KASVATETUN KALAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSISSA ON EROJA
Suomalainen kasvatettu kirjolohi ui vuonna 2014 WWF:n Kalaoppaan vihreälle listalle. Muualla kuin Suomessa tuotettua lohta tulisi ympäristösyistä ostaa harkiten tai välttää.
Suomalainen kasvatettu kirjolohi ui vuonna 2014 WWF:n Kalaoppaan vihreälle listalle. Muualla kuin Suomessa tuotettua lohta tulisi ympäristösyistä ostaa harkiten tai välttää.
Etelä-Suomen aluehallintovirasto on 28.4.2021 myöntänyt HTM Yhtiöt Oy:lle ympäristöluvan ja toiminnan aloittamisluvan Heinolaan sijoitettavalle kalan kiertovesikasvatuslaitokselle ja kalan käsittelytoiminnolle. Lupamääräysten mukainen jätevesikuormitus mahdollistaa hakemuksen mukaan noin 3 000 tonnin vuotuisen kalan lisäkasvun.
Toukokuu on Kalakuu! Pro Kala on lanseerannut Kalakuu-kampanjan haastaakseen suomalaiset syömään kalaa toukokuussa suositusten mukaiset kaksi kertaa viikossa. Kalakuu-haaste on helppo aloittaa vappubrunssilla: monet kalaherkut ovat kuin luotuja piknik-eväiksi tai brunssipöytään!
Maaliskuun lopulla ohjelmapalvelu Netflix julkaisi ohjelmistossaan Seaspiracy-elokuvan. Seaspiracy antaa turhan negatiivisen kuvan maailman merien kalastuksesta ja vesiviljelystä. Ohjelmassa vedetään mutkia suoriksi ja monimutkaisiin asioihin esitetään yksinkertaisia ratkaisuja. Useissa tapauksissa ohjelma käyttää viitteenä vanhentunutta tietoa. Kaikki ne keinot, joita on viime vuosikymmeninä kehitetty asian parantamiseksi, ohitetaan mainitsematta.
Maaseudun tulevaisuus / Ruoka 15.04.2021 Riitta Mustonen Kala-ala pitää tavoitetta mahdottomana, ellei kasvatettavan kalan määrää lisätä huomattavasti. Se edellyttää lisää kasvatuslupia. Hallitusohjelman kansanterveydellinen tavoite on, että kuuden vuoden päästä suomalaiset syövät viikoittain 47 prosenttia enemmän kalaa kuin nyt. Kotimaisen kalan edistämisohjelman mukaan kasvattaa pitäisi nimenomaan kotimaisen kalan syömistä. Kalankasvattajien mukaan kulutuskasvu tarkoittaisi 23 miljoonan kilon…
Suomen Kalankasvattajaliitto ry tiedottaa tuoreen kuluttajatutkimuksen havainnoista – suomalaiset eivät tunne kalanviljelyn ympäristövaikutuksia kovin hyvin. Vain kahdeksan prosenttia tiesi, että kalanviljelyn vaikutus Itämeren tilaan on erittäin pieni. Tutkimus osoitti, että väärät käsitykset vaikuttavat suomalaisten mielipiteisiin kalankasvatuksesta.
Sanna Marinin hallituksen yksi kansanterveydellinen tavoite on kasvattaa vuoteen 2027 mennessä suomalaisten keskimäärin viikoittain syömän kalan määrää 47 prosenttia. Se tarkoittaa yli 23 miljoonan kilon vuosittaista lisäystä kalansyöntiin Suomessa. Kotimaisen kalan edistämisohjelma tavoittelee kulutuksen kasvun tapahtuvan pääosin kotimaisella kalalla. Pääosin tarkoittanee noin 75 prosentin osuutta kasvusta. Se olisi 17 miljoonaa kiloa lisää kotimaista kalaa vuosittain. Kotimaisen kalankasvatuksen vuosituotantoa halutaan siis kasvatettavan 120 prosentilla. Tämän toteutuminen pelastaisi kriisiytyneen kala-alan ja parantaisi ruokakalan huoltovarmuutta. Mutta tavoite on mahdoton toteuttaa, elleivät viranomaiset ja kalankasvattajat reagoi siihen nyt.