Teksti: Mika Remes, Kuvat: Voimalohi Oy
Voimalohi Oy kasvattaa ja istuttaa miljoona lohikalojen smolttia Iijoen ja Kemijoen jokisuille ja tuottaa luonnonravintolammikoissa siian- ja harjuksen poikasia. Istutusvelvoitteiden hoitaminen on Voimalohelle tärkeää, mutta tulevaisuudessa yhtiö on näkyvästi mukana myös vaelluskalojen luontaisen lisääntymisen palauttamistoiminnassa.
Voimalohi Oy:n tuotantojohtaja Mika Pylväälle loppukevät ja alkukesä on kiireistä aikaa. Raasakan kalanviljelylaitos Iissä ja Ossauskosken kalanviljelylaitos Tervolassa tuottavat Voimalohella vuosittain miljoona kaksivuotiaista vaelluskalan poikasta istutettavaksi Ii- ja Kemijoen suistoihin. Kun kalanpoikaset on istutettu, ne lähtevät vaeltamaan Itämerelle. Lisäksi laitoksilla tehdään tutkimus- ja koetoimintaa muun muassa kalanpoikasten virikekasvatuksessa ja rehukokeiluja.
– Meillä on velvoite istuttaa Iijoen vesistöön 310 000 lohta ja 28 000 meritaimenta. Kemijoella velvoite on suurempi, 615 000 lohta ja 90 000 meritaimenta. Lisäksi velvoitteisiimme kuuluu istuttaa 1,2 miljoonaa yksikesäistä vaellussiianpoikasta Iijokeen ja 3,1 miljoonaa Kemijokeen. Vaellusiiat kasvatetaan yhtiön luonnonravintolammikoissa ja istutetaan syksyllä, kun lammikot tyhjennetään. Osa istutettavista kaloista hankitaan sopimuskasvattajilta, Pylväs selvittää.
Voimalohen omistavat Kemijoki Oy ja PVO-Vesivoima Oy, joille asetettuja istutusvelvoitteita Voimalohi toteuttaa. Istutusvelvoitteilla kompensoidaan energiayhtiöiden rakennuttamien patojen sekä vesien säännöstelyn aiheuttamaa haittaa jokien kalakannoille.
– Tietysti padot estävät vaelluskalojen luonnollisen pääsyn energiantuotantoon valjastettuihin Ii- ja Kemijokiin, mutta samalla velvoiteistuksilla huolehditaan siitä, että kalastettavaa yleensä on Perämerellä ja pohjoisten jokien vesistöalueilla. Tunnemme vaelluskalat ja rakennetut joet. Haluamme olla Suomen arvostetuin kalaistukkaiden tuottaja ja kalanistuttaja, Pylväs muistuttaa.
Poikkeava yhtiö
Voimalohi perustettiin vuonna 1987. Yrityksenä Voimalohi on poikkeava, sillä sen tehtävänä ei ole tuottaa voittoa vaan huolehtia omistajatahojen kalanistutusvelvoitteista. Ne määrättiin lakisääteisinä omistajayhtiöille 1980-luvulla kompensoimaan jokien valjastamista energiantuotantoon.
Lisäksi Voimalohi vastaa Kemijoki Oy:n Lieksanjoen istutusvelvoitteiden toteutumisesta Pohjois-Karjalassa. Lieksanjokeen Voimalohi istuttaa järvilohen, – taimenen ja siianpoikasia ostamalla ”avaimet käteen” –periaatteella palvelut yksityisiltä poikaslaitoksilta. Omaa poikastuotantoa Voimalohella ei Pohjois-Karjalassa ole.
– Alkuperäinen velvoite on ennallaan, mutta itse istutukset ovat vuosien varrella muuttuneet. Olemme istutusten tarkkailutulosten kautta muuttaneet istutusten sisältöjä. Joki- ja järvialueilla istutuslajeja ja -tapoja on muutettu paremman tuloksen antaviin kalalajeihin. Esimerkiksi Kemijoella siikaa on korvattu kirjolohella, järvitaimenella, kuhalla ja harjuksella, Pylväs kertoo.
