Uusi hallitusohjelma pyrkii kehittämään tasapainoisesti koko Suomea, kalataloutta unohtamatta. Yksi ohjelman tavoitteista on ”Kasvua ja työllisyyttä luonnon antimista”, jonka keinoiksi on kirjattu kalataloutta koskevia suunnitelmia tulevalle hallituskaudelle. Euroopan parlamentin päätöslauselma viime kesänä (”tavoitteena kestävä ja kilpailukykyinen eurooppalainen vesiviljelyala: nykytilanne ja tulevat haasteet”) toi esiin ja vaati toimenpiteitä monien vesiviljelylle tärkeiden asioiden kehittämiseksi. Näyttäisi siltä, että hallitusneuvottelijat ovat ymmärtäneet kalatalouden vaikean tilanteen markkinoiden ja kansainvälisen politiikan puristuksissa.

Suomalainen kala ja kalatalous tarvitsevat pitkäjänteisiä ja johdonmukaisia kannustimia. Kalatalous on tunnistettava luonnonvaraelinkeinoksi, joka luo työtä ja toimeentuloa. Kalatalouden tarjoamien mahdollisuuksien nykyistä tehokkaampi hyödyntäminen on tärkeää elintarviketuotannolle ja koko elinkeinoelämälle. Hallitusohjelmaan on kirjattu ”Lisätään kotimaisen kalan tarjontaa ja osuutta kulutuksesta kestävästi laatimalla kotimaisen kalan edistämisohjelma.” Edistämisohjelman avulla voitaisiin vahvistaa kotimaisen kalatalouden kilpailukykyä. Sinistä biotaloutta kehittämällä Suomen kalatalouselinkeinojen yhteenlaskettu liikevaihto voitaisiin nostaa yli miljardiin euroon vuoteen 2023 mennessä.

Nopein keino parantaa kotimaisen kalan saatavuutta on kalanviljely, mutta se ei pysty tyydyttämään tasaisesti kasvavaa kysyntää ilman merkittävää lisäystä tuotantomääriin. Nykyinen toiminta- ja sääntely-ympäristö ei anna mahdollisuutta tuottaa enempää kalaa. Hallitusohjelman kirjaus ”Toimeenpannaan kalakasvatuksen ympäristölupajärjestelmän kehittämistoimet huomioiden vesiympäristön suojelun taso” toivottavasti tuo apua ongelmaan ja huomioi elinkeinon toimintaedellytykset. Helpottamalla lupakäytäntöjä kotimainen kalanviljely on mahdollista kaksinkertaistaa vuoteen 2023 mennessä. Elinkeino odottaa tuolloin arvon kasvavan yli 40 % ja työllistävyyden parantuvan yli 20 % nykyisestä. Kotimainen kalatalous on kansainvälisestikin erinomainen esimerkki modernin elinkeinotoiminnan ympäristövastuullisuudesta.

Kannattava kalatalous vastaa myös kunnianhimoiseen ilmastopolitiikkaan. Kalatoimiala voi profiloitua entistä paremmin ja näkyvämmin yhdeksi ilmastokriisin ratkaisuksi. Kalastus poistaa merestä ravinteita, jotka aiheuttavat meren rehevöitymistä ja kasvatetun kalan hiilijalanjälki on keskimäärin kuudennes naudan ja puolet sian ja broilerin hiilijalanjäljestä. Suomalaiset voivat siis osallistua ilmastotalkoisiin syömällä enemmän ympäristöystävällistä kotimaista kasvatettua kalaa.

Tärkeää on, ettei yrittämisen verotusta lähdetty kiristämään millään lailla. Kalatalouden kannattavuuden ja kilpailukyvyn parantamisen kannalta tärkeää on myös, ettei aseteta uusia kustannuksia nostavia velvoitteita. Kalatalouden kannattavuutta pyritään tukemaan kehittämällä uudenlaisia rahoitusvälineitä alan kehityksen edistämiseksi. Kalatalouden tutkimusta ja tuotekehitystä sekä uuden teknologian kehittämistä luvataan tukea EMKR-rahoituksen avulla.

Lähivuodet näyttävät toteutuvatko lupaukset. Hallitusohjelman kirjaukset ovat hallituksen strategisia valintoja. Ne ovat myös toteavia: Näin tapahtuu, eikä niitä selvitetä tai harkita. Ei voi olla niin, että vuodesta toiseen sama tilanne jatkuu. Kalanviljelyn tulevaisuus ei yksin kirjauksilla ratkea, mutta ohjelma on askel oikeaan suuntaan. Kaikki on kiinni tahdosta. Sitä tahtoa on rakennettu jo pitkään edellisenkin hallituksen aikana. Kalankasvattajaliitto tekee kaikkensa, että tällä kertaa lupaukset myös toteutetaan! Suomella ei ole varaa menettää miljardin euron arvoisen kalatalouden arvoketjun kasvumahdollisuuksia.

KOTIMAINEN KASVATETTU KALA HALLITUSOHJELMASSA
Seuraavat tavoitteet löytyvät ohjelmasta:
Kestävän ruokajärjestelmän perustaksi tarvitaan terve, kannattava ja uudistumiskykyinen kansallinen maatila-, kala-, poro- ja riistatalous. Ne ovat osa laajempaa ruokajärjestelmää: niiden tehtävä ei ole ainoastaan tuottaa ruokaa. Suomalaisen ruuan tuotantostandardit ovat erittäin korkeat, ja tuotteemme kiinnostavat maailmalla mm. puhtautensa ja turvallisuutensa ansiosta.

  • Lisätään kotimaisen kalan tarjontaa ja osuutta kulutuksesta kestävästi laatimalla kotimaisen kalan edistämisohjelma.
  • Toimeenpannaan kalakasvatuksen ympäristölupajärjestelmän kehittämistoimet huomioiden vesiympäristön suojelun taso.
  • Luodaan kannustimia ravinnepäästöjä vähentäville ja kiertotalouteen perustuville ratkaisulle kalankasvatuksessa (kuten kiertovesiviljely ja itämerirehu)
  • Tuetaan kalatalouden tutkimusta ja tuotekehitystä sekä uuden teknologian kehittämistä esimerkiksi kohdistamalla EMKR-rahoitusta
  • Edistetään monipuolisesti kotimaisten kalalajien hyödyntämistä
  • Edistetään kotimaisen kalan käyttöä julkisissa hankinnoissa
  • Tuodaan kalanjalostus investointituissa samalle viivalle muun elintarviketeollisuuden kanssa
  • Edistetään kalatuotteiden vientiä
  • Kehitetään uudenlaisia rahoitusvälineitä alan kehityksen edistämiseksi
  • Toimeenpannaan hyljekannan hoitosuunnitelma. Kehitetään ja tuetaan vahinkoja ehkäiseviä tekniikoita, pyydyksiä ja käytänteitä.
  • Otetaan käyttöön korvaus vahinkoja aiheuttavien hylkeiden poistosta aiheutuvista kuluista.
  • Laaditaan ja toimeenpannaan merimetsostrategia ja kannan hallitsemiseksi ja vahinkojen ehkäisemiseksi.
  • Sujuvoitetaan merimetsojen metsästyksen poikkeuslupien saantia
  • Edistetään kotimaisen luonnonkalan käyttöä ja itämerirehun käyttöä kalankasvatuksessa.