20.1.2018 Savon Sanomat
Luonnonkalan tarjonta on ollut tänä talvena olemattomien jäiden vuoksi varsin vähäistä, kun kalastajat eivät ole uskaltautuneet laittamaan verkkoja pyyntiin. Lähivesien kuhista, ahvenista ja hauista on ollut pulaa.
Jatkossa yhä useammat savolaiset voivat jatkaa oman maakunnan kalan syöntiä talvellakin, kiitos koeajovaiheeseen edenneen Finnforelin kalanviljelylaitoksen, joka kasvattaa kotimaisen kirjolohen tuotantoa noin kymmenen prosenttia. Varkaudessa Stora Enson tehtaiden kupeessa sijaitsevan laitoksen vuosituotantokapasiteetti on 1,3 miljoonaa kiloa. Sijainnista on se hyöty, että kalanviljelylaitoksen jätevedet menevät Stora Enson jätevedenpuhdistamolle. Finnforelin tarjontaa täydentää vielä naapurissa Carelian Caviar Oy:n kasvattamo, joka tuottaa markkinoille kaviaaria ja sampifilettä.
Finnforelin laitos on laatuaan ensimmäinen manner-Suomessa, sillä lohet kasvatetaan kiertovesialtaissa. Sään vaihtelut eivät vaikuta kasvatukseen. Kalat uivat jatkuvasti virtaavassa vedessä. Kalojen lihakset ja rasva ovat laadultaan parempia kuin mitä tavanomaisista kasseista kasvatetuista kaloista saadaan. Kun kala otetaan altaasta, se on fileinä myyntipakkauksessa kaupassa jo seuraavana päivänä. Yritys pakkaa kalat itse.
Päivän tuoretta lohikalaa on Suomessa nykyisin hyvin harvoin tarjolla. Esimerkiksi Pohjois-Norjasta tuotavan lohen matka kasvatuskassista kalatiskiin kestää useita päiviä.
Varkauden laitos on osa maailmanlaajuista trendiä, sillä kalankasvatus kasvaa elintarviketuotannon aloista nopeimmin ja jo nyt yli puolet ihmisten syömästä kalasta on viljeltyä. Sopii toivoa, että Varkaus on suunnannäyttäjä, sillä viime vuosikymmeninä Suomen kalaomavaraisuus on haaveillun kasvun sijasta puolittunut. Tällä hetkellä ainakin 70 prosenttia suomalaisten syömästä kalasta on tuontikalaa. (Kala, kohtalo vai kutsumus?, Pro Kala ry).
Asiantuntijoiden mukaan kalanviljelyliiketoiminnan kehittymistä on Suomessa hidastanut tiukka ympäristölupapolitiikka, mutta kiertovesilaitokset saattavat olla kestävän kasvun avain yhdessä avomerikasvatuksen kanssa. Kiertovesiviljely säästää vettä, kun vettä kierrätetään pumppaamalla kasvatusaltaan ja puhdistuslaitteiston välillä. Uutta vettä tarvitaan vain 1–2 prosenttia kiertävän veden määrästä. Lisäksi kiertovesilaitosten ansioksi katsotaan toiminta puunjalostusteollisuuden yhteydessä, koska kalankasvatuksen liete käy raaka-aineeksi biologiseen puhdistamoon.
Varkautelaisyritys täydentää innnovatiivisella tavalla Pohjois-Savon entuudestaankin vahvaa kalanjalostustoimintaa, sillä maakunnassa toimivat myös muun muassa Savon Taimen, Escamar Seafood ja Lappi Kala. Finnforel on vastaus lähiruokavaatimukseen. Lisäksi yrityksen ympäristön kannalta kestävä toiminta on eettisesti vahvalla pohjalla. Kun kala on tunnetusti myös terveellistä ruokaa, hyvälle kysynnälle on edellytyksiä. Jos kalan hinta asettuu vielä kohtuulliselle tasolle, menestys on mahdollinen.