Askel kerrallaan

Teksti & kuvat: Mika Remes

Kalankasvattajaliiton väistyvä puheenjohtaja Irja Skytén-Suominen tietää, että kalanviljelyn asioissa on edettävä askel kerrallaan. Muutokset tapahtuvat joskus ärsyttävän hitaasti – mutta ne tapahtuvat kuitenkin.

”Älkaa odottako, että hoidan tehtävää pitkään”, totesi Irja Skytén-Suominen syksyllä 2014, kun hänet valittiin vetämään Suomen Kalankasvattajaliiton hallitusta. Pesti venyi lopulta kahdeksan vuoden mittaiseksi. Skytén-Suomiselta puheenjohtajan nuija siirtyy vuoden 2023 alussa takaisin ennen vuotta 2014 hommaa hoitaneelle Johan Åbergille, jonka pääpesti on nykyisin MTK:ssa maatalousjohtajana.

Irja Skytén-Suominen on vetänyt Kalankasvattajaliiton hallitusta kahdeksan vuotta, mutta nyt hän luopuu tehtävistään. Jatkossa huomion vievät perheyritys Lännenpuolen Lohen ja paikallisten yrittäjäyhdistysten asiat.

Skytén-Suominen ei silti ole häviämässä kalankasvatuksen kuvioista, vaikka välitilinpäätöksen tässä tekeekin. Hänen yhdessä nyt jo edesmenneen puolisonsa Markku Suomisen kanssa perustama Lännenpuolen Lohi jatkaa Kustavissa kalankasvatustoimintaansa toisessa sukupolvessa pariskunnan pojan Sami Suomisen vetovastuussa.

Skytén-Suominen hoitaa edelleen yrityksen taloushallintoa. Lisäksi hän on omistajana mukana muutamassa muussa yrityksessä ja istuu niiden hallituksissa sekä on aktiivisesti mukana Kustavin ja Varsinais-Suomen alueen yrittäjäyhdistysten toiminnassa. – Ikää karttuu, nyt tuli hyvä hetki minulle luopua vetovastuusta. Sen jälkeen, kun liitossa ei ole enää ollut toimitusjohtajaa, hallituksen puheenjohtajan tehtävät ovat kasvaneet merkittävästi, sanoo Skytén-Suominen

Ympäristöluvat yhä ykköshaaste

Puheenjohtajakauttaan hän katsoo taakseen levollisin mielin.

– Moni asia elinkeinossa on muuttunut, mutta kalanviljelyn perusasiat ovat ennallaan. Kalaa tuotetaan ekologisesti ja ympäristöystävällisesti perinteisissä verkkoaltaissa ja uudet innovaatiot ovat siinä apuna. Uutta teknologiaa edustava kiertovesikasvatus ottaa sekin ripeitä edistysaskelia. Kalanviljely on Suomessa monipuolistunut, Skytén-Suominen sanoo.

Liiton tärkein tehtävä ei ole Skytén-Suomisen kaudella muuttunut mihinkään. Elinkeino tarvitsee kipeästi lisää tuotantoa. Siihen pääseminen edellyttää lupapolitiikan muuttamista.

– Ympäristöluvat olivat ykköshaaste, kun aloitin, ja sitä ne ovat edelleen. Valitettavasti siinä asiassa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Lupajärjestelmä odottaa yhä remonttia ja ala uusia ympäristölupia. Jotain edistystä tietenkin on tapahtunut ja vuoropuhelu eri tahojen välillä parantunut, mutta turhan hitaasti muutokset tuntuvat tapahtuvan, Skytén-Suominen sanoo.

Skytén-Suomisella on esimerkki omasta takaa. Etelä-Suomen AVI myönsi tammikuussa 2022 luvan Loukkeenkarin laitoksen tuotannon lisäämiselle 500 tonniin. Laitoksen toiminta-aikana tehdyissä seurantatutkimuksissa ei ole havaittu toiminnasta aiheutuneita merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia.  Laitos on toiminut partnerina Luke:n avomerikasvatukseen liittyvissä kehitys- ja selvityshankkeissa. Laajennussuunnitelmaa myös arvioitiin YVA- menettelyn kautta. Varsinais-Suomen ELY valitti ainoana lupapäätöksestä ja asian käsittely jatkuu Vaasan hallinto-oikeudessa.

Hankala itämerirehu

Hyvänä toisena esimerkkinä muutoksen vaikeudesta on itämerirehu. Sitä varten kalastetaan Itämerestä silakkaa ja kilohailia, josta valmistetaan kotimaista kalajauhoa käytettäväksi kalankasvatuksen rehujen raaka-aineena. Itämerirehun saaminen on ollut suuri voitto kalanviljelylle, mutta suuri on ollut myös pettymys, kun sen käyttö ei ole näkynyt yritysten suuremmissa ympäristöluvissa.

Tällä hetkellä maa- ja metsätalousministeriöllä sekä ympäristöministeriöllä tuntuu olevan hyvin erilaiset ajatukset itämerirehun määritelmän hyväksymisestä ja käytöstä. Yksinkertaisesta asiasta on Skytén-Suomisen mielestä tehty monimutkainen, ja itse asia hukkuu määrittelyyn.

