Kalafoorumi perehtyi maaliskuun 29. päivä Turussa kuumaan aiheeseen, ilmastonmuutokseen. Ilmasto muuttuu ja sillä on vaikusta kaikkeen maapallolla, myös vesiin, kaloihin ja kala-alaan. Muutoksilla on kalankasvatukselle sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia. Vastuu ilmastonmuutoksen vaikutusten vähentämisestä on ihmisellä. Suomalaiset voivat osallistua ilmastotalkoisiin muun muassa syömällä enemmän ympäristöystävällistä kotimaista kasvatettua kalaa.

Kuva: Pro Kala

Ilmatieteenlaitoksen tutkimusprofessori Jari Haapala on tutkinut ilmastonmuutoksen vaikutusta meriin. Kalafoorumissa Haapala selvitti kansantajuisesti, miten ilmaston ja merien lämpeneminen näkyy meidän Itämeressämme.

– Ilmastonmuutoksen torjunnassa puhutaan maailmanlaajuisista keskilämmöistä, mutta on muistettava, että ilmastonmuutoksen vaikutukset vaihtelevat alueellisesti paljon. Suomessa ilmasto lämpenee kaksi kertaa enemmän, mitä globaalisti. Pohjois-Suomessa ilmasto lämpenee voimakkaammin kuin rannikolla Lounais-Suomessa. Itämeri on lämmennyt keskimäärin 0,3 astetta vuosikymmenessä. Kuulostaa pieneltä mutta vuosisadassa se tarkoittaa jo kolmea astetta, millä on suuri merkitys luonnolle. Suurinta muutos on Pohjanlahdella, Haapala kertoi.

Merellä työkseen liikkuvat ovat jo havainneet, kuinka jäät ovat ohentuneet, kevät ja syksy pidentynyt ja kovat jäätalvet muuttuneet harvinaisiksi. Ilmasto jatkaa lämpenemistään, vaikka fossiilisten polttoaineiden käyttö lopetettaisiin tähän paikkaa.

– Meidän on vain sopeuduttava muuttuviin olosuhteisiin. Ilmastonmuutos lisää meillä sateisuutta ja madaltaa Itämeren ennestään alhaista suolapitoisuutta, millä taas on vaikutus siihen, mitkä kalalajit meressä menestyvät ja mitkä eivät. Esimerkiksi turska taantuu nopeasti, kun meren suolapitoisuus vähenee, Haapala kertoi.

Lämpimän veden kalat voittajia

Luonnonvarakeskuksen tutkija Meri Kallasvuo tarjosi Haapalan perään täsmätietoa kalakantojen muutoksista. Ilmastonmuutoksessa on voittajia ja häviäjiä, sillä kaikki kalalajit eivät ehdi sopeutua nopeisiin muutoksiin.

Pähkinänkuoressa voittajia ovat Suomessa rehevöityvissä vesissä viihtyvät ja lämpimästä kesästä hyötyvät kevätkutuiset lajit, kuten silakka, kuha ja särkikalat sekä makeassa vedessä muikku. Häviäjiä taas viileän veden kalat, kuten lohi, taimen, harjus, siika ja made sekä merellisistä lajeista turska ja kampela.

Jään vähenemisellä on puolestaan hyviä ja huonoja puolia.
– Liikkuminen merellä helpottuu, kun jäällinen aika lyhenee. Hylkeet taas syövät talvella enemmän kalaa, jos jääpeite ei ole kalojen suojana. Lämpeneminen tulee vaikeuttamaan istukaspoikasten kasvattamista kasvatuslammikoissa ja kalastusta kalamassojen vaihtaessa paikkoja otollisempiin olosuhteisiin, kertoi Kallasvuo.

Kasvatuskausi pitenee

Luonnonvarakeskuksen tutkija Markus Kankainen selvittää ilmastonmuutoksen vaikutuksia kalankasvatukseen osana Smart Sea -tutkimushanketta. Pitkäaikaiset ilmastotilastot osoittavat lämpötilojen nousseen kiihtyvää tahtia viimeisen 40 vuoden aikana.