Voimalohessa tehdään istutussuunnitelmat viisivuotisjaksoissa. Kuluvana vuonna alkaa vuoteen 2027 ulottuvat istutussuunnitelmat. Niitä on tehty kuulemalla paikallisia kalatalousalueita, osakaskuntia, kalastajia ja kalatalousviranomaisia. Vesien käyttö- ja hoitosuunnitelmat antavat raamin yhtiön istutussuunnitelmille. Lopullisesti viisivuotinen istutussuunnitelma hyväksytään alueellisessa ELY-keskuksessa.
– Meillä on ollut aika lailla yhteinen sävel vesialueiden omistajien ja kalastajien kanssa hyvän saalistuoton turvaamisesta. He ovat olleet pääsääntöisesti tyytyväisiä tekemiseemme. Tosin joskus vesialueiden omistajat saattavat esittää epärealistisia istutustoiveita sivujokiin kalalajeista, joita emme edes pysty tuottaman. Keskustelemalla asiat yleensä selviävät, Pylväs kertoo.
Mädit Lukelta
Voimalohen Raasakan ja Ossauskosken kalanviljelylaitokset on molemmat perustettu 1980-luvulla. Raasakkaan rakennettiin vuonna 2007 uusi halli. Ossauskoskella odotetaan vielä rakentamista.
– Tietysti uuden smolttihallin rakentaminen vaatii omistajilta investointipäätöksiä, joten katsotaan, miten ja milloin suunnitelmat toteutuvat. Uusi halli Ossauskoskella nykyaikaistaisi toimintaa ja toisi kasvunvaraa tuotantosuunnitelmiin, Pylväs pohtii.
Omaa mädintuotantoa Voimalohella ei ole, vaan mäti hankitaan Luonnonvarakeskus Luken laitoksilta Ohtaojalta ja Keminmaalta. Mäti loppuhaudotaan Voimalohessa Raasakan ja Ossauskosken laitoksilla, kunnes ne kuoriutuvat huhti-toukokuussa kalanpoikasiksi. Kun kalat kasvavat, ne siirretään isompiin altaisiin.
Haudonnan ja startiruokinnan välissä 2-vuotiaat smoltit lähtevät istutettavaksi ja vapautunut allaskapasiteetti pestään ja desinfioidaan, jotta 1-vuotiset lohikalat voivat niihin siirtyä. Vastaavasti 1-vuotiailta vapautunut allaskapasiteetti siirtyy starttiruokituille kalanpoikasille.
– Kaikki tämä tapahtuu loppukeväästä ja alkukesästä, joten se on ylivoimaisesti myös kiireisintä aikaa kalanviljelylaitoksillamme. Myös loppuvuodesta riittää hommaa, kun ensimmäisen vuoden lohen- ja taimenenpoikasilta leikataan rasvaevä, jotta ne myöhemmin voidaan erottaa luonnossa syntyneistä yksilöistä, Pylväs kertoo.
Luonnonravintolammikoissa kasvaa vaellussiikaa
Voimalohella on yhteensä noin 1400 hehtaaria luonnonravintolammikoita. Niistä Iijoen vesistöalueella sijaitsee kuusi ja yhdeksän Kemijoen vesistöalueella. Luonnonravintolammikoissa kasvaa kesän ajan vajaa 5 miljoonaa vaellussiikaa, sekä noin 200 000 siianpoikasta istutettavaksi sisävesiin. Harjusta kasvaa arviolta 250 000 yksilöä kahdessa lammikossa. Kuha ostetaan nykyään sopimusviljelijöiltä. Voimalohi on keskittynyt vaellussiianpoikasten tuotantoon ja pystyy kasvattamaan omissa lammikoissaan 80-90 % istutustarpeesta. Loput hankitaan sopimusviljelijöiltä.
Luonnonravintolammikkoyrityksissä on tapahtunut Pylvään mielestä samaa kehitystä mitä ruokakalapuolella. Moni pieni perheyritys on lopettanut, ja isot yhtiöt ovat ostaneet pieniltä vapautunutta tuotantoa.