– Ei itämerirehun määritteleminen pitäisi niin vaikea asia olla. Kannattaa muistaa alkuperäinen tavoite: kierrättää meressä jo olevia ravinteita kalankasvatuksen kautta ja poistaa kierrosta ravinteita ruokakalaan sitoutuneena. Ne ovat molemmat edelleen hyviä asioita tavoiteltavaksi, Skytén-Suominen sanoo.

Tavoitteet helposti pelkkää sanahelinää

Kalatalouden Innovaatiopäivillä marraskuun alussa Helsingissä puhuttiin monessa puheenvuorossa kotimaisen kalan edistämisohjelmasta, jonka tavoitteena on nostaa kotimaisen kalan kulutus nykyisestä kaksinkertaiseksi vuoteen 2035 mennessä. Tavoitteeseen pääsemiseksi kotimainen kalanviljely on paljon vartijana, ja sen tuotannon on kasvettava merkittävästi.

– Ohjelman valmisteluvaiheessa käytiin keskustelua tavoitteista. Hallinnossa nähtiin, että tavoitteet on oltava tarpeeksi korkealla. Ongelma on siinä, että ne jäävät helposti sanahelinäksi ja ovat vain poliittisia mielenilmauksia. Kenenkään pää ei joudu pölkylle, vaikka tavoitteita ei koskaan saavutettaisi. Sekin on turhauttavaa, että tavoitteisiin päästään vain osittain. Ilmeisesti tarkoitus näissä ohjelmissa on kuitenkin muuttaa laivan kurssia oikeaan suuntaan, pohtii Skytén-Suominen.

Myönteistä Skytén-Suomisen mielestä on se, että kalanviljelyn näkemyksiä halutaan kuulla valmisteluvaiheessa yhä useammin. Kalankasvattajaliiton hallituksen jäsenillä onkin edustus poikineen eri työryhmissä, valiokunnissa ja valmisteluelimissä.

– Tietysti pelkkä kuulluksi tuleminen ei riitä, jos sanomaamme ei oteta tosissaan. Olemme kuitenkin matkalla siihen, että sanomamme myös ymmärretään, Skytén-Suominen sanoo.

Sitä Skytén-Suominen ei allekirjoita, että ”liitto ei tee mitään”. Liitto tekee paljon ja monia asioita.

– Ihan yksittäisenä kaikkia yrittäjiä hyödyttävänä asiana nostan esiin energiaveron palautuksen kalanviljelyssä, jonka eteen liitto teki pitkään työtä. Liiton hallitus edustaa mielestäni hyvin suomalaista kalanviljelyä niin tuotannollisesti kuin maantieteellisesti, mikä on hyvä asia. Eriäviä mielipiteitä luonnollisesti löytyy ja pitääkin löytyä, mutta liiton hallitus on pystynyt antamaan yksimieliset päätökset tärkeistä asioista. Kyllä liitto tekee hartiavoimin töitä jäsenistönsä ja koko elinkeinon eteen, muistuttaa Skytén-Suominen.

Taikasauvalla ei asioita ratkaista

Kalanviljelyn tulevista haasteista Skytén-Suominen siirtää suosiolla kapulan tulevalle hallitukselle ja puheenjohtajalle. Lupa-asiat tulevat varmasti pysymään jatkossakin prioriteettilistan kärjessä.

– Innovaatiopäivillä moni puhui päästöperusteisiin lupiin siirtymisestä. Itse en näe asiaa niin selvänä. Päästöperusteinen lupakin perustuu laskennallisuuteen ja tarkkaan tietoon, kuten muutkin luvat. Peratun kalan massa on vielä helppo laskea, mutta elävän kalan kohdalla tilanne on hankalampi. Näen itse paljon hyvää päästöperusteisissa luvissa, mutta siihen liittyy myös haasteita, eikä se toimi kaikissa tapauksissa. Taikasauvalla luparemonttiin liittyviä ongelmia ei ratkaista. Systeemi tulee kyllä muuttumaan, mutta tuskastuttavan hitaasti se tapahtuu, Skytén-Suominen sanoo.

Alan tulevaisuus on kiinni nuorista osaajista. Skytén-Suominen panostaisi koulutuksessa siihen, että se olisi tarpeeksi kiinnostavaa ja alalla olisi vetovoimaa nuorten keskuudessa.

– Kalanviljelyssä on voinut tähän asti menestyä hyvin ilman alan koulutustakin, sillä paljon asioita opitaan työssä tekemällä. Jatkossa sen varaan ei voi laskea, jo nyt osaajista on pulaa. Ammatillisen koulutuksen merkitys kasvaa, jotta työpaikoilla voi osallistua monipuolisesti työtehtäviin, Skytén-Suominen pohtii.

Tällä hetkellä Suomessa ei pysty suorittamaan iktyonomin tutkintoa.

– Se on tietysti sääli, mutta onneksi Suomessa voi edetä montaa eri polkua pitkälle. Ammattikorkeakoulusta voi suunnata erikoisammattiopintojen jälkeen vielä yliopistoon opiskelemaan kalataloutta. Muutamat ovat osanneet hyödyntää myös ulkomaisten oppilaitosten mahdollisuuksia, Skytén-Suominen sanoo.

Kalankasvattajaliiton hallituksen puheenjohtaja kutsutaan usein puhumaan eri tapahtumiin kalankasvatuksen näkemyksistä.