Maaliskuussa Turussa järjestettävä Kalaviikko 2020 uppoutuu kala-alan kuumiin teemoihin, kuten taloudelliseen kestävyyteen, kalan nettikauppaan ja työhyvinvointiin. Järjestelyistä vastaava Suomen Kalakauppiasliitto julkistaa Kalaviikolla myös Vuoden Kalakauppa -kisan voittajan.
Luonnonvarakeskus Luke kerää valtavasti tilastotietoa biotaloudesta – myös kalanviljelystä. Viimeiset viisi vuotta Luke on niputtanut laajan tilastomateriaalin verkkoon e-vuosikirjaan. Tuorein tilastokatsaus löytyy nyt Luken sivuilla.
Maa- ja metsätalousministeriö on käynnistänyt uuden Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) Suomen toimintaohjelman valmistelun ja siihen liittyvän ympäristövaikutusten arvioinnin. Ministeriö pyytää lausuntoja valmistelusuunnitelmasta 14.2.2020 mennessä. Uusi toimintaohjelma ja siihen liittyvä kansallinen lainsäädäntö koskevat rahaston seuraavaa ohjelmakautta 2021−2027. Toimintaohjelman valmistelun yhteydessä päivitetään myös kansallinen vesiviljelystrategia ja siihen liittyvä ympäristöselostus.
Vuodenvaihteessa maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla astuvat voimaan rehulain ja elintarvikelain muutokset. Lisäksi muun muassa Suurpetojen aiheuttamien koira-, kotieläin- ja irtaimistovahinkojen korvaaminen nopeutuu, Maanmittauslaitosta koskeviin maksusäädöksiin tulee muutoksia ja saaristoisuuden kriteereitä selvitetään.
Osa kuluttajista toivoo luomukasvatettua kalaa valikoimiin. Kotimaisia kasvattajia luomukala ei innosta, sillä kalliiden tuotantokustannusten lisäksi luomumääräykset tekevät siitä nykyiseen kasvatukseen verrattuna vähemmän ympäristöystävällistä. Luomukalanrehussa on oltava huomattavasti enemmän kalajauhoa ja – öljyä kuin tavallisessa kalanrehussa. Se tekee luomurehusta kuormittavampaa, eikä luomukirjolohta voi markkinoida suomalsieen kasvatettuun kirjoloheen verrattuna järin vihreänä vaihtoehtona.
Nälkä ja aliravitsemus ovat yhä isoja uhkia maailman köyhissä maissa. Maataloutta harjoittavat kehitysmaiden pienviljelijät näkevät usein nälkää, kun samalla keskustelu länsimaissa käy kuumana kestävästä kehityksestä ja ilmastonmuutoksesta. Tällä hetkellä noin miljardi ihmistä saa eläinproteiinia kalasta ja noin 800 miljoona ihmistä saa elantonsa kalastuksesta ja kalanviljelystä. Kestävän kalantuotannon avulla voidaan parantaa turvallisen ja terveellisen kalan saatavuutta, hankittavuutta ja käytettävyyttä, etenkin köyhien naisten ja lasten keskuudessa. On ristiriitaista, että maailman köyhimmät ruokatuottajat näkevät eniten nälkää. Suomen Kalankasvattajaliitto on toiminut kummina Nepalissa, jossa tuettiin naisia aloittamaan kalanviljelyä.
Aquaculture Europe on yksi suurimmista tutkimuksen ja yritykset yhteen keräävistä vesiviljelyalan kongresseista. Tämän vuoden kongressi järjestettiin lokakuussa Berliinissä. Luken koordinoima AquaIMPACT-hanke järjesti tilaisuudessa yhteissession, jossa käsiteltiin uusimpia digitalisaation, genomiikan ja kiertotalouden teknologioita. Uusia teknologioita kehitetään vesiviljelyn tuotannonseurantaan ja kalojen hyvinvoinnin edistämiseen sekä ravitsemusta, ruokintaa ja valintajalostusta varten.