Kalatalouden kannalta hallituksen kirjaukset on todettu hyviksi. Moni hyvä asia odottaa kuitenkin vielä muuttumistaan konkreettisiksi teoiksi. Oppositiossa olemme valmistelutyön ulkopuolella, mutta tällä hetkellä näyttää siltä, että parhaat etenemismahdollisuudet olisivat yhden luukun lainsäädäntöhankkeella.
Suomen Kalankasvattajaliiton 60-vuotista taivalta juhlistettiin kesäpäivien yhteydessä hotelli Kakolassa 28.8.2024. Juhlassa muistettiin myös jäsenyrityksiä sekä henkilöjäseniä.
Pääministeri Petteri Orpon puhe 60-vuotiaalle Kalankasvattajaliitolle:
Kiitos kalankasvattajien, me suomalaiset olemme saaneet lautasillemme terveellistä ja turvallista ravintoa. Kala on ruokkinut meitä vanhoina kriisiaikoina, mutta eri puolille maata hajautettu kalankasvatus luo turvaa myös näinä aikoina.
Suomen Kalankasvattajaliiton toimitusjohtaja Janne Sankelo vieraili Pohjois-Suomen alueen jäsenyrityksissä. Vierailukohteina ovat Laitakarin Kala Oulussa, kalankasvatus Vääräniemi Taivalkoskella, Varisjoen ja Koillis-Suomen lohi Kuusamossa, Lylyjoen lohi Suomussalmella, Kainuun lohi Sotkamossa ja Kuhmon kala Kuhmossa
Suomessa tutkittiin ensimmäistä kertaa systemaattisesti koko rannikkoalueella harmaahaikaroiden ja merimetsojen aiheuttamia suoria vahinkoja kalataloudelle. Harmaahaikaroista voi olla paikoitellen merkittävää haittaa kalankasvatukselle. Sen sijaan merimetsot eivät juurikaan vie kaloja suojatuista kalankasvatusaltaista eivätkä useimmista pyydyksistä, peittämättömiä avorysiä lukuun ottamatta.
Vuonna 2023 Suomessa kasvatettiin 15,2 miljoonaa kiloa kalaa ihmisravinnoksi. Kokonaistuotannon määrä oli yli miljoonaa kiloa vähemmän kuin vuonna 2022.
Kalatalousalan osaajapulan ratkaisemiseksi tehty selvitys ehdottaa useita toimenpiteitä. Merkittävin esitys on kalatalouden ammattikorkeakoulutuksen aloittaminen uudelleen. Koulutuksen lisäksi tulee panostaa TKI-toimintaan, alan vetovoimaan ja yhteistyöhön.