Teksti ja kuvat: Luonnonvarakeskus: Jouni Vielma ja Markus Kankainen

Kalatalouden innovaatio-ohjelmien vuosien 2020-2022 toiminta on käynnistynyt. Vesiviljelyn innovaatio-ohjelmassa pääteemat tulevat olemaan tietopohja uusien ympäristölupien saamiseksi merialueella sekä uudet ratkaisut ja osaaminen kiertovesikasvatuksen kannattavuuden parantamiseksi. Koulutuksella ja tiedon jakamisella on tärkeä rooli sekä meri- että kiertovesikasvatuksen kehittämisessä.

Merialueella tehdään töitä mm. ympäristövaikutusten arvioinnin, upotettavan kalankasvatuslaitoksen käytettävyyden ja triploidien tuotanto-ominaisuuksien parissa. Ympäristövaikutuksia ennustavien mallien kehittämistä koko rannikkoalueelle soveltuvaksi jatketaan Syken ja Ilmatieteen laitoksen yhteistyönä. Syke myös jatkaa kalankasvatuksen seuranta-aineistojen systemaattisempaa tarkastelua hyödyntäen yritysten kanssa tehtävää vedenlaadun mittauskampanjaa. Erilaiset seuranta- ja mittausmenetelmät (vesinäytteenotto, jatkuvatoimiset mittarit, satelliitit, lennokit, kauppalaivat ja ennustemallit) tuottavat ympäristötietoa merialueen tilasta ja kalankasvatuksen vaikutuksista. Samalla pyritään kehittämään velvoitetarkkailun menetelmiä. Näiden merialueen töiden tavoitteena on löytää alueita, joilla kasvatusta voidaan tuntuvasti lisätä vesien tilatavoitteita vaarantamatta.  Vesien tilatavoitteisiin ja Weser-päätökseen liittyen Sykessä tullaan tekemään ympäristöoikeudellista katsausta merikasvatuksen mahdollisuuksista.

Myös lähempänä merikasvattajien arkea liittyvää työtä tehdään. Kaudella 2019 alkanutta triploidiakoetta jatketaan perkuuseen asti. Koeasetelma on vahva, koska samaa taustaa olevia diploideja ja triploideja kasvatetaan kolmessa paikassa (Korppoo, Rymättylä ja Parainen). Upotettava verkkoallas on valmiina Italiassa, mutta koronan vuoksi asentaminen Kihdin vesille viivästyy. Lämpenevään ilmastoon varaudutaan starttaamalla kuhanpoikasia Paraisilla kovan elämänkoulun läpäisseistä emokaloista.

Kiertovesikasvatuksessa makuvirheiden hallinta on osoittautunut edelleen ajoittain vaikeaksi. Luke aikoo laajentaa makuvirheitä aiheuttavien yhdisteiden analyysikapasiteettia ja uusia kokeita Laukaan koeympäristössä on jo aloitettu. Mm. biosuodattimien pesurytmin ja hapettavien yhdisteiden vaikutusta selvitetään Jyväskylän yliopiston ja Luken yhteistyötä. Myös tuotantomittakaavan kokeita makuvirheiden hallintaan on suunnitteilla.

JALO-kirjolohen menetystä kiertovesioloissa on jo selvitetty yhdellä vuosiluokalla ja nyt keväällä alkaa toisen vuosiluokan yksilömerkittyjen kirjolohien elämä kiertovedessä. Jos merialueen tuotanto kasvaa, isoa kiertovesipoikasta voitaisiin tuottaa yhden merikauden kasvatukseen siirtämällä kalaa aivan kasvukauden kynnyksellä tai syys-talvella. Selvitämme, onko siirron ajankohdalla merkitystä merikasvulle. Lisäksi kiertovesikasvatuksen osalta seurataan Laukaan vedenkäsittelykentän toimivuutta ja sen tarjoamia mahdollisuuksia uudenlaiselle kiertovesikasvatukselle. Metsähallitus selvittää onko sillä sisävesikasvatukseen, erityisesti kiertovesikasvatukseen soveltuvia alueita. Ruokavirasto kehittää kirjolohen ruuansulatuskanavan häiriön (RTGE) aiheuttajabakteeriin DNA-pohjaista määritysmenetelmää.

Tiedon vieminen yrityksiin ja alalle tuleville opiskelijoille on erittäin tärkeää. Yritysyhteistyötä tehdään monin tavoin ja uudet avaukset ovat tervetulleita. Ohjelma voi kattaa kehittämistoimien kustannuksia ja lisäksi yritys voi saada kumppanuudella korotettua investointitukea. Kalankasvattajaliitto järjestää jatkossakin, jos ja kun korona sallii, innovaatio-ohjelman tuloksista kertovia tapahtumia noin kolme kertaa vuodessa ja ylläpitää innovaatio-ohjelmasta kertovia sivuja. Syksyllä järjestetään kiertovesiyrityksille suunnattu kaksipäiväinen teemapäivä. Toivottavasti voidaan jatkaa myös tutustumismatkoja kiinnostaviin ulkomaan kohteisiin. Koulutusmateriaalia on jo tuotettu Peda.net-palveluun.

Innovaatio-ohjelmassa on 10 partneria, uutena mukaan tuli Aalto-yliopisto, ja Luonnonvarakeskus jatkaa ohjelman koordinaattorina. Ohjelmaa ohjaa johtoryhmä, jossa mukana on MMM:n, YM:n, TE-keskuksen, kalankasvattajien, Business Finlandin, Suomen Akatemian ja Luken edustajat. Vuosien 2020-2022 budjetti on 2.5 miljoonaa euroa.

Hanke on osittain EMKR-rahoittama