Euroopan komissio esittää, että silakan kohdennettu kalastus kielletään Suomen lähivesillä. Lohen kalastus kiellettäisiin Ahvenanmaan–Merenkurkun välillä. Esitys romahduttaisi Suomen merikalastuksen. Myös kalajauhotehtaalle kielto olisi katastrofi.
Euroopan komissio on kieltämässä silakan kohdennetun kalastuksen Suomessa kokonaan. Komissio antoi maanantaina esityksensä ensi vuoden kalastuskiintiöiksi Itämerellä.
Kohdennetulla kalastuksella tarkoitetaan tietyn kalalajin nimenomaista pyyntiä, mutta sen yhteydessä saattaa nousta sivusaaliina myös jotain muuta kalaa.
Silakalle annettaisiin vain pieni kiintiö kilohailin kalastuksen ohessa saatavia sivusaaliita varten, kerrotaan Kalatalouden keskusliiton tiedotteessa.
– Shokki ja katastrofi, kuvailee ajatuksiaan Suomen ammattikalastajaliiton toimitusjohtaja Kim Jordas.
Esitystä perustellaan silakan kutukantojen pienenemisellä raja-arvojen alapuolelle sekä silakoiden pienellä yksilökoolla.
Komissio otti esityksessään huomattavasti tiukemman linjan kuin kansainvälisen merentutkimusneuvoston tutkijat. He esittivät silakan kalastukseen ensi vuodelle vain 20–40 prosentin kiintiöleikkauksia.
– Näin raju esitys on yllätys. Tiesimme, että kiintiöt ovat alenemassa, mutta että komissio meni näin pitkälle, se on täysin katastrofaalinen asia, Jordas sanoo.
Silakan ammattimainen kalastus päättyisi esityksen toteutuessa
Ei enää silakkaa ruokapöytiin?
Suomen silakkasaalis vuonna 2022 oli 68 miljoonaa kiloa ja arvo kalastajahinnoin laskettuna 15,5 miljoonaa euroa.
Kalatalouden keskusliitto pitää Euroopan komission esityksiä kalastuksen rajoittamisesta rajusti ylimitoitettuina pyydettävien kalakantojen tilaan verrattuna. Liiton mukaan esitykset perustuvat silakan koon osalta osin vanhentuneeseen tietoon.
Ammattikalastajaliiton mukaan esitys tarkoittaisi toteutuessaan yksinkertaisesti sitä, ettei silakkaa olisi enää ruokapöytiin tarjolla.
– Se merkitsee sitä, että silakkaa ei ole markkinoilla, kalastajat ovat laiturissa ja jalostusteollisuus on toimettomana, Kim Jordas sanoo.
Myös lohen kalastukseen rajoituksia
Lohen osalta kalastusta säädellään Itämerellä kahdella eri kiintiöllä.
Pohjanlahden osalta komissio esittää tämänvuotisten kalastusrajoitusten ulottamista pohjoiseen niin, että lohta saisi ensi vuonna kalastaa vain Perämeren alueella. Tätä lohikiintiötä leikattaisiin samalla 15 prosenttia.
Suomenlahdella lohenkalastus saisi jatkua. Kiintiöön esitetään jopa pientä lisäystä, vaikka kiintiötä ei ole saatu tähänkään asti pyydettyä täyteen.
Kalatalouden keskusliitto sanoo, että esitykset tarkoittaisivat toteutuessaan sekä rannikko- että avomerikalastuksen sekä näihin liittyvän kalakaupan ja jalostuksen alasajoa pitkin rannikkoa. Erityisesti vaikutusta olisi Suomen tärkeimmillä kalastusalueilla Ahvenanmaan ja Merenkurkun välillä.
Ammattikalastajien Kim Jordas puolestaan kuvailee esitystä hyvin rajuksi paketiksi, jolla on vaikutusta silakan ja lohen lisäksi muidenkin lajien kalastukseen.