– Trendin voi olettaa jatkuvan. Vuosisadan loppuun mennessä Itämeren arvioidaan lämpenevän keskimäärin 2,9 astetta. Lämpötilan nousu on suurempaa Selkämeren ulappa-alueilla kuin yleisesti rannikkoalueilla. Pohjanlahdella muutokset ovat suurimpia kesällä. Tulevaisuudessa vedet jäähtyvät syksyllä myöhemmin ja keväällä jäät poistuvat aikaisemmin. Myrskytuulten ei odoteta lisääntyvän merkittävästi, joskin yksittäiset syksy- ja talvimyrskyt voivat olla nykyistä ankarampia. Sateisuus lisääntyy ja Itämeri makeutuu, Kankainen kuvasi muutoksia.

Smart Seassa on arvioitu parhaita kasvuolosuhteita kirjolohenkasvatukselle. Yleisesti ottaen olosuhteet paranevat pohjoisessa. Kasvatuskausi pitenee ja laitteiston asennus helpottuu, kun avovesikausi pitenee. Talvet eivät kuitenkaan ole samanlaisia keskenään.

– Jos olisimme varmoja jäättömyydestä, sillä oli mullistava vaikutus logistiikkaan, kun kasvatuslaitteita ei tarvitsisi hinata saarten suojaan talveksi. Yleisesti ottaen kirjolohen merikasvatus hyötyy ilmastonmuutoksesta, kertoi Kankainen.

Sisämaassa vaikutukset kalankasvatukselle ovat kaksijakoiset. Pohjoisessa kasvatusolosuhteet paranevat ja kasvukausi pitenee. Etelässä taas poikkeukselliset hellekesät aiheuttavat kalaterveysongelmia ja kasvun hidastumista, mikä aiheuttaa ongelmia koko elinkeinon arvoketjulle.

Kalataudit ovat monisyinen juttu

Ilmastonmuutos on paljon muutakin kuin lämpötilannousu. Se vaikuttaa muun muassa kalalajien levinneisyyteen, elinympäristöjen häviämiseen, sadanta- ja virtaamamuutoksiin, rehevöitymisen lisääntymiseen, jääpeitteen vähenemiseen, vesien happiolosuhteisiin ja lisääntyneeseen UV-säteilyyn.

– Tällä kaikella on vaikutusta kalojen terveystilanteeseen. Lämpimässä kaikki tapahtuu tiettyyn rajaan asti nopeammin ja tehokkaammin kuin kylmässä. Kalojen loisten lisääntyminen voi tehostua mutta myös niiden kuolleisuus. Loisten tarttumisen paras ajanjakso on kesä-syyskuussa. Lämpeneminen pidentää aikaa molemmista päistä, kertoi tutkija Anssi Karvonen Jyväskylän yliopistossa.

Kalatautien suhteen lämpimän veden taudit voivat yleistyä ja kylmän veden taudit vähentyä.
– Kalataudit ovat erittäin monisyinen juttu. Kalanviljelylaitoksilla on kuitenkin hyvä mahdollisuus seurata tarkasti lämpötiloja ja tautitilannetta. Tarvitsemme lisää tutkimusta, teoreettisia malleja ja pitkiä aikasarja-aineistoja lämpötilan vaikutuksista kalaloisiin ja -tauteihin, tiivisti Karvonen.

Evoluution voi mallintaa

Kirjolohen valintajalostuksessa on huomioitava, miten kalat sopeutuvat ilmastonmuutoksen aiheuttamiin elinolosuhteiden muutoksiin. Valintajalostusta kehittävä Luonnonvarakeskuksen tutkija Antti Kause kertoi, millä nopeudella kirjolohi perinnöllisesti sopeutuu ilmastonmuutokseen. Tutkijoiden ei tarvitse seurata sopeutumista reaaliajassa, vaan asiaa voidaan mallintaa tietokoneella, jolloin kirjolohen evoluutiota päästään arvioimaan vaikka kymmenen sukupolven päähän.