– Mekin ostamme lisää meille sopivia luonnonravintolammikoita, jos niistä vain päästään kaupoille. Haluamme omilla lammikoilla turvata istutusvelvoitteiden toteutumisen. Meillä on yli 300 istutuspaikkaa pohjoisessa Suomessa Iijoelta Hetaan eli hyvin iso alue, Pylväs kertoo.
Ilmastonmuutos näkyy luonnonravintolammikoissakin. Lämpiämisen takia kevät aikaistuu ja syksy kestää aiempaa pidempään. Muutos näkyy siinä, että kalojen saaminen pois lammikoista on aiempaa työläämpää.
– Lämpimässä vedessä kaloilla on voimaa uida vastavirtaan ja niiden saaminen keräilylaatikoihin on vaikeampaa, sanoo Pylväs.
Strategia uudistuu
Toimitusjohtaja Aki Mäki-Petäys kertoo Voimalohen uuden strategian linjauksista.
– Olemme osaava ja monipuolinen kalankasvattaja ja -istuttaja. Tuotamme kalanpoikasia istutusvelvotteiden tarpeisiin mutta myös vaelluskalojen luontaisen elinkierron käynnistämiseen ja tukemiseen Kemi- ja Iijoella. Istutusten lisäksi laajennamme tekemistämme myös kalateiden toimivuuden, ylisiirtojen ja kalojen allasvaellusreittien kehittämiseen. Tulevaisuudessa tavoitteemme on olla Suomen arvostetuin kalanistukkaiden tuottaja ja istuttaja sekä vaelluskalojen palauttamisen toteuttaja, Mäki-Petäys kertoo.
Mäki-Petäys on koulutukseltaan biologi Oulun yliopistosta ja toiminut ennen vuonna 2019 alkanutta pestiä Voimalohen toimitusjohtajana kolme vuosikymmentä vaelluskalatutkijana Luonnonvarakeskuksessa. Mäki-Petäykselle siirtyminen toimitusjohtajaksi oli luonnollinen ja tarpeellinen jatke työuralle.
– Näin uudessa tehtävässä mahdollisuuden viedä käytäntöön aiemmin hankittua laajaa tutkimustietoa. Samalla koin, että voin lujittaa yhteistyötä voimayhtiöiden, tutkijoiden, kalastajien ja viranomaisten välillä, sanoo Mäki-Petäys.
Mistä mätiä?
Suurimmat alan mahdolliset riskit liittyvät Mäki-Petäyksen mielestä lähtömateriaalin eli mädin saantiin.
– Tällä hetkellä meille tulee kaikki mäti Luken laitoksilta, mutta jos siinä tulee ongelmia, se heijastuu suoraan Voimalohen tuotantoon. Lisäksi lähtömateriaalin saamiseen vaikuttaa Itämeren hyljemäärän voimakas kasvu, mikä voi jopa estää vaellussiikojen mädin saannin Kemijoen ja Iijoen emokalapyynnistä. Kolmantena haasteena on vesihome, joka aiheuttaa tappioita mädin lisäksi poikastuotannossa. Vesihome voi kasvaa koko kalanviljelyn haasteeksi, jos sen aiheuttamat ongelmat pahenevat ilmastonmuutoksen myötä, Mäki-Petäys kertoo.
Mäki-Petäyksen mielestä ei kannata jäädä odottamaan kädet ristissä uhkakuvien realisoitumista.
– Ongelmien syihin ja niiden ratkaisuihin kannattaa pureutua ajoissa yhteistyöllä ja tutkimuksella sekä hakea ennakkoluulottomasti niihin vaihtoehtoisia ratkaisuja, Mäki-Petäys sanoo.
Voimalohen tulevaisuus näyttää Mäki-Petäyksen mielestä hyvältä ja mielenkiintoiselta.
– Uskon, että ennakoimalla tulevaisuuden haasteita etenemme kohti strategisia tavoitteitamme. Tällainen toiminta luo myös edellytyksiä laajapohjaiselle yhteistyölle ja parantaa yleisesti kalanviljelyn ja istutusten julkisuuskuvaa, uskoo Mäki-Petäys.
