Satakunnan Kansa Pääkirjoitukset 08.04.2017 Kari Suni

Eurajoelle Luvian edustalle Offshore Fish Finland Oy:n suunnittelema avomeren kalankasvatus on saanut luvanhaku- ja koelaitosvaiheessa aikaan vilkkaan sananvaihdon.Tämä ei yllätä, sillä rannikon kalanviljelyllä on rasitteenaan menneiltä ajoilta kielteiset vaikutukset vesiluontoon ja rannoilla.

Rantamökkeilijöiden huoli on ymmärrettävä, sillä kasvatusaltaat ovat perinteisellä tavalla hoidettuna isoja pistekuormittajia.

Haitat ovat etenkin suljetuilla sisälahdilla kiistämättömiä. Rehevöityminen ja leväkasvustot verottavat lomapaikkojen käyttö- ja omaisuusarvoja.

Ulkomeren kalankasvatus on saanut koeluvan Etelä-Suomen aluehallintovirastolta kahdeksi avovesikaudeksi. Lupapäätöksen perusteluissa arvioidaan, ettei kymmenen kilometrin etäisyydelle rannikosta ankkuroitavat kaksi allasta ja niiden 100 000 kilon kasvatusmäärä aiheuta merkittävää muutosta lähivesillä.

Koetoiminta on paikallaan sen selvittämiseksi mikä on kymmenkertaisen tai kaksikymmenkertaisen kalamäärän tuotannon vaikutukset.

Luvanhakijan arvio on, että koekasvatuksen laskennallinen vuosipäästö on 480 kiloa fosforia ja 3 850 kiloa typpeä.

Määriä voi suhteuttaa valuma-alueelta mereen päätyviin ravinnekuormiin: Luvian edustan ojista laskee joka vuosi 3 970 kiloa fosforia ja 95 500 kiloa typpeä. Eurajoen ja Lapinjoen kuormitukseksi arvioidaan 32 000 kiloa fosforia ja 966 000 kiloa typpeä vuodessa.

Rehevöitymisen nykyongelmien alkuosoite on helposti luettavissa näistä lukuarvoista. Ei pitäisi olla yllätys, että levät kukkivat ja sameus painaa. Kalankasvatusta ei siis pidä yksin nostaa tikunnokkaan.

Jos kalankasvatukselta vaaditaan tiukkoja ympäristönormeja, olisi loogista, että sama ulottuisi myös maalle. Jätevesiasetuksen löysäämistä ja asumajätevesien käsittelyvaatimuksen lieventämistä on kuitenkin riemuittu voittona.

Mereltä ja rannoilta tuskin kuullaan riemunkiljahduksia.

http://www.satakunnankansa.fi/paakirjoitukset/ei-vain-kalankasvatusta-yhta-tikunnokkaan-14130092