Lyhyesti kuvattuna evoluutiosimulaatiossa syötetään oletustiedot lämpöadaptaatiosta ja kasvukauden lämpöprofiilista. Lämpötilan muutokset vaikuttavat kalan kasvuun ja kuolleisuuteen, mistä nähdään minkälaisilla ominaisuuksilla varustetut emot sopeutuvat parhaiten tilanteeseen. Valitut emot tuottavat uuden kalasukupolven, josta voidaan taas suorittaa seuraava valintakierros.
– Näin voidaan mallintaa sukupolvien kehittymistä vaikka kuinka monen sukupolven päähän, kun evoluutiolle ihanteellinen lämpötilaprofiili esimerkiksi laskee tai nousee yhdellä asteella, Kause sanoi.

Mallinnus kertoo valintajalostustutkijalle, että yhden asteen nousuun +15 asteen lämpötilaoptimista vaatii kirjolohella kahdeksan sukupolvea sopeutua, käytännössä noin 24 vuotta. – Toisin sanoen kirjolohi pysyy aika hyvin mukana ilmastonmuutoksessa, selvitti Kause.

Uusia keinoja hyljeongelmaan

Itämeren harmaahylkeet ovat jo nykyisellään aiheuttaneet harmaita hiuksia niin kalastajille kuin kalankasvattajille. Ilmastonmuutos ei tuo asiaan helpotusta, päinvastoin. Jos jäällistä aikaa on merellä entistä lyhyemmän aikaa, hylkeet pääsevät helpommin kala-apajille. Esa Lehtonen Luonnonvarakeskuksesta kertoi, millaisia uusia keinoja löytyy hylkeiden pitämisestä poissa kalakasseilta. Luonnonvarakeskus testasi yhteistyössä Luvialla toimivan KalaValtasen kanssa uusia menetelmiä saada haittayksilöt satimeen ja eliminoitua.

– Vuonna 2017 valtio korvasi hyljevahinkoja miljoonalla eurolla. Vaikka hylje on riistaeläin ja sillä on 1050 yksilön pyyntikiintiö, vain kolmasosa siitä saatiin käytettyä. Hylje on erittäin vaikea metsästettävä kala-altailta ja pyydyksiltä. Hyljeongelmaan on löydyttävä uusia keinoja. Altaiden ympärille viritetyt suojaverkot auttavat tiettyyn pisteeseen mutta eivät ratkaise ongelmaa. Hylkeiden hyökkäykset stressaavat kasseissa kaloja ja heikentävät kalojen ruokahalua, Lehtonen kertoi.

Luonnonvarakeskus testasi uudenmallista kalakassiin asennettua ponttonirysää.
– Kalakassin reunaan tehdään aukko, josta hylje pääsee uimaan kassin sisälle johtavaan ponttonirysään. Hylkeen uitua sisälle, sisääntuloaukko sulkeutuu ja hylje jää rysään satimeen. Hylje on kuitenkin erittäin varovainen eläin. Ne kävivät suuakoilla mutta eivät juuri uineet sisään. Periaate on kuitenkin hyvä ja jatkokehityksen arvoinen, Lehtonen kertoi.
Toisessa kokeessa testattiin hyljekarkottimien tehoa. Idea oli niiden avulla estää hylkeitä uimasta salmesta läpi kalaiselle merenlahdelle. Skotlantilaiset karkottimet asennettiin heti jäiden lähdettyä salmen suulle ponttoneille. – Tulokset olivat positiiviset. Kalastajat kertoivat, että verkoissa oli aiempaa vähemmän hylkeiden repimiä kaloja ja verkkovaurioita ja kuhat vaeltelivat normaalisti, sanoi Lehtonen.

