EXTRA SMEs -hankkeessa selvitetään ja edistetään vesiviljelyn toimintaedellytyksiä seitsemässä EU-maassa. Suomesta mukana on Lappi ja laajemmin koko Pohjois-Suomi. Hankkeessa selvitetään alueellisesti kalanviljelyn kehittämistä hidastavia tekijöitä ja mahdollisuuksia niiden poistamiseen sekä pyritään edistämään kalanviljelyn julkista imagoa kestävänä ja tehokkaana tuotantomuotona. Eri maiden tilanteiden välillä tehdään vertailua ja haetaan uusia toimintamalleja Euroopan laajuisesti. Hankkeella pyritään vaikuttamaan alueellisiin ohjelmiin ja strategioihin niin, että kalanviljelyn kehittäminen huomioitaisiin aiempaa paremmin.
Lapin ammattikorkeakoulu on mukana EXTRA SMEs (Improving policies to boost SME competitiveness and extraversion in EU coastal and rural areas where aquaculture is a driver of the regional economy) Interreg Europe -hankkeessa, jossa selvitetään 2018-2023 kalanviljelyn kehittämismahdollisuuksia seitsemällä alueella eri puolilla EU:ta. Hankkeen pääpartneri on Kreikasta – lisäksi partnereita on Irlannista, Italiasta, Liettuasta, Puolasta ja Romaniasta. Lapissa hankkeen asiantuntijaryhmään on osallistunut toimijoita Lapin liitosta, Lapin ELY-keskuksesta, Pohjois-Suomen AVIsta, LUKEsta, metsähallituksesta ja kalankasvattajaliitosta. Viljelijät ovat osallistuneet hankkeessa tehtyihin kyselyihin ja tätä kautta hankkeen toimintaa. Korona on vaikuttanut hankkeen toimintaan muuttamalla hankkeen vierailu- ja tapahtumapainotteisen ohjelman etätapaamispainotteiseksi.
Mukana olevien alueiden vertailussa on tullut esille niin alueellisia eroja kuin samankaltaisuuksiakin. Lupapolitiikan osalta Irlanti näyttäisi olevan Suomen kanssa varsin samankaltainen. Paikalliset länsirannikon toimijat pitävät lupapolitiikkaa tiukkana ja kokevat jääneensä huonompaan kilpailuasemaan verrattuna esim. Skotlannin lohenviljelyelinkeinoon. Italian osalta lupiin liittyvä byrokratia on jopa Suomeakin monimutkaisempaa – lupa tulee anoa alueviranomaiselta ja sen lisäksi hyväksyttää ainakin isojen yksiköiden osalta myös ministeriötasolla, jossa paikallinen lupa voidaan mitätöidä. Tämä on aiheuttanut haasteita mm. tuotantoaan laajentaville yrityksille, joiden kannattavuuteen liian pienet tuotantoyksiköt luovat tiukassa kilpailutilanteessa paineita. Tilanne on tuttu myös ainakin Suomen sisävesiviljelylle.
Kreikan ja Italian osalta haasteet tulevat Turkista, jonka vesiviljely painottuu myös hammasahvenen (sea bream) ja meribassin (sea bass) kassiviljelyyn. Turkin nopeasti lisääntynyt tuotanto määrittää viljellyn kalan hintaa itäisen Välimeren alueella – tilanne tuntuu varsin tutulta, kun mietimme kotimaisen kirjolohen ja norjalaisen lohen hinnan välistä yhteyttä. Turkissa tuotanto keskittyy matkailun kannalta merkittävälle rannikkoalueelle mm. Izmirin lähellä ja yritykset ovat joutuneet siirtämään tuotantoaan kauemmaksi matkailukohteista. Yksi hankkeessa esille tullut yhteinen haaste ovat erityisesti kassikasvatusyksiköiden kalliit ja vaikeasti saatavat vakuutukset.
Pohjois-Suomen erityispiirre on hankkeessa ollut kalanviljelyn istukastuotannon iso merkitys elinkeino- ja virkistyskalastukselle. Suomessa luvitukseen liittyvä laajapohjainen asukkaiden ja järjestöjen kuuleminen on myös meidän ominaispiirteemme, jota ei monissa maissa tunneta. Hankkeessa on syntynyt myös vaikutelma, että kalanviljelyn julkinen imago määrittyy meillä lähinnä ympäristövaikutuskeskustelun kautta ja on useimpia muita maita heikompi.
Hankkeen myötä kalanviljely on otettu kehittämisalueena mukaan Lapin uuteen joulukuussa 2019 julkaistuun maaseutuohjelmaan. EXTRA SMEn asiantuntijaryhmän kokoontumisten perusteella on myös selvää, että kalanviljelyn merkittävä lisääminen Lapin sisävesillä vaatii uusien tekniikoiden käyttöönottoa (mm. kiertovesilaitokset) ja edelleen kehittämistä. Jatkossa hankkeessa selvitetään mahdollisuutta kiertovesiviljelyn pilottiyksikön rakentamiselle Lappiin. Tämä tukisi myös teknistyvän kalanviljelyn opetuksen kehittämistä ammattiopisto Lappiassa.
Uuden tekniikan käyttöönoton ohella selvitetään, tulisiko ainakin Kemijoen vesistöalueelle laatia vesiviljelyn sijainninohjaussuunnitelma – kansallinen suunnitelma on jo tehty merialueille ja alueellisena pilottina myös Iijoen vesistöalueelle. Perämerelle murtovesiviljelyä on jatkossa mahdollista myös kehittää. Itämerirehun ja avomerellä toteutettavan tuotannon myötä myös ympäristövaikutukset jäävät vähäisiksi ja konfliktit esim. kesäasutuksen kanssa jäänevät vähäisiksi.
Kevään 2021 hankkeessa keskitytään Pohjois-Suomen osalta kalanviljelytiedotukseen. Mikäli yrityksesi toimii Pohjois-Suomessa (Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu) ja olet kiinnostunut olemaan mukana hankkeen toimenpiteissä, ota yhteyttä.
Lisätiedot projektipäällikkö Petri Muje, puh. 040-7686 502, email petri.muje@lapinamk.fi
Teksti ja kuva: Projektipäällikkö Petri Muje, Lapin ammattikorkeakoulu, Tulevaisuuden biotalous
Lisää hankkeesta:
Häyrynen T., Asiala J. ja Ristioja A. Lapin maaseutuohjelma 2021-2027. Lapin liitto julkaisusarja A55/2019. s. 42
https://www.interregeurope.eu/extra-smes/
Muje P. Vesiviljely – vastuullista ja tehokasta eläinproteiinin tuotantoa. blogi.eoppimispalvelut.fi/lumenlehti/2020/02/04/vesisiljely-vastuullista-ja-tehokasta-elainproteinin-tuotantoa/