– Lohen kalastajat kalastavat lohta ainoastaan osan vuotta ja muina aikoina muita lajeja. Kun lohi on ollut tukipilari, voi käydä niin, että myös muu kalastus jää pois eikä toimintaa ole mahdollista jatkaa, Jordas sanoo.
Kalastuskiintiöistä päätetään EU:n ministerineuvostossa lokakuun loppupuolella. Esitys koskee vuotta 2024, eikä sen jälkeisestä ajasta ole tietoa.
– Tulevaisuutta ei pysty arvioimaan. Se on yrittäjien kannalta pahin tilanne. Ei ole mitään tietoa, milloin saadaan toiminta käyntiin. Tilanne on kestämätön.
MMM: ”Komission ehdotus on suhteeton”
Suomi valmistelee parhaillaan kantaansa komission ehdotukseen. Elinkeinokalatalousyksikön päällikkö Risto Lampinen maa- ja metsätalousministeriöstä kertoo, että kalastuksen kieltäminen olisi valtava isku kaupalliselle kalastukselle merialueilla.
– Silakka on selvästi tärkein kalalajeistamme kaupallisesti. Myös lohen osalta esitys olisi katastrofaalinen, sillä lohen merkitys monelle kalastajalle on rannikkokalastuksessa todella suuri. Sosioekonomiset vaikutukset olisivat todella suuret ja merkittävä osa työpaikoista vaarassa.
Parhaillaan Suomi selvittää komission perusteita ehdotukselle.
Tavoitteena on saada Suomen kanta ainakin pääosin valmiiksi ensi viikolla, jotta Eduskunta voi päättää Suomen kannasta viipymättä. Ensi viikolla kokoontuu myös Itämeren alueen kalastustusasioita käsittelevä toimielin Baltfish. Siellä saadaan tieto siitä, miten muut Itämeren jäsenvaltiot suhtautuvat esitykseen.
– Alustava näkemyksemme on, että komission ehdotus on suhteeton eikä se ota asianmukaisesti huomioon tieteellistä neuvoa, jonka mukaan silakan kalastusta voitaisiin jatkaa sekä Pohjanlahdella että Itämeren pääaltaalla, tosin pienemmillä kiintiöillä, Lampinen sanoo.
Hänen mukaansa on mahdotonta tässä vaiheessa ennakoida, miten paljon Suomi voi tulevaan päätökseen vaikuttaa. Asia riippuu pitkälti siitä, mitä mieltä muut jäsenvaltiot asiasta ovat.
– Kaikki kivet käännetään, jotta ratkaisu olisi Suomen tavoitteiden mukainen. Uskon, ettei ehdotusta pidetä kohtuullisena muissakaan jäsenmaissa, Lampinen arvioi.
Lähde: YLE 29.8.2023 https://yle.fi/a/74-20047478
Näin silakan kalastuskielto vaikuttaisi: kalastajat konkurssiin, kalajauhotehdas sulkisi ovensa ja kalakauppias pohtii henkistä lovea
Yle kysyi usealta eri taholta vaikutuksia, jos silakan pyyntikielto toteutuisi Suomen aluevesillä. EU-komission esitys herättää järkytystä ja hämmästystä kaikkialla.
– Kyllä suomalaista silakkaa pitää saada jatkossakin, hämmästyy Roope Lehto uutisesta, jonka mukaan EU-komissio esittää silakan kohdennettua kalastuskieltoa Suomen aluevesille ensi vuodeksi.
Komission maanantaina antaman esityksen mukaan silakalle annettaisiin vain pieni kiintiö kilohailin kalastuksen ohessa saatavia sivusaaliita varten ensi vuodeksi.
Komission esitystä perustellaan silakan kutukantojen pienenemisellä raja-arvojen alapuolelle sekä silakoiden pienellä yksilökoolla. Myös lohen kalastus kiellettäisiin Ahvenanmaan ja Merenkurkun välillä ainakin ensi vuodeksi.
Roope Lehto oli tiistaina ostamassa lounasannosta Turun kauppahallin kalaliikkeestä, kun kuuli komission suunnitelmasta.