Kalansyönti on ilmastoteko

Mitä ajattelee vihreä päätoimittaja ilmastonmuutoksen vaikutuksista kalatoimialaan? Vihreiden pää-äänenkannattajan Vihreän Langan päätoimittaja Riikka Suominen kertoi olevansa ilmastoradikaali, joka syö kasvisruokaa ja villiä kalaa. – Sen verran olen kalaihminen, että osaan pyytää verkoilla kalaa ja perata saaliin. Pärjäisin siis jotenkin kriisiolosuhteissa, Suominen kuvasi itseään.

Suominen peräänkuuluttaa niin päättäjiltä kuin kansalaisilta nopeita ja riittäviä toimia ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. – Ilmasto ei ole luonnontiedettä tai huippukokouksia vaan koskettaa meitä jokaista. Meillä on maailman ilmastonmuutospaneelin julkaiseman tutkimusraportin mukaan 10 vuotta aikaa toimille, joilla maapallon keskilämmön nousu pysähtyy +1,5 asteeseen. Nyt tehdyillä toimilla toteutuu lähemmäs +3 asteen nousu. Tarvitsemme siis radikaalimpia keinoja. On pelkkää populismia sanoa, että asiat ovat kuten ennenkin, Suominen sanoi.

Yksi tavallisen ihmisen keinoista on syödä ilmastoystävällisesti.
– Kotimaisen kalan syönti on ilmastoteko. Luonnonkalan syönti vähentää Itämerestä ravinteita, kasvatetun kalan rehuun käytetään Suomessa reilusti alle puolet vähemmän soijaa, mitä muualla EU-maissa. Kasvatettu kala lisäksi kasvaa huomattavasti tehokkaammin kuin broileri, sika ja nauta. Kala-alalla on siis hyvä sanoma kerrottavanaan, se pitäisi saada nyt paljon paremmin esille, korosti Suominen.

Kalalla voi korvata lihaa

Päivän päätteeksi sukellettiin politiikkaan. Kokoomuksen kansanedustaja Saara-Sofia Sirén on keskittynyt eduskunnassa ympäristö- ja ilmastopolitiikkaan.
– Eduskunnassa kuulee paljon väitettä, ettei Suomen toimilla ole virkaa ilmastomuutoksessa, koska olemme niin pieni maa. Minusta Suomi on asian keskiössä. Jos me Suomessa emme pysty näyttämään mallia, miten voimme odottaa kenenkään muunkaan siihen pystyvän? Suomen on tehtävä oikeita ratkaisuja ilmaston hyväksi ja johdettava omalla esimerkillä, kun Suomesta tulee EU:n puheenjohtajamaa ensi heinäkuussa, Sirén korosti.

Mitä siis Suomen tulisi tehdä? Sirén itse uskoo päästökaupan voimaan, veroratkaisuihin, liikenteen päästöjen vähentämiseen sekä maa- ja metsätalouden ratkaisuihin.
– Ruoantuotannossa pitäisi päästä eroon oudosta ”liha vastaan kasvis” vastakkainasettelussa. Huomion voisi suunnata siihen, että syömme hyvin vähän kotimaista kalaa. Kalalla voi hyvin korvata lihansyöntiä, pitää vain olla tarpeeksi kotimaista kalaa tarjolla. Siksi meidän on tehtävä pikaisia toimia kalakantojen vahvistamiseksi ja kalanviljelyn esteiden poistamiseksi. Kuluttajalle kasvatettu kotimainen kala on hyvä vaihtoehto. Sitä voidaan kasvattaa ravinteita kierrättävällä Itämerirehulla ja kasvatetut kalat uivat WWF:n kalansyöntioppaassa vihreällä valolla, Sirén painotti.

Teksti Mika Remes

Ilmastonmuutos ja kalatoimiala -esitykset löydät täältä:
https://www.prokala.fi/mediapankki/