälkeen ASC julkaisee raporttiluonnoksen verkossa, jotta eri sidosryhmät voivat antaa lausunnon sertifioinnista CAB:lle. CAB tekee sertifiointipäätöksen, lataa lopullisen auditointiraportin ja varmenteen asc-tietokantaan. Tämän jälkeen sertifiointi on valmis ja kalaa voi alkaa myymään ASC-sertifioituina.
Sertifiointi edellyttää säännöllisiä tarkastuksia. Todistus on voimassa kolme vuotta ja CAB suorittaa valvontatoimia vuosittain. Jotta lopputuotteessa voi olla ASC-merkki, on koko arvoketjun oltava sertifioitu ja jossa tuotteen jäljitettävyys pystytään varmistamaan viljelylaitokselta ruokapöytään saakka.
Lataa täältä opas sertifiointiin (englanniksi):
ASC-keskustelutilaisuus
Mikä asc? Miten toimin, kun haluan lähteä hakemaan asc-standardia yritykselle?
Kalankasvattajaliitto ja ASC järjestivät keskustelutilaisuuden kalanviljely-yrityksille ja ASC:stä kiinnostuneille 30.3..
Katso alta päivän esitykset:
Tapahtumaan sai lähettää valmiita kysymyksiä, tässä vastauksia kysymyksiin:
Laetitia Rosingin esitys: ASC vuonna 2023 mitä uutta on tulossa?
ASC:n linkedin sivun juttu Suomesta:
Lisätietoa asc:stä löydät täältä: https://asc-aqua.org/
Alla vanhempaa asc- materiaalia:
ASC-esiselvitys: Hanke oli osittain EMKR-rahoittama
Suomessakin on mahdollista tuottaa ASC-sertifioitua kirjolohta
(Kalankasvattajaliiton Uutiskirje 4/2018, teksti: Mika Remes ja Mari Virtanen)
Suomen kirjolohituotannolle sopivat ASC-sertifioinnin kriteerit on selvitetty viime talvena EMKR-rahoitteisessa hankkeessa. Aiemmin Saaristomerellä tehdyssä ryhmäsertifiointipilotissa huomattiin, ettei ASC:n lohistandardi sovellu Suomen kirjolohituotantoon. ASC:n kirjolohistandardi eli fresh water trout standard on tehty makeassa vedessä tapahtuvalle kirjolohituotannolle. ASC:ssä katsotaan Suomen rannikon murtovesi niin vähäsuolaiseksi, että kirjolohistandardia voidaan käyttää Suomessa myös murtovedessä kasvatetulla kirjolohella.
Tällä hetkellä maailmalla on 12 ASC-sertifioitua lajiryhmää, joista suurimmat ovat lohi, katkarapu, pangasius, tilapia ja kirjolohi. Järjestelmään kehitetään jatkuvasti ja uusia lajeja tulee koko ajan siihen mukaan. ASC-sertifioituja laitoksia on tätä nykyä maailmalla 38 maassa lähes 600. ASC:n kaupallisen markkinoinnin johtajan Inger Melanderin mukaan standardi lisää tuotteen arvoa monella tavalla. – Kuluttaja voi luottaa siihen, että tuote täyttää vastuullisen kehityksen periaatteet niin ympäristön suhteen kuin sosiaalisesti. ASC-standardi on tuotteelle positiivinen markkinointikeino.
Kun yritys hakee ASC-sertifiointia, prosessi lähtee liikkeelle sopimuksesta auditiointia tekevän sertifiointilaitoksen kanssa, joita on Euroopassa useita. Auditoinnin yhteydessä tarkastetaan, onko toiminta standardin mukaista ja jos on, sertifioija voi myöntää tuotannolle sertifikaatin. ASC laatii standardit, markkinoi järjestelmäänsä ja pitää kirjaa laitoksista, joille sertifikaatti on myönnetty.