– Onhan mahdollinen kalastuskielto todella huono asia. Siinä voi käydä niin, että tulevat sukupolvet eivät edes osta enää perinteistä kalaruokaa, kun sitä olisi sitten taas saatavilla, Lehto pohtii.
Usko meni EU:hun
Ammattikalastajat ovat ottaneet esityksen tyrmistyneinä vastaan.
Myös Paraisilla sijaitsevan Åbolands Fiskarförbundin toiminnanjohtaja Kaj Matsson on kauhuissaan. Hän kuvailee ehdotusta dramaattiseksi ja käsittämättömäksi.
– Voi sanoa, että esityksen toteutuminen olisi loppu Suomen kalastukselle. Esitys tuli ihan puskista, emme nähneet missään nimessä, että tällainen esitys edes tulisi. Kansainvälisen merentutkimusneuvoston tutkijat ovat ehdottaneet nykyisiä pienempiä kiintiöitä, ei nollakiintiötä. Nyt meni viimeinenkin usko EU-komissioon, Matsson sivaltaa.
Saman huolen esittää Turun kauppahallissa kalaliike S. Wallinin yrittäjä Jaakko Manelius.
– Mahdollisella kalastuskiellolla on valtava merkitys alueellisesti. Turussa rannikkokaupunkina myydään paljon silakkaa. Lisäksi meillä on tukkupuoli, joka myy kalaa paikallisille ravintoloille ja lounaspöytiin. Silakka näyttelee näissä isoa roolia ja jo nyt.
Euromääräisesti kalastuskiellon vaikutusta on toistaiseksi mahdotonta arvioida, mutta kalakauppias Jaakko Manelius uskoo etenkin henkisen loven olevan Turun saaristossa iso, jos silakan kalastuskielto toteutuu.
– Silakat työllistävät niin paljon ihmisiä. Troolareita, silakan käsittelijöitä, pakastajia, pakkaajia ja myyjiä. Kielto vaikuttaa myös silakan ostajiin. Silakan kalastuskielto aiheuttaisi valtavan tyhjiön, enkä tiedä millä se täytettäisiin. Muikkuakin syödään, mutta ei samassa mittakaavassa kuin silakkaa. Silakka kuuluu arkeen ja juhlaan.
Kalajauhotehtaalle tilanne olisi katastrofi
Varsinais-Suomessa Kemiönsaaren Kasnäsissä sijaitsevan kalajauho- ja öljytehdas Salmonfarmin toimitusjohtaja Wilhelm Liljeqvist toteaa heti, että silakan kalastuskielto toteutuessaan iskisi tehtaan polvilleen.
– Esitys on toteutuessaan katastrofaalinen. Käytännössä tehdas menee kiinni Kasnäsissä ainakin vuodeksi. Silakkaa ei voi korvata millään muulla tuotteella.
Salmonfarmin liikevaihto kalajauho- ja kalaöljypuolella oli Liljeqvistin mukaan viime vuonna noin 22 miljoonaa euroa. Tuotteita on valmistettu 30–40 miljoonaa kiloa vuodessa.
– Kalajauhotehtaan osuus meidän liiketoiminnasta on yli puolet. Tilanne olisi hyvin hankala. Saa nähdä, tukeeko EU tai Suomen valtio alaa mahdollisesti tilanteessa, jossa silakan kalastus kielletään.
Kalakauppias Jaakko Manelius ymmärtää samalla EU:n huolen silakkakantojen tulevaisuudesta.
– Muutama vuosi meni kyllä, että silakka oli laihempaa ja pienempää. Seurasin asiaa huolestuneena, mutta sitten esimerkiksi mökkilaituriotannan perusteella viime vuonna silakka oli taas huomattavasti pulskempaa ja sellaista, mitä sen pitääkin olla. Pidän ihmeellisenä jos esitys menee läpi. Toisaalta ymmärrän, että jos tilanne on oikeasti niin huolestuttava, niin sitten se toki on niin.
Lähde: YLE 29.8.2023 https://yle.fi/a/74-20047539