Sertifiointiprosessi voi mennä läpi neljässä kuukaudessa, mutta ennen auditointia edellytetään tiettyjen tietojen dokumentointia edeltävältä vuodelta. Mikäli ruokakalalaitoksen tuotanto sertifioidaan, on myös poikastoimittajan toimitettava asiaan liittyvät kirjalliset selvitykset poikastuotannon osalta.
Standardi koostuu neljästä periaatekokonaisuudesta: lakikysymyksistä, ympäristötekijöistä, sosiaalisista kysymyksistä ja poikasten käytöstä. Eri maissa korostuvat eri asiat. ASC:n standardeja laativan osaston johtaja, hollantilainen Michiel Fransen pohti, että esimerkiksi sosiaaliset kysymykset, kuten työntekijöiden oikeudet ja lapsityövoiman käyttö eivät ole Suomessa minkäänlainen huolenaihe, eniten työtä varmaan liittyy ympäristökysymyksiin.
Kirjolohistandardissa minimoidaan tuotannon negatiiviset vaikutukset ympäristöön, edellytetään toimivaa kalaterveysohjelmaa sekä suunnittelua haittaeläinten hallitsemiseksi. Kalojen ruokinnassa on käytettävä rehua, jonka kalaraaka-aine on vastuullisesti kalastettua ja sen alkuperä jäljitettävissä.
ASC Freshwater Trout Standardin mukaisesti laitoksia vaaditaan tekemään tiettyjä ympäristö- ja sosiaalisia arviointeja, joilla standardin vaatimukset voidaan osoittaa tehdyiksi/täytetyiksi. ASC Freshwater Trout Standardin käytön vahvistuttua hankkeessa päätettiin käännättää suomeksi ja ruotsiksi ”ASC Audit Preparation Checklist” (liitteineen), joka on ohjeistus auditointiin valmistautumisesta, siinä tarvittavista tiedoista sekä menetelmistä näiden tietojen keräämiseen. Käännökset löytyvät linkeistä:
Lataa tästä tarkistuslista suomeksi
Lataa tästä standardin liitteet suomeksi
Lataa tästä tarksituslista ruotsiksi, Checklist på svenska
Lataa tästä standardin liitteet ruotsiksi, på svenska
Esitykset aiheesta:
Kalankasvattajaliiton Syyspäivillä 9.11.2017 pidettiin esitys ASC:n taustoista, standardeista ja hankkeen pääkohdista. Esitys löytyy linkistä:
http://www.prokala.fi/wp-content/uploads/2017/11/Riitta-Myyrä-ASC-sertifiointi.pdf
ASC:n edustajat Michiel Fransen ja Inger Melander vierailivat Suomessa toistamiseen Kalaviikon yhteydessä järjestetyssä Yrittäjäpäivässä. Heidän esityksensä (jotka tilaisuudessa tulkattiin suomeksi) löytyvät linkeistä:
Uutiskirjeet asc-hankkeesta:
Hankkeesta on tiedotettu Kalankasvattajaliiton uutiskirjeissä tammikuussa 2017, kesäkuussa 2017, joulukuussa 2017 ja kesäkuussa 2018
Uutiskirjejuttu 1/2017 På svenska
Uutiskirjejuttu 3/2017 På svenska
Uutiskirjejuttu 7/2017 På svenska
Uutiskirjejuttu 4/2018 sivun alussa
Lisätietoa ASC Freshwater Trout Standardista löytyy täältä:
https://www.asc-aqua.org/what-we-do/our-standards/farm-standards/the-freshwater-trout-standard/
Alkuperäinen standardi löytyy täältä:
https://www.asc-aqua.org/wp-content/uploads/2017/07/ASC-Freshwater-Trout-Standard_v1.0_layout-changes.pdf
Esther Luiten, ASC commercial manager, esittelia ASC:tä Suomessa ennen hanketta 8.82015
20151008_ASC intro Finland